*

Veikko Huuska

Kiina - Venäjä - Karjala - Suomi -talousyhteistyö

Karjalan Tasavallan – Kiinan talousyhteistyö

*

Tämä on orgaaninen jatko Pietarin Talousfoorumissa toukokuussa 2015 solmituille Venäjän ja Kiinan välisille taloussuhteille.  Ne tähtäävät pitkälle ja niissä on kyseessä isot asiat.  Ne liittyvät mm. Kiinan Silkkitie-hankkeeseen, Tyynenmeren talousalueeseen sekä energia-alan yhteistyöhön.  Lue: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-%E2%80%93-vai-isompi-peli

*

Pekingin kansainvälinen talousfoorumi 4.-5.9.2015

VM Sakari Linden kirjoittaa foorumin annista mielenkiintoisesti Karjalan Sanomien numerossa to 18.11.2015 (s. 2).  Lehti ilmestyy kerran viikossa Petroskoissa, sen painos on tätä nykyä 1000 kpl, ja sitä tulee jokunen sata Suomeen:

Ukrainan tilanteen tulehduttamien länsisuhteiden vuoksi Venäjä on enenevässä määrin suuntautunut geopoliittisesti ja taloudellisesti lännen sijaan Euraasiaan ja Kiinaan.  Venäjän uusi suuntaus muuttaa Karjalan (tasavallan] asemaa, mutta avaa samalla täysin uusia mahdollisuuksia alueelle.  Kiinan potentiaalin Karjalan kannalta ratkaise, missä määrin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneet kytkeytymään logistisesti Karjalan kautta kohti Kiinan valtavia markkinoita”.

Kiinnostavaa!

Annetaanpa maisteri Lindenin jatkaa:

”Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen kohahdutti 4. ja 5. syyskuuta pidetyssä Pekingin kansainvälisessä talousfoorumissa Karjalan taloutta seuraavia tahoja kertomalla suunnitelmista kytkeä Karjala Kiinan uuteen silkkitiehen.  Hudilaisen paljastamissa suunnitelmissa suomen rajalta rakennetaan lähes 2 700 kilometriä pitkä moottoritie, joka yhdistää Pohjoismaiden markkinat Karjalan, Arkangelin, Komin ja Permin ja alueiden kautta Uralille uuteen silkkitiehen ja sitä kautta Kiinan valtaviin markkinoihin.  Rakennustöiden ensimmäisenä vaiheena suunnitelmien mukaan on Suomen rajalta Petroskoihin kulkeva moottoritie.

Kiinassa nimellä ”Yksi tie, yksi vyöhyke” tunnettu hanke on maailman kaikkien aikojen suurin rakennusprojekti, jonka Kiinan presidentti Xi Jinping esitteli maailmalle vuonna 2013.  Uuden silkkitien varrelle sijoittuvat suunnitelmat sisältävät modernin kauttakulku- ja kauppareitin rakentamisen Kiinasta Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan.  Reitin varrella sijaitsevat maat tarvitsevat investointeja paitsi teiden, moottoriteiden ja suurnopeusrautateiden, niin myös energiavälitykseen ja –jakeluun sekä valokuituverkoston kehittämiseen tarvittavan infrastruktuurin raketnamiseen.”

*

Silkkitie 2.o

Linden kirjoittaa edelleen: ”Venäjä on maantieteellisen kokonsa ja keskeisen sijaintinsa vuoksi elintärkeä valtio uuden silkkitien toteuttamisen kannalta.  Xi Jinpingin vieraillessa Moskovassa voitonpäivän juhlassa toukokuussa 2015, allekirjoittivat Kiina ja Venäjä lukuisia sopimuksia, jotka yhdistävät uuden silkkitien kehittämisen Euraasian talousunionin tavoitteisiin.

Kiinan ja Euroopan välinen moottori- ja rautatievyöhyke luo sen perustan, johon Karjalasta rakennettava moottoritie on tarkoitus yhdistää Uralilla.  Karjalan Sanomien (KS 9.9.2015) mukaan moottoritiesuunnitelmasta on Karjalan hallituksen, Luoteis-Venäjän kehityskäytävä –yhtiön ja AVIC International Renewable Energy Development Company Limited –yhtiön välillä luotu puitesopimus.”

*

Kiina – Karjala

Kiinan kiinnostus Karjalaan logistisena reittinä tuskin jää lyhytaikaiseksi ilmiöksi.  Karjalan Sanomat (KS 19.8.2015) uutisoi Venäjän ja Kiinan tullien allekirjoittaneen Petroskoissa tullikäsittelyä ja –valvontaa koskevan sopimuksen, jonka on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa tavaroiden hoitoa tulliasemilla.  Kiinan tullihallinnon valvontaosaston varapäällikön Li Wein mukaan Kiina on valmis kehittämään kauttakuljetuksia Venäjän kanssa muuna muassa Karjalan kautta Suomeen.”

Sakari Lindenin tässä pitkään valitusti lainattu artikkeli päättyy loppuponteen:

Suomen kannalta Kiinan uuden silkkitien tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että maa liittyi perustajajäsenenä Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin (AIIB), joka on uuden silkkitien infrastruktuurihankkeiden keskeinen rahoituslähde.  Suomen entinen valtiovarainministeri Antti Rinne perusteli maaliskuussa 2015 Suomen liittymistä AIIB:hen sillä, että kehittyvässä Aasiassa on valtava tarve infrastruktuuri-investoinneille, mikä voi tukea Suomen kauppapoliittisia tavoitteita ja vientiteollisuutta.

Euroopan Unionin ja Venäjän väliset ulkopoliittiset suhteet ja niiden Suomelle antama liikkumavara maan omien taloudellisten etujen ajamiseksi määrittävät sen, pääseekö Suomi hyötymään Karjalan ja Venäjän kautta Kiinan markkinoiden mahdollisuuksista.  Suomen ulko- ja kauppapoliittisen liikkumavaran kasvaminen puolestaan vaatii joko irtisanoutumista transatlanttisen geopolitiikan klassisia tavoitteita ajavasta Euroopan unioinin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai tuulen kääntymistä Brysselissä kohti idän mahdollisuuksien kannalta suosiollisempaan suuntaan.”

Näin visioi siis Sakari Linden (KS 18.11.2015).

*

Rautatiekuljetukset Suomesta Kiinaan Karjalan kautta toimivat jo

Karjalan Sanomien tuorein numero (ke 25.11.2015) kertoo näkyvästi:

”Toukokuusta marraskuuhun viisi konttijunaa on mennyt Suomesta Kiinaan Karjalan tasavallan kautta.  Edessä on vielä neljä junaa joulu-tammikuussa.”  https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KarjalaKiinaJaAfrikkaKiinaTalousyhteistyo2015#6223987022827455698

Lehti kertoo edelleen:

”Rautatiekuljetukset Suomesta Kiinaan Venäjän kautta otettiin esille tullipolitiikan konsultaationeuvoston istunnossa Sortavalan piirin Kirkkolahdella viime torstaina (19.11.2015).  Mukana oli Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan kauppakamarien, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n edustajia, Venäjän ja Suomen tullivirkailijoita sekä suomalaisia liikemiehiä.

Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen mielestä konttijunakuljetukset Karjalan kautta Värtsilän raja-asemalta antaisivat mahdollisuuksia tasavallan rautatie-, raja- ja tulli-infrastruktuurin kehitykselle.

”Hanke on hyvin tärkeä Karjalan taloudelle, joka suuntautuu vientiin.  Olemme kiinnostuneita, että Karjala kehittyisi Venäjän kauttakulkualueena”, Hudilainen toteaa.

Suomen tullin pääjohtajan Antti Hartikaisen mukaan rautatiekuljetushanke luo suuria mahdollisuuksia.  Siitä johtuen kaikki prosessit pitää järjestää sillä tavoin, että ryittäjät eivät törmäisi yllätyksiin.  Kaikista yksityiskohdista tulee sopia hyvissä ajoin.  On tärkeää myös huolehtia kauttakuljetusten kilpailukyvystä.  ….”

Venäjän tullin pääjohtajan ensimmäisen varamiehen Vladimir Malinin mukaan yksi Venäjän tullin tärkeimmistä tehtävistä on yksinkertaistaa tullikäsittelyä ja nopeuttaa tavaroiden ja ajoneuvon hoitoa tulliasemilla. …”

*

Sellua Kiinaan

”Ensimmäinen konttijuna meni Suomesta Kiinaan Värtsilän raja-aseman kautta toukokuussa 2015.  Syyskuussa meni kolme junaa ja marraskuussa yksi juna.  Kaksi junaa menee Kiinaan joulukuussa ja vielä kaksi tammikuussa 2016.

Kauppatavarana on sellu.  Toimituspaikkana on Kuerlen kaupunki Kiinan luoteisosassa.  Toimitukset suorittaa Stora Enso –metsäyhtiö.

”Aloitimme toimitukset syksyllä 2014.  Aluksi sellua kuljetettiin meritse.  Tänä vuonna päätimme aloittaa rautatiekuljetukset.  Merikuljetukset ovat halvempia kuin junakuljetukset, mutta paljon hitaampia, Stora Enso Oyj:n logistiikkajohtaja Timo Hatva kertoo.

Hatvan mukaan rautatiekuljetukset Suomesta Kiinaan Venäjän kautta touko-marraskuussa ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi.  Siitä syystä yhtiö aikoo koetella myös kuljetuksia perinteisissä vaunuissa konttivaunujen rinnalla.

”Tavoitteenamme ovat säännölliset junakuljetukset Kiinaan.  Haluamme myös käynnistää paluukuljetuksia kannattavuuden nostamiseksi”, Hatva korostaa.” 

Lähde: Sergei Karpov: Karjalan Sanomat, 25.11.2015, s. 6.

*

Suurlähettiläs Heikki Talvitie

Suomen Moskovan ex-suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoi Helsingissä lokakuussa 2015, että Suomen pitää lähiaikoina puntaroida, onko Suomen sitoutuminen Länteen ja sieltä saatuihin solidaarisuuslupauksiin sen luontoista, että sitä tulisi jatkaa.  Kykenevätkö läntiset maat kovan paikan tullen lunastamaan niiden meille antamia lupauksia, ja miten pitkälle rakennamme suomalaista tulevaisuutta niiden varaan, Talvitie pohdiskeli.  Onko kuitenkin niin, että Suomella tulee olla kahdenkeskinen valtiollinen politiikka Venäjän kanssa.

Talvitien tuoreen teoksen esittelytilaisuudessa hänen näkemyksensä kiteytyi keskeisiltä osin tähän muotoon: Suomen itsenäisyys on aina ollut ja tulee aina olemaan nimenomaan itsenäisyyttä Venäjästä.

*

Helsingin Sanomat, eilen keskiviikkona 2.12.2015 (s. A27):

Kiinan vyöry muuttaa Afrikkaa” https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KarjalaKiinaJaAfrikkaKiinaTalousyhteistyo2015#6223987029285334978

”Afrikka: Kiina on nyt maanosan suurin kauppakumppani.”

Toimittaja Sami Sillanpää, HS, kirjoittaa Johannesburgista;

”Kiinan ryntäys näkyy.  Afrikkaan tehdään parempia teitä, satamia ja muuta infrastruktuuria.” …

”Lännessä on muutenkin katsottu otsa kurtussa Kiinan rynnistystä Afrikassa.  Meno on kuitenkin jatkunut jo 15 vuotta.  Ja tulokset näkyvät.” …

”Kiinan toiminta Afrikan infrastruktuurin kehittämisessä on ollut merkittävää!, eteläafrikkalainen Centre for Chinese Studies (CCS) sanoo raportissaan.” …

”Kiinan toimien ymmärtäjät Afrikassa huomauttavat, että yhtä näkyviä tuloksia ei aina ole saatu vuosikymmenten aikana poliittisemmasta yhteistyöstä länsimaiden kanssa.”

”Kiinan investoinnit Afrikkaan kulkevat pääasiassa valtion ohjauksessa olevan China Exim Bankin kautta.  vuosina 2001-2010 se investoi Afrikkaan enemmän kuin Maailmanpankki, huomauttaa Etelä-Afrikan ulkopoliittisen instituutin Kiina-yksikön katsaus.”

Lähde: Sami Sillanpää/HS 2.12.2015.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jossakin vaiheessa kaavailtiin maglev-junaa Kiinasta Eurooppaan?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kiinnostava kulma.

USA:n hegemoniaa kuitenkin vahvistaa se, että USA:lla on jo tällä hetkellä ja ne keräävät valtavat määrät (käytännössä kaiken?) Euroopan kansalaisia, yrityksiä ja valtioita koskevan datan palvelimilleen. USA:lla on valtaisa informaation ylivoima verrattuna kaikkiin muihin talousalueisiin. Tätä dataa voidaan (tarvittaessa) käyttää taloudellisessa kilpailussa yhdysvaltalaisten yritysten eduksi ja tietenkin tiedusteluun.

USA:n ylivoima on tässä suhteessa niin suurta, että on vaikea kuvitella, miten Eurooppa voisi pärjätä globaalissa taloudessa edes syventämällä yhteistyötään Venäjään ja Kiinaan. Tavallaan koko Eurooppa on USA:n siirtomaa ja kehitys syvenee jatkuvasti.

Hyväksyäkö kohtalo USA:n alamaisena vai koittaako (epätoivoisesti?) muuttaa valtasuhdetta?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä muuten Sakari Lindenin artikkeli "Kiinan uusi silkkitie kasvattaa Karjalan strategista merkitystä", 4.10.2015;

http://vastavalkea.fi/2015/10/04/kiinan-uusi-silkk...

Työn alla olevan Silkkitien pohjoinen haara, "Luoteis-Venäjän kehityskäytävä" ulottuu piirustuspöydällä Suomen ja Ruotsin läpi Norjaan, Narvikiin. Katso artikkelissa oleva kartta.

Linden arvioi kehitteillä olevaa maaliikenneyhteyttä (maantie+rautatie) Suomen kannalta näin:

"Kiinan ja sen ajaman uuden silkkitien ansiosta Karjalan sijainti näyttää nyt Suomen taloudellisten intressien kannalta täysin erilaiselta muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samalla tavalla kuin Venäjä toimii uuden silkkitien siltana Kiinan ja Euroopan välillä, voi Karjala toimia Suomen ja Pohjoismaiden siltana uuteen silkkitiehen ja Kiinan taloudellisiin mahdollisuuksiin. Maantieteellinen ja osin vielä kielellinen ja kulttuurinenkin läheisyys voi auttaa Karjalaa toimimaan suomalaisen liiketoiminnan ponnahduslautana Venäjän ja myös Kiinan markkinoille."

*

Yhdysvaltain roolia hän arvioi tähän tapaan:

"Suomen kauppasuhteiden rakentamisen kannalta olennainen tieto on, että Yhdysvallat pyrki viimeiseen asti estämään liittolaisiaan liittymästä Kiinan johtamaan Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin.

Amerikkalaisen tiedusteluyhtiö Stratforin johtaja George Friedman onkin todennut Yhdysvaltojen pitkäaikaisen tavoitteen olevan estää Saksan ja Venäjän välisen liiton syntyminen.

Ilmiö liittyy Harold Mackinderin määrittelemään meri- ja maavaltojen klassiseen geopoliittiseen kamppailuun, jonka mukaan merivaltojen pääasiallinen tavoite on, että niiden kilpailijoiden, Venäjän ja Saksan, liitosta ei tule totta."

Varsin selvää onkin, että Obamalle oli varsin merkittävä arvovaltatappio, että Saksa, Iso-Britannia ym. läntisiä maita kiirehti ilmoittautumaan AIIB:n kumppaneiksi kohta perustamissopimuksen laatimisen jälkeen. Itse kirjoitin siitä näin;

"Kiina loi Aasian investointipankin – seuraavaksi se haastaa Wall Streetin", blogini 19.3.2015: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19025...

Siteerasin siinä asiantuntijoita;

”Yhdysvalloille kova isku, kun EU-kumppanit lähtevät Kiina-vetoiseen investointipankkiin.

”Yhdysvalloissa ollaan nyt pettyneitä eurooppalaisiin kumppaneihin. Isot EU-maat ovat livenneet Kiinan ja sen pankkihankkeen leiriin, vaikka asiasta oli nimenomaan varoitettu G7-ryhmän kokousovien takana.

Britannia tyrmistytti Yhdysvallat jo viime torstaina [12.3.], kun brittihallitus päätti liittyä perustajajäsenenä Kiina-vetoiseen Aasian infrastruktuuri-investointipankkin (AIIB).

Yhdysvallat on tehnyt kaikkensa, jotta Kiinan noin 50 miljardin dollarin ja noin 20 jäsenmaan pankkihanke ei lähtisi lentoon. AIIB:n tarkoitus on toki kaunis eli Aasian maiden infrastruktuurin kehittäminen. Moni kuitenkin uskoo, että pankin yhtä tärkeä kakkostavoite on Kiinan etujen ajaminen.”
*

Suomen kannalta primääri tavoite on toteuttaa suvereenin valtion lähtökohtaisinta tavoitetta: Oman valtion ja kansakunnan etua.
Soisin Suomen olevan sisäisten painien sijasta aktiivisempi toimija ulkoisen maailman kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Luonnollisin tapa tehdä yhteistyötä eri valtioiden ja erilaisia järjestelmiä edustavien komponenttien kanssa on käydä kauppaa, edistää turismia, luoda ja kehittää kulttuurisia yhteyksiä!

Keskeisiä edellytyksiä tällaiselle dynaamiselle kehitykselle ovat liikenneyhteydet. Maantiet. Rautatiet. Meriyhteydet.

Niinpä:
"Itävaltalainen tutkimuslaitos Wifo (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) arvioi kesäkuussa 2015 julkistetussa tutkimuksessaan 40 000 työpaikan olevan Suomessa uhattuna EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden ja venäläisten vähentyneen matkailun vuoksi. Olisiko Suomen aika oman kansantalouden omaehtoisen romuttamisen jälkeen keskittyä rakentavaan taloudelliseen yhteistyöhön esimerkiksi Karjalasta silkkitielle ja Koillisväylälle kulkevien liikennereittien hyödyntämiseksi?"

Eli - Suomi lähti liian kevyin eväin mukaan - ilman etukäteen sovittuja ja määritettyjä tiukkoja kompensaatioita - EU:n pakoteruljanssiin. Tämä oli alun alkaen selvää - paitsi päättäjille. Nyt olemme, sekä Suomi että kituileva EU purjeessa näiden pakotteidemme kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset