Veikko Huuska

Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista

Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista

”Uusi EMU jakaa Euroopan” – Pekka Lähteenmäki, Talouselämä 2.10.2015

*

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä luovutti Euroopan Unionin talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämistarpeita käsitelleen raportin VM:lle viime torstaina 1.10.2015.  Asian tärkeydestä huolimatta raportti ja ennen kaikkea sen sisältämät arviot jäivät väistämättä päivänkohtaisten ”tärkeämpien” uutisten alle ja taustalle.

*

Uskovaisten epistolaa

EMU:n kehittämistarpeita arvioivan ”asiantuntijaryhmän” raportin ongelmat juontavat lähtökohtaisesti kolmesta seikasta: asettajasta, ryhmän koostumuksesta ja toimeksiannon rajauksesta.

Palkattoman työryhmän asetti valtiovarainministeri, sen toimiaika oli asian tärkeyteen nähden lyhyt, vain neljä viikkoa (20.8.2015-18.9.2015) ja sen toimeksianto fokusoitui yleisesti tunnettujen ”valuvikojen” silmäilyyn – ei edes läpivalaisuus, saati fundamentaaliseen pohdintaan.

Toimeksiannon taustakuvauksessa todetaan asianmukaisesti:

Finanssikriisin ja eurokriisin vuodet ovat osoittaneet, että rahaliiton perusrakenteissa on puutteita. Finanssikriisi ravisteli koko maailman rahoitustaloutta, mutta vain euroalueella se kärjistyi systeemiseksi, pitkäaikaiseksi valtioiden velkakriisiksi.

Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että euroalueen pankkisektorin ja sen sääntelyn maittain sirpaloitunut rakenne ja syvälliset kytkennät kotivaltioon olivat keskeinen velkakriisiä vaikeuttanut tekijä. Näiden kytkentöjen kautta yhtäältä pankkisektorin ongelmat muuntuivat julkistalouden ongelmiksi ja toisaalta valtiontalouden hauraus johti pankkisektorin ajautumiseen vaikeuksiin. Pankkiunionin tarkoitus on purkaa näitä kytkentöjä. Se, miten pitkälle pankkiunionia on tarkoituksenmukaista kehittää, on yksi EMU:n kehittämisen tärkeistä kysymyksistä.”

Lisäksi todetaan:

Rahaliiton rakenteellisiksi ongelmiksi on nähty myös finanssipolitiikan koordinaation heikkous, jäsen-valtioiden talouden rakenteelliset puutteet ja heterogeenisuus, keskitetyn finanssipoliittisen kapasiteetin pienuus sekä poliittisen unionin puuttuminen. Monia näistä ajatuksista käsiteltiin kesällä 2015 julkaistussa ns. viiden puheenjohtajan raportissa ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, josta EU-huippukokouksen on määrä keskustella lokakuussa.

Asian tiimoilta käytävä eurooppalainen keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset tulevat viitoitta-maan tärkeällä tavalla EU:n ja euroalueen luonteen kehitystä. Siksi on tärkeää, että Suomen kotimainen kannanmuodostus perustuu huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun.”

Ainakaan viimemainittu hurskas lauselma Suomen kotimaisen kannanmuodostuksen perustumisesta ”huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun” ei jo pelkästään lähtökohdista johtuen tietenkään toteudu, eikä sitä toimeksiantajan taholta mitenkään toivotakaan.

*

Edellä mainittu EU:n ylimmän johdon laatima ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely” löytyy suomeksi täältä (26 sivua): http://ec.europa.eu/priorities/economic-monetary-union/docs/5-presidents-report_fi.pdf

Kertomuksen laativat komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johdolla, neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, sekä euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ja parlamentin puhemies Martin Schultz.

*

Työryhmän tavoitteet ja tehtävät

Koska tarkoituskaan ei ilmiselvästi ollut pohtia ”syntyjä syviä”, eikä edes hahmotella ääriviivoin mitään vaihtoehtoista ratkaisua ”EMUn kehittämiselle”, toimeksianto eteni totuttua rataa:

”Työryhmän tehtävä on muodostaa Suomen näkökulmasta asiantuntijanäkemys talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista käytävään keskusteluun.

Työryhmä keskittyy erityisesti niihin kehittämiskohteisiin, joiden osalta on lähiaikoina odotettavissa konkreettisia esityksiä, mutta se voi harkintansa mukaan ottaa kantaa myös pitemmän aikavälin kehittämistarpeisiin. Työryhmä huomioi arviossaan myös viiden puheenjohtajan raportin ehdotukset.”

Lisäksi Stubbin johtama ministeriö evästi:

”Työryhmä ottaa kehittämistarpeita arvioidessaan huomioon, soveltuvin osin ja harkintansa puitteissa, toimien vaikutukset EMU:n vakauteen, euroalueen talouden toiminnan tehokkuuteen, eri toimijoiden kannusteisiin ja moraalikatoon, jäsenvaltioiden asemaan sekä EMU:n demokraattiseen oikeutukseen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen. Työryhmä arvioi myös ehdotusten yhdenmukaisuutta hallitusohjelman ja Suomen aiempien EMU-linjausten kanssa.”

Asettamispäätös 20.8.2015 täällä: http://vm.fi/documents/10623/1096506/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/a22e7a40-bd48-44c1-80ac-97d3d3d7a986

*

Köyhät eväät

Näistä lähtökohdista ja näillä evästyksillä ja ryhmärakenteella lopputuloksesta ei juurikaan voinut muuta tulla kuin nyt nähty, viime torstaina julkistettu 90 sivuinen plari.

Raportti tässä: http://vm.fi/documents/10623/1083563/Arvio+Euroopan+talous-+ja+rahaliiton+kehitt%C3%A4mistarpeista/204d2935-c65b-4ec2-ba1c-2f5ee1da2123

Kun paperia punnitsee käsissään ja sitä lukee ajatuksen kanssa, ei voi kuin ihmetellä, miten kevyesti ja itsestäänselvästi – vaikenemalla – sivuutetaan sellainen melko huomattava tapaus EMUn polulta, kuin jäsenmaa Kreikan hoipertelu ja suoranainen reppulointi euroeron partaalla viime kesänä 2015, siis vain muutama kuukausi sitten.

Voiko todellisuuden ja realismin sivuuttaminen kehittyä enää korkeampaan potenssiin?

Voiko VM näin suit sait omia Suomen kansakunnan kannalta olennaisen kansantalouden ja integraatiopolitiikan ydinkysymyksen ”tekniseen hallintaansa”?

 

Nythän kauaskantoinen ja olennainen kansakunta-kysymys on heitetty Emu-rukoilevaisten kätten päälle panoa varten täysin homogeeniseen työryhmään, joka ennalta-arvattavin näkemyksin ja painotuksin on tuottanut sanalla sanoen ”köykäiset eväät” sisältävän kääreen.  Voidaanpahan sitten, kun herätys tulee, sanoa, että tämä on käynyt toimikunnassa ja tästä on keskusteltu, ja onpa raporttikin julkaistu.

Puuttuuko meiltä ihan oikeasti kriittinen ja asiantunteva anti-EMU –politiikka?

Vai onko Suomi VM:n uskonvaraisen markkinaliberalismin kangistama?  Aivan kuin kani kobran edessä.

*

Tässä ”asiantuntijaraportissa” hahmotellaan kaksi vaihtoehtoista visiota EMU:n perusrakenteiden kehittämiselle.

Nämä ovat:

  1. Keskitetyn ohjauksen EMU ja
  2. Markkinakuri-EMU.

”Kumpikin visio on sisäisesti johdonmukainen kokonaisuus, jossa vallan ja vastuun yhteys toteutuu päätöksenteon oikeutuksen edellyttämällä tavalla ja luo siten pohjan demokraattiselle hyväksynnälle.

Kumpikaan visio ei rajoita mahdollisuuksia syvenevään integraatioon.

Molempien puitteissa on mahdollista siirtää unionille toimivaltaa siinä määrin kuin se katsotaan perustelluksi.”

Näin laatijat tiivistävät näkemyksensä.

*

Keskitetyn ohjauksen EMU

tarkoittaa seuraavia istitutionaalisia rakenteita, ”ikuisia”, kuten aina tällaisessa yhteydessä, eli pääomamarkkinaunionia;

rahoitus- ja fiskaaliunionia;

Euroalueen varainhoitohallintoa;

suhdannetasausmekanismia;

Euroopan finanssipoliittista komiteaa.

Sanomatta vain jää, kuka pitää valtaa, sanoo ”sen viimeisen sanan” näissä kaikissa.  Saksa.

*

Markkinakuri-EMU

tarkoittaa, että lähtökohtana on kunkin jäsenvaltion vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.  Näennäisestä itsellisyydestä huolimatta tähänkin sisältyy, kuten centraali-EMUunkin, pankkiunioni ja

yhteinen talletussuoja.

 

Eli pankkien suoja- ja turvajärjestely, jonka maksajina ovat, arvatkaapa ketkä.  Me, kaikki ei-pankit.

*

Raportti on noteerattu lehdistössä, tosin melko matalan profiilin jutuin:

”Vaikka Kreikka kävi kesällä euroeron partaalla, eivät Suomen ykkösluokan Emu-tuntijat uhraa aikaa euron hajoamisen pohtimiseen”. 

Näin totesi ”talouselämän äänenkannattajan” Talouselämä-lehden (n:o 33, sivu 8; http://summa.talentum.fi/channel/te/magazines ) toimittaja Pekka Lähteenmäki viime viikon kolumnissaan, jonka otsikko on täysin kuvaava:

”Uusi Emu jakaa Euroopan”. 

Ingressissä Pekka lataa:

Euroliitto ei hajoa, vaan tiivistyy ja ottaa eroa EU:sta, arvioivat suomalaiset talousviisaat raportissaan.”

*

Uusi EMU

Jotain siis tapahtuu Euroopassa.  Jotain, jota varten meidän tulisi nyt huhkia ja ponnistella, käyttää harmaita aivosolujamme.

Mutta jo lähdössä heitämme ”tarpeettomat skenariot” nurmikolle, ja arvomme mitä vanhoja ratakaakkeja valitsisimme kohteiksemme, panostaaksemme sinne omat ja kansalaisten rahat, toivon ja tulevaisuuden.

*

Suomen pitää miettiä

Suomen pitää miettiä tarkkaan ja huolellisesti oma kansallinen suhtautumisensa EMU:n ”viimeistelyyn”.

 

Nythän epäämättä näyttää siltä, että Eurojärjestelmä toimii maanosanlaajuisena separaattorina, jossa sen sijaan, että edes maltillisesti pyrittäisiin rajoittamaan finanassimarkkinoiden valtoimenaan vellovia voimia, noita niin ihailtuja vapauksia, järjestelmä pikemminkin ruokkii ja vahvistaa olemassa olevien markkinoiden ääritehoja.

Järjestelmä keskittää ja vahvistaa voimakkaiden valtojen, siis käytännössä lähinnä Saksan, asemaa kollektiivisessa raha-, talous- ja politiikka-yhteisössä, ja vahvasti jyrkentää reunavaltioiden ja pienempien ja kapeammassa marginaalissa elävien kansakuntien olemassaolon edellytyksiä.

Se nyt on jo käynyt selväksi, että itsenäisten valtioiden ei kannata enempää luovuttaa ripevallastaan Brysselille.

*

*

Ihan vain pienenä muistutuksena euroalueen kuolevaisuudesta:

”Liikemies varoittaa: "Grexitin vaara ei ole kadonnut"”

Näin otsikoi Talouselämä, 1.10.2015;

http://www.talouselama.fi/uutiset/liikemies-varoittaa-grexitin-vaara-ei-ole-kadonnut-6001588

”Grexitin vaara ei ole kadonnut, väittää kreikkalainen liikemies Evangelos Mytilineos.

"Meiltä puuttuu se kansallisen kiireen tunne, joka on eurossa pysymisen elinehto", Mytileneos sanoo Financial Timesin haastattelussa.

Sukunsa nimeä kantavan teollisuuskonserni Mytileneos Groupin hallituksen puheenjohtaja varoittaa, että Kreikan talouskurimuksen ravisteleman yksityisen sektorin yrityksiä uhkaa likviditeettiongelma, kun pankit vihdoin siivoavat lainaportfolioitaan ehtona EU:n lainapaketille. Monet yritykset joutuvat joko lyömään lapun luukulle tai pääomittamaan toimintansa uudelleen, Mytileneos sanoo FT:lle.

Mytileneosin mielestä Kreikan euroeron yhä olemassa oleva mahdollisuus ei ollut tarpeeksi esillä syyskuussa järjestettyjen parlamenttivaalien alla.”

Näin siis Talouselämä.

Euroalueen yllä heiluu damokleen miekka edelleen, mutta Suomen viranomaisilla on varaa olla ottamatta näin ilmeinen mahdollisuus huomioon.  Mehän rakennamme EMUn ”viimeistelyä”.  Tosin se viimeistely saattaa olla kirjaimellisempi kuin arkkitehtimme tulevat myöntäneeksi.

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Molempien puitteissa on mahdollista siirtää unionille toimivaltaa siinä määrin kuin se katsotaan perustelluksi.”

Eikä EMU-maissa kysellä mitä kansallisvaltiot näkevät tarpeelliseksi, mutta en usko että ilman kansalaisten suostumusta voidaan pitkälle edetä koska se vaatii perussopimuksen uudistamista ja kansanäänestyksiä EMU-maissa. Onkohan tarkoitus jättää EMU:n ulkopuoliset EU-maat liiton ulkopuolelle? Tämä tabuaihe ei juuri taida kommentteja kerätä, kiusallinen aihe.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset