*

Veikko Huuska

Suomen Pankki ennakoi niukkuuden jatkuvan - tosiasiassa pudotus jatkuu

Suomen Pankin äsken julkaisema talouskatsaus lupaa edelleen niukkoja aikoja:

Suomen talouden kasvu jää selvästi euroalueen kasvua hitaammaksi. Suomen vientimarkkinoiden ja viennin kehitys näyttää aiemmin ennakoitua vaimeammalta eikä ulkomaankaupasta siten juuri saada vetoapua lähivuosina. Kasvu on ennustejaksolla kotimaisen kysynnän varassa. Kasvua kertyy 0,7 % vuonna 2016 ja 1,0 % vuonna 2017.

Maailmankaupan koheneminen jää vuonna 2015 selvästi vielä kesällä arvioitua hitaammaksi. Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan ennustejaksolla.  Samanaikaisesti Suomen viennin kannalta tärkeät markkinat Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvavat varsin hyvää vauhtia. Rahapolitiikan elvytystä on lisätty, mikä tukee hintavakautta ja euroalueen kasvua.

Investointien lisääntyminen euroalueella piristää vuonna 2016 Suomen vientiä. Suomen vienti ei kuitenkaan pääse vientimarkkinoidensa kasvun vauhtiin. Viennin nopealle elpymiselle ei ole samanlaisia edellytyksiä, joita taloushistorian aiemmissa kasvuvaiheissa on nähty, kuten nopeaa maailmankaupan kasvua tai uusia erityisen kilpailukykyisiä vientituotteita.

Myös Suomessa on nähty joitain merkkejä investointien elpymisestä, ja investointien odotetaan kääntyvän lievään kasvuun vuosina 2016 ja 2017 asteittain vahvistuvan ulkoisen kysynnän ja jo käynnissä olevien uusien hankkeiden myötä. 

Yksityinen kulutus lisääntyy ennustejaksolla vain maltillisesti, mutta heikkokin kasvu auttaa pitämään yllä yksityistä kysyntää. Kotitalouksien tulot ovat kehittyneet taantumavuosina suhteellisen vakaasti, kun tulonsiirtojen merkitys tulonlähteenä on kasvanut varsinkin eläkeläisten määrän lisääntymisen vuoksi.”

Lähde>: http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote28_2015.aspx

*

Suomen Pankin vuoden 2015 viimeinen talouskatsaus edustaa vankkaa realismia, sitä samaa, jota pankki on Liikasen kaudella tarkasti pyrkinyt vaalimaan.

Mutta ripaus virallista optimismia tämänkin ”kinkun” pinnalta on havaittavissa.

Kun ynnäämme yhteen SP:n näkemykset viennistä, kotimaan kysynnästä ja kotimaan investoinneistä ja vielä ulkomaisten investointien vaikutuksesta Suomen talouteen, on loppusumma perin ankea ja synkkä;

”Suomen vientimarkkinoiden ja viennin kehitys näyttää aiemmin ennakoitua vaimeammalta eikä ulkomaankaupasta siten juuri saada vetoapua lähivuosina.”

Maailmankaupan koheneminen jää vuonna 2015 selvästi vielä kesällä arvioitua hitaammaksi.”

”Investointien lisääntyminen euroalueella piristää vuonna 2016 Suomen vientiä. Suomen vienti ei kuitenkaan pääse vientimarkkinoidensa kasvun vauhtiin.”

”Myös Suomessa on nähty joitain merkkejä investointien elpymisestä, ja investointien odotetaan kääntyvän lievään kasvuun vuosina 2016 ja 2017…”

”Yksityinen kulutus lisääntyy ennustejaksolla vain maltillisesti…”

Näistä ”perin maltillisista” kasvutekijöistä pääjohtaja Liikasen Suomen Pankki siis leipoo kasvuennusteen, jonka mukaan ”kasvua kertyy 0,7 % vuonna 2016 ja 1,0 % vuonna 2017.”

JOS tämä ei ole virallista optimismia, niin ei sitten mikään!

Mutta voiko Suomen Pankki muutakaan sanoa ulos?  Luultavasti ei, sillä eihän sen tehtävä ole toimia ilonpilaajana ja pahanilman lintuna, vaan sen tehtävä on ”vakaan hintakehityksen turvaaminen”, ja siinä yhtenä osatekijänä (deflaationtorjunta) on talouskasvu ja sen edellytysten ylläpitäminen.

Miinusmerkkinen talousennuste tähän saumaan Suomen Pankilta olisi tietysti myrkkyä.

*

Mutta ja vielä kerran mutta

Kun huomioimme varsinaisten talousfaktoreiden lisäksi vielä kaikki yhteiskuntaamme, työmarkkinoitamme, sopimusjärjestelmäämme, kansalaisyhteiskuntaamme ja kansakunnan aktiviteetteja ja psykologista ilmapiiriä ravistelevat voimatekijät, eittämättä tarkkailija päätyy – vaikka omistaisi miten rautaiset hermot tahansa – hieman levottomiin tunnelmiin ja mielentiloihin.

Miten tästä tutti frutista voi leipoa PLUS-merkkisen talousennusteen?

Siihen eivät ainakaan minun kykyni ja voimani riitä.  Pahoittelen.

Ennustan vuodelle 2016 Suomen BKT supistuu noin -1,4 prosenttia.

Etuuksien leikkaukset, palvelujen heikennykset, verojen ja maksujen korotukset, kaikki ne imevät reaalista ostovoimaa nimenomaan kotimaisesta kysynnästä.  Ja – huomattakoon – myös vaikuttavat lamaantuneen kansakunnan psyykeen ”niukkuus-faktoria” kohottavasti.  Eli niillä joilla vielä ostovoimaa olisikin, vähentävät rahan käyttöään, koska ”näyttää niin pahalta”, ja ”naapurillakin on niin tiukkaa” ja ”kaikki siitä puhuvat”. 

Toisaalta työmarkkinoiden loiskiehunta ei lupaa hyvää: lakkoja tulee, ja tulot vähenevät, ja tämä EK:n kamppanjointi puree kuin sylviäinen työnantajien ja yrittäjien työllistämisintoon. 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen ”jouluevankeliumi Suomen kansalle 2015”:

“Talouden suunnan kääntäminen vaatii määrätietoisuutta
Suomen talouden ongelmat ovat osoittautuneet pitkäaikaisiksi. Elpyminen käynnistyy vähitellen, mutta Suomi on vuonna 2016 yksi euroalueen heikoiten kasvavista talouksista. Vuoden 2008 jälkeen erityisen paljon ovat vähentyneet vienti ja vientialojen yritysten investoinnit. ”Suomen talouden näkymiä painavat teollisuuden rakennemuutos, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja työikäisen väestön määrän supistuminen. Kehityksen kääntäminen on välttämätöntä ja vaatii määrätietoista toimintaa”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.

Suomessa työn hinta on noussut kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna nopeammin ja yritysten palkanmaksukyky kehittynyt heikommin erityisesti vuoden 2007 jälkeen. Vientialoilla tuotannon kannattavuus on huonontunut. ”Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi. Niin voidaan vahvistaa luottamusta ja kohentaa talouden kasvunäkymiä viennin ja investointien vahvistuessa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen.

Suomen julkisen talouden tila on edelleen heikko. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen alijäämä on syventynyt yli 3 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kasvanut yli 60 prosenttiin. Ilman uusia päätöksiä velan kasvu jatkuu nopeana. ”Kun taloudessa on odotettavissa vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa, julkisen velan kasvu on vähäisempi ongelma. Näin ei kuitenkaan ole. Lisävelkaantuminen siirtää sen hoitamisen nuorille, jotka joutuvat samaan aikaan vastaamaan terveys- ja hoivapalvelujen sekä myös eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kuin eläkkeitä ei ole rahastoitu”, totesi pääjohtaja Erkki Liikanen.”
Lähde SP:n tiedote 10.12.2015, kannattaa lukea kokonaan!
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajanko...

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

"Ennustan vuodelle 2016 Suomen BKT supistuu noin -1,4 prosenttia."

Hieno ennuste.

Voisitko kertoa montako euroa se on? Ja samoin, kuinka monta euroa Suomen BKT näin ollen on vuoden 2016 lopussa?

(En tietenkään oleta tai viitsi edes kysyä, mitä lukuja yhteenlaskemalla olet tuohon lukuusi päätynyt. Sehän ei ole oleellista, eihän...)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mielenkiintoinen kysymys, niin mielenkiintoinen, että vastaan aluksi vastakysymyksellä:
Pidätkö siis SP:n ennustetta 1,0 % talouskasvusta lähempänä omia ajatuksiasi olevana, kun nimenomaa kysyt -1,4 % supistusennusteestani?
Avaisin tätä näin:
Vuoden 2014 Suomen BKT oli 205,178 miljardia euroa, mikä on 37 559 €/henkilö.

Mutta vertailukelpoisessa aikasarjassa katsottuna (vuoden 2010 rahassa) se oli vain 186,295 miljardia.

Tilastokeskuksen (linkki alla) aikasarjan mukaan se oli rahanarvo-mukautetussa vertailussa vasta 8.:ksi paras BKT-tulos Suomessa kautta aikain. BKT on ollut korkeampi vuosina: 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012 ja 2013. Välissä olevana vuotena 2009 BKt oli hieman alempi kuin 2014.

Todettakoon nyt vielä että Suomen BKT oli tähän mennessä kaikkien aikojen korkeimmassa pisteessä vuonna 2008, jolloin se oli 198,040 miljardia euroa (2010 rahassa).

Se oli silloin siis melkein 13 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2014.

Lähde: Tilastokeskus vuosisarjatilasto 9.7.2015; http://www.stat.fi/til/vtp/2014/vtp_2014_2015-07-0...

*

No, mutta: nyt etenemme laskelmassa lähemmäs vastausta tähän tapaan;¨
Syksyn (elo-marraskuu) aikana päivitetyt eri toimijoiden talousennusteet

Suomen BKT:n 2015 suhteen ovat niin hiuksenhienosti kahta puolta 0,0 %:n, että otamme tähän nollakasvu-vaihtoehdon. Eli ennusteiden mukaan Suomen BKT 2015 tulee olemaan +- 0,0 %. http://www.taloussanomat.fi/porssi/talouden-tunnus...

Siis samat numerot kuin edellä vuoden 2014 osalta esitetyt; 205,178 mijardia euroa, asukasta kohden 37.559 euroa/henkilö.

Nyt siis, jos Suomen BKT kasvaa 2016 Suomen Pankin +1,0 %:n verran, niin BKT2016 tulee olemaan 207,230 miljardia, joka on 37.935 €/henkilö.

Väestön hienoinen kasvu huomioiden per capita ei tulisi olemaan ihan noin paljon, vaan noin 150 euroa alempi per henkilö, siis noin 37.785 €/henkilö.

Jos taas Suomen BKT 2016 supistuisi esittämäni -1,4 %, BKT2016 tulisi olemaan 202,306 miljardia Euroa, joka on noin 37.030 €/capita.

Näin ollen vastaus kysymykseesi olisi:

Suomen BKT alenisi 2016 euromääräisesti 2,872 miljardia euroa.
Asukasta kohden laskettu BKT alenisi 529 €/henkilö.
*

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kiitos vastakysymyksestä. Ei, minun ajatukseni ei ole lähempänä sitä eikä tätä, koska minulla ei ole ajatusta - ei aavistustakaan - ensi vuoden bkt-kehityksestä.

Usein vaikuttaa, ettei edes niillä, joille maksetaan palkkaa ennusteiden tuottamista, ole sen enempää. Näitä lukuja ja ennusteita aika pitkään seuranneena ja osittain niihin liitttyvistä asioista palkkanikin tienanneena olen tullut siihen tulokseen, että hyvä jos saavat etumerkin oikein. Eli plussaa vai miinusta.

En uskaltaisi tässä vaiheessa laittaa ropojani likoon sen suhteen, onko ensi vuoden bkt'n kehitys kasvua vai laskua, saati sitten +1.0 vai -1.4 prosenttia.

Kysymykseni tarkoitus oli herättää ajatus siitä, "kuinka todellisuus toimii oikeasti".

Kun siirrytään helposti pyöriteltävistä prosenteista niiden takana oleviin todellisiin lukuihin, melko pian tulee selväksi että ajatus bkt'n kasvamisesta 2.051.780.000 eurolla 205.178.000.000 eurosta 207.230.000.000 euroon eli yhdellä prosentilla on tietysti mahdollista, mutta sen ennustaminen vakavalla naamalla on lähinnä vitsi, tai korkeintaan pyöristysvirhe. Enkä nyt edes puutu siihen, että Tilastokeskuksen tätäkin vuotta tulevat luvut tulevat muuttumaan vielä moneen kertaan, jahka ne nyt saadaan edes ensimmäisen kerran ulos joskus ensi vuonna.

Bkt ei tietenkään laske tai kasva yhtenä kokonaislukuna, vaan koostuu talouden lukemattomista itsenäisitä tai toisistaan riippuvista tekijöistä. Joista jokainen pääluokka täytyy ennusteessa arvioida, ei prosenttimuutoksena vaan euromääräisenä muutoksena, tai oikeastaan määrällisenä muutoksena. Näin esim. öljyn tuonnin suhteen on ensin arvioitava tuontimäärä, johon siihenkin on arvioitava sen hinta ja eur/usd-valuuttakurssi ja sitten kaikenlaisia kysyntäjoustoja ja keskinäisiä riippuvuuksia sekä takaisinkytkentöjä.

No nuo eri tekijät on tietysti olemassa vaikkapa Suomen Pankin talousmallissa, mutta mikähän mahtaa olla oletus öljyn keskihinnaksi vuodelle 2016? Nyt hinta on $40/tynnyri, mutta onko se ensi vuonna $28 vai $63 tynnyriltä? Tai jotain ihan muuta?

Toisin sanoen sinun -1.4 prosenttia on ihan yhtä hyvä "ennuste" kuin Suomen Pankin "arvaus" +1.0 prosenttia. Mutta kuten sanottu, kummankaan puolesta en löisi vetoa...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kotitaloudet ovat vielä jaksaneet velkaantua v. 2015 asti 3-4 miljardin vuosittaisin lisäveloin massiivisen julkisen velkaantumisen ohessa. Kotitalouksien velkaantuminen on merkittäviltä julkisen velkaantumisen ohessa mahdollistanut yksityisen kulutuksen pysymisen vielä toistaiseksi plussalla ja BKT:n kiikkumisen nollan rajoilla. Missä vaiheessa kotitaloudet ovat tilanteessa, jolloin velkaantumisen sijaan maksetaan velkoja pois ? Joko jo v. 2016 ?

Nordean sanoma eiliseltä päivältä oli hyvin saman kaltainen Suomen Pankin antamaan näköalaan nähden. Kasvua ei uskalleta enää luvata tuleville vuosille.

Luvassa on vääjäämättä lisääntyvää työttömyyttä tuleville vuosille.

Nordean eilisen rapsan mukaan " menoelvytyksestä " ei ole enää apua.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Tätä samaa olen itsekkin tykönäni miettinyt.

Kotitalouksien velkaantumista ei kovin useasti keskusteluun nosteta.

Mitenköhän on näiden kaupunkien ja kuntien omistamien yhtiöiden vekselien laita?
Luetaankohan ne julkiseen velkaan vai onko niitä edes kummoisesti tilastoitu?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Keskimäärin joka viikko syntyy uusi lotto- tai veikkausmiljonääri, mutta se ei taida auttaa tässä konkurssissa, varsinkaan kun nämä uudet miljonäärit useimmiten sijoittavat rahansa tai hankkivat niillä tuontitavaraa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Saas nähdä kauanko valitellaan ennenkuin tehdään ratkaiseva irtiotto ja erotaan yhteisvelkavaluutasta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Konstantin Sonin on venäläinen ekonomisti, Chigacon yliopiston professori ym. Suomessa hänet tunnetaan yllättävänkin heikosti, esimerkiksi google-haku ei anna juurikaan vasteita.

Fontanka.fi -julkaisu julkaisi maanantaina 8.12.2015 Soninin haastattelun.

Se on otsikoitu "Konstantin Sonin: meillä on hallitus hukassa".

Ihan senkin takia - lukija havainnee jonkinsortin yhtäläisyyden täkäläiseen tilanteeseen - enkä nyt puhu ulkoministeri Soinista, linkkaan tähän mainitun jutun, joka on julkaistu suomeksi:

http://suomi.fontanka.fi/articles/564/

"Venäjän talouskasvun esteiksi esitetään jatkuvasti erilaisia syitä. Mitä ne ovat? Näitä syitä selitti Fontankalle talouden korkeakoulun sekä Chicagon yliopiston valtion politiikan laitoksen professori Konstantin Sonin

Kuka: Konstantin Sonin on Venäjän eniten siteerattuja talousasiantuntijoita. Hän valmistui Moskovan yliopiston mekaniikan ja matematiikan laitoksesta. Vuonna 2004 Venäjän tiedeakatemia nimitti hänet parhaaksi taloustieteilijäksi. Hän on perustanut Venäjälle muutaman taloustiedeoppilaitoksen. Tutkimustyössään hän keskittyy poliittiseen taloustieteeseen, kehityksen taloustieteeseen, tietoliikenteen talouteen sekä institutionaaliseen talouteen.

Joitakin päiviä sitten saimme kuulla mahdollisesta Kudrinin nimityksestä valtionvarainministeriksi — mutta tämä oletus ei toteutunut. Toiset väittävät tietoa uutisankaksi, toiset väittävät Kudrinin hylänneen ehdotuksen koska hän tähtäisi ainoastaan pääministerin virkaan. Mitä tämä kaikki touhu voi tarkoittaa?

Tämä on yksi Venäjän hallituksen ongelmista: käytännössä Venäjän hallitus on hukassa. Tämän selitin Kudrinille itse: nimeämisen tapauksessa hänellä olisi ainoastaan bulvaanin valtuudet. Putinilla ei todellisuudessa ole maan johdossa mitään oikeaa tai vasenta kättä. Kaikki hänen nimeämänsä ministerit valittiin yhden periaatteen mukaan: ehdokkaan on oltava täysin vaikutusvallaton. Kudrinin nimeäminen pääministeriksi olisi kyllä paras mahdollinen ratkaisu, mutta hänen asettamisensa johonkin toissijaiseen virkaan ei vaikuttaisi mihinkään. Luulen kuitenkin, että Kudrinin nostaminen vaikutusvaltaiseen asemaan pelottaa Putinia, koska siinä tapauksessa kaikki tahot alkaisivat yhdistyä Kudrinin kaltaisen ihmisen ympäri — jopa Kudrinin viholliset.

Putin siis pelkää kilpailua vaikutusvaltaisen pääministerin kanssa?

Hän pelkää sitä niin, että tällä hetkellä hallitusta ei käytännössä johda kukaan. Tilanne on talouden kannalta erittäin huolestuttava.

Miten taloutemme voi ylipäätänsä olla niin riippuvainen jostakin konkreettisesta henkilöstä?

Taloutemme riippuu nyt vain yhdestä henkilöstä — Putinista. Ongelman ydin on, että meillä tapahtui täysi deinstitutionalisaatio. Hallitus ei käytännössä toimi. Pääministeri ikään kuin puuttuu, joten kukaan ei koordinoi ministeriöiden toimintaa. Seurauksena maan johdon poliittinen tasapaino on vinoutunut. Kehittyneessä maassa valtionvarainministeri on hallituksen toiseksi tai kolmanneksi tärkein viranomainen. Mutta meillä valtiovarainministeri on etäännytetty vallan kahvasta. Tämä on vain yksi esimerkki joka liittyy taloudelliseen tilanteeseen.

Miten tämä tilanne pääsi muodostumaan? Vielä jokin aikaa sitten hallitus oli toimiva, Kudrinillakin oli salkku, Putin oli pääministerin virassa 4 vuotta…

Matkamme tähän tilanteeseen kesti useita vuosia. Prosessin panivat alulle korkeat öljyn hinnat. Silloin rahaa tuli niin paljon, ettei hallituksen toiminnan laadulla ollut väliä. Parlamentin rooliakin voitiin supistaa — ja supistettiin. Kudrin oli muuten osallisena siihen, ja tuki näin ollen yleistä deinstitutionalisaatiota. Minä tarkoitan tällä aikaa kun Duumalta käytännössä evättiin oikeus päättää budjetista. Toisaalta, Duuma oli kokoonpanoltaan sellainen, että budjetin antaminen kansanedustajien käsiin oli kauhistuttava ajatus."

Tässä jutun alkuosa,luo koko juttu linkin takaa!
Artikkelin/haastattelun on kirjoittanut; Irina Tumakova, Fontanka.ru

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tähdennän edelleen ihmetystä siitä, miten SP ja eri talousvirastot pystyvät summaamaan ennustuksissaan Suomelle 2016 noin 1,0-1,5 % BKT-kasvua, kun kaikki olennaiset talouden fundamentit, eli perustavat toimintalohkot näyttävät punaista – tai vähintäinkin oranssia.

”Suomen Pankki ennakoi niukkuuden jatkuvan - tosiasiassa pudotus jatkuu”
US-blogi 10.12.2015; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20818...

Eihän näistä tekoaineista voi syntyä mitään "kohokasta", vaan väistämättä "pannukakku".

Pahoittelen, että Joulun alla joutuu puhumaan näin ikäviä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

x
Tilastokeskuksen Q3-lukujen perusteella;
Talouselämä 23.12.2015; http://www.talouselama.fi/uutiset/yrityssektori-ju...
”Yrityssektori jurnuttaa: voitot kääntyivät laskuun”

”Yrityssektorin voittoaste laski 0,9 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Sektorin palkkamenot kasvoivat ja arvonlisäys laski samalla.
Yritysten investointiaste pysyi kutakuinkin ennallaan, heikentyen vain 0,1 prosentilla.
Myös kotitaloussektorin säästämisaste heikkeni kolmannella vuosineljänneksellä kun kulutusmenot kasvoivat käytettävissä olevaa tuloa nopeammin.”

*

Tuossa esitetty yhtälö on todella hankala.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ja tähän kun sitten päälle tulevat kevään "ennätyssuuret osingot" (asiantuntijoiden ennakkoarvio), joilla talouseliitti pyrkii ulosmittaamaan "toteutumatta jääneet kurssihyödyt", kompensaation kaikesta, ja vielä kolmanneksi "odotettavissa olevan pitkän kuivan kauden" (yritysten tulokset eivät vahvistune näillä näkymin).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset