Fortumin sähköverkkojen myynti; Alaston totuus Eduskunnan pöytäkirjan sivuilta
Fortumin sähköverkkojen myynti käsiteltiin Eduskunnan täysistunnossa torstaina 12.12.2013.
On aika julkaista istunnon pöytäkirja Fortum-kaupan osalta. Jokainen suomalainen saa omin silmin lukea, miten edustajamme asiaan suhtautuivat tuolla "kriittisellä hetkellä."
Pöytäkirja esitetään alla sellaisenaan, vain eräät "herkut" olen itse vahventanut (VH).
Kiinnitän huomiota siihen, että edustaja Timo Soini kysyi istunnon kestäessä kahteen kertaan vasemmistopuolueiden edustajilta näiden näkemyksiä. Sosialidemokraateilta ei vastausta tullut. Eero Heinäluoma puhemiehen tontilta ilmoitti päätteeksi, ettei tulekaan, vaan hallitus seisoo vähän niinkuin yhdestä puusta veistettynä Jyrki Kataisen hallituksen ja esityksestä vastanneen vihreiden valtioyhtiöiden silmäilijäministeri Pekka Haaviston esityksen takana.
Ministeri Haavisto ei ollut käsittelyn aikana läsnä eduskunnassa, vaan oli silloin Brysselissä, eli Soinin sanoin ilmaistuna "Niin, sielläpä siellä!"
Siispä arvoisa yleisö,
Lukekaa ja ihmetelkää!
Teksti on verkossa, tämän linkin takana: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+129/2013+skt+puh+141
*
Täysistunnon pöytäkirja 129/2013 vp
PTK 129/2013 vp
129. TORSTAINA 12. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00
Tarkistettu versio 2.0
Fortumin sähköverkkojen myynti
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Fortumin sähköverkkojen myynti pääosin ulkomaalaisille sijoittajille on iso pettymys. Sähkön siirtoverkko on yhteiskunnan perusinfraa, jonka omistuksesta merkittävä osa on perusteltua pitää kotimaisissa käsissä. Suomen valtio ei ollut ostajaehdokkaiden joukossa. Nyt kansallista omaisuutta myydään ulkomaille vain voiton tekemisestä kiinnostuneille osapuolille. Onko hallitukselle yhdentekevää, millainen omistusrakenne Fortumin verkkoliiketoiminnassa oikein on? Monopoliluonteinen liiketoiminta on syytä pitää julkisen vallan hallinnassa. Hyvässä muistissa on se, mitä tapahtui, kun Digita ja Fingrid myytiin ulkomaalaisille sijoittajille. Digitan omistajat ovat rahastaneet suomalaisia törkeästi. Fingrid puolestaan jouduttiin ostamaan kalliilla hinnalla takaisin. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miksi valtiovalta ei halunnut osallistua Fortumin verkkotoiminnan ostoon?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Nyt ei omistajaohjausministeri Haavisto ole paikalla, hän on Brysselissä, (Timo Soini: Niin, sielläpä siellä!) mutta vastaan kysymykseen. Kysyjä totesi, että monopoliluonteinen liiketoiminta pitäisi pitää julkisen vallan omistuksessa. No, näin ei ole tässä tapauksessa tälläkään hetkellä, eli 80 prosenttia sähkönjakeluverkosta on jo yksityisillä yrityksillä, Fortumin osuus on noin 20 prosenttia. Eli vain pieni osa, viidennes, on tällä hetkellä Fortumin hallussa.
Uutta omistajaa sääntelevät samat lait sähkön jakeluun, sen asiakashinnoitteluun ja sitten investointeihin ja huoltotoimenpiteisiin liittyen kuin Fortumiakin. Tämä kauppa tietysti mahdollistaa Fortumille uudet investoinnit yhtiön kehittämiseen ja uuteen teknologiaan.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Kyse on huoltovarmuudesta. Hallitus on töpeksinyt, se on antanut ulkomaalaisille sijoittajille käytännössä verotusoikeuden. Sähkön siirrosta aiheutuvia kuluja ei voi välttää. Jos hallitus olisi hankkinut esimerkiksi 51 prosentin omistuksen, valtiovalta olisi voinut käyttää sähkönsiirtomaksuja hätätilanteessa esimerkiksi laman tai noususuhdanteen säännöstelykeinona. Siirtomaksuja olisi voitu alentaa tai nostaa tarpeen mukaan. Samalla se olisi pitänyt tärkeän elinkeinohaaran kotimaassa. Suomalaisten maksamat siirtomaksut olisivat jääneet ainakin 51 prosentin osalta Suomeen, nyt suurin osa maksujen tulevista voitoista tilitetään suoraan ulkomaille. Ei kai hallituksen tavoitteena ole myydä Suomea pala palalta ulkomaalaisten omistukseen. Kysynkin pääministeriltä: miten on mahdollista, että huoltovarmuutemme kannalta näin oleellinen osa yhteiskuntamme infraa jätetään ulkomaalaisten keinottelijoiden käsiin?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tuossa oli niin monta asiavirhettä, että ihan hyvä, että asia käydään läpi. (Välihuutoja) Ensinnäkin huoltovarmuuden kannalta Huoltovarmuuskeskus… (Välihuutoja) — Lähtisikö aika alusta?
Eli huoltovarmuuden kannalta Huoltovarmuuskeskus ei ole pitänyt tätä ongelmallisena, ei myöskään mikään muu viranomaistaho. Kerrataan vielä: Kantaverkko on Fingridin omistuksessa, josta valtio omistaa merkittävän osuuden. Valtio on myös määräysvaltaa käyttävä taho kantaverkossa. 80 prosenttia sähkön jakelusta on jo yksityisillä yrityksillä, ja Fortumin osuus on vain 20 prosenttia. Se on joissakin osissa Suomea yhtiö, joka jakelee sähköä, toisissa osissa Suomea taas toiset yhtiöt jakelevat. Tämä yhtiö, joka nyt ostaa, on konsortio, jossa on suomalaisia eläkevakuuttajia ja kansainvälisiä sijoittajia, ja yhtiö perustetaan Suomeen.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hieman ihmettelee, että ovatko nämä yksityiset eläkevakuuttajat nyt sitten tämän sähkötalouden suurimpia asiantuntijoita.
Kun aikanaan Kreikkaan lainattiin rahaa, sanottiin, että se on hyvää bisnestä, kun lainataan alemmalla korolla — jolla sitten jälleenlainattiin Kreikalle ja myöhemmin korko laskettiin nollaan. Näinhän siinä kävi. Sähköverkoista sanotaan, että se on muka huonoa bisnestä. Tosiasiassa Suomen viiden vuoden lainakorko on alle 1 prosentin — alle 1 prosentin. Sähköverkoista taas säännelty minimituotto on 8 prosenttiyksikköä, eli 7 prosenttia on taattu korkomarginaali valtion luottoriskin molemmilla puolilla; sen lisäksi tulisi vielä luottovarmuus.
Kansainväliset sijoittajat eivät tule tänne hyvää hyvyyttään, vaan ne tulevat tekemään voittoa. Jälleen vanhat puolueet vanhassa hallituksessa ja tässä hallituksessa tekevät huonoa bisnestä. Pian saamme kirjeen: "Korotamme sähkösi hintaa, sinun ei tarvitse tehdä mitään." Kysyn: onko tässä hallituksessa enää vasemmiston ministereitä? (Ben Zyskowicz: Keneltä kysytte?)
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tätä sähkön siirtohinnoittelua säädellään lailla riippumatta siitä, kuka omistaa sähkönjakeluliiketoiminnan, ja sitä yhtiötä säädellään ihan samalla tavalla. Fortumin toimintaa on säännelty lain mukaan, hintaa säännellään nimenomaan lain mukaan, toimitusvarmuusnäkökulmaa säännellään, verkkojen investointeja ja ylläpitoa säännellään.
Totta kai jokainen omistaja haluaa tuottoa, mutta tässä tapauksessa Fortum on tehnyt päätöksen, jonka mukaan se lähtee tavoittelemaan uutta, kasvavaa liiketoimintaa, (Pentti Kettunen: Venäjälle!) jonka tuoton pitäisi olla huomattavasti suurempi kuin mitä se saa tästä sähkön jakelusta. Tämä on tietysti suomalaisten etu, että meidän omistama — ja muiden osakkeenomistajien omistama — suomalainen energiayhtiö pystyy kehittymään. Se, että meille tulee näin merkittävä investointi, kertoo myös siitä, että Suomeen luotetaan.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella kantaverkko hankittiin suomalaiseen valtionomistukseen. Koko Euroopassa tämä on nähty erittäin tärkeäksi asiaksi.
Se jakeluverkon osa, jonka Fortum omistaa, noin 20 prosenttia, on strategisesti erittäin keskeisessä, tärkeässä osassa Suomea, eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Sitä verkon osaa voidaan kyllä monella tavalla verrata tähän kantaverkkoon, ja tällaisen verkon pitäminen suomalaisessa omistuksessa on iso kansallinen, strateginen asia, ja siitä hallituksen olisi pitänyt pitää huolta. Ei Fortumia voi syyttää siitä, jos se myy, mutta hallitusta voi syyttää siitä, jos se ei pidä huolta, että tällainen verkon osa pysyy suomalaisessa omistuksessa. Mikä erityinen syy on, että hallitus päästi tämän suomalaisesta omistuksesta ulos?
Toinen kysymys: Kun kuitenkin hinnoittelu, siirtohinnoittelu, Energiamarkkinaviraston toimesta aina vahvistetaan neljäksi vuodeksi eteenpäin ja jälkikäteen katsotaan, oliko hinta oikea, niin nyt, kun on ulkolainen, kasvoton omistaja, taatusti voimme varautua siihen, että aina seuraavalle (Puhemies koputtaa) kaudelle he ottavat maksimaalisen hinnan, mitä eivät suomalaiset, kasvolliset omistajat ole aina tehneet. Arvoisa pääministeri, luotatteko, että uusi omistaja (Puhemies koputtaa) toimii niin kuin edellisetkin, vai käykö niin, (Puhemies koputtaa) että hinta kyllä tulee nousemaan siirtohinnoittelussa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Suomessahan tätä sähköverkkotoimintaa omistaa jo tällä hetkellä kansainvälisiäkin omistajia. (Mauri Pekkarinen: Aivan ylivoimainen valtaosa on suomalaisia!)
Mitä tulee sitten tähän strategiseen merkitykseen, niin meidän viranomaiset eivät ole pitäneet sitä strategisena, eikä sitä kyllä hyvällä syyllä voi pitääkään. Eli 20 prosenttia Fortumin osuutena sähkönjakeluliiketoiminnasta, eihän se mitenkään voi olla strategista. Se on ihan totta, mitä edustaja Pekkarinen sanoi, että viime vaalikaudella kantaverkko, joka kaiken järjen mukaan on strateginen, otettiin Fingridiin, ja siinä valtiolla on keskeinen rooli.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Niin kuin tuolta lehteriltä kuuluu "ei, ei, ei", tämä tulee ensimmäisenä mieleen. [Yleisölehteriltä kuului lapsen ääni.] Herää kysymys siitä, kuinka tällainen kauppa ylipäänsä on mahdollista, että ulkomaiseen omistukseen myydään suomalainen sähköverkko. Tämä on iso huoltovarmuuskysymys, ja kun tässä on mukana kuitenkin muutama eläkevakuutusyhtiö, (Hälinää — Puhemies koputtaa) miksi eivät sitten muut suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ole olleet kiinnostuneita tästä kaupasta? Nythän näitä eläkevaroja sijoitetaan pääasiassa ulkomaille, sijoitetaan niihin yrityksiin, jotka kilpailevat suomalaisten yrityksien kanssa ja vaikeuttavat suomalaisten yritysten asemaa. Tämä olisi ollut erittäin hyvä kohde muillekin eläkeyhtiöille panostaa kotimaahan, koska tässä on ihan varma tuotto. Tämä on säännelty markkina, mutta siitä huolimatta tämä on varmatuottoinen. Kysynkin: kun tämä kauppa ei kuitenkaan varmaan tullut yllätyksenä, niin onko valtioneuvosto käynyt keskusteluja eläkeyhtiöitten kanssa tämmöisestä sijoittamisesta kotimaahan?
Pääministeri Jyrki Katainen
Hallituksessa ollaan seurattu tätä tilannetta, ja se on tiedossa, että Fortum, jonka hallituksen päätösvaltaan tämä kauppa kuuluu, on käynyt eri sijoittajien kanssa keskusteluja, mutta Suomesta ei löytynyt eläkevakuutusyhtiöitä tai muita sen enempää kuin mitä tässä on. Tässähän on Kuntien eläkevakuutus -yhtiö yhtenä omistajana, tässä uudessa konsortiossa, ja toinen eläkevakuutusyhtiö, mutta Suomesta ei löytynyt yksityisiä sijoittajatahoja, jotka siihen olisivat halunneet lähteä, ja valtiovalta ei voi pakottaa yksityistä yritystä ostamaan toista yritystä.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Kun ymmärsin pääministerin puheista, että tämä perustettava yhtiö rekisteröidään Suomeen, niin silloin ymmärrän myöskin, että tämä tuleva yhtiö maksaa voitostaan veroa Suomeen ja sitä kautta se tuotto kertyy takaisin Suomeen.
2,55 miljardia oli kauppasumma. Minä vain ihmettelen sitä, mistä valtio olisi mahdollisesti saanut tuon summan kasaan. Mistä se olisi ollut pois? Ja nyt kun katsotaan, että se 1,7 miljardia on liikevoitto, niin onko hallitus keskustellut Fortumin johdon kanssa, mihin Fortumin strategian mukaisesti Fortum aikoo sijoittaa tämän 1,7 miljardia? Sijoittaako se mahdollisesti sen Suomeen?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Se on aivan oikein, mitä Matikainen-Kallström kuvaili, eli tämä uusi konsortio-omistaja perustaa yhtiön Suomeen ja näin ollen myös maksaa veroja Suomeen.
Mihin Fortum sijoittaa saamansa rahat? Se sijoittaa strategiansa mukaisiin kohteisiin — niitä ei varmaankaan vielä ole valittu, minulla ei ainakaan ole tiedossa — lähtökohtaisesti uuteen liiketoimintaan, esimerkiksi puhtaisiin energioihin, niin kuin Fortumin strategioissa on mainittu. Mutta en sen tarkemmin osaa tätä sanoa.
Täällä jossakin puheenvuorossa mainittiin, että valtio ei ollut mukana tarjoamassa. No, ei kyllä ehkä kannatakaan olla. Jos kauppahinta on 2,5 miljardia euroa ja jos valtio olisi sijoittanut tämmöiseen, josta ei synny yhtään uutta työpaikkaa, niin voi kyllä kysyä hyvin, minkä takia valtion pitäisi ottaa velkaa ja sijoittaa tämänkaltaiseen toimintaan edes omien sijoitusyhtiöittensä kautta.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Fortumin kaupan hinta oli 2,55 miljardia euroa — kysymykseni on vähän sukua Marjo Matikainen-Kallströmin edelliselle kysymykselle — eli arvatenkin kiinnostaa se, mihin Fortum aikoo investoida sitten tulevaisuudessa. Tällä hetkellä joitain tietoja on siitä… Tai sanotaan näin päin, että Fortumhan on Venäjällä tällä hetkellä, etabloitunut sinne. Ja toinen tieto, jota en ole tietenkään pystynyt varmistamaan, on se, että Fortumia kiinnostaa erityisesti Ranskasta ostaa vesivoimaa. Vesivoima on hyvä voima säätövoimana. Siltä osin voisi kyllä investoida myöskin tänne Suomeen. Kysynkin pääministeriltä: onko teillä tarkempaa tietoa tästä Ranskan- ja mahdollisesta Venäjän-investoinnista Fortumin osalta?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minulla ei ole valitettavasti — en tiedä, olisiko omistajaohjausministerillä, jos hän olisi paikalla — siitä tietoa, mutta nämä investointipäätöksethän kuuluvat yhtiön hallituksen päätöksiin. Eli en osaa sanoa, miten rahat käytetään. Mutta meitä tietysti kiinnostaa muiden asioiden ohella se, että Fortum pystyy maksamaan valtiolle eli veronmaksajille hyvää osinkoa. Fortum on maksanut yli 400 miljoonaa vuodessa osinkoja, ja kun se sijoittaa saamansa varat viisaasti eli kasvuhakuisesti, niin tietysti yhtiö vahvistuu ja sitä kautta voi sitten hyödyttää myös veronmaksajia eli yhtiön omistajia.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Sodan jälkeen vasemmiston ja keskustan yhteisin voimin perustettiin vahvoja valtiollisia toimijoita teollisuuteen ja energiasektorille, ja nyt kuitenkin vasemmistopuolueet hallituksessa ovat hyväksymässä, että kaikkein tuottavinta strategista omaisuutta pistetään lihoiksi.
Vuosina 2010—2012 Fortum jakoi valtiolle osinkotuloja 450 miljoonaa euroa joka vuosi, ja sähkönsiirtoliiketoiminnan osuus tuosta liikevoitosta oli hieman vajaa viidennes. Kysymys kuuluu: Onko tämä vasta alkusoittoa? Mitä tuottavia omistuksia hallitus aikoo myydä seuraavaksi paikatakseen epäonnistunutta talouspolitiikkaa? Kannattaa muistaa, että kaikki Solidium-yhtiön alla olevat valtion omistukset ovat siellä täysin myyntivaltuuksin.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jälleen tulee korjattavaa.
Ensinnä, unohdin vastata edustaja Soinille, kun hän sanoi, että tästä verkkoliiketoiminnasta saisi 8 prosentin tuoton. Ei, vaan se on maksimissaan 5 — ehkä edustaja Pekkarinen korjasikin jo siinä vieressä. (Timo Soini: Saitte varmaan tekstiviestin, pääministeri Katainen!)
Mutta sitten edustaja Mustajärvelle: Hallitus ei ole myynyt, vaan Fortumin hallitus on myynyt, ja meidän mielestämme myynti oli perusteltu sen takia, että yhtiö haluaa kasvaa ja kehittää uusia energialiiketoiminnan aloja. Näin ollen myyntituloja ei tulouteta valtion budjettiin velan korvikkeeksi, vaan odotamme, että yhtiö kasvaa ja pystyy myös tulevina vuosina maksamaan omistajille eli veronmaksajille hyvää osinkoa. Sitä me kaikki varmaan haluamme, ja me haluamme, että hieno suomalainen energiayhtiö pystyy elämään tässä ajassa, investoimaan ja kehittämään myös uusia teknologioita.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! On lähes katastrofaalista, että me lähdemme myymään kannattavaa valtion omaisuutta — tämä on askel siinä — ja se minun huoleni tässä kansanedustajana onkin, mitä on Fortum tämän jälkeen. Tällä hetkellä se on omistajaohjauspolitiikan ohjenuorissa, jotka eivät kyllä ole kovin vakuuttavia tässäkään suhteessa. Mutta mikä on Fortumin tulevaisuus? Onko se Solidiumin salkussa täysillä myyntivaltuuksilla, ja ollaan menettämässä taas tätä hyvää kansallista omaisuutta tässä maassa? Eli mikä on se Fortumin tie tästä eteenpäin? On ollut varmasti jo pakko keskustella hallituksen sisälläkin siitä. Vaikka se onkin omistajaohjausministerin rootelissa, on niin keskeisestä, isosta yrityksestä valtionomistuksen osalta nyt kyse, että olisi melko mahdotonta uskoa, etteikö keskustelua olisi jo käyty.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! En tiedä, osaanko kaikkiin yksityiskohtiin vastata. Sähkönjakelu on ollut, jos oikein muistan nyt — voi olla, etten muista ihan tarkkaan, mutta muistelen — noin 20 prosenttia Fortumin taseesta eli viidesosa. Loput on ollut sitten sähköntuotantoa. Fortum on tehnyt strategisen valinnan, että se haluaa keskittyä sähköntuotantoon, muun muassa uusien ympäristöystävällisten, sähköntuottamis-, energiantuottamistapojen kehittämiseen. Minusta se on hyvä, kannatettava päämäärä. Eli yhtiöt muuttavat omia strategioitaan, vaihtavat niitä siten tai järjestelevät taseitaan siten, että se palvelee kasvua, mikäli yritys kasvua haluaa. Totta kai yrityksen toimintaan, myös kasvustrategiaan, liittyy aina riskit, mutta toivotaan parasta. Minä ainakin uskon, että Fortumissa on semmoista osaamista, että se pystyy kasvattamaan liiketoimintaansa.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! On todellakin ikävää näin itsenäisyyspäivän jälkeen lähteä tämmöistä uutista kuuntelemaan, että suomalaista perusomaisuutta myydään ulos, varsinkin tämän huoltovarmuuden ja turvallisuuden osalta. Keskusta on esittänyt hallitukselle jo aikapäiviä sitten, että hallitus ryhtyisi toimiin ja hankkisi Fortumille verkot valtion perustettavan Infra Oy:n omistukseen.
Me kävimme tässä salissa muutamia päiviä sitten keskustelun valtion omistajapolitiikasta. Hallituksen omistajuuden osalta on eriäviä näkemyksiä. Tällä viikolla käsittelimme sitä, kun Teollisuussijoitukselle tulee lisää muskeleita, että se voisi olla enemmän tässä teollisuuden rakennemurroksessa. Tänään on tullut puolustusministeri Haglund ulos, että Solidium pitäisi myydä ja valtion pitäisi lähteä pörssikuvioista kokonaan ulos. Mikä linja, arvoisa pääministeri, hallituksessa on? Onko se ympäristöministeriön, puolustusministeriön, TEMin, vai onko hallituksella yhtenäistä omistajapolitiikkaa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kyllä on. Mutta kun on tuo ajatus ensinnäkin siitä, että tämä 20 prosentin osuus, mikä Fortumilla on sähkönjakelussa, olisi huoltovarmuus- tai turvallisuuskysymys, niin yksikään suomalainen viranomainen ei ole tähän johtopäätökseen päätynyt. Tietysti voi olla niin, että joku poliitikko päätyy ilman mitään asiantuntija-arviota tämän kaltaiseen, ja jokaisella on siihen tietysti oikeus.
Sitten toinen näkökulma: Tässä meillä on hyvin suuri eroavaisuus mielipiteissä, että valtion pitäisi 2,5 miljardilla eurolla ostaa sähkönjakeluliiketoimintaa. (Jouni Backman: Passiivista liiketoimintaa!) Minä en ihan äkkiä löydä siitä mieltä. Se ei toisi yhtään uutta työpaikkaa Suomeen. Sen sijaan kun Fortum saa tuloja, se pystyy investoimaan uuteen ja tulevaan, vaikkapa uusiutuvaan energiaan. Minä uskon tähän energiateollisuuden uuteen mahdollisuuteen, cleantechin uusiin kasvuihin ja teknologian kehitykseen. Meillä Suomessa täytyy olla rohkeutta antaa myös valtionyhtiöiden kehittyä.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Mehän olemme esittäneet, että osana Infra Oy:tä voisivat olla nämä Fortumin verkot ja Infra Oy:hyn kerättäisiin rahoitusta eläkeyhtiöistä, niin kuin tähänkin kauppaan on kerätty, ja tässä olisi ollut hyvä tilaisuus myöskin tämmöiselle uudenlaiselle kansanobligaatiolle, missä on pitkäaikaista, turvaavaa tuottoa, joka ylittää pankkitilin tuoton. Minun mielestäni tähän ei tarvita valtion lainarahaa eikä se ole pois valtion budjetista. Infra Oy:tä tarvitaan muuhunkin, ja tämä olisi ollut hyvä tapa tuoda siihen Infra Oy:hyn myöskin valtion budjetin ulkopuolista tulovirtaa, joka auttaa myöskin sitten niihin Infra Oy:n varsinaisiin tehtäviin, liikenneinfraan ja niin edespäin. Sitä, että Fortum myi, emme kritisoi. Fortumilla on oikeus tehdä se päätös, ja jos heillä on parempia tuottokohteita, niin se heille suotakoon. Mutta sitä arvostelemme, että valtio oli tässä passiivinen eikä lähtenyt hakemaan tähän suomalaista omistajakonsortiota.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kun Fortum selvitti omistajavaihtoehtoja, niin Suomesta ei löytynyt, enkä ihmettele yhtään. 2,5 miljardin euron kauppahinta — kyllä siinä aika monta omistajaa saisi olla Suomesta, jotka siihen haluaisivat lähteä. Ei löytynyt. Kaksi eläkevakuutusyhtiötä löytyi, ja hyvä niin.
Mutta minä uskon tähän uuden teknologian, Suomen talouden uudistamisen, rakenneuudistamisen mahdollisuuteen. Nyt Fortum saa varoja, joita se voi sijoittaa uuteen, ja tietysti turvaa myös osinkotuotot omistajille. Tämä teidän esittämänne malli on tämmöinen passiivimalli. Mutta minä pikemminkin pidän positiivisena sitä, että Fortum haluaa kasvaa, haluaa kehittää teknologiaa, ja tämä on suomalaisen teollisuuden rakennemuutoksen kannalta positiivinen mahdollisuus. Ei meille joka päivä tai joka viikko tai edes joka vuosi tule tämänkaltaisia kansainvälisiä sijoituksia.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Kun kuuntelen edustajien Niinistö, Soini ja eräiden muiden perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän edustajien puheenvuoroja, niin tunnen melkoista ylpeyttä, kun esitin Fortumin hallintoneuvostossa, että hallintoneuvosto lakkautetaan ja poliitikot pois päätöksenteosta pörssiyhtiössä.
Arvoisa puhemies! Sähkömarkkinalainsäädäntö sisältää lukuisia velvoitteita sähkönjakeluyhtiöille. Tällä varmistetaan sähkön jakelu, siirto, verkkoon liittäminen, jakelun kehittäminen, hinta ja monia muita seikkoja. Kenenkään sähkönjakelu ei ole vaarassa: kansallinen verkko on Fingridin hallussa, ja huoltovarmuuskysymykset tulevat sitten huoltovarmuuslain kautta vielä turvatuksi. Fortumin tuotto tästä sähköverkosta on ollut 5 prosenttia, kun oman pääoman tuotto muutoin on ollut 14 prosenttia. Onko valtion kannalta hyvä, että saataisiin 14 prosenttia vai 5 prosenttia? (Puhemies koputtaa) Kun valtio on omistajana, mikä on…
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa edustaja, aika on täynnä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tämän kaupan taustalla on tietysti se, että Fortum haluaa uudelleen järjestelemällä omaisuuseriään eli tasetta saada vahvempaa kasvumahdollisuutta yhtiölle, ja mitä paremmin yhtiö kasvaa ja mitä kannattavammaksi se tulee, sitä parempi on myös osingonmaksukyky. Tätä kautta sitten hallitus tai valtiovalta on luonnollisesti kiinnostunut siitä, että suomalaiset yhtiöt, myös energiayhtiöt, kehittyvät, kasvavat ja ovat omalta osaltaan kehittämässä Suomen teollisuutta uuteen suuntaan. Minä en osaa sanoa, niin kuin tuossa sanoin, minne kaikkialle Fortum aikoo investoida, minkä verran ulkomaille, onko investointikohteita Suomessa, mutta tämä on osa teollista rakennemurrosta Suomessa. Joskus aikoinaan sähkönjakeluverkko on ollut riittävän tuottavaa, mutta niin kuin tuossa edustaja Katajan esimerkissä todettiin, ei se sitä enää ole.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen solidaarisuus näyttää olevan yksipuolista. Pääministeri Katainen, te joudutte puolustamaan tätä asiaa yksin. Minä ensimmäisessä kysymyksessäni kysyin, vieläkö tässä maassa ja hallituksessa vasemmistopuolueet toimivat, eli kysyisinkin varapääministeri Urpilaiselta ja kulttuuriministeri Arhinmäeltä: Mitä mieltä te olette tästä? Oletteko te samaa mieltä kuin pääministeri Katainen?
Arvoisa pääministeri, tietysti voidaan jantella siitä, mikä on nimellinen korko, mikä on efektiivinen korko. Se voi olla 3—4, se voi olla 5, se voi olla 8.
Mutta jos saisi vasemmiston vastauksen tähän kysymykseen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa edustaja, meillähän on vanha kulttuuri siitä, että hallitus vastaa kokonaisuudessaan ja kukin ministeri omasta toimialastaan, eduskunnan kyselytunti ei varsinaisesti ole puolueiden kyselytunti. Mutta pääministeri löytää tähän vastauksen ja ilmeisesti myös ministeri Ihalainen. — Olkaa hyvä. Ensin pääministeri.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Meillä on hallituksen yhteinen linja ollut, vaikka hallitus ei ole tätä kauppaa käsitellyt, se on Fortumin hallituksen esitys. Mutta me kävimme itse asiassa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa keskustelua, onko tämä verkkoliiketoiminta ja sähkönjakelu Fortumille enää strategista, ja totesimme, että ei ole. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Siinä yhteydessä äänestimme, ja vasemmistoliitto oli toista mieltä tästä strategiasta. (Timo Soini: Ja siellä jököttää hallituksessa!) Mutta itse kauppaa me emme ole käsitelleet.
Edustaja Soini jotenkin näkee aina mielellään tämän politiikan valtapelin kiinnostavampana kuin Suomen tulevaisuuden. Meitä kiinnostaa tässä eniten se, että Fortum pystyy kehittämään tämän kaupan jälkeen itseään kasvukykyisempään suuntaan ja sitä kautta tietysti veronmaksajat voivat siitä hyötyä omistajina.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Fortumhan on halunnut tuoda esille julkisuuteenkin, että se haluaa tulevaisuudessa omaa strategista työtään kehittää: painopistettä vähäpäästöiseen sähköntuotantoon, energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Se on varmaan se suunta, johon Fortum sitä haluaa kehittää. (Mauri Pekkarinen: Eihän me olla tästä eri mieltä!) Se on totta, että se tuottaa 450 miljoonaa valtiolle. Olettamus on se, että tällä uudella strategialla tuotetaan enempi valtiolle. Se on odotusarvo.
Sitten yksi näkökohta on vielä hyvä todeta, ja se on se, että kantaverkko on huoltovarmuusasia, niin kuin täällä on korostettukin, mutta tätä selvitettiin, onko 20 prosentin jakeluverkko, sähköverkko, enää huoltovarmuusasia, ja ainakin meille on annettu se vastaus, että ei ole, ja sen perusteella tämä mahdollisuus Fortumilla tehdä näitä päätöksiä on.
Sitten sellainen näkökohta, että Suomihan on pääomaköyhä maa. En minä sitä nyt ihan huonona pidä, että tänne tulee aika iso määrä ulkomaista pääomaa, joka pannaan semmoiseen verkkoon, jota ei voi rullata ja panna rekkakuskille rekka-autoon ja viedä maailmalle. Se jää tänne kuitenkin. (Välihuutoja) Eihän se nyt mikään huono asia (Puhemies koputtaa) tässä mielessä ole.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.
*
Että sellainen torstai!
Ilmoita asiaton viesti
Mielikuva Jyrki Kataisesta synkkenee tämän luettua entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Synkkee vielä jatkossa lisää. Kuka jättikään hukkuvan laivan?
Ilmoita asiaton viesti
”ORAAKKELI” Soini Fortum-kaupoista vuonna 2013:
”Pian saamme kirjeen: Korotamme sähkösi hintaa”
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016020121050368_u…
Ilmoita asiaton viesti
Sähkösylttyyn liittyy ainakin nämä momentit:
Fortumin sähköverkon myynti ulkomaille;
Caruna koijaa voitot pimentoon eikä maksa kansanedustajien ”lupaamia” veroja Suomeen;
Myrskykatkosten säikäyttämät edustajat laativat ilmeisen hätiköidysti velvoitelain sähköverkkojen kaapeloinnista varsin nopealla aikataululla.
Hyvin avoverkkonsa hoitaneet ja tolppalinjat häiriöttöminä pitäneet yhtiöt joutuvat maksamaan tuplasti; nyt uudet velvoitteet pakottavat satsaamaan kaapelointiin.
Kuka maksaa? Suomalainen sähkön kuluttaja!
Tästä aiheesta oli hyvä ja valaiseva juttu tänään Aamulehdessä/Aulis Alatalon käsialaa;
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195016625120/arti…
Laajempi artikkeli täällä;
Napauta ja lue: https://picasaweb.google.com/113679801467129695575…
Ilmoita asiaton viesti
Siis on tämä meininkiä.
Suurin osa eduskunnasta oli täysin ulalla mitä oli tekemässä 2013.
Mutta ”kansa kyllä tietää”.
VerkkoFoorumissa käytiin tuoreeltaan 12.12.2013 asiantuntevaa debattia;
http://verkkofoorumi.org/index.php?topic=270.0
Varoittavia esimerkkejä ei todellakaan puuttunut.
Miksi?
Ymmärtämättömistä päättäjistä kärsii koko kansakunta!
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Kataisen tekemisiä seuratessa täytyy ihmetellä,että onko hän todella niin idioottimaisen typerä vai onko hänellä tarkoitus tuhota tämä maa.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän selitys löydy tuottoisan komisaarinpaikan petaamisesta. Tarkoitus ei varmaan ole ollut tämän maan tuhoaminen, mutta toisaalta, ei maalle koituvan vahingon myöskään ole annettu olla oman edun esteenä.
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Katainen kiteyttää hyvin Suomessa vallitsevan talousideologian (viimeisessä virkkeessä Veikko Huuskan lihavointi):
”Minä en osaa sanoa, niin kuin tuossa sanoin, minne kaikkialle Fortum aikoo investoida, minkä verran ulkomaille, onko investointikohteita Suomessa, mutta tämä on osa teollista rakennemurrosta Suomessa. Joskus aikoinaan sähkönjakeluverkko on ollut riittävän tuottavaa, mutta niin kuin tuossa edustaja Katajan esimerkissä todettiin, ei se sitä enää ole.” (Katainen eduskunnassa)
Perusteena ja argumenttina on pelkkä nykyaikaisuus: nykyaikana meillä on täällä tällaista ja kukapa nyt haluaisi olla vanhanaikainen ja jälkeenjäänyt.
Tätä ovat Suomessa yritysjohtajat ja poliittiset päätöksentekijät noudattaneet, ja tuloksena firmat maksavat ennätysosinkoja, pörssikurssi nousee ja johdon palkkiot kasvavat, mutta maassa ei ole töitä eikä investointeja. Edes Suomessa harjoitettavasta toiminnasta ei makseta veroja Suomeen, koska ne voitot siirretään veroparatiiseihin.
Saksa taas on ollut tietoisesti vanhanaikainen ja säilyttänyt kotimaisen tuotannollisen perustan tyytyen tarvittaessa pienempiin tuottoihin, ja maassa on paljon teollisuusinvestointeja ja lähes täystyöllisyys (pois lukien turvapaikanhakijat, jotka eivät kuulu tähän aiheeseen).
Ilmoita asiaton viesti
On jossain määrin valaisevaa vilkaista muutamia eduskunnan pöytäkirjoja ja niiden tallentamia puheenvuoroja Fortum-järjestelyn tiimoilta.
Mikko Kuoppa (vas.) kysyi niinkin varhain kuin 1.10.2002 kyselytunnilla;
”Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että yksityiset sähköverkon haltijat eivät voi estää verkkomonopolinsa kautta vapaata kilpailua sähkömarkkinoilla ja kilpailun synnyttämä hintaetu tulee kuluttajan hyödyksi?”
Kysymyksensä taustaksi Kuoppa hahmotteli toimintatilannetta näin:
” Suomen sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle vuonna 1995, jolloin sähkömarkkinalaki tuli voimaan. Sähkön tuotanto ja myynti avattiin kilpailulle ja sähkön siirron monopoleille asetettiin säännöt.
Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että käytännössä sähkömarkkinoiden kilpailu ei toimi kokonaisuutena. Sähkönkuluttajalle kilowattihinnat eri yhtiöiden välillä vaihtelevat, mutta siirtohinnat syövät saavutetun kilpailutusedun kuluttajalta, koska sähkön siirto on suurelta osin käytännössä Fortumin ja Vattenfallin hallussa. Vaikka sähkömarkkinalain mukaan verkkopalveluiden hinnoittelun tulisi olla kohtuullista, niin lain toteutumisen valvontaan ei verkkojen yksityisen omistuksen vuoksi ole todellisia mahdollisuuksia.
Sähkön jakeluverkosto tulisikin käsittää maanteiden ja rautateiden tapaiseksi perusinfrastruktuuriksi, jonka tulisi olla yhteiskunnallisessa omistuksessa. Vain silloin voidaan ajatella sähkömarkkinoita, joilla sähkön tuottajat voisivat aidosti kilpailla keskenään samaan tapaan kuin nyt tapahtuu esimerkiksi maantiekuljetusten kanssa.”
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?…
Vastauksessaan kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre totesi mm. näin:
”Sähkön siirto on luvanvaraista toimintaa, ja siirrosta perittävien korvauksien on lain mukaan oltava kohtuullisia. Energiamarkkinavirasto valvoo lain noudattamista. Siten verkkoyhtiöiden toiminta on niin tiukasti valtion säädeltävissä kuin se on mahdollista, ilman että valtio ostaisi kuntien ja yksityisten yhtiöiden omistamat verkot itselleen.
Hallitus pyrkii lisäksi jatkuvasti kehittämään verkkoyhtiöiden valvontaa. Mm. eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevassa sähkömarkkinalain muutosehdotuksessa Energiamarkkinaviraston edellytyksiä sähkön siirtomaksujen valvontaan ehdotetaan parannettaviksi täsmentämällä verkkoliiketoimintojen eriyttämistä koskevia säännöksiä.”
*
Kohta perään eli 24.10.2002 Risto Kuisma (sd) esitti kysymyksen samasta teemasta. Hän totesi:
”Sähköyhtiöt pitivät vuosikymmeniä sekä siirtohinnat että energian hinnat vakaina. Sähköyhtiöt olivat myös tuottavia. Sähkömarkkinalaki vapautti energian kilpailulle. Sähköyhtiöitä siirtyi suurilla kauppahinnoilla mm. pörssiyhtiöiden omistukseen.
Uudet sähköyhtiöiden omistajat mullistivat sähkön hinnoittelurakenteen.
Kilpailtu energian hinta laski, mutta samalla monopolisoitu siirtohinta nousi.
Esimerkiksi Fortum ja sen omistamat tytäryhtiöt nostivat mm. Tuusulassa sähkönsiirron perushintoja useita satoja prosentteja.
Siirtohintojen suuret korotukset toteutettiin vain ilmoittamalla asiasta kirjeessä, jossa virheellisesti väitettiin, että Energiamarkkinavirasto oli hyväksynyt yhtiön uuden hinnoittelurakenteen.
Jo ennen korotettuja siirtohintoja sähkönsiirto tuotti Fortumille voittoa siirron liikevaihdosta 27 prosenttia sähkönkuluttajien tuusulalaisen ”Sihinä-ryhmän” laskelmien mukaan.
Sähkömarkkinalain tulisi estää tällainen monopoliin perustuva kohtuuton hinnoittelu. Sitä laki ei ole tehnyt.”
Kuisman kysymys kuului:
”Onko hallitus tietoinen sähkönsiirron monopoliasemaan perustuvista kohtuuttoman suurista siirto- ja perushinnoista erityisesti Fortumin ja sen tytäryhtiöiden osalta,
onko hallitus tietoinen kyseisen hinnoittelurakenteen vaikutuksesta energian järkevään ja säästäväiseen käyttöön ja
mitä hallitus aikoo tehdä sähkön siirtohintojen saamiseksi kohtuullisiksi ja hinnoittelurakenteen saamiseksi terveeksi?”
Ministeri Mönkäre vastasi 12.11.2003 eduskunnan edessä mm. näin:
”Hallitus on antanut syksyllä eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muutoksesta. Esitys sisältää lukuisia toimia, joilla parannetaan sähkönkäyttäjien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaansa ja muun muassa verkonhaltijoita kielletään perimästä erillisiä maksuja sähkön myyjän vaihdon yhteydessä. Sähkömarkkinoiden valvontaa joudutaan pohtimaan yleisemminkin, kun EU:ssa valmisteilla oleva sähkösisämarkkinadirektiivimuutos toimeenpannaan. Siinä yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus pohtia tarkemmin muun muassa kysymyksessä esitettyjä näkökohtia.”
EK:n pöytäkirjassa; https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?…
*
Nämä vain esimerkkeinä siitä, että sähkönsiirtoa ja siihen liittyviä kustannuksia ym. on Eduskunnassa käsitelty ja sivuttu ”maailmansivu”. Edustajilla on ollut mahdollisuus eri aikoina perehtyä aihepiirin problematiikkaan yllin kyllin.
Näyttäisi siitä, että ainakin osa näitä ”hankalia” kysymyksiä esittäneistä kansanedustajista ei sitten enää ollut remmissä loppuvuodesta 2013 kun Fortum-päätös nuijittiin läpi.
Toisaalta eräät niistä kansanedustajista, jotka esittivät matkan varrella noita ”hankalia” kysymyksiä, vaikenivat – tai vaiennettiin – sitten kun H-hetki koitti!
*
Ennen Fortumin sähköverkon myyntipäätöstä asiaan palattiin eri yhteyksissä. Muun muassa Päivi Lipponen (sd) kysyi suullisella kyselytunnilla 7.2.2013 valtion omistajaohjauksen tuolloiselta ministeriltä Heidi Hautalalta:
”Moni suomalainen on ihmetellyt sähkön hinnan ja etenkin sen siirron kustannuksia sähkölaskussa. Fortumin sähköjohdon päässä on yli puoli miljoonaa yritystä ja kotia. Fortumin päätökset koskevat miljoonia suomalaisia.
Nyt valtion enemmistöomistama yritys esittää myyvänsä sähkön siirron.
Kuinka tämä on mahdollista ilman keskustelua Fortumin neuvottelukunnan kanssa?
Fortum on perustellut myyntiaikeitaan niin sanotun kohtuullisen tuoton alentumisella.
Arvoisa ministeri, miten aiotte varmistaa, että mainitut myyntiaikeet eivät koidu kuluttajien, suomalaisten veronmaksajien, vahingoksi sähkön hinnan korotuksen muodossa?”
Ministeri Hautala vastasi mm.:
”Minusta on erittäin hyvä, että tämä asia otetaan esille, sen takia, että on täysin oikeutettua kysyä, onko tällä Fortumin aikeella myydä sähkönjakeluverkkonsa vaikutusta todellakin suomalaisten sähkönsaannin varmuuteen, hinnoitteluun ym.
Ensimmäinen asia, jonka tietysti selvitytin, kun minulle kerrottiin tämä suunnitelma, joka on siis vasta suunnitelma, on se, että katsomme, onko tässä huoltovarmuusnäkökohtia, ja minä uskon, että ministeri Ihalainen haluaa osallistua tähän keskusteluun ja kertoa ne näkökohdat tarkemmin.
Mutta sähkömarkkinat ovat hyvin säänneltyjä sillä tavalla, että esimerkiksi rajoitetaan sitä, kuinka paljon yksittäinen toimija sähkönjakelussa voi omistaa. Se on rajoitettu todellakin enimmillään 25 prosenttiin.
Tämä on luonnollinen monopoli, sen tuottoa myöskin rajoitetaan siihen 8 prosenttiin. No, sehän on normaalille sijoittajalle varmaankin aika hyvä ja tasainen, varma tuotto, ja uskon, että jos yhtiön hallitus sitten päätyy tekemään sen ratkaisun, että he myyvät tämän sähkönjakeluverkkonsa, niin ihan turvallisia kotimaisiakin sijoittajia löytyy.
Onpa jopa keskusteltu siitä, olisiko tämä myös piensijoittajaa (Puhemies koputtaa) kiinnostava sijoitusmuoto.”
Eli ministeri oli tuossa vaiheessa ”aivan ulkona” koko asiasta.
Ensinnäkin hän uskoi tai uskotteli, että ”asia on siis vasta suunnitelma”. – Näinhän näille aina asia syötetään: …no, se on vasta suunnitelma… ja sitten se onkin äkisti pöydällä päätöstä vailla valmis!
*
Eipä ihme että Jari Myllykoski (vas) kiirehti jatkokysymään tuolloin 7.2.2013:
”Hieman pelottavan sävyisin tuntein kuuntelin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vastausta siitä, että jos yhtiö pyrkii ja päättää myydä sitä.
Me olemme tässä tämän eduskunnan kuullen monesti kuulleet, että ministeri ei voi ohjata yksittäisen yrityksen toimintaa.
Nyt on kysymys siitä, haluaako ministeri vaikuttaa tämän yhtiön toimiin.
Valtiolla on yli 50 prosenttia omistusta. Voiko ministeri mielestään kieltäytyä ohjeistamasta, että valtion hallitukseen nimeämät henkilöt vaikuttavat yhtiön päätöksentekoon ja siten turvaavat, että tämä yhtiö voi edelleen toimia ja tuottaa suomalaisille hyvinvointia?”
*
Myös edustaja Kaj Turunen (ps) esitti aivan ytimeen menevän kysymyksen tuolloin 7.2.2013:
”Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Minä olen huolissani lähinnä sähkön siirtohinnan tulevaisuuden kehityksestä. Nythän hallitus on päättänyt niin, että nämä sähkölinjat kaivetaan maahan, ja on ilmeisesti tarkoitus, että yhtiöt hoitavat tämän.
Meillä on erilaisia yhtiöitä: esimerkiksi Järvi-Suomen Energia ja verrokkina sitten Helsingin Energia. Järvi-Suomessa näitten linjojen pituus on kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna ja yli 90 prosenttia on maan pinnalla. Helsingissä taas ovat prosentit toisinperin: täällä yli 90 prosenttia on jo valmiiksi maan alla.
Jos tämän työn kustannus laitetaan sähkön siirtohintaan ja niin, että se yhtiöille tulee, se käytännössä tarkoittaa sitä, että se sähkön siirtäminen jossain tuolla maakunnassa, Järvi-Suomessa esimerkiksi, maksaa kymmenkertaisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna.
Minä olisin tästä kysynyt ministeriltä: onko tämä uhkakuva todellinen, vai millä tavalla tämä aiotaan hoitaa? ”
*
Koko kyselytunti 7.2.2013, Fortumin verkkomyynnin osalta täällä;
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?…
*
Ilmoita asiaton viesti
Kuulin juuri, että nyt Fortumilla menee huonosti, kun pohjoismaissa on niin paljon tuettua tuulivoimaa, että sähkön hinta on keskimäärin laskenut, kun vielä on ollut sateista, Norjan vesivoimalat ovat laskeneet hintaa lisää.
Nyt se on keksinyt sijoittaa rahansa Intiaan aurinkovoimaloihin. Saakohan sieltä valtion tukiaisia? Veikkaan, että ei, mutta jospa sitten siitäilmastorahastosta. Eli Fortum haluaa pilata sähkömarkinat Intiassa, kun tällä kärsii vastaavasta toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tapani Lahnakoski
Sinulta jäi tärkein sana pois ”Kuulin juuri, että nyt Fortumilla menee huonosti, kun pohjoismaissa on niin paljon VEROVAROIN tuettua tuulivoimaa…..
Tuuli- ja aurinkovoiman tuet lisäävät hiilidioksidipäästöjä, aiheuttavat uhkaa sähköverkkojen toiminnalle ja vääristävät sähkömarkkinoita. Tuet hidastavat eri energiantuotantomuotojen tuotekehitystä ja haittaavat Euroopan pk-sektorin kilpailukykyä.
Kansalaiset maksavat tuulivoimaoperaattoreille kahdesta kolmeen miljardia euroa, jotta nämä tuottavat satunnaisesti tuulivoimasähköä, joka kattaa jokusen prosentin koko maan sähköntuotannosta. Meneillään on yksi taloushistorian suurimmista tulonsiirroista yksityisiltä.
Nyt on mestattavan penkillä sähköverkkojen siirtoyhtiö Caruna joka joutuu uusimaan hallituksen vaatimuksesta ja energiaviraston edellyttämällä tavalla sähköverkkoja kaivamalla johdot maahan mukaanlukien tuulimyllyjen sähköverkot.
Tässä maassa on kadotettu kaikki suhteellisuudentaju. Jokainen sähköä käyttävä maksaa kymmenkertaisesti enemmän tuulimyllyjen tuotantotukea kuin siirtomaksua Carunalle.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo lisäys ollut itsestäänselvyys?
Mutta muuten täyttä asiaa.
Lisäksi energiaköyhyys lisääntyy ja on jo lisääntynyt Euroopassa ja muukin köyhyys kehitysmaissa, kun ruoasta tehdään polttoaineita.
Tuulimyllyjen johtoja ei kyllä paljoa maahan kaiveta, kun ovat pääsääntöisesti 110 kV:n jännitteisiä. Tai voidaanhan niitä jättää myllyille rakennettavien teiden alle heti kättelyssä, silloin se ei niin paljon maksakaan, mutta meidän siirtomaksuihimmehan nekin menevät.
Ei me sentään ainakaan vielä makseta kymmenkertaisia sähköveroja siirtohintoihin nähden, mutta reippaasti tulevat vielä nousemaan, kun syöttötariffiin oikeuttava kapasiteetti on rakennettu. Oletettavasti sähkövero nousee parissa vuodessa kaksinkertaistuu, kun myllymäärä nousee kertoimella 2,5.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä toimittiin kuin vähä-älyiset? Verkkoa olisi taatusti ostaneet Suomalaiset sijoittajat jos korko on 8% ja siitä olisi saanut vailtio 30% veroina, nyt ei mitään?
Ilmoita asiaton viesti
”Sinisilmäisyyden” ja virhearviointien esittäminen on poliittista teatteria, mutta totuus on raadollisempi. Se on ”seteliselkärankaisuus”.
Poliittisrakenteellinen korruptio on maassamme ”laillistettu”, toisin kuin joissain verrokkimaissamme ja tietysti juuri näitten seteliselkärankaisten edustajien toimesta.
”Seteliselkärankainen” hallintoväkemme saattaa valtionyhtiöt yksityisiksi, monopoliasemiin, veroja kiertämään ja ovat niiden osakkaina.
He toimivat yksissä tuumin viettiensä varassa, eettisten arvojen ollessa alennustilassa. Puoluetunnuksilla ei ole tässä välttämättä suurta merkitystä.
Tällaisista henkilöistä ei tietenkään olisi lainkaan yhteiskunta- ja yritysvastuun sektorille. He sopisivat arvopohjallaan vain yksityisyrityksiin itsensä lomauttamisen puolesta äänestämään, jotta saavat osinkoja muitten työstä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että eduskunta kävi vain jälkikäteistä teatteriluontoista keskustelua asiasta, joka oli jo päätetty.
Asia päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Haaviston esitystä kannatti kokoomus, demarit, rkp ja kd. Vain Vasemmistoliitto äänesti vastaan ja toi asian myös julkisuuteen. Mitään ei kuitenkaan ollut enää tehtävissä kun päätös oli lyöty pöytään.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi, olet oikeassa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa jo kesällä 2013 ja otti silloin myönteisen kannan asiaan. Valiokunnan kannan pohjalta hallitus vei asiaa eteenpäin.
Silti Vl olisi voinut nostaa asian esiin, mutta sielläpä istui hissuksiin: näissä tilanteissa veri punnitaan. Onhan asia todella iso periaattellinen kysymys, kansallisen infran pitäminen omissa käsissä.
Soini kysyi – tietysti pirullaankin, mutta ei saanut vastausta.
Opiksi ja ojennukseksi vastaisen varalle. Näitä nimittäin tulee. – Kiinnitin huomiota ja pyydän lukijoita kiinnittämään huomiota siihenkin, miten aiemmin asiassa kriittisesti esiintyneet edustajat oli onnistuneesti saatu hiljaisiksi, rivit ammuttu suoriksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että eduskunta kävi vain jälkikäteistä teatteriluontoista keskustelua asiasta, joka oli jo päätetty.”
Samanlaista teatteria oli -94 neuvoa antava kansanäänestys EU:n liittymisestä koska päätös liittymisestä oli tehty -92 ja siinä oli myös sitoumus ottaa yhteisvaluutta euro Suomessa käyttöön. Kuinka moni ”kansanedustaja” on tietoinen omasta pellenroolistaan sirkuksessa jossa ei ole mitään vaikutusvaltaa, ei ainakaan yksikään myönnä.
Ilmoita asiaton viesti
FANTASTISTA JA HUPSISTA, MITEN tässä näin kävi, sanovat ilmeisesti Fortumin sähköverkon päämyyjät Katainen ja Vapaavuori, jotka ovat livahtaneet jo ulkomaille, kuten kunnon liikemiehet kuprun teon jälkeen. Vai oliko Kataisella ja Vapaavuorella tarkoitus antaa ”kunnon opetus Suomen kansalle.” Ps. Jutta Urpilainenhan oli finassiministerinä siunaamassa myös.
Vihreiden Pekka Haavisto oli omistajaohjaaministerinä hyväksymässä kaupat .
Ilmoita asiaton viesti
Jos sinullakin alkaa mennä sekaisin edellinen ja nykyinen hallitus, älä huoli, vika on kyllä todellisuudessa.
Hienoa on, että on kansalaisjournalismia. Hienoa idea julistaa eduskunnan keskustelupöytäkirjat. Hienoa on, että pöytäkirjat ovat kaikkien saatavilla. Jyrki Katainen voinee taas huudahtaa ”Fantastista!”
Sikäli elämme hienossa demokratiassa. Poliittisesta ja taloudellisesta kulissien takaisesta pelistä ei samaa voi sanoa.
” Fortumin sähköverkkojen myynti käsiteltiin Eduskunnan täysistunnossa torstaina 12.12.2013.
On aika julkaista istunnon pöytäkirja Fortum-kaupan osalta. Jokainen suomalainen saa omin silmin lukea, miten edustajamme asiaan suhtautuivat tuolla ”kriittisellä hetkellä.”
Pöytäkirja esitetään alla sellaisenaan, vain eräät ”herkut” olen itse vahventanut (VH). ”
Ilmoita asiaton viesti
1.
Maailmassa on aivan liian paljon rahaa. Suomi olisi helposti saanut lainaa vaikka koko verkon ostoon. Ei siis ollut kyse pääomien puutteesta.
2.
EIkö hallituksella ja kansanedustajilla ollut muka tietoa veronsuunnittelusta ja veroparatiiseista ?!?
3.
Kataisen mukaan hinnat piti pitää kurissa. VApaavuori tiesi että ”hintapiikki tulee”.
4.
Nyt Caruna perustelee korotuksia sillä, että maakaapelointi tulee kovin kalliiksi. Hallituskin tiesi sen jo päätöstä tehtäessä. ”Siksi pääomia tuli hakea ulkomailta”. Nyt kun maksetaan jopa 8,5% korkoa emoyhtiölle Hollantiin ja osingot veroparatiiseihin, niin milläs ne maakaapeloinnit maksetaan muulla kuin erittäin suurilla hinnan korotuksilla.
5.
Kohtiin 1 ja 2 viitaten maakaapelointi olisi saatu ulkomaille maksettuja veroja ja osinkoja halvemmalla. Tosin kulut olisivat nousseet lainakoron verran eli noin 1 %
EI OLE KOVIN MONIMUTKAISTA. EN USKO, ETTÄ KUKAAN EDES POLITIIKOISTA OLISI NOPIN TYHMIÄ. EI AINAKAAN PEKKARINEN,JA NIINISTÖ. EIKÄ SOINIKAAN.
JÄTTÄÄ KOVIA EPÄILYKSIÄ TODELLISISTA SYISTÄ.
KATAISEN EUROVAKANSSIN HIMO ON TIIEDOSSA. SEN SAAMISEKSI EI VEROMARKKOJA SÄÄSTELTY.
VAPAAVUORIKAAN EI PITÄNYT KANSANEDUSTAJA JA MINISTERIN PALKKOJAAN KOHTUULLISINA, (NOIN € 11000 / kk.
Ilmoita asiaton viesti
Aina kun tulee puheeksi Karuna, Fortum, sähkölasku, sähkön siirtomaksun kohtuuttomuudet sekä tästä päätöksestä vastuullisten poliitikkojen nimet, kannattaa lukea tämä blogi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kamalaa on tapahtunut? Caruna Espoo siirtää Espoossa sähköä halvemmalla kuin Helenin verkkoyhtiö Helsingissä. Mielestäni se on hyvä saavutus, sillä kaiken järjen mukaan sähkönsiirron pitäisi olla tiheämmin asutussa Helsingissä halvempaa kuin Espoossa. Se toinen Caruna on toki kalliihko, mutta ei suinkaan Suomen kallein. Caruna investoi kovaa vauhtia sähköverkon maakaapelointiin ja parantaa sillä tavalla huoltovarmuutta. Verkkoa hoidetaan ja palvelut hinnoitellaan TEMin ohjeiden mukaan ihan samalla tavalla kuin muissakin alueellisissa verkkoyhtiöissä.
Ainoa ongelma on nähdäkseni konsernilainojen koroilla kikkailu, joka vie voitot Suomen verottajan ulottumattomiin. Tämä olisi syytä pikaisesti korjata, mutta toisaalta ei ole Carunan omistajien vika, jos Suomessa on typerät verolait. Ehkä juuri näiden verolakien takia Fortumin verkoille ei löytynyt kotimaisia omistajia, kun niitä vuonna 2013 etsittiin.
Jokaisen, joka aikoo olla jotakin mieltä sähköverkoista ja niiden ulkomaalaisomistuksesta, pitäisi lukea ja sisäistää Energiaviraston raportti ”Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2017” (https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/S%…).
Ilmoita asiaton viesti
US/Jenni Tamminen, 5.2.2019: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/271151-salatut-ca…
”Salatut Caruna-pöytäkirjat” julki – Vasemmistoliitto syyttää: ”Pekka Haavisto ja Jan Vapaavuori vastuussa”
”Vasemmistoliitto on julkaissut kokonaisen nettisivun, joka käsittelee Fortumin sähköverkkokauppaa Carunalle vuonna 2013. Puolue myös julkaisi sivulla ministerivaliokunnan pöytäkirjoja, jotka vasemmistoliiton mukaan ovat olleet aiemmin salattuja.
”Koska Caruna-kaupoista on julkisuudessa esiintynyt monenlaista tietoa, pyysimme ministeriöstä aiemmin salatut ministeriövaliokunnan kokouksen pöytäkirjat. Pöytäkirjoista käy ilmi, kuinka päätös kaupoista tehtiin”, puolue kertoo Facebookissa.
Vasemmistoliitto oli mukana hallituksessa, kun kauppa tehtiin. Puolue on pitänyt jatkuvasti esillä sitä, että silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) vastusti kauppaa. Arhinmäki on myös itse toistuvasti palannut asiaan julkisuudessa.”
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistoliitto julkaisi Caruna-kaupan salatut sivut:
https://vasemmisto.fi/caruna-kaupan-salat-julki/
”Caruna-kaupan salat julki
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki joulukuussa 2013 suomalaisille kalliin virheen, kun se poisti Fortumilta strategisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoa. Tämä päätös antoi luvan myydä Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien 80-prosenttisesti omistamalle Carunalle.
Koska Caruna-kaupat puhuttavat suomalaisia edelleen, kokosimme tälle sivulle kaikki olennaiset tiedot ja asiakirjat Caruna-kaupasta. Sivua päivitetään, kun uusia käänteitä asiaan tulee.”
*
HYVÄ!
Kansa maksaa.
Maksajalla on oikeus tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä surullista.
9,5 miljardin investoinneista Energiavirasto antaa periä aiemman kolmen sijasta 6% tuottoa kun eletään nollokorkojen mailmassa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkon-siirtohi…
Carunan hintapiikin tausta: Energiavirasto käänsi takkia
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001902990….
Energiavirasto pesee kätensä; emme voi tehdä mitään kuin vasta 2020, koska haluavat pitää kiinni juuri alkaneesta 4 vuoden tarkastelujaksosta. Oikeasti virasto voi tehdä tarkastelut myös vuosittain!
Energiavirasto tuplasi juuri verkkoyhtiöiden sallitun tuoton 3% ð 6% sijoitetulle pääomalle.
http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/02/caruna-ja-e…
Salainen muistio: Tästä lähtivät liikkeelle Carunan hurjat sähkönsiirron hinnankorotukset
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006048741….
Eniten ihmetyttää tuo sallitun tuoton tuplaaminen 2016 alusta. Virkamiehet Energiavirastossa vain päättivät, kepuministeri Rehnin aikana vuonna 2015.
Ilmoita asiaton viesti
*
Vaalikevään 2019 yksi kuuma aihe:
CARUNA –kaupat
Pekka Haavisto vastaa syytöksiin Caruna-kaupasta:
”Eduskunta ei täysin hahmottanut – 8–9 miljardin euron hintalappu”
Lue lisää: US/Teppo Ovaskainen, 28.3.2019;
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/pekka-haa…
Lisää: US/Taloussanomat/Kauppalehti;
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275882-pekka-haav…
*
Ilmoita asiaton viesti