Veikko Huuska

Kotitaloudet köyhtyivät syksyllä 2015

 

Kotitaloudet köyhtyivät syksyllä 2015

Tilastokeskuksen hetki sitten julkaiseman tilastokatsauksen mukaan kotitalouksien rahoitusvarat vähenivät vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuu) 5,2 miljardilla eurolla.

Samaan aikaan velat lisääntyivät 0,8 miljardia euroa.  Yhteensä kotitaloudet köyhtyivät 6 miljardia.

Näin ollen kotien nettorahoitusvarat supistuivat 4,7 % edellisestä neljänneksestä.

Lähde; Tilastokeskus 23.12.2015; http://www.tilastokeskus.fi/til/rtp/2015/03/rtp_2015_03_2015-12-23_tie_001_fi.html

*

Syyskuun 2015 lopussa Suomen kotitalouksilla oli rahoitusvaroja yhteensä 266,9 miljardia euroa.  Vastaavasti velkoja oli 146,1 miljardia.  Nettorahoitusvarat vähenivät Q2:sta yhteensä 5,9 miljardia euroa. Kotitalouksien varat olivat näin ollen 120,8 miljardia euroa.

Pörssikurssien lasku aiheutti kotitalouksille neljänneksen aikana 3,9 miljardin hallussapitotappiot, jotka siis osin ovat laskennallisia.

”Kotitaloudet vetivät rahojaan pois erityisesti talletuksista”, sanoo Tilastokeskus.  Jossain määrin arvoitukseksi jää, minne talletuskato valui; halpuutettuihin osakkeisiinko vai kulutukseen, joka suhteessa niukkeni?

*

Tilastokeskus kertoo, että kotitalouksien sekä velat että käytettävissä oleva tulo kasvoi tarkasteluaikana.  Muutosten seurauksena velkaantumisaste jatkoi kasvuaan ja kohosi nyt 123,5 %:iin.  Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat vuosineljänneksen lopussa edeltävän 12 kuukauden käytettävissä olevan tulon summaan. 

*

Yritysten velat, jotka koostuvat lainavelasta ja velkapaperimuotoisista vastuista olivat syyskuun lopussa 185,1 miljardia lainaa ja 30,0 miljardia velkapaperimuotoista, eli yhteensä 215,1 miljardia euroa.

*

Iso kuva

Kun Tilastokeskuksen tietoja summaa siihen Suomen kansantalouden tilannekuvaan, jonka Suomen Pankki pari viikkoa sitten esitti, ei juurikaan pysty ilahtumaan.

Suomen Pankin mukaan Suomella on edelleen vaikeuksia kohottaa omia investointeja, saada ulkomaisia investointeja, päästä jossain määrin elpyneen Euroopan ja globaalien markkinoiden kysynnän kasvuun mukaan.  Kotimainen kulutuskysyntä on ollut se tukipylväs, johon yskivä taloutemme on tukeutunut.  Sen elpyminen poliittisesti kiristyneen yleistilanteen ja erityisesti jännitteisten työmarkkinoiden vuoksi on varsin ohuiden säikeiden varassa. 

Tilastokeskuksen tuoreet faktat laskevat kylmää vettä pääministeri Sipilän hallituksen, samoin kuin tätä kitu-draamaa seuraavan suomalaisen yleisön, niskaan.  Ei tainnut tulla ”talouden kevättä” vieläkään.  Ikävä kyllä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka kauan kotitalouksien kulutusinto osin velkarahoin mahtanee kestää ?

Kotitalouksien kulutuksen muutokset näkyvät työllisyydessä ja alijäämissä varsin nopeasti molempiin suuntiin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juuri näin:
Niukkuus vie viimeisenkin kulutusinnon. Ostetaan ja hankitaan vain kaikkein välttämättömin ja akuutein.

Talous on juuri tällaisessa saumassa varsin suuressa määrin myös psykologiaa. Kun puhutaan paljon siitä miten huonosti menee, ja sitten monilla lähipiirissä meneekin heikosti; se kuivattaa niidenkin kulutuskäyttäytymistä, joilla vielä olisi varaa ja halua "kuluttaa".

Näin negatiivinen kierre jatkuu.

*

En malta olla palaamatta Suomen Pankin +1,0 % BKT-kasvuennusteeseen vain kaksi viikkoa sitten:

Pari viikkoa sitten (10.12.) Suomen Pankki julkaisi talousennusteensa vuodelle 2016. Se laski BKT:n nousevan ensi vuonna 1,0 prosenttia. Eräät talousviisaat ovat laitoksissaan päättyneet jopa 1,5 %:n kasvunäkymiin 2016.
Totesin silloin US-blogissa; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20818...
”Suomen Pankki ennakoi niukkuuden jatkuvan - tosiasiassa pudotus jatkuu”
”Mutta ja vielä kerran mutta
Kun huomioimme varsinaisten talousfaktoreiden lisäksi vielä kaikki yhteiskuntaamme, työmarkkinoitamme, sopimusjärjestelmäämme, kansalaisyhteiskuntaamme ja kansakunnan aktiviteetteja ja psykologista ilmapiiriä ravistelevat voimatekijät, eittämättä tarkkailija päätyy – vaikka omistaisi miten rautaiset hermot tahansa – hieman levottomiin tunnelmiin ja mielentiloihin.
Miten tästä tutti frutista voi leipoa PLUS-merkkisen talousennusteen?
Siihen eivät ainakaan minun kykyni ja voimani riitä. Pahoittelen.
Ennustan vuodelle 2016 Suomen BKT supistuu noin -1,4 prosenttia.
Etuuksien leikkaukset, palvelujen heikennykset, verojen ja maksujen korotukset, kaikki ne imevät reaalista ostovoimaa nimenomaan kotimaisesta kysynnästä. Ja – huomattakoon – myös vaikuttavat lamaantuneen kansakunnan psyykeen ”niukkuus-faktoria” kohottavasti. Eli niillä joilla vielä ostovoimaa olisikin, vähentävät rahan käyttöään, koska ”näyttää niin pahalta”, ja ”naapurillakin on niin tiukkaa” ja ”kaikki siitä puhuvat”.
Toisaalta työmarkkinoiden loiskiehunta ei lupaa hyvää: lakkoja tulee, ja tulot vähenevät, ja tämä EK:n kamppanjointi puree kuin sylviäinen työnantajien ja yrittäjien työllistämisintoon. ”
*
Nyt Tilastokeskuksen vahvistettua numeraalisestikin sen, minkä arjessa on voinut omin silmin havaita, eli kotitalouksien yleisen rahallisen köyhtymisen, voidaan vain entistä tomerammin kummastella, millä perusteilla SP pystyi päätymään tuohon +1,0 % BKT-kasvuennusteeseensa?
Sehän totesi varsin selkokielisesti itsekin, että Suomella on vaikeuksia päästä menossa olevan, tosin niukan, mutta kuitenkin näkyvän talouskasvun ”rattaille”. SP luetteli itse asiassa kaikki keskeiset talouden fundamentit, ja totesi, että arviot ja näkymät ovat ”maltillisia” jne. Eli selkokielisesti, että vaikeaa on. Ainoa jossain määrin vielä kasvun takuumieheksi kelpaava SP:n analyysissä oli kotimarkkinoiden kulutuskysyntä (investoinnitkin, pienistä ja yksittäisistä valopilkuista huolimatta mataavat edelleen); nyt Tilastokeskus numeroillaan torppaa senkin ”viimeisen kortin”.
Vuosi 2016 tulee olemaan valitettavan tahmea, torainen ja tukkoinen talousvuosi.
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tähdennän edelleen ihmetystä siitä, miten SP ja eri talousvirastot pystyvät summaamaan ennustuksissaan Suomelle 2016 noin 1,0-1,5 % BKT-kasvua, kun kaikki olennaiset talouden fundamentit, eli perustavat toimintalohkot näyttävät punaista – tai vähintäinkin oranssia.

”Suomen Pankki ennakoi niukkuuden jatkuvan - tosiasiassa pudotus jatkuu”
US-blogi 10.12.2015; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20818...

Eihän näistä tekoaineista voi syntyä mitään "kohokasta", vaan väistämättä "pannukakku".

Pahoittelen, että Joulun alla joutuu puhumaan näin ikäviä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

x

Tilastokeskuksen Q3-lukujen perusteella;
Talouselämä 23.12.2015; http://www.talouselama.fi/uutiset/yrityssektori-ju...
”Yrityssektori jurnuttaa: voitot kääntyivät laskuun”

”Yrityssektorin voittoaste laski 0,9 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Sektorin palkkamenot kasvoivat ja arvonlisäys laski samalla.
Yritysten investointiaste pysyi kutakuinkin ennallaan, heikentyen vain 0,1 prosentilla.
Myös kotitaloussektorin säästämisaste heikkeni kolmannella vuosineljänneksellä kun kulutusmenot kasvoivat käytettävissä olevaa tuloa nopeammin.”

*

Tuossa esitetty yhtälö on todella hankala.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ja tähän kun sitten päälle tulevat kevään "ennätyssuuret osingot" (asiantuntijoiden ennakkoarvio), joilla talouseliitti pyrkii ulosmittaamaan "toteutumatta jääneet kurssihyödyt", kompensaation kaikesta, ja vielä kolmanneksi "odotettavissa olevan pitkän kuivan kauden" (yritysten tulokset eivät vahvistune näillä näkymin).

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tilastot pitävät aina sisällään monenlaisia asioita. Voimakkaassa kasvussa oleva pitkäaikaistyöttömyys ja lisääntyvä työttömyys yleensäkin voisi olla yksi osatekijä esimerkiksi talletusten vähenemiseen. Talletusten käyttämisestä huolimatta kulutustaso ei ole sama kuin työssäoloaikana.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Silti vuotta 2015 tullaan muistelemaan vanhana hyvänä aikana. Silloin oli vauras joulu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

VM ennustaa optimistisesti v. 2016 kasvuksi 1,2 %. Kasvu perustuu kaiketi olettamukseen viennin elpymisestä ja kotimaisen kulutuksen kasvusta. Mikään tosin ei nyt näytä viittaavan näiden kahden tekijän toteutumiseen.

Jukka Mäkinen

"Suomen Pankin mukaan Suomella on edelleen vaikeuksia kohottaa omia investointeja, saada ulkomaisia investointeja"

Investointeja maahan ei tule niin kauan kuin Suomi vielä roikkuu eurossa. Markkaan siirryttyä ja markkinoiden haettua markalle todellisen vaihtoarvon, alakaa sijoitusraha vyöryä maahan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Paljon vähemmänkin voisi kuluttaa. Ihmiset rupeavat huomaamaan, että kaikkea turhaa krääsää ei tarvitse.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Voisi enemmin laskea verotusta ja saada yksityistä työllisyyttä ylös. Antaa julkisen puolen vähötöisten välillä saada kenkää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset