Veikko Huuska

Miten paljon Kiina hamstraa kultaa – ja hyötyy siitä?

Miten paljon Kiina hamstraa kultaa – ja hyötyy siitä?

*

Kiina todella rakastaa kultaa. 

Se ymmärtää kullan päälle enemmän kuin mikään länsimaa.

Ei ole mikään salaisuus, että The People´s Bank of China (中国人民银行 – PBoC - Kiinan keskuspankki) on ostanut ”keltaista metallia” jo vuosien ajan, kohottaen määrätietoisesti kultavarantojaan.  Keskuspankki on parhaimmillaan voinut tehdä ostoja jo vuosikymmenten ajan, ennen kuin toiminnasta vasta viime vuosina on tullut läpinäkyvämpää.  https://en.wikipedia.org/wiki/People%27s_Bank_of_China

Viime aikoina Kiinan keskuspankki on ollut yksi maailman aggressiivisimmista kullan ostajista.

Itse asiassa on olemassa joitakin johtolankoja, jotka viittaavat siihen, että Kiinalla on hallussaan monipuolisempi ja runsaampi varanto, kuin mitä viralliset taloustiedot kertovat, mikä on merkittävä käännekohta maan pitkäaikaiseen strategiaan: siirtyä osittain tai kokonaan yuanin (Kiinan Renminbi –valuuttaan) määräisiin valuuttavarantoihin kullan sijasta.

Mitä vaikutuksia tällä käänteellä tulisi olemaan maailmantalouteen, voimme vain arvailla.  Vaikutukset tulisivat olemaan merkittävät ja kauaskantoiset.

http://www.silverdoctors.com/tag/chinese-gold-reserves/

*

Kiina ja Venäjä ovat johtavat kullan ostajat – ja kolmonen on muuten Turkki

http://www.bloomberg.com/news/videos/b/51ad3322-5421-4773-8e6a-397c1c89de7e

 

Lähes 20 vuoden ajan, aina vuodesta 1990 vuoteen 2009 ja 2010 asti keskuspankit olivat kullan nettomyyjiä.  Vuosien 2003 – 2008 välillä keskuspankit myivät 2.846 tonnia kultaa.

Mutta sitten, samalla kun koko maailma ”oli varpaillaan” valtavan finanssikriisin edessä, jotain outoa tapahtui: jokin voima käänsi globaalien kultamarkkinoiden merivirrat. 

Vuosien 2009 – 2014 aikana pankit ostivat 2.301 tonnia kultaa.  Kultamarkkinat keikahtivat nopeasti ylösalaisin: 5.147 kultatonnin voimalla.

http://www.silverdoctors.com/china-adds-another-21-tonnes-of-gold-to-reserves/

*

The World Gold Counsil´in (Maailman kultaneuvosto) mukaan he ostivat yksinomaan vuoden 2014 kuluessa 477 tonnia kultaa, mikä on toiseksi korkein vuosimäärä 50 vuoteen, ja 17 %:n kasvu vuodesta 2013.

http://www.gold.org/

Nyt, sekä Kiina että Venäjä ovat koonneet suuret määrät Yhdysvaltain valtiovarainministeriön joukkovelkakirjoja, ja kasvavassa määrin halunneet monipuolistaa niihin sidottuja varojaan, pois tästä ”omaisuudesta”.

Tähän tarkoitukseen kulta on passeli kohde, varsinkin kun tämä siirto velkapapereista kultaan tapahtuu aikana, johon ajoittuu kullan hinnan pudotus neljän viime vuoden aikana.

*

Venäjä sanotaan yksin ahmineen huimat 173 tonnia kultaa viime vuonna (2014, Krimin ja Itä-Ukrainan kriisin etc. masentamissa oloissa, vh), lisäämällä kuukausittain kultavarantoaan 10-25 tonnilla, viimeisten viiden vuoden aikana.

Kuuden vuoden ”radiohiljaisuuden” jälkeen Kiina lopulta mursi aiheen ympärillä vallinneen vaitonaisuuden, ilmoittaen kultavarantojensa kohonneen 60 %, 1.658 tonniin.  Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä se nosti varantojaan 50 tonnilla.

*

Nämä ovat virallisia numeroita, ja sellaisina ne ovat riittävän rankkoja.

Mutta kuitenkin on kysyttävä, mitä tapahtuu ”kirjanpidon ulkopuolella”.  Se kun nimittäin on todella uskomatonta.  http://www.gold.org/supply-and-demand/chinas-gold-market-progress-prospects

http://www.gold.org/research/changes-world-gold-official-reserves

*

Kuinka paljon Kiina on oikeasti ostanut - ”vaivihkaa”?

MarketWatch´in kolumnisti David Marsh ilmoittaa, että ”Kiinalla on luultavimmin paljon enemmän kultaa kuin mitä se myöntää”.

http://www.marketwatch.com/story/why-china-probably-has-a-lot-more-gold-than-it-admits-2015-07-20

Olen taipuvainen yhtymään tähän näkemykseen.

Miten paljon enemmän?

Koska Kiina ostaa kultaa kotimaisilta kaivosyhtiöiltä ja maksaa sen yuaneilla, nämä ostot on helpompi jättää pois virallisista varantotilastoista.  Tätä kautta karttuneet varannot ovat kasvaneet ”kuin meren hiljaisuudessa”.

Joidenkin arvioiden mukaan Kiinan todellinen kultavaranto on saavuttanut hamsterimaiset mitat, ällistyttävät 10.000 tonnia.

Katso myös: http://www.relbanks.com/rankings/world-gold-reserves

*

Eräs asiantuntija, Simon Hunt, ”Simon Hunt Strategic Services” –konsernista on esittänyt niinkin korkeita lukuja, kuin 30.000 tonnia:  http://www.shss.com/

Kiinalla on runsaasti enemmän kultaa, kuin se on myöntänyt maailmalle.  Alasdair Macleod – kenties maailman numero Yksi kulta-analyytikko, kirjoittaa, että vuosien 1983 – 2002 välisenä aikana Kiina mahdollisesti kasasi kokoon 25.000 tonnia kultaa.  Niinpä sen nykyiset kultavarannot ”osoittavat pohjoiseen” 30.000 tonnista.  Tämä olisi toisenlaista politiikkaa, kuin Yhdysvalloilla, joka on joko myynyt tai vuokrannut suurimman osan kullastaan”.

http://www.mineweb.com/regions/europe-and-middle-east/could-china-actually-have-30000-tonnes-of-gold-in-reserves/

*

On selvää, että tämä on hirmuinen määrä kultaa, ja jos Kiina ikinä tulee vahvistamaan jotain, joka edes osuisi likipitäen näihin summiin, se varmuudella järkyttäisi kullan hinnoittelun pitkäksi aikaa.

Onko Kiinalle jo nyt kertynyt – vai eikö - näin valtavat varannot, näyttäytyy se maana, joka on aggressiivisesti kasvattanut kultapottiaan, mahtavaan jemmaansa.

Ja se, että maa toimii salaa, on yksinomaan järkevää: salatut ostot tuovat vähemmän nousupaineita kullan hintaan, joten Kiinalle karttuu entistä enemmän huokealla hinnalla.

*

Muistakaamme, että Kiina on vain hitusen jäljessä Intiaa, joka on maailman suurin kullan kuluttaja, mutta samalla se (Kiina) on kiistatta maailman suurin kullan tuottaja.

Sen kaivostoiminnan tuotanto on kaksinkertaistunut siitä, mitä se oli vain kymmenen vuotta sitten, ja että luonnollisista syistä tämä tuotanto tulee pysymään maassa, ja riittää täyttämään kotimaisen elementaarisen kysynnän.

*

Kuten Intialla, myös Kiinalla on syvä, ikiaikainen kulttuurinen suhde kultaan, ja se tiedostaa varsin hyvin, - paremmin kuin ”muut” – Kullan kultaisen säännön:

Se, jolla on kulta, määrittää säännöt”.

http://www.dailyreckoning.com.au/golden-rule/2008/03/05/

http://quoteinvestigator.com/2015/01/11/has-gold/

Kun huomioimme ja muistamme nämä näkökohdat, ajatus siitä, että Kiina todellakin omistaa paljon enemmän kultaa, kuin mitä se on raportoinut, kuulostaa varsin järkeenkäyvältä.

Samaan aikaan Kiina on yhä voimallisemmin asemoinut itsensä maailmannäyttämölle – josta näkyvin viimeaikainen osoitus on yuanin ajaminen kansainvälisen valuuttakorin osakkaaksi.

Niinpä Kiinan kultavarantojen massiivinen kasvattaminen luo sille edellytykset suurempien siirtojen tekemiseen, paljon suurempien. 

Sitten kun aika on kypsä.

*

Elämän eettinen ”kultainen sääntö” on sitten eri juttu, vai onko? https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_Rule

*

Uuden Vuoden 2016 runoni:

Se jolla on pelivaraa, pelaa.

Se jolla on paljon pelivaraa, pelaa isoa peliä. 

Big Game.

*

Mihin Kiina tarvitsee niin paljon ”keltaista metallia”?

The China Gold Association´in (Kiinan Kultayhdistyksen – CGA:n) puheenjohtajan Song Xin´in mukaan Kiina tarvitsee riittävän suuret kultavarannot vahvistamaan yuania.

Viime 2015 syyskuussa Bejingissä pidetyssä kultaseminaarissa Song kertoi osanottajille:

”Jos (yuan) renminbi haluaa saavuttaa kansainvälisen aseman, sillä on oltava yleinen hyväksyntä ja vakaa arvo.  Tämän vuoksi … on erittäin tärkeää saada tarpeeksi kultaa valuutan perustaksi, nostamalla renminbin ”kultapitoisuutta”.  Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kiina ponnistelee: saadakseen valuutalleen kansainvälisen hyväksynnän valuuttana ja toisaalta tehdäkseen Kiinasta taloudellisen voimatekijän. … Jotta etenisimme asetettua päämäärää kohden, meidän on korotettava kultavarantojemme määrää vielä runsaasti, aiemmin tekemämme suunnitelman mukaisesti. 

Ensimmäinen askel, jonka otamme, on saavuttaa 4.000 tonnin taso, joka on enemmän kuin Saksan varannot, ja veisi meidät maailman mitassa kakkoseksi.  Ja seuraava askel, jonka tulemme ottamana, on pyrkiä kohti 8.500 tonnin rajaa, joka on enemmän kuin Yhdysvaltain varantotaso”.

*

Mr. Songin edeltäjä CGA:n puheenjohtajana, Sun Zhaoxue, suosittaa Kiinaa lisäämään valuuttavarantoaan ja kannustamaan kansalaisia kartuttamaan omia kultavarojaan.  Joidenkin arvioiden mukaan yksityisen kultaomaisuuden määrä Kiinassa on 12.000 tonnia.

Silti, ei ole varmuutta, haluaako Kiina välttämättä takaisin kultasidonnaiseen valuuttaan, vaikkakin se pyrkii ainakin symboliseen tasoon tämän sidoksen osalta.  Sen lienee järkevämpää tukeutua yuaniin, ja panostaa sen vakauteen, kuin siirtyä Kiinan malliin, jonkinlaiseen moderniin kultakantaan.

*

Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että kultasidos mitätöisi niitä massiivisia kilpailuetuja, joita toimiva fiat-valuuttajärjestelmä tuottaa, eikä vähiten systeemiin sisältyvää hallinnollisen rahanmonistamisen ulottuvuutta, jossa hallinnon peukalo istuu monistusnapin päällä.

Mutta motiivi rakentaa suurta kultakellaria kulkee yhä syvällä kultuurisessa pohjavirrassa.

Kiina tarvitsee vain oikean tilaisuuden, kammen, josta vääntää, - etenkin kun muutoskulku Yhdysvalloissa näyttää valuvan juuri siihen samaiseen suuntaan…

*

Monet näkevät, että Yhdysvalloissa laukeaa vielä rahoituskriisi, uusi, paha, pahempi kuin vuoden 2008 kriisi, ja on vain ajan kysymys, milloin. 

Entinen valtiovarainministeri Tim Geithner on puhunut tästä uhkasta.

Jos Yhdysvallat on – jälleen kerran – seuraavankin finanssimarkkinoiden purkauksen ”maanjäristyksellinen pintakeskus” (epicenter), se tilanne tulee olemaan paljon kesympi juttu (”helppo nakki”) muille supervalloille, sellaisille kuin Kiina ja Venäjä, kaataa koko globaali valuuttajärjestelmä heidän osoittamaansa ojaan.

Tuollaisessa skenariossa Yhdysvaltain dollarin ylisuuri rooli (ja suhdaton arvovalta) vähenisi todennäköisesti nopeasti, paljon nopeammin, kuin Kiinan yuanin, jonka kolinoita valtaisa kultavaranto sopivasti pehmentäisi, kultavaranto jollaisia U.S. $:lla ei ole eikä tule.

*

Miten Kiinan pelin (China´s Game) voisi voittaa?

Barclay Bank project 2016” ennakoi keskuspankkien edelleen jatkavan voimaperäisesti kullan netto-ostajan roolissaan.  Barclay toteaa, että Kiina ja Venäjä olivat kaksi suurinta ostajaa 2015, imaisemalla peräti 95 % julkisen sektorin ostoista kultamarkkinoilla.

Barclays tähdentää edelleen: ”Heidän motiivinsa ovat todennäköisesti strategisia ja liittyvä pitkän aikavälin suunnitelmiin. .. Molemmilla mailla on lopultakin vähän kultaa niiden kokonais FX (forex) valuuttavarannoista (short of gold in their total FX reserve portfolio).  Venäjällä on vähemmän kuin 15 % sen varannoista kullan muodossa, ja Kiinalla itse asiassa alle 2 %.

Niinpä asiantuntijat ovat ounastelemassa, että kaksi suurta maata (Kiina ja Venäjä) suojautuvat seuraavan finanssikriisin varalta nimenomaisesti yuaniin ja kultaan.

*

Entä sitten?

Mikäli Kiina laukaisee keväällä 2016 sen valuuttaa koskevan ”vallankumouksen”, Yhdysvaltojen taloutta saattaa uhata se aikaisemminkin puheena ollut big crash – pahimmillaan 200.000 miljardin dollarin sulaminen globaaleilla velkamarkkinoilla ja deflatorinen kuoleman spiraali, joka seuraisi jälkijäristyksenä tuota hirmuista tsunamia 

Jäämme seuraamaan tapahtumien kulkua.

Hyvää – joka tapauksessa – Uutta Vuotta 2016 kaikille mahdollisille lukijoille!

*

Lähde:

Peter Krauth, Recource Specialist: Check Out How Much Gold China is hiding… MM, December 29th, 2015.

Muita asiaan liittyviä artikkeleita sekä omia arkistoja & Wikipedia.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

A seminar about gold supporting the internationalization of the renminbi and China’s financial strength was held in Beijing on 18 September 2015. One of the keynote speakers was Song Xin, President of the China Gold Association (CGA), Chairman of the Board of China International Resources Corporation, President of China National Gold Group Corporation and Party Secretary, who believes China’s economic power must be serviced by appropriate gold reserves to support the renminbi. An article written by Song published on Sina Finance in 2014 stated (translation by BullionStar):

For China the strategic mission of gold lies in the support of renminbi internationalization. Gold … forms the base for a currency moving up in the international arena.

If the renminbi wants to achieve international status, it must have popular acceptance and a stable value. To this end… it is very important to have enough gold as the foundation and raising the ‘gold content’ of the renminbi. Therefore, to China, the meaning and mission of gold is to support the renminbi to become an internationally accepted currency and make China an economic powerhouse.

That’s why, in order for gold to fulfill its destined mission, we must raise our gold holdings a great deal, and do so with a solid plan. Step one should take us to the 4,000 tonnes mark, more than Germany and become number two in the world, next, we should increase step by step towards 8,500 tonnes, more than the US.

Lähde: (johon jo ylempänä käännöksellä viittasinkin):
https://www.bullionstar.com/blogs/koos-jansen/renm...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Hiding Gold" - eli Kätketty Kulta;
https://books.google.fi/books?id=oHgrCwAAQBAJ&pg=P...

(toivottavasti toivottoman pitkä linkki pysyy kasassa).

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Siis;
Ehkä voisin suositella tätä näkemyksellistä kirjaa:

The big reset revised edition: war on gold and the financial endgame

Willem Middelkoop
Amsterdam University Press, 11.12.2015
0 Arvostelut
A system reset seems imminent. The world's financial system will need to find a new anchor before the year 2020. Since the beginning of the credit crisis, the US realized the dollar will lose its role as the world's reserve currency, and has been planning for a monetary reset. According to Willem Middelkoop, this reset will be designed to keep the US in the driver's seat, allowing the new monetary system to include significant roles for other currencies such as the euro and China's renminbi. Prepare for the coming Reset In all likelihood gold will be re-introduced as one of the pillars of this next phase in the global financial system. The prediction is that gold could be revalued at $ 7,000 per troy ounce. By looking past the American 'smokescreen' surrounding gold and the dollar long ago, China and Russia have been accumulating massive amounts of gold reserves, positioning themselves for a more prominent role in the future to come. The reset will come as a shock to many. 'The Big Reset' will help everyone who wants to be fully prepared. This fully revised edition of Middelkoop's book takes into account developments since its original publication, which have only strengthened the case for the coming return of gold.

Linkki: https://books.google.fi/books?id=oHgrCwAAQBAJ&dq=T...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Tässä vielä linkki edellä tekstissä mainitun Alisdair Mcleodin artikkeeliin China and the Dollar (Kiina ja Dollari), jossa Mcleod pohtii suurta peliä.
Hän on taipuvainen arvioimaan, että Kiinan loppukesän devalvaatio itseasiassa suunniteltiin heikentämään US Dollarin asemaa ja muistuttamaan erinäisistä tosiasioista amerikkalaisia.
Kuten jutustanikin ilmeni mr Mcleod tukeutuu melko pitkälle Simon Hunt/Simon Hunt Strategiset Palvelut Ltd.n esittämiin, laajan kiinantuntijaryppään muodostamiin ajatuksiin Kiinan toimintatavoista.
Ne voitaneen tiivistää näin:
”Yleisnäkemys on se, että Kiinan ulkoiset suhteet pyritään saavuttamaan taloudellisin, ei sotilaallisin keinoin.
Kiina edustaa politiikassaan vaivihkaisia kuoppia ja hienovaraisia kiinalaisia taistelulajeja, kun taas Amerikkaa edustaa ”röyhkeää pugilismia”.”

Linkki: https://www.goldmoney.com/our-research/market-upda...

Pekka Iiskonmaki

Yhdysvallat auttaa Kiinaa saamaan halpaa kultaa omalla paperikullallaan, jolla manipuloidaan kullan hintaa.

Fyysisen kullan hinta on pitkässä juoksussa USA:n tappio, ehkä jopa romahdus ja Kiinan jättimäinen voitto maailman taloudessa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä lyhyt yhteenveto:

Kiinan elokuinen 2016 pieni devalvaatio toimi kuin monikärkiohjus. Sen taustalla oli toki sisäsyntyisiä taloudellisia jännitteitä ja epätasapainoa, joita sillä pyrittiin oikaisemaan, mutta ennen kaikkea sen tarkoitus oli horjuttaa Lännen (USA ensisijassa, mutta heijasteena koko Länsi, vh) taloutta.
Tämän Länsi-talouteen vaikuttavan kriisin avulla Kiinan pyrkimys oli edistää omaa siirtymatalouttaan muuntumaan vanhasta teollisuudesta kohti monumentaalisia tehtäviä Aasian makromaisen infrastruktuurin rakennustyössä: siinä suurin tulevaisuuden markkina, monimiljardinen nouseva talousyhteisö ja sen rakennustyö.
Kolmanneksi Kiina pyrki omalla tyylillään osoittamaan, että globaalia korkopolitiikkaa ei enää määritä FED. Kiina on osoittanut, että Kiina, - ei Amerikassa -, määrää nyt tahdin maailmantaloudessa.
Kiinan temppu osoitti myös kasvaville talouksille, niinkin erilaisille kuin Brasilia ja Saudi-Arabia, miten riskialtis on niiden nykyinen dollarisidonnainen raaka-ainetuotantonsa kaikessa yksipuolisuudessaan.
Pieni elokuinen devalvaatio laukaisi Kiinalle pelivaraa jatkaa – kiihtyvästi – raaka-aineiden, maiden, yhtiöiden, tuotannon, talousperustan ostoja eri puolilla maailmaa. Sitä se tekeekin viimeisimpien raporttien mukaan aivan vimmaisesti.
*
Vielä kiinnittäisin huomiota kahteen ”piilevään seikkaan”. Niitä kosketellaan Suomen mediassa todella harvoin:

Ensinnäkin:¨
Mikä on Kiinan rooli Syyrian ja yleensä Lähi-Idän kuumennessa pannuhuoneessa?

Kiina on mukana, ja pelaa nyt jotenkin useamman actorin kanssa, mutta merkittävimmin Venäjän ja Saudi-Arabian kanssa.

Toiseksi:
Mikä onkaan ”P4”?

Se on P-group.

Peru, Poland, Parguay and Philippines.

Keskiraskaiden, kasvavien, itsepäisten talouksien ryhmä, joka on “elämän arjessa” löytänyt ja löytämässä toisensa. Etujen yhteneväisyys ajaa maita uusiin, löhähköisin, monesti epävirallisenoloisiin, mutta toimiviin yhteistyösuhteisiin, Grouppeihin, joilla on yhdistyvän voiman etu puolellaan.
*

Valitettavasti en nyt ehdi kääntää:

The realities are stark. China and Russia between them dominate Asia where the majority of the world's population resides. Both super-states are also securing their spheres of interest: Russia in Eastern Europe and the Middle East, and China in South East Asia. After Syria, Russia can be expected to encourage the rest of the Arab world's economic interests to be aligned with Asian markets, while China can rely on her influence to cement economic interests throughout South-East Asia.

China and Russia are the moving forces in the Shanghai Cooperation Agreement. This well-established relationship contrasts with the Trans-Pacific Partnership Agreement, formally signed only this week, which is America's response to China's increasing economic power. President Obama said it himself: "....we can't let countries like China write the rules of the global economy." However, it won't come into effect for some time, and the only mainland Asian nation to sign is Vietnam. All the others, unsurprisingly, have stayed away.

Therefore, despite the TPP Agreement it appears that China already has East Asian trade sewn up. The Chinese alliance has also helped give Putin the power to leave America and her NATO allies flat-footed and strategically outmanoeuvred at the other end of the continent. Putin this week visited Merkel and Hollande in Paris to brief them on Syria and Ukraine, and presumably remind them where their future economic interest lies. Even Britain, one half of the Anglo-American special relationship, was the first outsider to join the new Asian Infrastructure Investment Bank. So at the same time as the US-dominated IMF deferred the yuan's inclusion in the SDR, America's military and financial hegemony was visibly failing.

https://www.goldmoney.com/our-research/market-upda...

Pekka Iiskonmaki

Yksi vaihtoehto voisi olla seuraava. Kiinalla on valtava kultavarasto fyysistä kultaa.
Intia ja Venäjä ei lähde myymään kultaansa.

Kiina tai nämä kolme maata ostavat paperikultaa suuret määrät. Sitten vaaditaan niiden vaihtaminen fyysiseen kultaan, jonka vakuutena ne ovat.

Alkaa suunnaton fyysisenkullan kysyntä. Kultaa ei ole markkinoilla riittävästi ja fyysisen kullan hinta nousee pilviin.

Silloin aletaan sopivassa tahdissa myydä kultaa markkinoille ja pitäen sen hinta pienessä kasvussa koko ajan.

Jokainen voi päätellä miten siinä käy lopulta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kullan hinta on painunut alimmilleen sitten vuoden 2010 kevään, kun dollarin vahvistuminen on syönyt turvasatamana käytetyn jalometallin kysyntää.

Dollari on saanut tukea sijoittajien odotuksista, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed aloitti koronnostonsa joulukuun kokouksessaan. Dollari on vahvistunut suhteessa kymmenen keskeisen valuutan muodostamaan koriin ja liikkuu nyt lähes vahvimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

Myös nikkeli, sinkki ja lyijy ovat painuneet selvästi.

New Yorkin hyödykemarkkinoilla kullan helmikuussa erääntyvät futuurit ovat laskussa.

Venäjän kullan ostossa on mielnkiintoinen piirre. Pakotteiden takia Venäjän kultaa ei osteta juurikaan maailman markkinoilla. Jotta Venäjän kaivostoiminta ei romahtaisi, Putin on taannut ostavansa kaiken Venäjällä jalostetun kullan markkinahintaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Venäjä on kartuttanut kultavarantojaan jo aika pitkään. Liittynee heidän(kin) tekemään analyysiin maailman rahamarkkinoiden epävakaudesta, ja tarkoitan nyt jutussakin viitattuun isoon finanssiromahduksen mahdollisuuteen.

Kiinan ja Venäjän ohella Turkki on eritäin suuri kullan omistaja ja sen hamstraaja; näetkö mihin se yleensä perustuu ja mikä politiikan tarkoitus, mihin se tähtää? Vai onko kyseessä vain se että monesti yksinvaltiaat tai sellaiseksi tähtäävät johtajat vain mieltyvät kullan kimallukseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset