*

Veikko Huuska

Paljonko Syyrian sotaretki on maksanut Putinille?

Paljonko Syyrian sotaretki on maksanut Putinille?

Mikä oli Syyrian-kampanjan hintalappu?

*

Syyrian sodan hintaa Venäjälle on laskettu eri tahoilla kohta sen jälkeen kun presidentti Putin syyskuussa 2015 ilmoitti aloittavansa ilma-iskut kapinallisia vastaan Syyriassa, ja pyrkivänsä kokoamaan kansainvälisen koaliition hankkeen ympärille.

Moscow Times esitti 21.10.2015 arvion, jonka mukaan ilma-iskujen hinta kohoaa 4 miljoonaan dollariin päivässä.  Arvio perustui lehden mukaan puolustusvoimien aivoriihen esittämiin laskelmiin.  (Sotatoimien kestettyä 30.9.-14.3.= 167 päivää, summaksi muodostuisi n. 668 miljoonaa $, VH).

YLEn Moskovan-kirjeenvaihtaja totesi eilen televisiossa Syyrian retken hinnaksi Moskovassa mainitun 48 miljardia ruplaa.  Valuutanvaihtimen mukaan se vastaa 612,5 miljoonaa euroa (n. 649 miljoonaa $).

*

IHS Jane´s esitti tuolloin (21.10.2015) tiedustelulähteiden, puolustusteollisuuden ja hallituspiirien keskuudesta kokoamiensa tiedonmurusten pohjalta laskelman, jonka mukaan pommitusten, lentohenkilökunnan, sotilaallisen infran ja maahenkilöstön ylläpidon ja sotatoimien – lukematta mukaan risteilyohjusten usein varsin huimia hintja – sota maksaa Venäjälle sotatoimien 30.9.2015 aloittamisen jälkeen jotain 80 miljoonan ja 115 miljoonan dollarin väliltä

(80-115 miljoonaa $/kuukaudessa; 5½ kuukauden sotatoimien kustannus olisi näin ollen: 440 – 632,5 miljoonaa $, VH)

Verrattuna Venäjän 3.100 miljardin ruplan eli noin 50 miljardin dollarin puolustusbudjetin 2015 loppusummaan nähden, numerot vaikuttavat varsin pieniltä, mutta jokseenkin varmasti Kreml jo tuossa vaiheessa oli pakotettu näkemään niiden nostavan kokonaiskuluja.

http://www.janes.com/

*

IHS Janen lokakuussa esittämien tietojen mukaan jokaisen hävittäjä- tai pommittajakoneen lentotunti maksaa 12.000 dollaria, ja helikopterien noin 3.000 $/h. 

Tuolloin Syyriassa oli 36 venäläistä sotilaskonetta ja 20 hyökkäyshelikopteria, jotka lensivät Venäjän sotatoimien kolmen ensimmäisen viikon aikana noin 40 lähtöä päivässä (Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan). 

Jatkuva pommitus- ja taistelurotaatio pitää lentokoneet taivaalla keskimäärin 90 minuuttia päivässä ja helikopterit lentävät 60 minuuttia päivässä.  Näin Moskovan kulut pelkän lentotoiminnan harjoittamisesta on Syyriassa olevan kalustomäärän osalta noin 710.000 dollaria per 24 tuntia, IHS ilmoitti.  Jokaisena päivänä ne pudottavat tai lennättävät ammuksia noin 750.000 dollarin edestä.

Sotilashenkilöstö (jonka määräksi on ilmoitettu/arvioitu jotain 4.000 ja 9.000 miehen väliltä, VH) muodostuu monesta elementistä.  Summa riippuu jossain määrin laskutavasta.  Ilmavoimien huolto- ja suojamiehistöä arviotiin lentokenttien alueilla toimivan 1.500 -2.000 miestä – eli parin jalkaväkipataljoonan verran.  Sen lisäksi tulee huomioida Laivastoaseman, Välimeren ja Mustanmeren laivastojen sekä etäisten lentotukikohtien vaatima miehitys.

IHS Janen lokakuisen laskelman mukaan sotilashenkilöstö maksaa noin 440.000 dollaria päivässä.  Tukialusten toiminta Välimerellä kustantaa vielä 200.000 dollaria.  Muut kulut, kuten logistiikka, tiedustelu ja tiedonkeruu, viestintä ja suunnittelu, vaatii lisäksi 250.000 dollaria päivässä. 

Tämä tarkoittaa sitä, että vähimmäiskustannukset Syyria-operaatiosta olivat noin 2.400.000 dollaria päivässä.  Ja nämä hinnat ovat ”konservatiivisia” (lue: maltillisia), totesi Ben Moores, joka toimii IHS:n vanhempana analyytikkona, ja jatkoi: Todelliset kustannukset voivat olla lähes kaksinkertaiset tässä esitettyihin nähden.

(Näillä arvoilla laskien saamme yhtälön: 167 x 2,4 tai 4,8 miljoonaa dollaria = noin 400 – 800 miljoonaa dollaria, VH).

Huomattava on, että sotatoimien kallein amisiooni, siis erilaiset risteilyohjukset, eivät sisälly tähän lukuun.  Risteilyohjus-iskut aloitettiin 7.10.2015 – siis presidentti Putinin 63-vuotispäviän kunniaksi – ja jokainen Venäjän Kaspianmeren Laivaston laukaisema Kaliber-ohjus maksaa 1,2 miljoonaa dollaria.  Näin ollen – jos lasketaan 26:n Syyriaan osuneen ohjuksen lisäksi mukaan ne neljä ohjausta, jotka US. tiedustelun mukaan törmäsivät maahan Iranissa, saadaan ”Putin-juhlan” hinnaksi 36 miljoonaa dollaria. Yksistään.

Venäjän Puolustusministeriö ei ole suostunut asiasta tiedustelleille millään tavoin kommentoimaan Syyrian operaation kustannuksia.

*

Venäjä myi 2015 sota- ja puolustustarvikkeita 15,5 miljardin dollarin edestä. 

Hieman kyynisesti voitaneen Moscow Timesin tapaan todeta: Yhden prosentin myynnin kasvu vastaa Venäjälle kuukauden pommitusten kustannuksia Syyriassa.

Venäjän talousahdinko heijastuu myös sosiaalimenoihin, niiden etuustasot ovat raunioitumassa. Talouden tasapainottamiseksi Venäjän hallitus on ilmoittanut valmiudestaan luopua nostamasta eläkkeitä inflaatiota vastaavan inflaatiotarkistuksen edellyttämät 12 % tänä vuonna.  Valtiovarainministeriö kertoo sillä olevan varaa nostaa eläkkeitä vain 4 %.

Finanssiministeri Anton Siluanov kertoi BBC:n mukaan, että sosiaalietuuksien jokainen 1 %:n korotus maksaa valtiolle 70 miljardia ruplaa (noin 1,1 miljardia dollaria) vuositasolla – suunnilleen sen, millä Venäjä voisi ”viettää” vuoden Syyriassa, jos sotatoimien aiheuttamat kulungit pysyisivät tuolloin vallinneella tasolla.

Presidentti Putinin vetämän Venäjän puolustusvalmiuden uudistus- ja kehitysohjelman mukaan Venäjän sotateollisuuden modernisaatioon pumpataan tämän vuosikymmenen aikana yli 20.000 miljardia ruplaa – joka vastaa noin 320 miljardia dollaria.

*

AlMonitor/Russian Pulse, esitti 7.1.2016 oman arvionsa Venäjän Syyrian-intervention kustannuksista ja mahdollisista hyödyistä.  Otsake kuului: Onko Syyrian sotatoimi sen arvoinen Venäjälle? (Was Syria intervention worth it for Russia?).

Paul J. Saundersin kirjoittamassa artikkelissa nähtiin, että Syyrian operaatiolla oli kolme periaatteellista hyötyä Venäjälle:

  1. Kotimaisen ja ulkomaisen huomion siirtäminen Ukrainasta Syyriaan;

  2. Uskottavuuden luominen Venäjän sotilaalliseen iskukykyyn tulevissakin tilanteissa;

  3. Venäjän sotilaallisten voimavarojen kehittyneisyyden osoittaminen;

  4. Vahvistaa Moskovan vaikutusvaltaa Syyriassa ja suhteessa alueen muihin valtoihin;

  5. Vahvistaa Venäjän vaatiman poliittisen ratkaisun toteuttamisesta Syyriassa.

Kustannuksia Venäjälle arvioitiin koituvan sotilaallisesta toiminnasta Syyriassa 2.400.000 – 4.000.000 dollaria päivässä (eli noin 720 – 1.200 miljoonaa $ kuukaudessa

Saunders totesi vielä, että sotatoimet ovat (Venäjän) joukoille ”on aiheutunut vain vähäisiä mutta poliittisesti merkittäviä onnettomuuksia”.  Hänen johtopäätöksensä loppiaisena oli: ”Toistaiseksi on vain vähän todisteita siitä, että toiminta olisi taloudellisesti tai poliittisesti kestämätöntä – mutta politiikka voi muuttua nopeasti.”  - Niin kuin sitten 14.3.2016 muuttuikin, ainakin jossain määrin, ja ainakin tilapäisesti, kuten on nähty.

AlMonitorin 7.1.2016 laskelman mukaan Syyrian operaation hinta Venäjälle olisi näin ollen tähän mennessä noin 3,96 – 6,60 miljardia dollaria.

*

IBTimes julkaisi viattomien lasten päivänä 28.12.2015 Syyrian-kampanjaa koskevan artikkelin. 

Jutun otsikko oli:

”Keskellä Syyrian ilmaiskuja Yhdysvaltain viranomaiset ihailevat Venäjän kustannustehokasta sotilastointa” (Amid Airstrikes In Syria, US Officials Admire Russia`s Cost-Effective Military Campaign).

IBT totesi tuolloin, vuodenvaihteessa 2015-2016: Päivittäiset kustannukset sodasta Syyriassa tuovat Venäjälle noin 5 – 7,5 miljoonan dollarin hintalapun.  Venäjä, jolla ei ole odotettavissa talouskasvua 2016 eikä edes 2017, on pakotettu tekemään liittovaltion budjettiin menoleikkauksia, puolustuksen ja turvallisuuden menojen kattamiseksi.

”Pitkällä aikavälillä en näe miten Venäjällä voisi olla varaa kahteen sotaan”, sanoi Alex Koksharov, Lontoossa toimivan Euroopan ja Itsenäisten valtioiden yhteisön analyytikko.

*

Presidentti Putinin ilmoitettua maanantaina 14.3.2016 vetävänsä ”pääosan” Syyriassa olevista ilmavoimista kotiin, laski Lydia Tomkiw IBT:n artikkelissaanKuinka paljon Syyrian sota maksoi Venäjälle ja Yhdysvalloille?”

Tomkin totesi, että Venäjä aloitti ilma-iskut Syyriassa 30.9.2015, ja sen 137 päivän osallistumisen konfliktiin (hän ilmeisesti käytti lentopäivien lukumäärää, vai laskiko kalenterin väärin? VH) on arvioitu maksavan noin 3-4 miljoonaa dollaria päivässä.  Näin hän tukeutui IHS Janen jo lokakuussa 2015 esittämiin laskelmiin, joihin ei näytä sotakuukausien aikana tulleen muutoksia.

Edelleenkään Venäjän hallitus tai puolustusvoimat ei ole julkaissut omia lukujaan, ja IHS on todennut, kuten edellä mainittiinkin, että sen arviot kustannuksista voisivat olla itseasiassa suurempiakin, sillä risteilyohjuksia koskevat kustannukset eivät sisälly päiväkohtaiseen kuluarvioon.

Niinpä Lydia Tomkiw päätyy laskelmaan:

Kustannusarvion alatason mukaan $ 3 miljoonaa päivässä merkitsisi Venäjän osallistumisen maksaneen tähän mennessä Kremlille noin 498 miljoonaa dollaria ja haarukan yläpään mukainen laskutapa 664 miljoonaa dollaria.

Yhdysvallat on käyttänyt Islamilaisen valtion (Daesh/Isis) vastaiseen operaatioon noin 11,5 miljoonaa dollaria päivittäin aktion käynnistymisestä elokuussa 2014 lähtien.  (Vuositasolla: 365 x 11,5 M = 4,1975 miljardia dollaria, VH).

Tomkiw arvioi, että Venäjä onnistui, alemmista kustannuksistaan huolimatta, muuttamaan lähes viiden vuoden ajan jatkuneen Syyrian konfliktin dynamiikaa ja estämään pitkäaikaisen liittolaisensa presidentti Al Assadin syrjäyttämisen.

*

Kumpi, Putin vai Hallitus voitolla?

Putinin ilmoitus Venäjän armeijan vetäytymisestä (pääosiltaan), 14.3.2016, tuli pian sen jälkeen, kun Venäjän hallitus oli päättänyt puolustusbudjetin leikkaamisesta 5 prosentilla vuoden 2016 budjetissa

(Tieto hallituksen päätöksestä annettiin sunnuntaina 6.3.2016 - kertooko se viikonlopun hätäkokouksesta, vai mistä?   Infon antoi RIA:lle apulaispuolustusministeri; Russia’s defense budget will be cut by 5 percent in 2016, Russian Deputy Defence Minister Tatiana Shevtsova said, according to the RIA news agency.)

http://www.reuters.com/article/us-russia-defense-budget-idUSKCN0W80TL

http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mo-budget.htm

Reuters raportoi maaliskuun 6. päivänä tämän merkittävän sotilasmenoerän vähentämisen tulevan vielä presidentti Putinin hyväksyttäväksi, tullakseen vahvistetuksi. 

Presidentti Putinin keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut Venäjän sotilaallisen mahdin palauttaminen ja sotilaallisen voiman kasvattaminen on toteutettu hänen johdollaan. 

Venäjän kansantalous supistui 3,7 %:lla viime vuonna 2015, ja asiantuntijoiden arvioiden mukaan se jumittaa edelleen -1 % vuonna 2016.

Tässä mainittu ”marssijärjestys” voi jättää hieman pelivaraa spekulaatioille: määräsikö Venäjän hallitus ensin sotilasbudjetin leikkaukset, vai tehtiinkö leikkaus ja kotiinveto täydessä yhteisymmärryksessä presidentin ja hallituksen kesken. 

Ihan pieni mahdollisuus, että hallitus ohjasi tai painoi ratkaisun nyt toteutuneeseen muotoon.

*

Alkuperäiseen kysymykseen, Venäjälle koituneista sodankäyntikustannuksista Syyriassa, saimme melko ison haarukan: noin 600 miljoonaa dollaria – tai sitten hieman yli 6.000 miljoonaa dollaria. 

Kukahan laatisi suht pätevän kustannuslaskelman?

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Rahalla lienee nykyisin suurempi merkitys kuin esim. 70-luvulla sotaseikkailuissa. NASA:n astronautit kertovat, että nykyisin ei ole varaa kehittää, rakentaa raketteja ja lähettää ketään kuuhun. 70-luvulla NASA:ssa oli kuulemma töissä 400 000 ihmistä ja budjetti oli rajaton, mikä mahdollisti lukuisat kuulennot. Sama koskenee ulkomailla käytäviä sotaseikkailuja. Puolustussodat omalla maaperällä lienevät edelleen "rajattoman budjetin" touhuja useimmissa maissa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Venäjän varapuolustusministeri Tatjana Shevtsova, hän kuuluu noihin Pietarista valmistuneisiin, jotka ovat Putinin regimin aikana päässeet valtion eliittiin, ja siellä onnistuneesti varakkuuttaan kartuttaneisiin silovikkeihin. Eli hän on ainakin nimityshetkellään kuulunut Putinin vakuuttaviin kannattajiin.

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Tatiana_Shevtsova

Tatiana Shevtsova

Native name
Татьяна Шевцова

Born
1969
Kozelsk, USSR

Allegiance
Soviet Union
Russia

Service/branch
Banner of the Armed Forces of the Russian Federation (obverse).svg Armed Forces of the Russian Federation

Years of service
1991 — present

Rank
General of the Army

Awards
Order of Honour

Tatiana Shevtsova (Russian: Татьяна Шевцова born 1969) is a Russian Deputy Minister of Defence and Order of Honour recipient.

Biography[edit]

Shevtsova was born in 1969 in Kozelsk, USSR. She attended and later graduated from Leningrad Institute of Finance and Economics in 1991. From that year on she worked as a tax collector for the Federal Tax Service of the Russian Federation. Since August 4, 2010 works as Minister of Defence of the Russian Federation under Presidential Decree.[1] Journal Forbes included her to the list of the top richest siloviki of Russia (13th place in 2013)[2

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jos Suomessa seurattaisiin tarkkaavaisesti mitä Venäjällä tapahtuu, olisikohan ollut mahdollista hallituksen leikkauspäätöksen jälkeen loogisesti päätellä, että sotilasmenojen 5 %:n leikkaus saattaisi näkyä myöskin Syyriassa?
Kysymys on tietysti prioriteeteista - monessakin mielessä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Kyllä nuo kaikki on olleet tiedossa. Sotilaassa ja Kylkiraudassa. PU ei voi itse päättää määrärahoistaan.

Suomi leikkaa vääristä paikoista. Siviilipuolella löytyy kokonaisia virastoja, jotka voitaisiin lakkauttaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Presidentti Putinin vetämän Venäjän puolustusvalmiuden uudistus- ja kehitysohjelman mukaan Venäjän sotateollisuuden modernisaatioon pumpataan tämän vuosikymmenen aikana yli 20.000 miljardia ruplaa – joka vastaa noin 320 miljardia dollaria.''

Paljonko tuosta menee korruptioon? Paljonko menee tuotekehitykseen, joka ei johda tuotantoon tai tuotanto tökkii.

Lisäksi on arvosteltu tuotannon kalliita kustannuksia tehottomuuden takia.

Lisäksi Ukrainan sota on saanut aikaan komponenttien jatkuvan puutteen, eikä niitä ole saatu korvattua.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä vielä Venäjän Puolustusministeriön hierarkiasta hieman. Deputy Minister of Defence -eitä on 7 kpl:

https://en.wikipedia.org/wiki/Ministry_of_Defence_(Russia)

https://en.wikipedia.org/wiki/Ministry_of_Defence_(Russia)

Virallisten kotisivujen mukaan varapuolustusministereitä näyttäisi olevan yksitein laskien 9 kpl:
¨
http://eng.mil.ru/en/management/deputy.htm

Shevtsovan esittely; http://eng.mil.ru/en/management/deputy/more.htm?id...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Sotaretki tuli maksamaan putlerille ilmeisen paljon kun vetäytymismääräys annettiin. Kukaan ei vielä tiedä kaatuneiden venäläissotilaiden määriä tai sitä, kuinka paljon omaa kalustoa tuhotui. Ainakin yksi rynnäkkökone, helikopteri ja T-90 tankki taisivat levitä maastoon.

Hintaan voidaan muuten huoletta lisätä tuhoutuneiden Turkki-suhteiden aiheuttamat miljardimenetykset. Itse en ainakaan ole kovin vakuuttunut siitä, että Venäjän asekauppa sai suurta hyötyä putlerin touhuiluista. Jos on uskomista venäläisten omiin kuvamateriaaleihin, huomaa, että venäläiset ovat reilut 20 vuotta ajasta jäljessä länteen verrattuna mitä tulee aseiden tarkkuuteen. Täsmäaseiden tarkkuus näytti olevan todella todella surkeaa ja osumia tuli lähinnä kuva-alueiden reuna-alueille tai niiden ulkopuolelle.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Paljonko Venäjälle maksaisi päivässä sota Suomea vastaan, jos pyrkimyksenä olisi miehittää maa?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ei mitään. Venäjän olemassaolon tarkoitus ei ole sotia Suomea vastaan ja miehittää. Kysymyksesi on abstrakti ja Nato-trollausta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

USA ja Venäjä ovat molemmat suurvaltoja. Suurvallat ovat itsekkäitä ja pyrkivät monesti pönkittämään valta-asemaansa eri keinoin. Uskon, että Venäjän nykyhallinnon intressinä on tässä tilanteessa ennemminkin valta-asemansa puolustus. Sitä ehkä pelottaa, että Suomi päätyy NATO-maaksi ja sen takia se saattaa nähdä tarpeen miehittää keskeisiä alueita Suomesta, ennen kuin katsoo, että on liian myöhäistä. Kaikessa on kyse neuvotteluasemista.

No joka tapauksessa toivon NATO:n ja Venäjän välien liennytystä ja että rauhann aika jatkuu, jossa Venäjän kansa pääsee vaurastumaan, sivistymään ja elämään hyvää elämään hyvänä naapurina.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Venäjän paras kalusto on piirustuslaudoilla ja osa protoina. Uudempi kalusto on Ukrainan rajalla.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Eikös sen parhaan kaluston pitänyt olla Ala-Kurtissa ja Viipurin lahdella? Näin ainakin IS ja IL ovat väittäneet. Nuo totuuden torvet?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tuskin koskaan Venäjän sotakoneisto on maksanut veroja kansalaistensa hyväksi vaan, elää kuin valtio valtiossa ja varmasti nytkin sai Syyriassa arvokasta tietoa sotatekniikkansa soveltuvuudesta sotatoimiin. Eli suoraan sanoen testasi sotatekniikkaansa toimivuutta todellisessa ympäristössä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Voit, Pertti olla kyl ihan oikeassa, Putin, The Man käytti ihka oikeita ihmisiä testialustanaan. Mutta saman tekee myös vastapuoli Usa droneineen.

Kumpi on pahempi, vai molemmat?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Helsingin Sanomat, 17./18.3.2016;

Putin: Syyria-operaatio oli hyvää harjoitusta

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan sotilasoperaatio Syyriassa oli erinomaista harjoitusta sotilaille ja erityisesti ilmavoimille. Putin ylisti Syyria-operaatiota torstaina jakaessaan sotaan osallistuneille ansiomerkkejä Moskovan Kremlissä.

Putinin mukaan Syyrian-sotaretkeen on kulutettu puolessa vuodessa 33 miljardia ruplaa eli runsaat 400 miljoonaa euroa puolustusministeriön määrärahoja. Summa on hieman pienempi, kuin riippumattoman RBK-sanomalehden keskiviikkona esittämä laskelma 167 sotapäivän kokonaishinnasta.

”Keskeinen osa näistä kuluista oli kuitenkin puolustusministeriön harjoitusmäärärahoja, jotka oli ministeriön vuoden 2015 budjettiin jo aiemmin laskettu”, Putin sanoi uutistoimisto Tassin mukaan. ”Me yksinkertaisesti nimesimme nämä varat uudelleen käytettäviksi Syyrian sijoitetuille joukoille.”

”Eihän olekaan tehokkaampaa tapaa valmistautua ja hioa sotilaallista taitoa kuin todellinen taistelutoiminta”, presidentti jatkoi. ”Sotilaallisia voimavaroja on tässä mielessä parempi hyödyntää ja käyttää taistelussa kuin ampumaradalla eikä kukaan ole parempaa tapaa keksinyt.”
Koko juttu tässä; http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458187011982

*

Putinin esittämä kulunkiarvio on siis samaa suuruusluokkaa, kuin edellä blogissa esitetyt, osin jo lokakuussa 2015 laaditut, sotatieteen tutkimuslaitosten esittämät laskennalliset arviot. Mistä muuten Janes tiesi lokakuulla, miten kauan operaatio kestää? No, olihan tavoiteajaksi esitetty 3-4 kuukautta.

Pidän itsestään selvänä, ryhtymättä tässä erikseen erittelemään, miten olen siihen päätynyt, että Venäjän kulut Syyrian sotatoimista olivat merkittävästi suuremmat kuin 400 miljardia euroa/dollari (suuruusluokka).

Kuten b-tekstistä ilmenee, myös asiantuntija-arvioiden mukaan summa on korkeampi; emmehän edes tarkkaan tiedä kokonaisintensiteettiä, mutta arvoitavissa olevalla sotatoimimassalla hinta on ainakin 2 - 3 kertainen eli jossain 1 miljardin dollarin huitteilla, miluummin yli sen. Onko se sitten miten olennainen tekijä Venäjän talousahdingon heikentymiselle? Ei sinänsä, mutta kerrannaisvaikutukset huomioiden on, ainakin jossainmäärin. Kun raha loppuu, se loppuu, ja alkaa niukkuus, jossa jokainen miljardi on arvokkaampi, kuin tuhlatut aiemmat miljardit.

Otsikossa kysyin, mitä Syyria maksoi Putinille. Se maksoi tietysti enemmän kuin tuon about miljardin!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset