Veikko Huuska

Suomen tämän päivän sähkönkulutuksesta yli 25 % on tuontisähköä

Suomen tämän päivän sähkönkulutuksesta yli 25 % on tuontisähköä

Ahti Martikainen tarkasteli blogissaan viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä (ke 30.12.2015) Suomen sähköntuotantoa ja sähkönkäyttöä: http://www.vapo.fi/blogi/posts/55/sahkosanomia_suomesta?utm_source=Uusi%20Suomi%20yritysblogit&utm_medium=referral&utm_campaign=Uusi%20Suomi%20Puheenvuoro

Martikaisen päivitys on niin hyvin muotoiltu, että rohkenen leikata siitä keskeisen osion tähän:

”Alla on kaappaus 28.12. klo 13.30 www.fingrid.fi –sivulta. Se kertoo reaaliaikaisesti Suomen sähkönkulutus- ja tuotantotilanteen. Mitä alla olevista luvuista näkyy tai pitäisi näkyä?


Kulutus 11 268 MW
Tuotanto 9 191 MW

  - Vesivoima 2 012 MW
  - Ydinvoima 2 768 MW
  - Lauhdevoima 396 MW
  - Yhteistuotanto - kaukolämpö 2 334 MW
  - Yhteistuotanto - teollisuus 1 446 MW
  - Tuulivoima (osa arvioitu) 108 MW
  - Muu tuotanto (arvio) 128 MW
  - Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 2 077 MW

Ensiksi se kertoo, että Suomi kulutti joululomien takia vajaakäytössä olevasta teollisesta tuotannosta huolimatta tuona hetkenä 2 000 megawattia eli 2 terawattia enemmän sähköä kuin se pystyi itse tuottamaan, vaikka kaikki neljä toiminnassa olevaa ydinvoimayksikköä jauhoivat täydellä teholla ja vesivoimaa tuotettiin myös runsasvetisen syksyn ansiosta melko tarkkaan saman verran kuin koko tuotannon alijäämä oli. Tuulivoima tuotti noin yhden (1) prosentin sähköntarpeesta. Muu tuotanto (mukaan lukien aurinkovoima) ei anna mitään apua tilanteeseen, jos sähköä kuluisikin enemmän. Tehoreserviä ei ole.

Helsingissä lämpötila oli -4 ja Jyväskylässä -7, joten mistään paukkupakkasista ei ole tässä kysymys.  Oli siis pakko tuoda sähköä 2 000 megawatin teholla. Vuorokaudessa lasku Suomelle oli 51 euron megawattituntihinnalla 2,5 miljoonaa euroa vuorokaudessa eli noin 100 000 euroa tunnissa.”

*

Tänään yli 25 % tuontisähköä

Viime keskiviikko kuului niin sanottuihin ”joulun välipäiviin”, jolloin energiankulutus teollisuuden pekkasten yms. järjestelyjen vuoksi ei ole aivan tapissaan.  Osittain samoin saattaa olla tänäänkin, kun loppiainen ylihuomenna katkaisee tuotantoviikon.

On kuitenkin mielenkiintoista vilkaista Fingridin sivuilta mikä on tilanne tänään, kun on hieman kylmempi päivä kuin viime viikolla, ja lämmitys kuluttaa energiaa hieman enemmän:

”Kulutus ja tuotanto Suomessa 4.1.2016:

Kulutus 13 205 MW
Tuotanto 9 842 MW

  - Vesivoima 2 040 MW
  - Ydinvoima 2 776 MW
  - Lauhdevoima  54 MW
  - Yhteistuotanto - kaukolämpö 2 3647MW
  - Yhteistuotanto - teollisuus 1 694 MW
  - Tuulivoima (osa arvioitu) 416 MW
  - Muu tuotanto (arvio) 216 MW
  - Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 3 363 MW

*

Tänään 4.1.2016:

TUONTI 3.363 MW = 25,5 % päiväkulutuksesta.

Eli 51 euron MW-hinnalla tämän päivän tuontisähkön hinta Suomelle 4,1 miljoonaa €uroa.

Eikö tämä ole aika tavallinen talvipäivä?

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

*

Todettakoon, että tuulivoiman osuus (osa arvioitu) tämän päivän sähköntuotannostamme oli 4,2 %.

*

Suomen ehkä kannattaisi kohdistaa lisää ponnistuksia sellaisen perustuotannon, kuin sähkön, omavaraisuuden kohottamiseen.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ensiksi se kertoo, että Suomi kulutti joululomien takia vajaakäytössä olevasta teollisesta tuotannosta huolimatta tuona hetkenä 2 000 megawattia eli 2 terawattia enemmän sähköä kuin se pystyi itse tuottamaan"

Korjataan nyt tämä asiavirhe. Suomessa olisi pystytty tuottamaan kaikki vaadittu sähkö, mutta kaikkia kotimaisia voimaloita ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää, jos pörssistä saa sähköä edullisemmin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimaa tuotetaan tarkoituksenmukaisuudesta huolimatta, ja valtiokonttori maksaa joka megawatista syöttötariffin mukaisen hinnan, joka tapauksessa, ei sillä ole tuulisähkön tuotannossa mitään väliä tarvitaanko sähköä vai ei.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Tuulivoimaa, tuodaan sivusta markkinoiden ohi."

"Se rikkoo muun markkinan toiminnan. Ei synny markkinaehtoisia investointeja muuhun kuin tuettuun tuotantoon. Se on kauhuskenaario pitkällä aikavälillä."

"Jos ei yksityisellä rahalla saada investointeja, ei julkista rahaa löydy ikinä niin paljoa, että pystytään sähköntuotantojärjestelmä pitämään pystyssä."

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkontuotantoon...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kalevi,
Kuten nähdään Tehoreservi on Fingridin ilmoituksen mukaan 0 MW. Siis ei reservejä. Kaikki pelissä. - Ellei salaisia reservejä oteta huomioon.

Miten selität tehoreservin nollan? Vai onko tässä jokin terminologinen jippo? Mitkä voimalat ovat poissa pelistä, koska "ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää"?.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomen koko kapasiteetti noin 13 GW, blogin kirjoitushetkellä kulutus noin 11 GW

Toki suurimpien kulutushuippujen aikana omakaan tuotanto ei riitä mutta 28.12. ei vielä ollut sellainen.

Tehoreservi on ymmärtääkseni öljylauhdevoimaa jota käytetään vain kun sähkön hinta on poikkeuksellisen korkea.

https://www.energiavirasto.fi/tehoreservijarjestelma

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuon alkuperäisen päivämäärän ja tämän päivän tuotannon ero on noin 1000 MẂ. Kummassakin listauksessa tehoreservi on nolla. Käytännössä tuo tarkoittanee sitä, että mainittu tehoreservi ei kerro juurikaan siitä, että kuinka paljon käyttämätöntä tuotantokykyä todellisuudessa on vaan kyseessä lienee sopimuspohjaisen järjestelyn rajoista.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Olkiluoto-3:n piti sinäkin ajankohtana toimia 1600 MW:n teholla kuten jo vuodesta 2009 lähtien. Sähkön tuonti johtuu siis lähes täysin ydinvoiman epäonnistumisesta. Suomalaisillehan tuontisähkö on ollut siunaukseksi koska se on huomattavasti halvempaa kuin ylihintainen kotimainen 10 miljardin hukkamiilussa tuotettu ydinsähkö :D

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei kai TVO joudu tuota summaa yksin kokonaan maksamaan, vai onko sinulla parempaa tietoa?
Kauppa on tehty kiinteään hintaan 3,5 ~ 4 miljardia euroa, yli menevästä varsinkaan kun se ei johdu TVO:sta, turvallisuusvaatimusten osalta johtuu TVO:sta, tulee toimittajan vastata ja lisäksi toimittajan tulee korvata säällinen summa toimituksen myöhästymisestä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Käyvät oikeutta, on isoja molempiin suuntiin meneviä korvausvaatimuksia. Ilmeisesti sekä TVO:lle että ranskalaisille tulee tästä isot tappiot.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Jos nyt kuitenkin käytettäisiin oikeita ilmaisuja, eli OL-3 ja sen projektin epäonnistumisia ei kai aivan suoraan voi verrata ydinsähköön. Jos se OL-3:n joskus starttaa, niin sille saattaa olla usean kymmenen vuoden työrupeama edessä, ja jopa mahdollisesti kertoimella > 0,9.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ai OL-3 ei olekaan ydinvoimala?

Muiden tuotantomuotojen kohdalla voidaan vedota suoraan eri laitoksiin ja niiden toimintaan, pyhän ja järkevän ydinvoiman kohdalla ei?

Seuraava tulossa oleva ydinvoimala, Suomen ja Putinin diktatuurin yhteinen ydinvoimalahanke, on vielä todennäköisempi floppi.

Hyväää ja järkevää ydinvoimaa ei ole näkyvissä. Sen näkee vain unelmissa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #14

Voi pyhä yksinkertaisuus. Eli siis jos xxx-merkkinen auto on huono, niin se todistaa kaikkien autojen olevan huonoja. Sinä aikana kun OL-3:sta on rakennettu kuin sitä kuuluisaa "Iisakin kirkkoa", moni reaktori on valmistettu alusta loppuun.

Tuossa on lainaus Kaj Luukon blogista:

"Niiden keskimääräinen rakentamisaika on ollut viisi vuotta. Olkiluoto 3:lla se tulee olemaan yli yksitoista vuotta."

Ja tuossa linkki aiheeseen:

https://planeetta.wordpress.com/2014/03/18/olkiluo...

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #15

Kyllä Kiinaan rakennetaan nopeasti ruosteisia ja turvallisuustesteissä hylsyt saavia voimaloita. Sama Suomeen?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Muuten Ville kommentti ydinvoimalan epäonnistumisesta on kohdillaan, mutta siunaukseksi se ei todellakaan ole ollut. Suomalainen sähkönkuluttaja lopulta maksaa sekä TVO:n tuotanto-ongelmista, että tuontisähköstä. Tuontisähkö on myös kauppataseongelma.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Kauppataseongelma siinä missä moni muukin. Sähköllä ei ole mitään erityisasemaa. Miksi Suomeen ei vaadita autotehdasta yhtä kiihkeästi?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Noiden lukujen mukaan tuulimyllyt pyörii talvellakin, vaikka monet väittää, että myllyt seisoo pakkasella.

Jukka Mäkinen

"Noiden lukujen mukaan tuulimyllyt pyörii talvellakin, vaikka monet väittää, että myllyt seisoo pakkasella."

Lähinnä arviossa kyse on siitä minkä mukaan maksetaan tariffitukiaisia. Siellähän voi olla vaikka dieselgeneraattori tuottamassa tuulivoimaa, kuten Britanniassa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... -sivusto kertoo tänä aamuna:
Kulutus ja tuotanto Suomessa Info

Kulutus 13 536 MW
Tuotanto 10 366 MW
- Vesivoima 2 234 MW
- Ydinvoima 2 775 MW
- Lauhdevoima 295 MW
- Yhteistuotanto - kaukolämpö 2 738 MW
- Yhteistuotanto - teollisuus 1 698 MW
- Tuulivoima (osa arvioitu) 385 MW
- Muu tuotanto (arvio) 242 MW
- Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 3 169 MW

HUOM.: Kuten nähdään Tehoreservi on Fingridin ilmoituksen mukaan 0 MW. Siis ei reservejä. Kaikki pelissä. - Ellei salaisia reservejä oteta huomioon.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

"Siis ei reservejä. Kaikki pelissä."

Tämä taitaa olla väärä tulkinta. Tehoreservistä on säädetty lailla, sen mukaan tehoreservin kokonaiskapasiteetiksi on tällä hetkellä määritetty 299 MW. Fingridin luvut tarkoittavat varmaankin sitä, että tämä tehoreservi ei ole mainittuna ajanhetkenä osallistunut sähkön tuotantoon, eli se on ollut kokonaan varalla.

https://www.energiavirasto.fi/tehoreservijarjestelma

Mistä muuten on peräisin blogikirjoituksessa käytetty sähkön hinta? 51 e/MWh on aika paljon verrattuna Nordpoolin hintoihin:
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Ar...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Huippukulutuksen määräksi on arvioitu n. 15.000 MW kovan pakkaspäivän sattuessa, joten tuohon on vielä mahdollinen 1.500 MW lisä mahdollinen. Tällä hetkellä Suomen teollisuus ei nähtävästi ole vielä lomien jälkeen kaikilla töpseleillään pyörittämässä tuotantoaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Nämä päivät ovat niitä, joina Vihreät ovat hiljaa omine vaihtoehtoenergioineen. :)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Niin kauan kuin suurin osa sähköstä käytetään lämmön valmistamiseen, ei ole olemassa mitään vaihtoehtoista sähköntuotantotapaa. Nykyinen kulutus tarkoittaa noin 2500W jatkuvaa tehoa yhtä suomalaista kohden vuorokauden ympäri - käytännössä siis jokaisella kaksi mopoa kaasu pohjassa jatkuvasti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suomessa on noin 600.000 sähkölämmitteistä taloa. noiden siirto maalämpöön vastaisi muistaakseni noin 1000 MW:n säästöä tällaisessa tilanteessa (luku on suuntaa-antava, ei tarkka). Oletko nyt tyytyväinen ;)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ketähän tuollaisen siirron kustannukset maksaa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #26

Nuo maksavat yllättävän nopeasti investontikustannuksensa takaisin, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että noihin pitäisi yhteiskunnan antaa jonkinasteista investointiavustusta. Mutta nykyiselläänkin nuo ovat pidemmän päälle kotitalouksille thokas tapa säästää asuinkustannuksissa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #29

Ei pienintäkään mahdollisuutta onnistua, annetaan sitten tukea tai ei, tuosta määrästä ehkä 10% voi vaihtaa valtion tukemana.

Oletko muuten yhtään selvittänyt, minkälaisissa kustannuksissa tuossa liikutaan, tuo maksaa niin paljon, ettei läheskään kaikilla ole mitään mahdollisuutta tuollaiseen. Tuhon menee yli 20 tonnia kevyesti, eipä taida asuntovelallinen siihen ryhtyä. Uudisrakentamisessa hyvä, korjausrakentamisessa jumalattoman kallis, eikä edes sovi läheskään kaikkiin taloihin ja paikkakunnille.

Takaisinmaksuaika verrattuna sähkölämmitykseen on myös aika iso, sitäpaitsi tuo ei missään tapauksessa kannata alle sadan neliön asuntoihin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #31

Olen aika hyvin selvillä kustannuksista, Nuo kannattaa tehdä muiden remonttien yhteydessä. Jos saisimme vaikkapa 20.000 asunnon vuotuisen vaihtovauhdin niin tuo määrä käytäisiin läpi 30:ssä vuodessa - mikä on jo aika lähellä luonnollista asunnon remontointitahtia. Ja toki kaikkia ei tarvitse muuttaa. Mitään pakkoa en ainakaan itse haaveile. Lisäksi kannattaisi ajan myötä muuttaa myös suurin osa öljylämmitteisiä taloja.

Mitä takaisinmaksuaikaan tulee, niin nykyään se on noin 10 vuoden luokkaa.

Samalla kun mietitään kustannuksia kannattaa myös huomioida se, että maalämpö on myös asumismukavuutta lisäävä ratkaisu. Sillä voidaan yhtä hyvin viilentää kun lämmittää taloja. Eli kaikille joille kesähelteillä asunto alkaa muistuttaa saunaa ja nukkuminen on vaikeaa, tarjoaisi tuo ihan terveydellisiäkin hyötyjä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #37

Ei kukaan sitä kiistäkään, että maalämpö on hyvä uudisrakentamiseen, 10 vuoden takaisinmaksuaika + sitten alkaa jo olemaan pumput ym. vaihtokunnossa, noihin takaisinmaksuaikoihin ei ole oikein luottamista.

En usko maalämmön tulevan isosti korjausrakentamiseen, että sillä sähkönkulutusta alennettaisiin.

Nykyrakentamisella talot alkaa jo olla purkukunnossa 30 vuodessa, rakennetaan vaan lisää passiivitaloja ym. energipihejä ratkaisuja. Laitteiden huolto jää monesti retuperälle ja sitten on edessä homeongelmat.

Itse nautin omasta 1920-luvun hirsitorpasta, ei eristeitä seinissä, pelkät hirret, ja lattialankut eristeenä sammal ja turve. Eipä oo sisäilmaongelmia sun muita, nämä vaan alkaa olemaan Suomessa jo keräilyharvinaisuuksia.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala Vastaus kommenttiin #37

Eikös tuo takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmissä oikein mitoitettuna liene jo alle 10 v. Ainakin tehokertoimet ovat uudemmissa laitteissa kasvaneet ja mitoitukset tehdään paremmin. Porakaivo nostaa hintaa aika paljon. Itse laskin omalle järeähkölle järjestelmälleni takaisinmaksuajaksi 11 v. Nyt on 16 v käyttöä jo takana ja näyttää toimivan ilman oireita uusimistarpeesta. Uusien laitteiden hintoja saattaa nostaa valmiudet erilaisiin hybrideihin, mikä tekee kannattavuuslaskelmat monimutkaisemmiksi.

Jukka Mäkinen

Jollen väärin muista niin vihreiden hallitsema Helsinki on kieltänyt maalämpöputkien asentamisen ja reikien poraamisen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #27

Muistat väärin. Helsingissä asia on luvanvaraista johtuen aika monesta teknisestäs syystä. Tärkein toki on se, että lämpöpumppujen tulee olla riittävän etäällä toisistaan jotta ne eivät kävisi haittaamaan toistensa toimintaa. Helsingissä kuitenkin on suhteellisen vähän sähkölämmitteisiä taloja, joten varsinainen Helsingin ongelma tuo ei ole.

Myöskään oletuksesi vihreiden hallitsemasta Helsingistä on väärä, vihreillä on noin 20% kannatus kaupungissa, kaupungin suurin puolue on kokoomus.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #28

Kiitos korjauksesta. Maalämpö sinällään on kenties paras vaihtoehto Suomen olosuhteisiin, koska maan pinnalla on aina kylmää ja hyväksikäytettävä lämpötilaero pysyyy tasaisesti tarpeeksi suurena.

Helsinki on vihreitten hallitsema kaupunki. Helsingin kokoomus kuten demaritkin ovat täysvihreitä. ;)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Maalämpö on helpompi remonttiratkaisu juuri öljylämmitteisille taloille, joissa on ennestään vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysratkaisu.

Sähkölämmitteisen talon luonnollinen vaihtoehto on ilmalämpöpumppu ja puun polttaminen varaavassa takassa.

Patteriverkoston jälkiasennus ja maalämpö karkaavat investointina melko haastavaksi.

Pikemminkin olisi suotavaa pyrkiä estämään ölylämmitystalojen vaihtuminen sähkölämmitteiseksi. Noita öljystä luopujia tulee edelleen olemaan kattiloiden käyttöiän tullessa vastaan. Kahdesta sellaisesta ok-talosta on omaakin kokemusta. Tuossa vaiheessa on edullisinta investoida vain sähköpattereihin.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #45

Juu, ilmalämpöpumppu on ilman muuta tuossa tilanteessa paras ratkaisu sen takan kanssa. Riippuu tietysti talosta ja sen koosta. Öljykattilan tilalle on kyllä joissain tapauksissa hyvä laittaa varaaja ja sähkövastukset, tämän käyttö pitää tietysti minimoida.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #45

Börje puhuu vähän mutta asiaa! Suorasähkölämmitteisten talojen muuttaminen maalämpöä käyttäviksi - ei mitään järkeä. Sen voi jokainen laskea kahdessa minuutissa klubiaskin kanteen.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Samalla vaihdetaan myös öljyllä ja puulla lämmitettäviä taloja maalämpöön, jolloin sähkönkulutus kasvaa.

Tapani Lahnakoski

2 000 MW ei ole 2 TW, vaan 2 GW.

Normaali tehoreservi on vain tämänverran: "Tehoreservin kokonaiskapasiteetti kaudella 1.7.15-30.6.17 on yhteensä 299 MW."

Nyt on reservistä käytössä niin paljon kuin uskalletaan pitää. Pakko on olla säätövaraa ylöspäin, jotta verkko ei romahda, jos jotain yllättävää sattuu.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman suosio rapautuu - "rahoittajat käyneet varovaisiksi"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuulivoiman-suos...

Tuulivoima ei koskaan ole sopinut sähköntuotanto järjestelmäksi muualle kuin mökkikäyttöön akkujen lataukseen jne. ja minne sähkölinjojen veto on liian kallis ratkaisu. Järjetöntä pitää julkisella avustuksella pystyssä näin tyhjänpäiväistä sattuma energiantuotantoa.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kuvat...

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Fiksuja puheenvuoroja,
mutta miten menisi poliittisille päättäjille perille, kun pohjina on erittäin lyhyt matikka, kiipeilykurssi ja idealistinen asenne, sekä taistolaisen propagandakoneiston tuottama "kansan tuki"!

Jukka Mäkinen

Eiks Sipilä oo pitkän matikan miehiä, dippari kun on.
Tosin DI, joka oikeasti ymmärtäisi jostakin jotain, saati sitten että osaisi jotain tehdä, on kuin Ruokolahden leijona. Kaikki ovat kuulleet sellaisesta, mutta koskaan ei ole tullut itselle vastaan.

Tapani Lahnakoski
Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuontisähkön varassa me aivan varmasti porskutamme talvisin näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen saakka. Ei Suomessa tulla missään vaiheessa investoimaan sellaiseen ylikapasiteettiin, jota tarvitaan vain 1-2 kuukautta vuodessa.

Tuskin koskaan tullaan näkemään helmikuun kulutuksia, jossa oma tuotanto olisi juurikaan yli 80%. Vaikka OL3 saadaan ehkä joskus toimimaan, niin sähköistyvä liikenne syö sen kapasiteetin. Jossain vaiheessa Loviisan reaktoritkin ajetaan alas. Siihen hätään Fennovoima ehtinee nippa nappa jos koskaan valmistuu.

Ja kannattaa muistaa, että hiilivoimalatkin ajetaan vähitellen alas tai korvataan biopoltolla.

Vaikea kuvitella, että uusia uraanipohjaisia ydinvoimaloita enää koskaan rakennettaisiin. Fennovoimaankin löytyi tarvittava rahoitus vain Putinin ehtyvästä öljykassasta ja lopulta Suomen valtiota uhkailemalla.

Pienimuotoisemmat energiaprojektit ovat todennäköisiä. Tarvitaan myös joustavuutta kulutushuippujen hallintaan. Tämä varsinkin sen takia, että kasvava osa sähköntuotannosta on olosuhderiippuvaa aurinko- ja tuulienergiaa.

Jukka Mäkinen

"Vaikea kuvitella, että uusia uraanipohjaisia ydinvoimaloita enää koskaan rakennettaisiin."

Eikös joku Amerikoissa kehittele pientä konttiin mahtuvaa täysin suljettua ydinvoimalaa. Sellaisia pitkin maaseutua jokaiseen taajamaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näin on, myös muualla kehitetään! Kts. linkki, http://www.nuscalepower.com/

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä on useammassakin kommentissa viitattu tuulivoimaan.

Täältä näkyy tuulivoiman tuotanto Suomessa joulukuussa 2015, joka oli varmaankin tuulisimpia kuukausia historiassamme:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Jos ymmärtää vähänkin sähköverkon toimintaa, ei voi olla ihmettelemättä, miten tällainen , jos uskallan sanoa, jäte/häirikkö/järjetön/...-sähkö on päästetty sotkemaan sähköverkkoamme.

Vastaus : tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla; aivan varmasti sähköstä mitään ymmärtämättömät poliitikot tarkoittivat hyvää tehdessään tukipäätöksiä, mutta - taas kerran- pieleen meni ja reippaasti.

Lisäys : tuolla yllä otettiin kantaa maalämpöinvestointiin.

Yksinkertaisesti sanottuna ; maalämpöinvestointi (n. 20 000€) maksaa itsensä takaisin n. 15 vuodessa , jos torppa on tarpeeksi iso ja siellä muutama teini viihtyy suihkussa muutaman tunnin päivässä = lämpimän veden kulutus täytyy olla huomattava.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pohjoismaissa tuulituotanto vähenee, ollen 5% kulutuksesta hetki sitten, kts. linkki,

State of the Nordic Power System
SE DK NO FI EE LT LV Total
PRODUCTION 23 906 5 867 24 706 10 030 1 868 405 1 120 67 901
Nuclear 8 232 - - 2 774 - - - 11 006
Hydro 12 530 - 24 423 1 773 - 181 0 38 908
Thermal 1 715 3 899 89 5 120 1 848 208 949 13 828
Wind 953 1 967 194 90 20 9 0 3 233
Not specified 476 - - 273 - 7 171 927
CONSUMPTION 22 421 5 498 22 238 13 543 1 427 1 629 1 213 67 970
NET EXCHANGE -1 485 -369 -2 467 3 513 -441 1 224 93 69
06.01.2016 12:09

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ihmettelin itsekseni, mistä Venäjältä löytyy paukkupakkasilla reilun ydinvoimalan verran ( 1400 MW) sähköä ´annettavaksi´ meille sähköpulasta kärsiville suomalaisille, hintahan ei ole noussut oikeastaan ollenkaan; oletin ruplan kurssin olevan syynä vaan Hesari minua tänään valisti :

"Venäjällä on lomakausi, jonka vuoksi maan oma kulutus on vähäistä ja vientiin riittää sähköä."

http://www.hs.fi/paivanlehti/06012016/a1451971262578

Ilman tuota Venäjän lomakautta, olisimme lievästi sanottuna pississä juuri nyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomessa valtiovalta ennakoi joutumista vakaviin ongelmiin sähkön riittämättömyyden kanssa, kun on nimenomaan tarkoitus lisätä yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Kts. linkki, Pohjoismainen yhteistyö http://digi.viestilehdet.fi/epaper_MT/products/MT_...

Tuossa artikkelissa vedottiin yhteistyön tarpeellisuuteen hintojen tasaamisen vuoksi eri maiden välillä. Suomella valmistuu pian uutta kapasiteettia ydinvoimapuolella, voitaneen sitten myydä uutta energiaa tarvitseville muissa Pohjoismaissa kun ei tuule eikä aurinko paista? Ruotsalaisilta poistuu iso potti perusvoimaa, > 8 000 MW:a, ellei uusia ydinvoimaloita päätetä pian rakentaa poistuvien tilalle.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ruotsin pääministeri lausui ma-mu-asioita kommentoidessaan alistuneesti :
"Me olemme olleet naiiveja."

Jollain saman tyyppisellä lausahduksella he tulevat uimaan ulos järjettömästä ja käytännössä mahdottomasta päätöksestään sulkea ydinvoimalansa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #73

Ruotsi seuraa tarkasti keskustelua ydinvoimapuolella, jopa Suomen ydinvoimaratkaisuja ylistetään silloin tällöin? http://www.energinyheter.se/category/karnkraft

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eilen, torstaina 7.1.2016 meni 15.000 MW haamuraja rikki: 15.100

"Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi uuteen ennätykseen 15 100 megawattiin 7.1.2016 kello 16-17 aikaan. Suomessa tuotettiin 10 800 megawatin teholla sähköä ja loput 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa."

http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähkönkulutus-nousi-ensimmäistä-kertaa-yli-15-000-MWn-7.1.2016-.aspx

Fingrid kiinnitti huomiota aivan aiheelliseen seikkaan:

"Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi torstaina 7.1.2016 aamulla ensin noin 14 900 megawattiin, mutta tämä huippulukema ylitettiin saman päivän illalla. Kulutus on noussut talven huippuunsa vuoden alun kireiden pakkasten vuoksi. Voimalaitokset ovat toimineet ilman merkittäviä häiriöitä. Lähes kaikki käytettävissä olevat voimalaitokset ovat jo käytössä, mutta 300 megawatin tehoreservikapasiteetti ei ole toistaiseksi käynnistynyt.

Sähkönkulutuksen arvioidaan pysyvän korkeana myös perjantaina. Suomen sähkönkulutuksen aiempi tuntitason ennätys oli 14 900 megawattia vuonna 2011."

*

Itse haluan kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1.) Suomen sähköntuotanto oli 10.800 ja tuonti 4.300 MW; omavaraisuus siis eilisen tilanteessa 71,5 % ja tuonnin osuus 28,5 %.

2.) Pakkanen oli kautta maan varsin kova, Pirkanmaallakin kauttaaltaan -25 C, mutta teollinen tuotanto tuskin aivan tapissa, rikkonainen loppiaisviikko on pitänyt monia linjoja vielä vajailla tai huoltoseisokin piirissä. Mitä jos teollisuus painaisi juuri nyt täysillä: olisiko kulutus lähempänä 16.000 kuin 15.000 MW?

3.) Tuonnin sanotaan olevan "edullista", ja ennen kaikkea lähialueidemme sähkömarkkinoilla on ostettavaa ylituotantoa: Skandinavian vesivoimatilanne on suotuisa, Venäjän Leningradin alueen voimaloiden toimialueen tehollisuus ei paina sikäläisen vuodenvaihdejuhlakauden vuoksi nykytilanteensa mukaisella normivauhdilla, vaan vajaasti.

4.) Mikä olisi Suomen energiansaannin tila, jos nämä myönteisesti samaan suuntaan vaikuttavat tilannetekijät eivät olisi puolellamme? Ja aivan kuten Fingrid totesi sähkönsiirtoverkosto on toiminut aivan vähäisiä häiriöitä lukuunottamatta moitteettomasti. Mitä, jos jokin, tai useampi - tai kaikki - nyt hyvin pelanneet tekijät eivät olisikaan sitä tehneet? Pohjolasta olisi saatu vain marginaalisähköä markkinatilanteen määrittämään ylihintaan, Venäjällä ei olisi ollut myydä tai se ei jostain syystä olisi myynyt, tai jallittanut hintaa, eikä Virostakaan olisi saatu sitä c 400 MW minkä sieltä eilen ostimme. Verkosto olisi pettänyt joltain osin, ja olisi käynyt joko ketjureaktio tai fataali kaatuminen? No, en halua vetää tätä ihan "tappiin"?

5.) Olemmeko varautuneet sähkön säännöstelyyn, ja nimenomaan sinä kaikkein ikävimpänä hetkenä, eli kun pakkanen paukkuu nurkissa? Minkälainen prioriteettisuunnitelma valtiolla on; keiltä rajoitetaan sähkön käyttöä kriisitilanteessa? Pelataanko hinnalla?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juuri nyt (ap 8.1.)tilanne on Fingridin mukaan tämä:

Kulutus ja tuotanto Suomessa Info

Kulutus 14 594 MW
Tuotanto 11 000 MW
- Vesivoima 2 175 MW
- Ydinvoima 2 778 MW
- Lauhdevoima 641 MW
- Yhteistuotanto - kaukolämpö 3 011 MW
- Yhteistuotanto - teollisuus 1 790 MW
- Tuulivoima (osa arvioitu) 306 MW
- Muu tuotanto (arvio) 299 MW
- Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 3 594 MW

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Käyttäjän ekqvist kuva
Marko Ekqvist

Lauhdelaitosten poistuessa markkinoilta ja tuulivoiman lisääntyessä sähköjärjestelmän taajuuden ylläpito on aiempaa haastavampaa. Tämän vuoksi tuotannon riittävyys voi olla uhattuna myös talvikauden ulkopuolella, puhumattakaan talvikaudesta, jolloin pitkä pakkasjakso ja siihen sitten vielä riskit laitteistojen vikaantumisista etc.

Energiaviraston toimitusvarmuusraportista käy ilmi, että talvikaudella 2015 - 2016 käytettävissä oleva kotimainen tuotantokapasiteetti on noin 900 MW edellistalvea pienempi. Kapasiteetin lasku johtuu lauhdevoimalaitosten sulkemisista heikon kannattavuuden sekä ympäristölupien päättymisen (ns. LCP-Asetus) takia. ...hmm. tämä kuulostaa mielenkiintoiselta....

Kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 3400 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti Suomessa. Siirtokapasiteettia kyllä piisaa eli tuontikapasiteettia on n. 5100 MW. Paukkupakkasten sattuessa vaje tuodaan sitten muista Pohjoismaista, Virosta tai Venäjältä. En kannata omien toimivien tuotantokoneistojamme käytöstä poistoja.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Vaarallisia perusteluita!
Mitä tyhjentävimmin pystyt perustelemaan kantasi ja samalla "virallisen totuuden" vääräksi, sen voimakkaammaksi vastapuolen, "savanniapinan" usko omaan kantaansa kasvaa ja sen kiivaammin se hyökkää kimppuusi. Tämän huomasin heti alkumetreillä 80-luvulla, kun ajauduin sattumien myötä "kykypuolueen" Pääkaupungin valtuustoryhmään! Olin merkitty mies, johon suunnattiin kaikki, myös median henkinen vaino, mikä nykyään jo tuomitaan pahoinpitelynä!
Missä muuten on se ihmisen tuottama saaste, hiilidioksidi, jonka pitäisi paitsi lämmittää, niin tuhota maapallo!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset