Veikko Huuska

50 vuotta siitä kun Kekkonen palmuun kiipesi

50 vuotta siitä kun Kekkonen palmuun kiipesi

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KekkonenKiipesiTaatelipalmuunTunisiassa9101965#6205122795425279074

*

Aloitamme virallisesti.  Eli sisäluemme pätkän Urho Kaleva Kekkosen suurelämäkerrasta, jonka kirjoitti Juhani Suomi.

Näin kirjoittaa Suomi UKK:n Tunisianvierailusta 1965:

”Puolueettomuus ei ole suinkaan helpoin ulkopolitiikka

Kuusikymmenluvun puolivälissä Kekkonen avasi yhteyksiä kolmanteen maailmaan suorittamalla valtiovierailut Intiaan ja Tunisiaan.  Sisällöllisesti ne jäivät merkityksettömiksi.  Lähinnä ne lienee nähtävä omakohtaisina tutustumisina siihen poliittiseen tekijään, mitä uusien valtioiden syntyminen Aasiassa ja Afrikassa ”kaikessa ristiriitaisuudessaan ja hajanaisuudessaan” Kekkosen mukaan merkitsi.

Tunisiaan, ensimmäiselle vierailulleen Afrikkaan, Kekkonen lähti jopa ”kovin haluttomasti”.  Hän pelkäsi, että presidentti Habib Bourgiba saattaisi hyödyntää vierailua kamppailussaan Ranskaan vastaan.  Niin ei käynyt, mutta isännästä jäi silti kielteinen kuva:

”...varsinaisia ulkopoliittisia keskusteluja ei käyty lainkaan.  Kaveri oli kyllä innokas puhumaan, mutta hän puhui pääasiassa itsestään ja siitä, mitä hän on Tunisian kansan hyväksi tehnyt.  Sitä oli minun varsin löysä kuunnella.”

Vierailun aikana Kekkonen ilmaisi ensimmäistä kertaa Suomen sympatiat vapautuneille ja vapauteen pyrkiville Afrikan kansoille.  asianomainen puheteksti oli tietenkin muodollisesti Kekkosen hyväksymä, mutta todellisuudessa se meni ulkoministeriön tiliin.  Vieras itse kiinnitti enemmänkin huomiota vapaustaistelujen ja –sankareiden nurjaan puoleen, jota oli aikaisemminkin kritikoinut: ”…minulle oli todella hyödyllistä nähdä, kuinka rutiköyhän maan hallitsija asuu palatseissaan, joista ei kulta ja prameus puuttunut kylpyhuoneistakaan.”  

Suurempaa omakohtaista kiinnostusta Kekkonen osoitti Kiinaa kohtaan.  Hän antoi jopa Suomen Pariisin-suurlähettiläälle tehtäväksi kääntyä Kiinan tuntijana pidetyn ja Pekingistä vasta palanneen (Ranskan) valtioministeri Malraux`n puoleen ja tiedustella tämän mielipidettä, olisiko Kekkosen syytä noudattaa kiinalaisilta saamaansa vierailukutsua.  Aloite kytkeytyi Kekkosen kehkeytymässä olevaan sillanrakentaja-ajatteluun sekä samanaikaiseen suhteiden tiivistämiseen Ranskaan: ”Kiina – niin ymmärrän – on siksi valtava maailmanmahti, että Ranskan intressissä on saada Kiina lähemmäksi länttä.  Jos tätä pyrkimystä voisi vaikka pienellä tavalla auttaa vierailuni Kiinassa, olisin sen valmis tekemään.”  Merkille pantavaa on, että Kekkonen olisi ollut valmis tämänkaltaiseen askeleeseen, vaikka tiesi, että se tulisi heijastumaan epäedullisesti Suomen suhteisiin Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin.” –

Lähde: Juhani Suomi: Presidentti. Urho Kekkonen 1962-1968. Otava, 1994. s. 230.

PS. Kuka se sanoikaan, että Suomen Kekkos-monopaasi on apoteoosi, kritiikitön ylistyslaulu?  Ainakaan tämä jakso ei sellainen todellakaan ole, pikemminkin osoittaa melko alastomana Kekkosen itsetehostuksen asteen, ja riskit, joihin hän oli valmis ainakin alustavissa aatoksissaan astumaan sitä (itsetehostusta) toteuttaakseen.  Suomi tosin jättää mainitsematta, että Kekkosen vierailu Tunisiaan (3.10.-10.10.1965) oli vastavierailu presidentti Bourgiban Suomen-vierailulle pari vuotta varhemmin.  Sitä suurempaa ihmetystä tietysti herättää se, jos keskustelut presidenttitasolla olivat jonninjoutavia tuossa vaiheessa, kun oltiin vastavierailulla: eikö UM valmistellut riittävästi matkaa?  https://fi.wikipedia.org/wiki/Habib_Bourguiba

Juhani Suomen kunniaksi voi todeta, että hän keskittyy Tunisia-episodin aikana tiukkaan asiaan, eikä hellitä siitä edes yhden palmu-kävelyn verran!

*

Ennen kuin pääsemme ”itse asiaan” – eli palmukiipeilyyn Tunisissa 1965, suosittelen lukemaan Max Jakobsonin arvion Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran 5-osasta 1962-1968. (HS, 19.10.1994);

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353053724315

*

*

Lehtikuva Historical –Twiitti 9.10.2015 kertoo aika lailla totuuden:

https://twitter.com/LehtiHistorPics/status/652385372031336448/photo/1

Avustajia on vierellä ison joukon: ”hoo, nostakaa Tarzan puuhun! –periaatteella”.  Huomaa ”esikiipeilijät” kuvassa vasemmalla, kaksi kappaletta, paljaat paahtuneet jalat.

Twiitti; Presidentti #UrhoKekkonen kiipeää palmuun #Tunisian vierailulla 1965. #Lehtikuva #PerttiJenytin #50yearsago #1960s

Kirja.fi/Karo Hämäläinen: Kekkonen; http://www.kirja.fi/kirja/karo-hamalainen/urho-kekkonen/9789513133993/

*

Muistan

Muistan lukeneeni, että Kekkonen yritti ensin kiiltonahkakengissä, mutta totesi sitten, että liian liukkaat lipokkaat, tai häntä neuvottiin luopumaan yrityksestä.  Mutta UKK oli sisukas Kainuun jätkä, ja  hän veti kiiltarit jalasta, ja kiipesi palmuun.  Mutta miten korkealle? Ei kovin korkealla.  Kun sanotaan, että joku kiipesi palmuun, niin tulee mieleen, ainakin minulla, tuollainen Tyynenmeren autiosaari, jossa rantahietikon tuntumassa huojuu tuollaisia ehkäpä 15-20 metrisiä palmunhujoppeja, joiden latvustossa killuu kulkusten tavoin rypäs kookospähkinöitä; sellaisia poimimaan korkealle!

Tosiasiassa Kekkosen sukat kävivät noin metrin tai puolentoista korkeudessa.

*

”Kekkonen kiipesi palmuun Tunisian valtiovierailulla

Matkakohde: Tunisia vuonna 1965.

Uroteko: 65-vuotias Kekkonen kiipesi ketterästi taatelipalmuun ja heitti katsojille taateliterttuja. Urheilusuoritus näytettiin samana iltana televisiouutisissa, ja palmusta tuli paikallinen turistinähtävyys muutamaksi vuodeksi.

Skandaali: Paluulennolla Kekkonen oli niin kännissä, että hänet kuljetettiin kentältä suoraan kotiin. ”Kekkonen halusi säästää kunniakomppanian värjöttelemästä kylmässä säässä”, lehdissä selitettiin.

Entäs sitten: Helsingin Sanomien entinen toimittaja Lauri Karén on väittänyt, että palmun runko oli lovettu portaiksi.

Seuraa perässä: Vuokraa avoauto ja ajele sillä pitkin El Hammanin kylää. Ratsasta kamelilla. Ja kyllä: matkavakuutus korvaa sairaalakäynnin, jos putoaa palmusta.

http://kerranelamassa.fi/maailman-parhaat/urho-kekkonen-matkalla/

*

Kommenttipuheenvuoro:

http://juhanimerikallio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58497-kun-kekkonen-tuni...

”Satuin selailemaan Paula Porkan mainiota muistelmateosta; Eurooppa meno-paluu, WSOY -89. Siinä hän kertoo Kekkosen palmuun kiipeämisestä, että tunisialaisten edustaja oli ollut kauhuissaa tilanteesta.

Palmuun kiipeäjät kokeilevat ylösnoustessaan, että rungon suomut ovat kiinteitä, eivätkä kuivuneita. Kuivat eivät kestä. Ettei ollut presidentinvaalit lähellä.
Me varttuneemmat muistamme Paula Porkan vallan loistavana Ylen Pariisin kirjeenvaihtajana. Hän kirjoitti myös US:een ja SK:een. Helena Petäistö edustaa myös tyylikkäästi eurooppalaista kulttuurin käsitystä. Pariisi rulettaa.
Valtasyndrooman osalta ei ole lisättävää.”

*

”1 000 € -

Osta Kekkos-palmu

Kädet viuhuvat ilmassa. Puhe muuttuu huudoksi. Pienellä sivukujalla El Hamman -kylässä kaksi pitkiin valkoisiin mekkoihin pukeutunutta vanhusta kinaa naamat punoittaen. Oliko se toinen vai neljäs puu? Entä missä rivissä, ensimmäisessä vai toisessa? Yhteisymmärrys on kuitenkin löydetty jo siitä, että kyllä, kerran tässä kylässä vieraili muuan kalju valtiomies. Ja kyllä, hän kiipesi palmuun. Miksikö se on aivan varmaa? Siksi, koska toinen herroista, Ali Ben Mohamed Sahroui, auttoi miestä kiipeämisessä. Palmuplantaasilla työskentelevä nuorukainen varmisti, ettei arvovieras pääse putoamaan.

Suomen presidentti Urho Kaleva Kekkonen vieraili Tunisian El Hammassa vuonna 1965. Ohjelmaan kuului piipahdus valtion omistamalla taatelipalmuplantaasilla, joka oli silloin yksi maan suurimmista ja maineikkaimmista.

Plantaasi on edelleen voimissaan. Mehrez Ben Mohamedin omistamalla alueella kasvaa 196 palmua, joiden taatelit maistuvat tunisialaisille aamuin ja illoin, ja erityisesti Ramadanin aikaan. Taatelisato korjataan syys–lokakuussa. Silloin palmulehdot ovat kaunis näky: taatelinoksat muuttuvat kirkkaan oransseiksi, lähes neonvärisiksi. Juuri ennen poimintaa ne saatetaan huputtaa keltaisilla muovipusseilla, jotta satunnaiset sateet eivät muuttaisi hedelmiä liian vetisiksi.

Todellinen Kekkos-fani voisi saada kuuluisan palmun jopa omakseen: maineikas puu irtoaisi kuulemma 1 000 eurolla.

El Hamman -kylä sijaitsee 10 kilometriä Tozeurista pohjoiseen. Palmu, johon Kekkonen kiipesi, löytyy Mehrez Ben Mohamedin plantaasilta, blokista numero 55.

Lähde: https://tillmanni.wordpress.com/2011/01/17/

*

Suurlähettiläs Jussi Mäkinen

Ollessaan lähetystöneuvoksena Suomen Pariisin suurlähetystössä 1960–1963 Mäkinen toimi presidentti Kekkosen tulkkina tämän keskusteluissa Ranskan presidentti Charles de Gaullen kanssa Kekkosen vieraillessa Ranskassa 1962. Mäkinen toimi vuosina 1963–1968 Suomen Algerian ja Tunisian suurlähettiläänä asemapaikkanaan Alger. Hän oli myös Suomen Libyan-suurlähettiläänä 1966–1968. Tähän kauteen osui myös presidentti Kekkosen kuuluisa Tunisian-vierailu lokakuussa 1965, jolloin Kekkonen yllätti seurueensa kiipeämällä palmuun.

Algerian-kaudellaan Mäkinen omaksui arabimaita myötäilevän kannan Lähi-idän ongelmiin. Tämä poikkesi Suomen virallisesta kannasta ja esimerkiksi vuonna 1969, kun Suomi ei tuominnut YK:n turvallisuusneuvostossa Al-Aqsan moskeijan tulipaloa, Mäkinen lähetti Rabatiin Marokkoon Islamilaisten maiden konferenssin valtiopäämiehille sähkeen, jossa hän sanoutui irti Suomen virallisesta kannasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_M%C3%A4kinen

*

Juhani Suomi ei mainitse, mutta eräs virikkeen antaja Tunisian vierailulle saattoi tulla J. Mäkisen taholta.


*
Historia

Tunisia itsenäistynyt

20.3.1956

Suomi tunnustanut Tunisian

8.6.1956

Diplomaattisuhteet solmittu

17.7.1959

Ensimmäinen lähettiläs nimitetty (Rooma)

1959

Nykyinen suurlähettiläs nimitetty

1.9.2010

Suomen ja Tunisian suhteiden historia ulottuu jo Tunisian itsenäisyyden varhaisille vuosikymmenille. Alkuvuosikymmeniä hallitsi kehitysyhteistyö. Suomen kansainvälisen kehitysavun toimisto avasi ovensa maaliskuussa 1965, mutta jo kaksi vuotta aiemmin, kesäkuussa 1963 oli suoritettu lähtölaukaus Suomen ja Tunisian väliselle kehitysyhteistyölle presidentti Habib Bourguiban vieraillessa Suomessa. Presidenttien Bourguiba ja Kekkonen välillä luotiin pohja suhteille, jota seurasi presidentti Kekkosen vastavierailu Tunisiaan. Tänäkin päivänä vanhemmat tunisialaiset muistavat presidenttimme, joka urheilullisena miehenä kiipesi palmuun isäntiensä hämmästykseksi.

Suomen ja Tunisian välinen kehitysyhteistyö käynnistyi virallisesti 1966 laajan, suomalaisten johtaman metsitysprojektin muodossa, joka oli samalla Suomen ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin Tunisian metsien taloudellisen käytön edistäminen ja kehittäminen. Samalla maan metsäsektori sai ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa, jotka siirsivät oppimaansa eteenpäin. Projektin yhteydessä perustettiin Pohjois-Tunisiaan metsänhoitajakoulu, joka on edelleen toiminnassa 40 vuotta myöhemmin.

 

Suomen Suurlähetystö, Tunis; http://www.finlandtunis.org/public/default.aspx?nodeid=31761&contentlan=1&culture=fi-FI

*

Tunisian ensimmäisen presidentin Habib Bourguiban vierailu Suomeen vuonna 1963 ja presidentti Urho Kekkosen vastavierailu Tunisiaan vuonna 1965 loivat perustan maiden hyvien suhteiden kehittymiselle. Presidenttien molemminpuolinen arvostus on jäänyt tunisialaisten muistiin.

Formin, maatiedosto Tunisia; http://www.formin.fi/public/Print.aspx?nodeid=18121&culture=fi-FI&contentlan=1&displayAll=1

*

Tiesitkö: Kekkonen kiipesi Tunisian palmuun sukkasillaan?  Paikallinen opas meni edellä palmuun.  Kekkonen kävi noin 1 metrin korkeudella ”palmussa”, sopivalla kyykkykuvalla valokuvaaja (Martti Brandt) sai vetäistyä ”elämänsä kuvan”.

http://4.bp.blogspot.com/-YbgtH99frWM/T42kv4J8FNI/AAAAAAAADkQ/nnpFKtTYIV0/s320/Palmuun.jpg Veli

*

Veli Junttila, TS, 29.10.2012; http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/405481/Kekkosen+salainen+harrastus+paljastui

Kekkosen salainen harrastus paljastui

Kolumni | Turun Sanomat | 29.10.2012 4:45 | 0

Jaa artikkeli:

Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen tekivät 24.10.–4.11.1962 vierailun Charles de Gaullen johtamaan Ranskaan. Vierailun virallinen osa oli tärkeä. Kekkonen sai sekä isännältä että myös Ranskan lehdistöltä tukea puolueettomuuspolitiikalleen. Presidentti de Gaulle sai puolestaan sisäpiirin tietoa Moskovasta, josta Kekkonen oli palannut juuri Kuuban kriisin alla 18.10.

 

Vierailun virallisen osan päättyessä Kekkonen sai lukea eräästä ranskalaisesta lehdestä "puihin kiipeilevästä urheilijapresidentistä". Lehti oli taustoittanut Kekkosen urheilu-uraa, korkeushyppysaavutuksia sekä hiihtoharrastusta ja ehkäpä samalla törmännyt kiipeilyyn.

Suomalaiselle lehtiväelle Kekkonen rehvasteli: "Ajatelkaa, että on jotakin, jonka olen pystynyt sekä lehdistöltä että ulkoministeriöltä täysin salaamaan. Kiipeän vain mäntyihin. Suurin viehätys tässä urheilulajissa on, että aina voi pudota."

 

Kekkonen vakuutti, ettei hän ole koskaan kiivennyt Esplanadin puihin. Ranskassa presidenttimme ei kavunnut puihin, mutta kolme vuotta myöhemmin hän Tunisian vierailun aikana kiipesi palmuun, ja harrastus tuli sieltä yleisemmin tunnetuksi myös suomalaisille.

 

*

Formin, jatkaa osin puppua: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=44393&contentlan=1&culture=fi-FI

Suomi-kuva

Suomi-kuva on yleisesti ottaen myönteinen. Suomi mielletään pohjoismaisen demokratian ja hyvinvointivaltion osalta kiinnostavaksi malliksi maan omille uudistuksille. Suomesta muistetaan Tunisiassa etenkin kaksi hahmoa: valtiovierailullaan vuonna 1965 palmuun kiivennyt presidentti Kekkonen sekä pitkänmatkanjuoksija Lasse Virén, jonka kompastuminen vuoden 1972 olympialaisissa Münchenissä aiheutti tunisialaisen Mohamed Gammoundin kaatumisen. Virén voitti tuolloin olympiakultaa Gammoudin tullessa toiseksi häviten vain kymmenellä metrillä.

Youtube. Munchen 10.000 m: https://

Munchen 5.000 m: https://

*

Siis:

Viren kaatui kympillä ja Gammoudi kaatui samassa rytäkässä: Viren voitti, mutta herra G. keskeytti.  vitosella kukaan ei kaatunut, mutta Viren voitti silti ja kaatumaton Gammoudi tuli toiseksi.

*

Ilta-Sanomat, 9.5.2014; http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288686650790.html

Toreuzin keitaalla; joku näitä palmuista on Kekkosen kiipeämä(?). (Katso jutun kohta n:o 3.)

*

PS.

Tavoistaan poiketen Kekkonen muuten riisui kenkänsä Tunisian retkellä toisenkin kerran.

Tiedätkö miksi?

Vastaus:

”Presidentti Urho Kekkonen ja Sylvi Kekkonen Tunisiassa virallisella valtiovierailulla. Käynti moskeijassa. Urho Kekkonen ja seurue riisuu kenkänsä.”  Kuva: Kalle Kultala: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/kokoelmalahjoituksia/10316

 

*

Oletko ihmetellyt, miten vähän ”hovikuvaaja” Kalle Kultalan kuvia nykyisin näkyy julkisuudessa, niin kuin nyt ”taatelinpoiminnan” 50-vuotispäivän merkeissä? Selitys on yksinkertainen: suurten medioiden kuva-arkistot on keskitetty ja viety kellareihin.

Katso: Jukka Kukkonen: ” VALOKUVAT KELLAREISSA SELVITYS KUSTANNUSTALOJEN

KUVA-ARKISTOISTA”, vuodelta 2002.  http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_395_valokarkisto.pdf?lang=fi

Selvityksen kansikuvana on juuri Kultalan UKK palmussa.  Kuvateksti kuuluu:

Kannen kuva: Kalle Kultala, presidentti Urho Kekkosen taatelinpoimintanäytös tunisialaisella

keitaalla 1965. Suomen valokuvataiteen museo.”

 

Mutta mitään kuvaa ei ole: tekijänoikeussäädösten nojalla ilmeisesti poistettu.  Ja  kyseessä on OKM: julkaisu.

*

Eräästä matkakertomuksesta ilmenee:

”Ryhdyn matkaoppaaksi kertoen arkeologisista kaivauksista yli 10.000 vuoden ajalta. Jammaillaan, miten Josua marssi alas Jerikoon ja muurit tulivat jytisten alas. Ihmetellään silkkiäispuuta, jollaiseen rikas tullimies Sakkeus kiipesi nähdäkseen Jeesuksen. Arveltiin miehen olleen Kekkosen tavoin vaikuttuneena tämän kavuttua Tunisiassa palmuun pari tuhatta vuotta myöhemmin. Ostetaan viiden kilon rypäs tosi makeita Jerikon banaaneja. Kaupustelijat kailottavat "terve-terve" ja kutsuvat maistamaan taateleita, nyt erikoishintaan vain meille.”

http://www.mikawaltariseura.fi/blogi.html

 

Niin, aina käypä kysymys: Oliko tullimies Sakkeus vaikutuksen alaisena kiivetessään silkkiäispuuhun? Entäpä Kekkonen?

*

Ensio Olut muuten katsoo, että palmuhan oli ”melkein vaakasuora”.

Kuvan tulkinta: ”Kekkonen "kiipeää" palmuun. Itseasiassa palmu oli lähes vaakasuora.”

http://ensioolut.blogspot.fi/2012/04/ensio-olut-muistaa-ammoisia_17.html

Meillä oli aikanaan Hennalassa vääpeli, joka sanoi, että hän on yksinkertainen mies: hänellä on vain kaksi putkea päässä, toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.  Palmun pystykulma on vähintäinkin yhtä keskustelunalainen juttu kuin ns. Kanervan nousukulma.

*

APU tiesi palmun:

Tähän palmuun Kekkonen kiipesi;Apu;44;1993; s. 56-61

https://raw.githubusercontent.com/Yleisradio/yle-arkisto/master/data.csv

*

Kakku

Eikä temppu olisi mitään, ellei sille olisi omistettu omaa kakkua.

”Finlandia-talon keittiömestari  Mika Heiskanen on nimennyt jälkiruuan Kekkosen keikaukseksi. Kekkoseen viittaa kakun kookos, joka muistuttaa mieleen kuuluisan valokuvan. Siinä urheilullinen ja ketterä Kekkonen kiipeää kookospalmuun Tunisian matkallaan. Keikaus taas viittaa juuri ananaskeikauskakkuun.

- Kokeilimme ensin keikaukseen tuoretta ananasta, mutta purkkiananas on kakkuun rakenteeltaan sopivampaa, Heiskanen paljastaa.”

Lähde: Iltalehti, 4.7.2015; http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015070319969154_ah.shtml

… ja milloinka kyseistä palmu-kakkua sitten oli tarjolla?

Tietysti viime heinäkuussa, kun tuli kuluneeksi 40 vuotta Helsingin ETYK-kokouksesta:

”Kun Kekkonen palmuun kiipesi... nyt se on Etyj-jälkiruoka!

Lauantai 4.7.2015 klo 09.29

Finlandia-talolla tarjotaan ensi viikolla arvovaltaisille Etyj-vieraille muun muassa 70-luvun makumaailmaan vievää Kekkosen keikausta.”

*

*

PS.

Kuinka ollakaan presidenttimme matkustaa jälleen.  Sauli Niinistö on Turkissa – vähintään yhtä mielenkiintoisessa maassa, kuin Tunisia aikanaan.

Niinistö laski seppeleen Ataturin hautamuistomerkille äsken:

”Niinistö laski seppeleen Atatürkin haudalle Turkissa – presidentti tapaa Erdoganin myöhemmin tänään”

HS, 13.10.2015: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305992635516

*

Voisi kuvitella, että Niinistön elämäkerrassa ei tästä hänen nykyisestä matkastaan kerrota:

”Sisällöllisesti ne jäivät merkityksettömiksi.”

”...varsinaisia ulkopoliittisia keskusteluja ei käyty lainkaan.  …”

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistaakseni TV:ssä näytettiin kuinka häntä avustettiin kahden kaverin toimesta molemmin puolin palmua nostelemaan jalkoja hänen kiivetessä niitä palmun rungon lovia myöten.

Seuraavana aamuna Kari piirsi Hesariin kuvan, jossa tuo episodi oli kuvattu ja kuvatekstissä seisoi: "Kuvaukset alkavat, nostakaaa Tarzan puuhun!"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset