Mikä on saanut Erkin maahanmuuttoa koskevat näkemykset "laukalle"?
Mikä on saanut Tuomiojan Erkin maahanmuuttoa koskevat näkemykset "laukalle"?
Muutamat suomalaiset poliitikot ovat ottaneet tuntemattomista lähtöpaikoista saapuvien maahantulijoiden asian omakseen. ”Maahanmuuttajien asia on minun asiani” –periaatteella. Tämä on herättänyt aiheellista ihmetystä kansalaisten parissa.
Onko asia ymmärrettävä niin, että suomalaiset poliitikot eivät – ainakaan nämä voimakkaasti omia kantojaan esittäneet – olekaan suomalaisten valitsijoidensa, äänestäjiensä, asialla? Vai miten on ymmärrettävissä tuonkaltainen priorisointi, jossa kaiken yli näyttää käyvän ”sydämellisyys” tutemattomia kohtaan? Tähän asti on monella taholla käsitetty asia niin, että ”oma maa mansikka”, vaikka miten kävisi.
*
Viime aikoina aivan erityiseen asemaan on ”kohonnut” SDP:n kokenut kansanedustaja ja moninkertainen ministeri, Erkki Tuomioja, joka toistuvasti on käyttänyt poikkeuksellisen kovaa – ja eittämättä myös leimaavaa – kieltä tuodessaan esiin omaa henkilökohtaista hätäänsä.
Nyt viimeksi viikonlopun aikana Turun Sanomille antamassaan haastattelussa Erkki ”antoi palaa”;
”Sdp:n konkaripoliitikko ja Suomen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on tyrmistynyt oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puheista, että Suomikin voisi harkinta Tanskan mallia, jossa turvapaikanhakijoiden omaisuutta voitaisiin takavarikoida.
– Kammottava ajatus, Tuomioja torjuu.
Helsingin Sanomien mukaan Lindströmin mielestä ”korulakia” olisi syytä harkita, jos muut toimet eivät auta. Lindström myös sanoo, että perussuomalaiset on myös esittänyt tällaisia ajatuksia hallituksen turvapaikkapoliittiseen ohjelmaan, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät sinne ole päätyneet.
Tanskan parlamentti hyväksyi tiistaina lain, jonka mukaan poliisi voi takavarikoida turvapaikanhakijoilta yli 1340 euron ylittävät käteisvarat ja arvoesineet. Raha käytetään turvapaikanhakijoiden kustannuksiin.
– Kehitys Tanskassa on ollut synkkää jo pidemmän aikaa, hän toteaa.
Tuomioja on harmissaan siitä, että Tanskassa myös sosiaalidemokraatit tukivat lakia. …”
TS, 29.1.2016; http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/845017/Tuomioja+tyrmistyi+oikeusministeri+Lindstromin+kaavailuista
*
Erkki jatkaa vielä “tykitystä”.
”Tuomioja on huolissaan mielipideilmaston muuttumisesta Suomessakin.
Hän sanoo, että vihapuhe ja rasismi on päästetty valloilleen ja siitä on tehty salonkikelpoista. Suurin syyllinen tilanteeseen on hänestä perussuomalaisten johto.
Tuomioja toteaa, että perussuomalaisten johtaja, ulkoministeri Timo Soini ei itse ole sortunut vihapuheisiin. Soini ei myöskään lämpene Tanskan mallille.
Tuomioja kuitenkin arvostelee, ettei Soini ole tehnyt mitään kitkeäkseen vihapuheita puolueestaan. Hänestä myös kaksi muuta hallituspuoluetta, pääministeripuolue keskusta ja kokoomus ovat varsin vaitonaisina seuranneet tilannetta sivusta.” TS, 29.1.2016.
Missä määrin Tuomiojan oma "tylytys" on omiaan rauhoittamaan ja lieventämään mielialoja niiden keskuudessa, jotka näkevän asian toisin?
*
Nyt niin kuin aina lehtijutun ollessa kyseessä, tulee asettaa tiettyjä varaumia luettavissa olevan tekstin sisällön ja tyylin suhteen.
Nyt kuitenkin Turun Sanomien laajasti siteeratun haastatelun perusteella syntyy se käsitys, että Erkki Tuomioja ei ensinnäkään ”ole tietoinen”, että Suomessa monien sosiaalietuuksien ja toisaalta asiakas- ja palvelumaksujen määrittelyperusteina ovat henkilön ja hänen puolisonsa tulot sekä usein myös omaisuus.
Turun Sanomien lukijan on ehkä hieman vaikea mieltää Erkin ”lämpenemisen” syytä.
Miksi hän ei vähintäänkin yhtä tulisesti vastusta ja suorastaan säti Suomessa jo iät ajat noudatettua ”tulot ja omaisuus vaikuttaa” –maksuperustetta vastaan?
Vai onko hän todella sitä mieltä, että kotimaassamme asuvilta tuollainen ”takavarikko” on kyllä sallittua ja suotavaa, mutta auta armias, jos joku Tanskassa tekee vastaavaa, varallisuuteen liittyvää huomioimista koskevaa lainsäädäntöä, niin se heti vie ko. maan Euroopan riskivaltioiden joukkoon.
Ja jos joku Suomessa esittää näkemyksenään, että Pohjoismaisen maahanmuuttopoliittisen linjan yhdenmukaisuuden – jota monet ovat aivan asiaperustein puoltaneet – vuoksi meilläkin olisi syytä vastaavaa harkita, niin tekeekö se esittäjästä heti ”persona non gratan” ex-ulkoministerimme silmissä?
*
Tässä ei valitettavasti voi oikein muuta arvioida, kuin että Erkillä on homma päässyt viime aikoina ”hiukan laukalle”.
Antautumatta tällaisessa tilanteessa niin tavanomaiseen motiivien ruotimiseen, voinee kai kuitenkin kysyä, kismittääkö ulkoministeriön koturneilta vaalien jälkeen pois (yllättäen?) joutunutta Tuomiojaa niin rankasti vieläkin, että luonto ei anna periksi, vaan joutuu purkamaan kiukkuaan lievästi sanoen tarpeettoman kärjekkäin muodoin?
Eihän kansallisen yhtenäisyyden ja konsensukseen pyrkimisen tarkoituksessa ole – jos sellaisia hyveitä ajetaan – mitään syytä ryhtyä noin leimaavaan ja repivään – ja toistuvaan, mollaamiseen.
*
Huomiota kiinnittää myöskin se, että Erkki ei mitenkään perustele täysin tyrmäävää näkemystään Tanskan tuoreeseen lakiin nähden. Mikä siinä on niin kauheaa?
Monet kommentaattorit ovat jo viikonlopun aikana ehtineet kiinnittää huomiota siihen täysin kestämättömään tilanteeseen, jossa maahantulijoiden omaisuuseriä ei mitenkään huomioida, ja niiden varjelu määritettäisiin meillä ”valtion erityisen suojelun” piiriin. -
Siis samaan aikaan ,kun omilta kansalaisilta syynätään ”viimeisen päälle” kaikki eurot, omat ja varastetut. Ei se ihan niinkään mene, eikä sovi.
*
Kuriositettiina mainittakoon, että
”Ruokakunnan kunkin jäsenen korko- ja osinkotulot otetaan tulona huomioon, jos ne ylittävät 10 euroa kuukaudessa.”
http://www.kela.fi/tulot-ja-omaisuus_tulot
Siis todella vähäisetkin tulomuodot huomioidaan ja leikataan Suomen kansalaisilta.
Tämän seikan tietävät ”kantapään kautta” sadattuhannet suomalaiset, mutta ei näköjään pitkäaikainen parlamentaarikko, joka on ollut mukana näitä lakeja säätäämässä.
*
Omassa blogissaan ”Minne Eurooppa ja Suomi ovat menossa?” Erkki Tuomioja kirjoittaa (28.1.2016);
”…EU on tähän herännyt tuskaisen hitaasti, mutta jonkinlainen toimiva linja alkaa hahmottua, jolla pakolaiset, Schengen ja Dublin-järjestelmä voitaisiin pelastaa, ja juuri tässä järjestyksessä. Se edellyttää sitä että EU kykenee hoitamaan ulkorajavalvontansa, käsittelemään turvapaikanhakijoita yhtenäisten kriteerien mukaan ja kantamaan heidän suojelustaan vastuuta niin että kaikki EU-maat siihen osallistuvat. Lisäksi tarvitaan EU:n voimakasta panosta kriisien ja konfliktien lopettamiseksi ja suurimmassa paineessa olevien pakolaisten vastaanottaja- ja läpikulkumaiden tukemiseksi. Tämä on niin Suomen kuin koko EU:n etujen mukaista sillä paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.
Mitään varmuutta siitä, että EU tässä onnistuisi, ei ole. Tätä ja eurooppalaista yhteiskuntarauhaa uhkaa nationalismin, muukalaisvihan ja myös fasismiin taipuvaisten poliittisten voimien nousu. Syvin syy tähän on pitkään muhinut pettymys eriarvoisuutta kasvattaneeseen elitistiseen politiikantekoon, jolle punavihreät ja vasemmistolaiset voimat eivät ole kyenneet luomaan uskottavaa vastaliikettä, vaan ovat osin hahmottuneet saman elitistisen politiikan toteuttajiksi. Nyt turvapaikanhakijoiden tulva on vain tarjonnut käyttökelpoisen syntipukin, johon heikommassa asemassa elävät ja tulevaisuutta pelkäävät ihmiset saadaan kohdistamaan vihansa.” http://tuomioja.org/ (vahvennokset vh)
Tekstinsä mukaan Erkki haluaa pelastaa 1.) pakolaiset, 2.) Schengen-järjestelmän ja 3.)Dublin-järjestelmän. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä.
Meitä on aika monta, jotka haluamme ensisijaisesti ”pelastaa” suomalaisen yhteiskunnan ja sen toimintakyvyn.
Mitenkähän siinä mahtaa käydä Erkin prioritetissa (pakolaisten pelastamisessa), kun Euroopan lähialueilla on yli 10 miljoonaa pakolaista, ja lisää taitaa tulla kaiken aikaa? Pitäisikö asiaa sittenkin miettiä hieman toisesta päästä? Taitaa pelastamista piisata.
Ja mitä tulee ”kaikkea hyvää” uhkaaviin tekijöihin, ”nationalismin, muukalaisvihan ja myös fasismiin taipuvaisten poliittisten voimien nousu”un, niin Erkin mielestä ”syvin syy tähän (näihin uhkiin) on pitkään muhinut pettymys eriarvoisuutta kasvattaneeseen elitistiseen politiikantekoon”. –
Mutta, etkö Erkki ole itse ollut pitkään mukana tässä politiikanteossa, hallitusvastuussa ja muutoinkin eturivissä?
Nyt kyllä joudutaan tämän pointin kohdalle laittamaan oikein iso kysymysmerkki?
En yhtään ihmettele, jos tuollaiset haastattelulausunnont ja blogit herättävät niin sanotussa tavallisessa kansassa vaikutelman ”elitistisestä politiikanteosta”, jossa kriitikko ei tiedä, tai piittaa, siitä, että omakansalaisia jyvitetään jo tarkalla tuloseulalle heidän saamiensa palveluiden, tulonsiirtojen tai palvelumaksujen suhteen.
*
Kommentteja Erkille, mm. täällä:
sekä täällä;
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Tuomioja%20Lindstrom%20Tanskan%20malli-46079
*
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)
Onhan sentään eri asia takavarikoida omaisuus kuin ottaa huomioon tukea arvioidessa.
Tässäpä tuli perusteellisesti pohdittua ja ruodittua PUOLUEETONTA tietoa yhteiskunnan nykytilasta! Kiitoksia Veikko Huuska!
Tässä tuli myös todistettua miten oma maa ei olekaan ollut kaikille puolueille se, jonka parasta on ajettu ja jota varten mm. Tuomioja on eduskuntaan valittu!
Kun nyt Demareitten kannatus on noussut pilviin, jokaisen Rinteen leiriin siirtyneen pitäisi lukea tämä ja miettiä vielä kerran, onko SDP se, joka todella ajaa suomalaisten ja Suomen etua! Ei siltä näytä!
Allekirjoittakaa ja jakakaa "Rajat kiinni" -kansalaisaloitetta! Saadaan ainakin tätäkin tietä kansan ääni kuuluville sinne eduskuntaan:
On tosiaan eri asia huomioidaanko tulot ja varallisuus sosiaalietuuksiin vai takavarikoidaanko omaisuus. Suomessa turvapaikanhakijan käteisvarat vaikuttavat vastaanottorahan suuruuteen. Tanskan tapa lähteä takavarikoimaan ihmisten omaisuus on silkkaa pahuutta ja kiusantekoa.
Tuskinpa Veikkokaan on nähnyt suomalaisia sosiaaliviranomaisia takavarikoimassa toimeentulotukiasiakkaiden koruja ja tietokoneita.
Tanskan laki on tyrmistyttävä ja epäpohjoismainen. Ne suomalaiset, jotka sitä ovat puolustavinaan, eivät ole huolissaan tasapuolisesta kohtelusta. Tosiasiassa he haluaisivat, että Suomen vastaanottoraha muutettaisiin dramaattisesti toimeenulotukea huonommaksi.
Vuorela ym. varajen huostaanotto on panttina siitä ellei turvapaikkaa tule,niin henkiö maksaa itse myös paluumatkansa eikä Tanskan valtio, näin pitäisi menetellä meilläkin.
"Tuskinpa Veikkokaan on nähnyt suomalaisia sosiaaliviranomaisia takavarikoimassa toimeentulotukiasiakkaiden koruja ja tietokoneita"
Mutta eihän Tanska aio mitään tuollaista tehdä. Turvapaikanhakijoilta ei takavarikoitaisi vihkisormuksia, rannekelloja tai kännyköitä. Kyse on, mikäli oikeusministeri Søren Pindiä on uskominen, suuremmista rahasummista ja sijoitusomaisuudesta, kuten timanteista.
"Tuskinpa Veikkokaan on nähnyt suomalaisia sosiaaliviranomaisia takavarikoimassa toimeentulotukiasiakkaiden koruja ja tietokoneita."
Ei ota mutta ei saa sitten toimeentulotukeakaan.
Vastaavasti turvapaikanhakija ei saa vastaanottorahaa jos hänellä on rahaa omasta takaa. Mutta nyt ei ollut kyse siitä vaan ihan toisenlaisesta kuviosta. Käykö sosiaaliviranomaiset toimeentulotukiasiakkaiden luona takavarikoimassa korut ja muu omaisuus?
"Käykö sosiaaliviranomaiset toimeentulotukiasiakkaiden luona takavarikoimassa korut ja muu omaisuus?"
Tuohon annoin jo vastauksen edellisessä kommentissani.
Pitääkö Bodilin ja minun toistaa kaikki kommentit, ennen kuin Makkoselle menee perille?
Niin, totesivat etteivät tee niin. Miksi sitten turvapaikanhakijoilta pitää takavarikoida omaisuus ja se on ihan ok?
1945 tanskalaiset antoivat saksalaisten lasten kuolla nälkään. V. 1938 Ruotsin lääkäriliitto vastusti toimilupien antamista juutalaisille pakolaislääkäreille, koska he eivät ymmärrä ruotsalaista sielua (inte förstår den svenska själen).
Olen skandinavisti, ja kaksikielinen, mutta skandinaavitkaan eivät ole enkeleitä.
Ei nyt luulisi muuten sellaisen kirjallisuuden harrastajan ja pitkien tekstien erikoismiehen kuin Veikko Huuskan väsähtävän kesken virkkeen. Mikäs iso kysymysmerkki tähän tarvitaan:
"...jolle punavihreät ja vasemmistolaiset voimat eivät ole kyenneet luomaan uskottavaa vastaliikettä, vaan ovat osin hahmottuneet saman elitistisen politiikan toteuttajiksi."
Tietenkin pitää pelastaa 1. pakolaiset ja 2. Schengen. Dublinista en nyt niin varma ole. Suomalaista yhteiskuntaa ei taas uhkaa mikään sillä tavalla kuin pakolaisia ja Schengeniä. Edes EK ei sittenkään vaikuta niin itsemurha-alttiilta kuin vielä pari kuukautta sitten.
Lenin kutsui näitä vallanpitäjille uskollisia ideologiasotureita hyödyllisiksi idiooteiksi.
"Lenin ei kutsunut ketään hyödyllseksi idiootiksi."
Väitätkö siis tosissasi tietäväsi joka sanan minkä Lenin ehti elämässään sanoa? Taidat olla Leniniä ihmeellisempi mies, ihan Stalinin tasoa.
Todistustaakka on sinulla. Missä Lenin sanoi mielestäsi noin?
Ketä Lenin kutsui hyödyllisiksi idiooteiksi?
Ilmaus "hyödyllinen idioootti" lienee peräisin seuraavasta kaskusta. Sen todenperäisyydestä ei ole takeita, mutta kaskujen todellisuushan kuvaa usein todellisuutta paremmin kuin itse todellisuus. Se antanee ainakin vastauksen siihen, ketä näillä hyödyllisillä idiooteilla tarkoitettiin.
Näihin pula-aikoihin, kun saksalaiset hyökkäilivät ja maassa riehui sisällisota Lenin piti puhetta jossa hän vakuutti, että kapitalismi on tuhon oma. ”Me hirtämme kaikki kapitalistit” uhosi Lenin. Toveri Martov vastasi synkkänä: ”Meidän uudessa ja mahtavassa sosialismissa ei löydy edes narua johon heidät hirttäisi!”. Tähän Lenin vastasi: ”Kun minä rupean hirttämään kapitalisteja, nämä hyödylliset idiootit myyvät itse minulle sen narun ja vieläpä luotolla!”
"Missä Lenin sanoi mielestäsi noin?"
Neuvostoliitossa.
"The phrase is often attributed to Lenin. In a 1987 article, American satirist William Safire noted that a Library of Congress librarian had not been able to find the phrase in Lenin's works.[1] The book They Never Said It also suggests the attribution is false.[2]"
https://en.wikipedia.org/wiki/Useful_idiot
Itse taidat olla juuri joku hyödyllinen idiootti joka ei ymmärrä mitä se ihan oikeasti tarkoittaa että ihmisten omaisuutta ruvetaan mielivaltaisesti takavarikoimaan.
Oli Tuomioja ainakin ihan eri tason ulkoministeri kuin nykyinen vähemmän hyödyllinen, suorastaan haitallinen ministeri.
New York Timesin pääkirjoituksessa on sentään vielä jonkinlainen länsimainen säädyllisyys tallella:
"Euroopan maat näyttävät ajoittain kilpailevan pohjalle pääsystä siinä, kuka kykenee vähimpään vieraanvaraisuuteen turvapaikanhakijoita kohtaan. Viime viikolla Tanska omaksui kuvottavan julman strategian: varastamisen sotaa pakenevilta ihmisiltä."
Tuomiojasta puhuttaessa on syytä huomioida, että hän monen muun tekemisen ohella on myös kohtuullisen pätevä historoitsija ja historoitsijan näkökulasta katsottuna hänen huolensa Euroopassa olevasta kehitysestä on ymmärrettävää. Kasallismielisyyden noususta ei ole koskaan seurannut mitään hyvää, ei Euroopassa kuin muuallakaan.
Yritin hahmottaa aihetta ainakin kolmesta vinkkelistä, mutta kommenteista päätellen täysin pyrkimyksessäni epäonnistuen.
1.)Ensinnäkin yritin esittää varovaista empimistä ja jopa suoranaista varaumaa sitä kehityssuuntaa vastaan, jossa näytämme olevan: eli että Suomeen kehkeytyy ja – osin tietoisesti – kehitetään aiheita, joita ei saa edes mainita, asioita, joista ei saa esittää mitään mielipiteitä saati ehdottaa asiallista keskustelua, ei vaikka hyvät naapurimme ja ystävämme Pohjolassa niin tekevät.
Suoraansanoen en pidä tuollaista ”kiellettyjen asioiden” listaa minään hyvänä asiana. Minulle ei ole mitään keinoja estää tätä kehitystä, jonka näen nurjana ja ikävänä, ja sitä paitsi umpikujaan johtavana, mutta pidätän itselleni oikeuden lausua siitä käsitykseni. Niin tekemällä ehkä saan yhden tuhannesta tai kymmenestä tuhannesta pysähtymään ja pohtimaan tätä ilmiötä, jota jotkut näyttävät pitävän kovastikin suotuisana ja vauhditettavana suutauksena.
Konkreettisesti puhuen kun Lindstöm esittää, että Suomessa ”olisi syytä harkita”, niin Tuomioja hyppää kehään ja julistaa, että hän tyrmistyy Lindströmin puheesta ja toteaa: ”Kammottava ajatus”. Tanskassa ei ole tällä kertaa mätää, vaan ”synkkää”, ja Suomessakin ”vihapuhe ja rasismi on päästetty valloilleen ja siitä on tehty salonkikelpoista” plus että hän on huolissaan kehityksestä Suomessa ja pahoillaan aatetoveriensa ratkaisusta Tanskassa.
Ei siis saisi edes esittää ”harkittavaksi” jotain jota T. pitää kaikkien epiteettien ja määreitten mukaisesti huonona ja pahana. Jo on aikoihin eletty. Mihinkähän tämä tällaisen puhe- ja esitysrajoituksen täytäntöönpano oikein johtaa? Ei vaikuta hyvältä. En kannata.
Niinsanotusta ”korulaista” olen sinänsä pitkälle samaa mieltä kuin se varatuomari, joka eilisen Helsingin Sanomien yleisönosastossa totesi, että kovin paljon sen toteuttaminen ei kassatilannetta helpottaisi, koska omaisuuserät tietenkin painuisivat piiloon ja kätköön, sikäli kuin niitä yleensä onkin. Mutta sehän onkin aivan eri asia kuin suukapulointi, jolla tietyt jotain henkilöä kivistävät yleiset asiat tyyten kiellettäisiin.
Sitä paitsi olen edelleen sitä mieltä, että Tanska on oiva Pohjoismaa, olen siellä vieraillut ja viihtynyt, pidän ihmisistä ja meiningistä; mikään ei saa minua hevin pöllyttämään tanskalaisia. He eläkööt ja tehkööt vapaina tanskalaisina tanskalaisia päätöksiään, ihan niin kuin demokraattisen pohjoismaan tyyliin kuuluu, mikä minä tai Tuomioja olemme sitä kovin ottein kurmuuttamaan, epädiplomaattistakin se on, eikä vaikuta lopputulokseen tuon taivaallista. Sen sijaan meidän tulee valppaina tietenkin seurata tapahtumia ympärillämme, ja vähän niin kuin tehdä "lindströmit", eli panna asioita ”harkintaan”.
2.) Toiseksi yritin sanoa hienovaraisesti, ette emme me kyllä voi vierastulijoita asettaa suosituimmuusasemaan kotimaisiin asukkaisiimme nähden. Sellaisella menettelyllä on lyhyet jäljet, se vain ärsyttää, tihentää ilmapiiriä aivan tarpeettomasti ja luo pohjaa asenteelliselle vastakkainpanemiselle.
Voisinpa sanoa, että jotain tietäisin aiheesta minäkin, olen ollut kolme kautta sosiaalilautakunnassa, yhden kauden puheenjohtajankin roolissa, ja osin vielä aikaan, jolloin perustavia päätöksiä ei kaikin osin oltu delegoitu viranhaltijapäätöksiksi, vaan luottamusmiesportaan rooli oli vielä enemmän perinteisen piirivalvojan tms. tehtävien tyylinen. Kyllä silloin jo monesti tuntui, että eikö tässä nyt mitään pelivaraa olisi, nimittäin niissä tosi rankoissa jutuissa, joissa ikävä ylläri oli käynyt, mutta kaikki tunnusluvut eivät ihan stemmanneet avunsaamisen kannalta suotuisasti. Mitä se onkaan nyt kun kaikkeen (lähes) on luotu normit ja laskukaavat, kyllä niistä kuulee kun tuossa paikallisen kauppalan raitilla käppäilee.
Sitä paitsi sosialidemokraatit ovat aina olleet (”aina”) tarveharkintaisten etuuksien ja palveluiden lämmin kannattaja; mihin se nyt yhden kellokkaan kohdalla on unohtunut?
3.) Ihan suomalaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sanotaanko konsensuksen ylläpitämiseksi olisi tietysti suotavaa, että vanhat ja viisaat poliitikot ja muut hahmot olisivat eturintamassa ”valamassa öljyä laineille”, eikä suinkaan räksyttämässä ja leimakirveitä heittelemässä.
Varsinkin, kun tilanne on näin tukala ja yhä vain kansallisestikin tiukemmalle mennään: mitä voitetaan tuollaisilla toistuvilla ryöpytyksillä, mitä Erkki Tuomioja nimenomaisesti on julkisuudessa esittänyt?
Ehkä se joidenkin uskoa vahvistaa ja sielua ruokkii, mutta rohkenen muuten arvella, että anti jää pikkasen pakkasen puolelle.
Ei muuta.
Siitä, kun itse liityin puolueeseen, on vasta 41 vuotta 4 kuukautta, joten monet asiat tulevat vielä yllätyksenä, kuten se, että demarit olisivat "aina" olleet innokkaita tarveharkintaisten sosiaalitukien kannattajia. Rupeankin sitten kiittämään jotakuta muuta esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta... No, en rupea.
En nyt puhu ohjelmista ja tavoitteista, vaan reaalitodellisuudesta, jota SDP on ollut, keskeisesti, luojan kiitos, toteuttamassa.
Nyt siteeraan ihan vain lukion historian kurssikirjaa;
"Sotien jälkeen Suomeen luotiin kattava sosiaaliturva, johon kuuluvat muun muassa:
•Tasasuuruinen sosiaaliturva, kuten lapsilisät ja kansaneläkkeen pohjaosa
•työvuosiin ja ansiotuloihin perustuva ansiosidonnainen turva, kuten työeläkkeet, sairausvakuutuksen ansiosidonnainen päiväraha ja työttömyysvakuutus
•edellisiä täydentävä tarveharkintainen ja/tai tulovähenteinen sosiaaliturva, kuten asumistuki, kansaneläkkeen lisäosa ja toimeentulotuki
•julkisesti rahoitetut ja pääasiassa myös julkisesti tuotetut monipuoliset ja korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten lasten päivähoito, terveyskeskukset ja sairaalat"
©Internetix, Nettiradio Mikaeli /Heikki Myyryläinen 1999 / Minna Helminen 2005 http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit...
Työttömyysturvan/työmarkkinatuen tarveharkinnan tunnen sattumalta läpikotaisin, ja olen aikanaan tehnyt siihen liittyen lobbaustyötä neljän sd-työministerin aikana, ja jopa puoluekokousaloitteen, joka ei johtanut mihinkään, silloin.
...Tähän asti on monella taholla käsitetty asia niin, että ”oma maa mansikka”, vaikka miten kävisi...
Varmaan. Minä en ole niihin tahoihin koskaan kuulunut, vaan päinvastoin demokraatteihin ja internationalisteihin. Ensimmäinen eurooppalainen sukupolvi käy nyt kiistaa siitä, voidaanko palata Westfalenin valtiokäsitykseen. Ei muuten voida, mutta kyllä asian toteamisessa saattaa jonkin verran verta vuotaa. Siitä Tuomiojalla ja monella muulla historian ja politiikan tutkijalla on hätä.
Arvostan suuresti maltillisia avauksia, jotka herättävät keskustelua. Aina joskus tullaan kuitenkin rajoille, joissa jopa brittiläinen diplomaatti melkein menettäisi malttinsa.
Keskitysleirit, kuolemanrangaistus ja pakolaisilta varastaminen ovat asioita, joita ei voi "harkita". Lapinlahden lintuja lainatakseni: Ei käy, ei käy, ei käy, ei käy, ei kerta kaikkiaan käy.
Hieman tämä menee liepeelle blogin ytimestä, mutta menköön:
Kai Hirvasnoron katsaus vuodelta 2009 on pätevä yhä tänäkin päivänä:
”Ensin suomalainen eliitti omaksui kansainväliset virtaukset, joiden mukaan hyvinvointivaltio on tehoton. Sitten tämä uusi ajattelu uitettiin hallitusohjelmiin. Lopputuloksena syntyi uusi Suomi, jossa hyvinvointierot kasvoivat viime nousukaudella enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa.
...
Noin 300 allekirjoittajaa kutsui toukokuun ensimmäisenä päivänä koolle avoimen foorumin Vapaus valita toisin. Tapahtuman Facebook-ryhmään on sen jälkeen ilmoittautunut yli tuhat ihmistä.
Aika on kypsä uudelle suunnalle politiikassa. Tuloeroja kasvattavalle ja yhteisöllisyyttä tuhoavalle uusliberalismille on vaihtoehtoja. Nykyiset maailmanlaajuiset kriisit osoittavat, että nämä vaihtoehdot ovat paitsi uskottavia, myös välttämättömiä. Kyse on poliittisesta tahdosta, julistavat tapahtuman järjestäjät.
Holkerin hallitus aloitti muutoksen
”Tuloeroja kasvattava ja yhteisöllisyyttä tuhoava uusliberalismi” johti Suomen yhteiskuntakehitystä parikymmentä vuotta. Vasta viime vuonna iskenyt talouskriisi oli ehkä käännekohta. Oliko se todellinen käänne, jää tulevien kamppailujen kohteeksi. Huominen etupäässä yksityisten vasemmistoliittolaisten, demarien ja vihreiden koolle kutsuma foorumi voi olla tärkeä askel tässä kamppailussa.
Hyvinvointivaltio alkoi joutua kilpailutalouden mankeliin 1980-luvulla Harri Holkerin sinipunahallituksen käsissä. Sitä seurannut Esko Ahon porvarihallitus jatkoi samalla linjalla. Laman jälkeen Paavo Lipposen hallitukset eivät aloittaneetkaan sen vaurioiden korjaamista, vaan politiikan, jolla tuloerot Suomessa kasvoivat nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa. Matti Vanhasen hallitukset eivät ole suuntaa muuttaneet miksikään. Köyhimmät köyhtyivät ja rikkaimmat rikastuivat myös vuonna 2007, kertoi tilastokeskus toukokuun lopussa.
Kokoomus on ollut hallituksessa yhtä vaalikautta lukuunottamatta koko uusliberalistisen kauden. SDP:llä sinä aikana on oppositiota kertynyt puolitoista vaalikautta. Suomalaisen uusliberalismin väri on sinipunainen.
Tuloerot kasvuun vuonna 1996
Pitkälti yli kymmenen vuotta Suomessa on ihmetelty, miksi vaivihkaa 1980-luvulla alkanut ja 1990-luvun suurella nousukaudella kiihtynyt yhteiskunnallinen suunnanmuutos on herättänyt niin vähän kritiikkiä ja vastarintaa. Kuitenkin heti 1990-luvun puolivälin jälkeen oli nähtävissä, että Suomi erkaantuu pohjoismaiselta tieltä. Jo heinäkuussa 1998 Kansan Uutiset kertoi, että tuloerot kääntyivät kasvuun vuonna 1996 ja yhtenä syynä olivat Lipposen ensimmäisen hallituksen tekemät leikkaukset.
Ehkä ensimmäisen laajemman arvion käänteestä julkaisivat sosiaalipolitiikan tutkijat Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen vuonna 2000. Heidän kirjansa Suomalaista sosiaalipolitiikkaa johtopäätös oli tyly, mutta ei saavuttanut laajaa julkisuutta: hyvinvointivaltion kehittämisen aikakausi on Suomessa päättymässä. Viime vuosikymmenellä lähes kaikki valtion rahoittama toiminta heikentyi ja TARVEHARKINTA KOROSTUI (korostus VH:n) universalismin kustannuksella, he kirjoittivat.”
Lähde: (kannattaa lukea kokonaisuudessaan!);
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1899916-elii...
eli voisin tiivistää, että perustin mainintani TARVEHARKINNAN KOROSTUMISESTA paitsi omiin arkipäivän ja työelämän havaintoihini, myöskin sosiaalipolitiikan tutkimustietoon, kuten esim. mainittu Jorma Sipilän ja Anneli Anttosen tutkimus ”Suomalaista sosiaalipolitiikkaa” (2000).
Toimituksen poiminnat
2014 talviolympiakisojen mainingit eivät toistu jalkapallon MM-kisojen jälkeen
Mitä voimme oppia kansainvälisiltä huippuyliopistoilta?
Kuntapoliitikko
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- Donald Trump saapui Helsinkiin 21:15 15.07
- Ranska juhlii jalkapallon MM-kultaa 21:12 15.07
- Venäläisarvio tiedustelu-upseerien syytteistä: ”Ilmiselvästi tarkoituksena painostaa Donald Trumpia” 20:44 15.07
- Donald Trump Air Force Onessa matkalla Helsinkiin: ”Vaikka saisin Moskovan hyvitykseksi, se ei riitä” 20:08 15.07
- Suomeen kohta saapuva Donald Trump: ”Lupaan, että mitään pahaa ei tule seuraamaan” 15:46 15.07
- Näkökulma: Emme luota Trumpiin ja Putiniin, pitäisikö muka? 15:20 15.07
Kommentoi 37 kommenttia