Veikko Huuska

Yhdysvaltain tieteen venäläinen aksentti - Venäjän Amerikansiirtolaisuudesta

Yhdysvaltain tieteen venäläinen aksentti

*

Motto:

”Kolmannes Yhdysvaltain teknisistä innovaatioista ja keksinnöistä on maahanmuuttajien tekemiä.”

YLE Radio1, uutiset to 25.2.2015 klo 09:00

*

Venäläisten tieteilijöiden panos Yhdysvaltain tieteen historiassa on mainittavaa luokkaa.  Merkittäväksi venäläisten tieteentekijä-emigranttien siirtyminen Yhdysvaltoihin muodostui vasta 19. vuosisadan lopussa.  Tällöin syntyivät myös ensimmäiset melko suuret venäläisyhteisöt yliopistolaitoksen, sanoma- ja aikakauslehtien toimitusten ja kirjastojen piiriin.

*

Vallankumousta edeltävä aalto

Niin sanottu pre-revolutionaarinen maastamuutto Venäjältä (vuoden 1917 vallankumousta edeltävä aalto) oli kooltaan merkittävin muuttoliike: vuosien 1819-1913 aikana Yhdysvaltoihin siirtyi lähes 3 miljoonaa Venäjän keisarikunnan asukasta, joka vastasi noin 10 % osuutta Yhdysvaltain alkuperäisväestön tuolloisesta määrästä.  1800-luvun kahdeksannen vuosikymmenen aikana saavutettiin huippu: silloin Venäjältä tuli Amerikkaan 2.102.596 sielua, ja likipitäen kaikki he lähtivät Venäjän läntisiltä alueilta.

Venäjän keisarin alamaisista – kokonaismäärästä huolimatta - venäläisten osuus oli pieni, ja

Kansalaisoikeuksien palvelun mukaan, sen osuus oli vain 4 % kokonaistulosta. 

Venäjältä muuttaneiden suurimmat ryhmät olivat:

43 % juutalaisia;

27 % puolalaisia;

9 % liettualaisia;

8 % suomalaisia ja

5 % saksalaisia.

*

Tsaarin Venäjän maastamuuttoa ei 1800-luvulla säännelty lailla.  (Se näkyi selkeästi mm. suomalaisten kohtalaisen vapaana muuttoliikkeenä Amerikkaan, VH).  Ulkomailla oleskeluun myönnettiin lupia enintään viideksi vuodeksi, minkä jälkeen oli tarpeen hakea pidennystä, muuten henkilön katsottiin menettäneen kansalaisuuden, ja hänen omaisuutensa siirtyi nimetyn holhoojan haltuun.  Yliajan jälkeen Venäjälle palaajan katsottiin asetetun maanpakolaisen oikeudelliseen asemaan.  Poikkeuksena olivat Venäjän juutalaiset, joita koskevat säännökset 8.5.1892 sallivat oikeuden virallisesti poistu maasta, mutta ilman paluuoikeutta.  http://www.genealogia.fi/emi/emi3s.htm

*

Keisari Aleksanteri II:n murhan 1881 jälkeen, muodostui tiukentuneissa terrorismin vastaisissa olosuhteissa Yhdysvalloista Venäjän poliittisten pakolaisten suosikkikohde.  Tilanne johti siihen, että vuonna 1887 Yhdysvaltain ja Venäjän hallitukset allekirjoittivat sopimuksen poliittisiin ja valtiollisiin rikoksiin syyllistyneiden vastavuoroisesta palauttamisesta.  Vuonna 1893 Yhdysvaltain senaatti ratifioi sopimuksen, mikä oli isku Venäjän pakolaisten kannalta, ja jotkut heistä olivat pakotetut lähtemään Yhdysvalloista.  Mutta suuri osa halukkaista sai kuitenkin jäädä Yhdysvaltoihin.  Osa poliittisista pakolaisista tuli tunnetuksi saavutuksistaan tieteen, talouden ja taiteen aloilla.

*

Niinpä entinen vallankumouksellinen I.A. Gurvits/p.o. Isaac Aronovits Hourwich (1860-1924) päätyi Yhdysvaltain yliopistomaailmaan ja opetti talous- ja tilastotieteitä New Yorkin ja Chicagon yliopistoissa.  Hänen opinnäytetyönsä filosofian tohtorin tutkintoon oli ”Taloudellinen tilanne Venäjän kylissä” (Wiley, 1892), ja se käännettiin venäjäksi ja siitä tuli yksi ensimmäisistä varteenotettavista maatalouden kysymyksiä käsittelevistä tutkimuksista Venäjällä.  Sam Isaac Hourwich tuli tunnetuksi tiedemieheksi, joka päätyi Yhdysvaltain kongressin kirjaston kirjastonhoitajaksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Isaac_Hourwich

https://archive.org/details/cu31924030056026

Toinen sosialidemokraattinen kumousmies James Gardman, eteni Amerikan kommunistisen työväenpuolueen ammattiyhdistysaktiiviksi.  Hän on kirjoittanut teokset ”Yhdysvaltain työvoiman dynamiikka sodan (WW I) jälkeisenä aikana” (1928),Työntekijöiden asemasta Philadelphian vaatetusteollisuudessa” (1940).  Vuonna 1950 hän osallistui Columbian yliopiston tutkimushankkeeseen ”Ammattiyhdistysjohtajuuden muutossuunnat”.

*

Toinen huomattava 1870-luvun vallankumouksellisen liikehdinnän aktivisti Venäjällä, Vladimir A. Stoleshnikov, oli lakimies, josta myöhemmin tuli arkkitehti, ja hän osallistui kuuluisan Carnegie Hallin suunnitteluun New Yorkissa.  Vallankumouksellinen Pjotr Dementjev (myöh. Peter Demens) vetäytyi samoin poliittisesta toiminnasta, siirtyi liike-elämään ja osallistui rautatien rakennustyöhön Floridassa ja perusti myöhemmin sinne kaupungin, jolle antoi kotoisan nimen Pietari.  Vuonna 1893 Dementjev kohosi merkittäväksi republikaanipuolueen hahmoksi Kaliforniassa.  https://books.google.fi/books?id=XVEABAAAQBAJ&dq=STOLESHNIKOV+RUSSIAN+new+york&hl=fi&source=gbs_navlinks_s

https://en.wikipedia.org/wiki/St._Petersburg,_Florida & https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Demens

https://www.google.fi/search?q=peter+demens&biw=1536&bih=750&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&sqi=2&ved=0ahUKEwipn7Dz05_LAhXDJZoKHUUxCCMQsAQIJQ&dpr=1.25

*

Vallankumousta edeltäneen muuton parista voimme poimia joitakin tunnettuja venäläisiä tutkijoita.

Solomon/Selman A. Waxman oli mikrobiologi, Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (US National Academy of Sciences) jäsen (1942) ja Amerikan taide ja tiedeakatemian (American Academy on Arts and Sciences) jäsen (1948), yhdysvaltalaisen mikrobiologiakoulukunnan perustaja, sekä Nobel-palkinnon saaja 1952 (antibioottien löytäjä); https://en.wikipedia.org/wiki/Selman_Waksman

Shmuel Wiener – arvotettu bibliofiili ja bibliografi;

G. Moses Gomberg – orgaaninen kemisti, Michiganin yliopiston kemian professori 1931, Yhdysvaltain kemistien liiton (American Chemical Society) puheenjohtaja, jo ansioitui kemian kehitysaskeleita koskevien tieteellisten tekstien tuottajana (vapaat radikaalit, rauta-vety, pakkasnesteet etc.);

Fishel Aronovits Levin – maailmanmaineeseen kohonnut biokemisti, yksi niistä tutkijoista joiden onnistui määrittää veriryhmät; https://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_Levene

David Sarnoff – tutkija ja yrittäjä radio-, elektroniikka- ja televisioalalla;

Alexander Petrunkevits – eläintieteilijä-arasnologi;

Ovsei Temkin – lääketieteen historioitsija;

V.P. Butuzov – ilmailualan asiantuntija.

*

Venäjän kielen kurssi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa vuonna 1896, kun Grodnossa syntynyt kirjallisuushistorioitsija, nuorena Yhdysvaltoihin muuttanut Lion (Leo) Wiener sai luvan aloittaa venäjänopetuksen.  Professori Wienerin poika, amerikoissa syntynyt tutkija Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan perustajana. https://en.wikipedia.org/wiki/Leo_Wiener   

https://en.wikipedia.org/wiki/Norbert_Wiener

Yhdysvaltoihin muotoutuneen venäläisen yhdyskunnan ensimmäinen koulutus- ja kulttuurijärjestö oli ”Science” (Nauka Society), joka perustettiin vuonna 1905.  Ensimmäisten 40 vuoden olemassaolonsa aikana se on avannut kuusi konttoria New Yorkissa.  Yhdistys harjoittaa tieteellisten luentojen sponsorointia, ja järjestää konsertteja sekä sosiaalisia tapahtumia.

*

Valkoinen aalto

Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen 1914 pysäytti joksikin aikaa maahanmuuton myös Venäjältä.  Mutta sitten, lokakuun 1917 bolshevikkivallankumouksen jälkeen Venäjältä käynnistyi Yhdysvaltoihin uusi niin sanottu post-revolution (vallankumouksen jälkeinen) (”valkoinen” – eli kumoustaistelussa häviölle joutuneen valkoisen puolen) maahanmuutto-aalto.

Huippuunsa tämä aalto kiihtyi 1930-luvun myötä niin, että muuttajien määrä oli suurimmillaan vuosina  1939-1941.  Tosin jotkut tutkijat ovat katsoneet, että tämän aallon voima oli tasasuhtaisena jatkuva virta koko ajanjakson ajan eli 1917-1945.

Eri arvioiden mukaan koko vallankumouksen liikkeelle sysäämä muuttoaalto käsitti noin 2 – 3 miljoonaa ihmistä; heistä valtaosa, noin 80 % meni Eurooppaan, loput Kauko-Itään, ja vain 2 % Yhdysvaltoihin. 

Virallisten maastamuuttotilastojen mukaan 1917-1923 Venäjältä muutti Yhdysvaltoihin väkeä (pakolaisina) seuraavasti:

vuonna 1917: 3.711 henkilöä;

vuonna 1918: 1.513 henkilöä;

vuonna 1919: 1.532 henkilöä;

vuonna 1920: 2.378 henkilöä;

vuonna 1921: 2.887 henkilöä;

vuonna 1922: 2.481 henkilöä;

vuonna 1923: 4.246 Venäjän pakolaista.

*

Toisin kuin aiemmissa muuttoaalloissa vallankumouksen jälkeisessä muutossa yli 70 % Venäjän pakolaismuuttajista oli kansallisuudeltaan venäläisiä – ja mikä erityisesti syytä havaita, muuttoliikkeen sosiaalinen rakenne poikkesi alaluokkaisesta työläis-maalaisköyhälistön rakenteesta.  Muuttajat olivat suoraan Venäjän ytimestä: ministereitä, poliitikkoja, kenraaleita ja aatelisia, kuuluisia professoreita, lääkäreitä, merkittäviä sotilaallisia ja siviiliasiantuntijoita, insinöörejä, teknikkoja, korkealuokkaisia muusikoita ja kirjailijoita.

Vallankumouksen jälkeisen venäläisemigranttien joukkojen kärjen, sen ensimmäisessä vaiheessa, muodostivat diplomaatit ja ulkomaanedustustojen kaupalliset toimihenkilöt, jotka lokakuun vallankumouksen tapahduttua kieltäytyivät tunnustamasta neuvostohallitusta ja pysyttäytyivät asemapaikoillaan Yhdysvalloissa. – Jo vuonna 1916 Venäjän maailmansotaponnistuksiin liittyen oli asehankkijoita ja muita sotilasasiantuntijoita saapunut Yhdysvaltoihin.  Sitten Venäläis-amerikkalaisen kauppakamarin Venäjän komitea, ja myöhemmin Venäjän asevarustelu –komitean Yhdysvaltain valtuuskunta, ja lopulta Venäjän väliaikaisen (Kerenskin) hallituksen nimittämän Hätäapu-valiokunnan, jota johti B.A. Bahmetev (kesäkuusta 1917), toimintaan liittyen tuli Amerikkaan muutama sata sotilas- ja siviilihenkilöä käsittävä virkamiesryhmä, heidän joukossaan eri alojen tutkijoita.  Useimmat heistä jäivät lokakuun vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltoihin.

*

Vallankumouksen jälkeisistä emigranttiryhmistä suurimmat olivat ne, jotka saapuivat Yhdysvaltoihin pakolaisten evakuointitoimien tuloksena;

ranskalaisten alusten suorittamat joukkoevakuoinnit Odessasta ja Krimiltä (maalis-huhtikuussa 1919);

Englannin suorittama Arkangelin evakuointi (helmikuu 1920);

Novorossijan evakuointi (maaliskuu 1920);

Krimin (marraskuu 1920);

Vladivostokin (lokakuu 1920) sekä;

Luoteisen armeijan perääntyminen Virossa;

Siperian armeijaryhmän joukkojen vetäytyminen Kiinaan sekä eri ryhmien ja yksilöiden, laillisesti tai laittomasti, eri organisaatioiden, joko venäläisten tai kansainvälisten, avustamana tai ilman, suoritetut evakuoinnit ja pakolaisuus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota

*

Yhdysvalloissa vuonna 1920 suoritetun väestönlaskennan mukaan maahan oli virallisesti rekisteröity 731.949 henkilöä, joiden äidinkieleksi katsottiin venäjä;

Heistä 392.049 oli syntynyt ulkomailla ja

339.900 Yhdysvalloissa,

ja joiden molemmat tai ainakin toinen vanhemmista oli venäläinen.

Venäläisten emigranttien jakautuminen Yhdysvaltain eri kaupunkeihin tapahtui epätasaisesti D.H. Simpsonin vuonna 1946 julkaiseman tilastoyhteenvedon mukaan.

Vuonna 1939:

vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltoihin tulleista

6.000 Venäjän pakolaista asui San Fransiscossa;

4.200 Venäjän pakolaista asui New Yorkissa;

3.000 Los Angelesissa;

3.500 Seattlessa;

1.000 Bridgeport lähiympäristöineen;

useita satoja Chicagossa, Bostonissa ja Philadelphiassa ym.

*

Kolmannen virran muodostivat vallankumouksen jälkeen Venäjältä paenneet, jotka aluksi olivat jumittuneet joihinkin Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan maihin tai kaupunkeihin (Pariisi, Praha, Berliini, Belgrad, Sofia jne.).  Ja sitten (ennen toista maailmansotaa) ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, lähinnä itärannikon kaupunkeihin, kuten Washington, New York ja Boston).  Tähän noin vuoden 1930 seutuville ajoittuvan virran mukana Yhdysvaltoihin muuttivat mm.

taloustieteilijä V.V. Leontjev, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wassily_Leontief

laivanrakentaja V.I. Jurkievits,

tähtitieteilijä Sergei I. Gaposhkin, https://en.wikipedia.org/wiki/Cecilia_Payne-Gaposchkin

fyysinen kemisti G.B. Kistjakovski, http://www.ebay.com/itm/Russia-1964-SC-2971C-Mi-3161-Chemist-Kistjakovski-PEOPLE-Complete-Sheet-of-25-/121851854902

sosiologi Nikolai S. Timashev etc.  https://en.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Timasheff

Tämän virran voima tehostui erityisesti siinä vaiheessa kun natsimiehitys eteni Euroopassa.

*

Opiskelijajärjestelmä

Opiskelu Yhdysvalloissa on herättänyt merkittävää huomiota eritoten venäläisten maanpaossa (Turkissa, Balkanilla, Kiinassa ym) elävien opiskelijoiden keskuudessa, koska Yhdysvalloissa oli jo kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa valtava ja laaja yliopistojen ja korkeakoulujen verkosto.

Tämä seikka todettiin jo vuonna 1923 venäläisten emigranttiopiskelijoiden opiskelijajärjestön uutiskirjeessä todettiin:

Amerikassa opiskelevien olosuhteisia kohtaan on tunnettu kasvavaa kiinnostusta, koska Amerikassa kiinnitetään kasvaa huomiota maahanmuuttoon. …Amerikkalainen tiede-elämä eroaa historiallisten tekijöiden vuoksi Euroopan tiede-elämän muodoista..  …laajimmat vapaudet saivat toteutumismahdollisuuden täällä, eikä vain kunkin oman liikkumatilan suhteen, vaan kukin yliopisto on valinnut itselleen parhaan tavan toteuttaa tavoitteensa.  Vuonna 1636 Harvardin yliopisto loi ensimmäisen yliopiston Massachusettsissa, jonka nimi sittemmin tuli tunnetuksi tieteen tyyssijana.  Keräämällä lahjoituksia, yksi toisensa jälkeen korkeakouluja perustettiin suojelijoidensa ja osavaltioiden hallitusten kustannuksella.  Itsesyntyisinä kukin korkeakoulu säilyttää omin ponnistuksinensa edelleen itsenäisyytensä, eivätkä keskushallinnon viranomaiset juurikaan puutu niiden toiminnan ohjaamiseen.  Ihmeteltävä seikka: koulutuksen kärkimaa ei tarvitse opetusministeriötä”.

Vuonna 1913 US Bureau for Education (Yhdysvaltain Koulutustoimisto; perustettu 1867) rekisteröi maassa tuhat koulua, joista 596 oli tunnettuja yliopistoja.  Tähän joukkoon sisältyvät sekä ne opinahjot (74 kpl), jotka saavat rahoituksensa valtion varoista, että ne, jotka ovat kirkkojen omistuksessa – 406 kpl, loppujen ollessa yksityisomistuksessa olevia .  Näissä tapauksissa yli50 % korkeakoulujen budjeteista katetaan yksityisillä varoilla ja lahjoituksilla, ja varainhankinnasta vastaavat opiskelijat pitkälti itse.

Venäläisten opiskelijain opiskelijajärjestön raportista:

”Venäläisille opiskelijoille Yhdysvaltain elämäntapa luo suotuisemmat olosuhteet selviytyä, kuin useimmissa muissa maissa  Ei ole yllätys, että opiskelijoiden lomien aikana monet opiskelijat työskentelevät ja ansaitsevat ahaa opintojen jatkamiseen.  Kaliforniassa työskennellään Westwoodin ja Suzan-Villen sahoilla, samoin kuin monet palvelevat valtavan sähköasennusyrityksen Big Creed –yhtymän palveluksessa, samoin kuin Berkeleyn ja rautateiden parkituslaitoksen parissa, loppujen ahertaessa maatiloilla, missä varsinkin hedelmien keruu on paljon suurempi työvoiman kysyntää nostava tekijä.  Oaklandin ja Alamedan palveluksessa monet venäläiset opiskelijat työskentelevät laivanrakennuksen, tehtaiden ja rautatien parissa.  Tulot pyörivät noin 4 dollarin tasolla.  Mutta suurissa kaupungeissa kuten San Franciscossa, elon tie on kivinen ja opiskelijat valittavat kyvyttömyyttään säästää rahaa”.

Venäläisten ulkomailla maanpaossa opiskelevien elinoloihin toi merkittävän panoksen Mihail Fedorov – Korkeakouluissa opiskelevien nuorten komitean puheenjohtaja (Fedorovin komitea, Ranska, syyskuu 1922).  Järjestö toimi seitsemän vuotta, ja sillä oli toimistoja monssa maissa.

Aluksi kun venäläiset opiskelijat siirtyivät ”Uuteen Maailmaan”, suurimmat venäläisten pakolaisten yhteisöt suhtautuivat negatiivisesti.  Liian kallista ja riskialtista, ja hän näytti, että siirryttyään Amerikkaan opiskelijat voivat voi ryhtyä tuottamaan rahaa erimuotoisten töiden avulla.

Niinpä kesällä 1932 A. Lomshakova, Fedorovin komiteasta, suuntasi vetoomuksen Yhdysvaltain hallitukselle ja suurimmille hyväntekeväisyysjärjestöille, venäläisten opiskelijoiden elinolojen parantamiseksi.  Vastauksena Bostonin (American Committee for Russian refugee students) yliopiston amerikkalainen professori, arkeologi Thomas Whittemore, lahjoitti 1,5 miljoonaa frangia jaettavaksi stipendeinä venäläisopiskeilijoille.  Näin sai alkunsa Amerikan hyväntekeväisyysjärjestöjen Venäjän-apu.

Pahin hätä alkoi väistyä, kun Venäjän professorien ja opiskelijoiden järjestön (Russian Student Fund) sekä World Federation of Christian Students (NMKY – YMCA – Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten) tuki käynnistyi.  Samassa rintamassa käynnisti toimintansa myös Student Mutual Fund (Student Friendship Fund).

*

Venäläisten opiskelijoiden Venäjän kansallinen ylioppilaskunta Kalifornian yliopistossa (Russian National Student Association University of California).  Sen hallitus sijaitsee Berkeleyssä, ja toiminta painottuu kaupunkeihin, joissa venäläispoiskelijoiden pitoisuus on suurin – nimittäin Westwood ja Los Angeles.

*

Monet polut

Osana vallankumouksen jälkeistä Yhdysvaltoihin suuntautunutta muuttoaaltoa, Atlantin taakse suuntasivat monet entisen Venäjän keisarikunnan tiede-elämän kirkkaimmista tähdistä.

Kuten:

fyysikko, kehittäjä V.K. Zworikin;

kemisti I.I. Ostormyslenski;

historioitsijat ja arkeologit A.A. Vasiljev, M.I. Rostovtsev ja G.V. Vernadski;

teoreettisen mekaniikan asiantuntija S.P. Timoshenko ja hänen kollegansa L.M. Tihvin;

sosiologi P.A. Sorokin;

tähtitieteilijät N.F. Bobrovnikov, A.H. Vysotski ja O. Struve;

geneetikko F.G. Dophanski;

historioitsija A. Maksimov;

fysiologi V.N. Bodyrev;

kalatalous- ja taloustieteilijä N.A. Borodin;

matemaatikko Y.D. Tamarkin, Y.V. Uspenski, Y.O. Shohat;

laivanrakentajat N.N. Setshin ja V.A. Jurkevits

Heidän panoksensa kulttuurin, taiteen ja tieteen saralla Amerikassa ei ole vertaa Venäjän diasporan historiassa.

*

Yhdysvaltoihin on siirtynyt useita Venäjän ilmailun, tieteen ja teknologian edustajia:

I.I. Sikorski; B.V. Sergein; G.A. Botezat; M.E. ja S.E. Glukhareva; Y.D. Ackerman; N.N. Alexander; I.A. Sikorski; A.M. Nikolski; V.V. Utgof; A.N. Prokofjev-Severski; M.L. Grigorashvili; A.M. Kartveli; B.V. Korwin-Krukovski; M. Strukov; K.L. Zaharesthenko; I.I. Isljamov; M. Gregor; N. Gladkevits; V.R. Kaczinski; R.V. Rila; I.I. Diehl; V. Ivanov; V. Kudrjatsev; L. Lapi; B. Labenski; N. Solovjev et.al.

Professori M.M Novikovin mukaan (1935) 1930-luvun alussa Yhdysvaltain yliopistojen ja tutkimuslaitosten parissa on työskennellyt yli 200 venäläistä tiedemiestä.

Vuonna 1930 Moskova antoi neuvostokansalaisille kiellon matkustaa Yhdysvaltoihin, ja näin maahanmuuttajien liike Neuvostoliitosta pysähtyi.  Poikkeuksena olivat loikkarit; heitä matkusti yhä Neuvostoliitosta Länteen, ja kiinni saatuina heidän palauttamistaan kotimaahansa vaadittiin.

Kesäkuussa 1930 kemisti, akateemikko V.N. Ipatjev lähetettiin Berliiniin osallistumaan Kansainväliseen energiakokoukseen (International Energy Congress); kesä-elokuussa hän matkusti Ranskaan ja Englantiin, ja edelleen syyskuussa New Yorkiin, sitten Chicagoon, jossa hän pian alkoi opettaa Chicagon yliopistossa, ja samalla työskennellä Universal Oil Product Co:n palveluksessa.

Vuonna 1933 fyysikko, Venäjän tiedeakatemian vastuullinen jäsen, G.A. Gamow delegoitiin tiedekomissariaatin päätöksellä matkustamaan Solvallan kongressiin.  Tältä matkalta hän ei palannut Neuvostoliittoon.  Työskenneltyään lyhyen aikaa Euroopan suurissa keskuksissa (Pariisi, Campbridge, Kööpenhamina) hän suuntasi Isoon Länteen. https://fi.wikipedia.org/wiki/George_Gamov

*

Lähde:

Tatjana Uljankina, biotieteiden tohtori, vanhempi tutkija, Tieteen ja teknologian historian tieteellisen instituutin sosiologi, Vavilov –instituutti.

*

Kansallisuus

Oma kuriositeettinsa on se, että Yhdysvalloissa Baywatch-tähti Pamela Andersson listataan Venäjän-siirtolaisten perillisenä, tosin totta sekin;

“Her (Pamela Anderson] great-grandfather, Juho Hyytiäinen, was Finnish, a native of  Saarijärvi, and left the Grand Duchy of Finland (which was a part of the Russian Empire at the time) in 1908. He changed his name to Anderson when he arrived as an immigrant. Anderson also has Russian ancestry on her mother's side.

https://en.wikipedia.org/wiki/Pamela_Anderson

Wikipedian listaus Venäjältä Yhdysvaltoihin muuttaneista ja heidän jälkeläisistä (List of Russian Americans):

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Russian_Americans

*

Mielenkiinnon vuoksi myös List of Finnish Americans eli Suomesta Amerikkaan menneistä;

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Finnish_Americans

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan historian opettajani maininneen Lontoon Kensingtonissa sijaitsevasta keksintömuseosta, jossa oli neuloilla merkattu keksintöjen alkuperä, että "vaikka koko Neuvostoliitto pyyhkäistäisiin pois maailmankartalta, niin yksikään neula tuossa museossa ei värähtäisi."

Periaatteessa kaikki amerikkalaiset ovat maahanmuuttajia tai heidän lähijälkeläisiään reservaattien intiaaneja lukuunottamatta, joten ei tuo blogisi sanoma kovin vallankumouksellinen siinä mielessä ole.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset