Veikko Huuska

Suomi ei osannut ennakoida turvapaikanhakijoiden tulvaa: skenariot tarkastelussa

 

Suomi – samoin kuin käytännössä kaikki EU:n jäsenmaat, yllätettiin ”housut kintuissa” pakolaisten tulon paisuessa loppukesästä 2015 odottamattoman suuriin mittoihin.

Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä on sietämättömien olojen seurauksena tänä vuonna lähtenyt Eurooppaan – eri lähteiden mukaan yli 600.000 turvapaikanhakijaa, tai lähes miljoona ihmistä.

Tuliko tämä ilmiö täytenä yllätyksenä?  Osattiinko muuttoliikkeen suuntautumista Eurooppaan lainkaan ennakoida?

Tarkastelen seuraavassa kahta suhteellisen tuoretta valtioneuvoston selontekoa, joissa paitsi kerrotaan tarkasteltavana olevan politiikkasektorin toteutunutta toimintaa, esitetään myöskin omat riskiarviot ja kuvaukset laadintahetkellä tunnistetuista kehityssuunnista.

Kysymys kuuluu:

Miten Suomen valtio onnistui ennakoimaan ja ennustamaan ”suuren muuton”?

*

OSA I

Ensinnä tarkastelemme tuoreinta selontekoa, joka on 8.5.2014 julkaistu

Valtioneuvoston Kehityspoliittinen selonteko

Selonteko kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=305746&nodeId=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

Valtioneuvoston selonteossa esitellään, miten kehityspoliittiseen ohjelmaan perustuvat toimet tuottavat tulosta, sekä esimerkkejä tuloksista.  Lisäksi selonteossa käsitellään sitä, mitkä muut politiikansektorit kuin kehityspolitiikka vaikuttavat kehitysmaiden mahdollisuuksiin parantaa kansalaistensa hyvinvointia”, todetaan selonteon esittelyssä.

Lisäksi todetaan, että  ”Suomen kehityspolitiikan ytimessä on ajatus maailman jokaisen ihmisen oikeudesta hyvään elämään: elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin”.  -

*

Selonteon osiossa ”Muuttoliikkeet osana kehityspolitiikkaa”, todetaan muun muassa:

Hallitus pitää tärkeänä, että kehitysmaiden muuttoliikkeen alkusyitä tunnetaan paremmin.  Kaikessa pyritään vaikuttamaan paikalliseen kehitykseen siten, että ihmiset löytävät toimeentulomahdollisuuksia ensisijaisesti kotiseudultaan tai kotimaastaan.”  …

”Muuttoliikkeen vaikutukset kehitysmaille ovat moninaiset.  Ulkomailla asuva väestö toimii monin tavoin lähtömaidensa kehityksen hyväksi muun muassa lähettämällä kotimaihinsa merkittäviä rahasummia.  Toisaalta koulutetun työvoiman muutto ulkomaille on lähtömaille aina menetys.

Hallitsemattomassa muuttoliikkeessä on varjopuolia, kuten haavoittuvimmassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset, ihmiskaupan uhriksi joutuminen jne. 

Kauttakulkumaille muuttovirtojen hallinta voi olla merkittävä haaste.”  …

Lisäksi todetaan näin:

Uusissa asuinmaissaan maahanmuuttajat usein vauhdittavat työvoimana talouskasvu ja tuovat tullessaan uusia henkisiä pääomia.”

sekä:

”Yksi keino torjua laitonta maahanmuuttoa on välittää oikeaa tietoa laillisen maahanmuuton edellytyksistä ja menettelyistä.

Kun ihminen kohtaa vainoa ja muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai jos hänen turvallisuuttaan uhkaa aseellinen selkkaus, hän voi joutua pakenemaan kotimaastaan kaikkien sääntöjen vastaisesti.  Yksi tapa auttaa on se, että Suomi vastaanottaa pakolaisia ja myöntää turvapaikkoja niitä tarvitseville henkilöille.  Suomi pyrkii vuonna 2014 vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista.  Heistä 500 on syyrialaisia.  Kokonaisuudessaan Syyriasta on joutunut pakenemaan noin neljä miljoonaa ihmistä.

On myös huomattava, että siirtolaisuus ja pakolaisuus suuntautuvat suurimmaksi osaksi yhdestä kehitysmaasta toiseen.”

*

Kommentti

VN:n Kehityspoliittinen selonteko 2014 kartoittaa pakolaisuuden ja turvapaikanhakijoiden (”kehitysmaiden muuttoliikkeen”) syyt ja lähtökohdat hyvin, ja toteaa perustellusti, että ”kaikessa pyritään vaikuttamaan paikalliseen kehitykseen siten, että ihmiset löytävät toimeentulomahdollisuuksia ensisijaisesti kotiseudultaan tai kotimaastaan”.

Nykyisen pakolaisaallon suhteen arvio siitä, että ”ulkomailla asuva väestö” muun ”muassa lähettäisi kotimaihinsa merkittäviä rahasummia”, vaikuttaa kokolailla optimistiseltaMonet Eurooppaan saapuneet ovat joutuneet pulittamaan ihmissalakuljettajille huomattavia summia, ja rajavartiolaitos kiinnitti äskettäin huomiota valitettavaan ilmiöön: monilla tulijoilla saattaa olla velkojat niskassaan.

Tämän päivän näkökulmasta sinänsä asiallinen huomio: ”Yksi keino torjua laitonta maahanmuuttoa on välittää oikeaa tietoa laillisen maahanmuuton edellytyksistä ja menettelyistä”, saattaa vaikuttaa jossain määrin hurskastelevalta.  Oma kysymyksensä on se, mitä on ”laiton maahanmuutto”.

Selonteko noteeraa tuolloisen Syyrista paenneiden määrän, 4 miljoonaa.  Nykyisin se on tuplaantunut 8 miljoonaan.

Jatkohuomio siitä, että ”on myös huomattava, että siirtolaisuus ja pakolaisuus suuntautuvat suurimmaksi osaksi yhdestä kehitysmaasta toiseen”, pitää edelleen paikkansa.  Pakolaisuus suuntautuu edelleenkin ”suurimmaksi osaksi” kehitysmaasta toiseen kehitysmaahan.  Mutta kasvava pakolaispaine purkautuu nyt siis jo merkittävässä määrin Eurooppaan.  Tämä mahdollisuus tai uhka jää selonteossa 2014 täysin huomiotta.

*

OSA II

Valtioneuvoston Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012:

http://vnk.fi/documents/10616/622970/J0512_Suomen+turvallisuus-+ja+puolustuspolitiikka+2012.pdf/b534174a-13bc-4684-beb0-a093be30ce2a?version=1.0

*

VN:n Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 keskittyy nimensä mukaisesti sotilaallisiin ja sotilaspoliittisiin asioihin.  Siinä kuitenkin pyritään kartoittamaan vuoden 2012 ”räppänästä” tulevaisuuden uhkia ja vaikutuksia.

Selonteko muodostaa perustan Suomen politiikan ohjaamiselle ja toiminnan vahvistamiselle maan etujen ja tavoitteiden edistämiseksi muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa”, näin totesi Valtioneuvosto 2012.

Tarkastelkaamme selonteon näkemyksiä siltä osin kuin ne koskettelevat Lähi-Itää ja Pohjois-Afrikkaa, ja erityisesti niiden ongelmia

”Euroopan unionin nykytila ja vaikutus naapurustoon

Euroopan unionille itäinen ja eteläinen naapurusto ovat ulkosuhteiden pääkohteita, joihin käytetään laajasti unionin poliittisia, taloudellisia ja kehityspoliittisia välineitä. EU:n naapuruuspolitiikalla vahvistetaan myös Euroopan turvallisuutta.

Kysymyksessä ovat globaalilla tasolla strategisesti merkittävät alueet, kuten Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Euroopan unionilla on kattava kumppanuus Välimeren eteläpuolisten valtioiden sekä Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian valtioiden kanssa.

Vaikka Välimeren eteläpuolisten maiden murros ei tapahtunut EU-maiden myötävaikutuksella vaan maiden sisäisistä lähtökohdista, unionin edustamat arvot ovat olleet muutoksen keskiössä. Unioni on jatkossa alueen maiden tärkein tukija niiden uudistaessa yhteiskuntien taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia perusrakenteita.

EU:n eteläinen naapurusto on syvässä murroksessa, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän demokratiaa vaativa liikehdintä voi johtaa pitkään epävarmuuden ja epävakauden aikaan.  …

Niin kutsutun arabikevään synnyttämässä muutoksessa demokratiakehityksen muodot ja tulokset vaihtelevat.”

(TPP selonteko 2012, sivu 56. Vahvennukset VH).

*

”Kansainvälisen yhteistoiminnan hyödyntäminen

 

Laaja-alaisten, valtioiden rajat ylittävien uhkien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan on varauduttava osana eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia yhteistyörakenteita ja järjestöjä. …

Sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisiä kansainvälisen yhteistoiminnan asiakokonaisuuksia ovat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, rajaturvallisuuden vahvistaminen, muuttoliikkeiden hallinta ja kansainvälinen pelastusyhteistyö sekä muu kriisiapu.

Euroopan unioni on Suomelle keskeinen viitekehys turvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä. Suomen osallistuminen Euroopan unionin raja-, meri-, maahanmuutto- ja yhteisen turvapaikkapolitiikan sekä niihin liittyvien eurooppalaisten toimintajärjestelmien kehittämiseen on tärkeää.

EU:n rajaturvallisuusviraston ja turvapaikka-asioiden tukiviraston operatiiviseen toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Tällä vahvistetaan eurooppalaista rajaturvallisuutta, maahanmuuttoliikkeiden hallintaa ja unionin naapurimaiden toimintakykyä sekä siten edistetään myös unionin lähialueen turvallisuusympäristön myönteistä kehittymistä.”

(TPP selonteko 2012, sivu 90).

*

Kommentti

Selonteko 2012 toteaa, että ”Euroopan unionille itäinen ja eteläinen naapurusto ovat ulkosuhteiden pääkohteita, joihin käytetään laajasti unionin poliittisia, taloudellisia ja kehityspoliittisia välineitä.”

Sikäli selonteon voidaan todeta aistineen aivan oikein painopistealueen, sillä juuri Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä ovat olleet toteutuneessa maailmassa varsin keskeisesti huomion kohteena.

Sen sijaan se, mitä Euroopan Unionille konkreettisesti ottaen on merkinnyt mainittu seikka, että ko. alueet ovat unionin ”ulkosuhteiden pääkohteita”, jää vähälle konkretialle.  Arviota pakolaisten suuntautumisesta Eurooppaan, tai edes uhkaskenaario sellaisesta, ei löydy selonteon sivuilta.

Selonteko katsoo, että ”Suomen osallistuminen Euroopan unionin raja-, meri-, maahanmuutto- ja yhteisen turvapaikkapolitiikan … kehittämiseen on tärkeää”, jälleen tämäkin toteamus jää kovin ohueksi kirjaukseksi, ilman tehokkaampia johtopäätöksiä.

Aktiivinen osallistuminen Frontex´in toimintaan ”turvapaikka-asioiden tukiviraston operatiiviseen toimintaan” todetaan sekin hyväksi.  Niiden väitetään vahvistavan Eurooppalaista rajaturvallisuutta sekä nimenomaisesti myös ”maahanmuuttoliikkeiden hallintaa”.

Näinköhän kävi?

Vaikka pakolais- ja turvapaikanhakuasiat, eli edellä mainitut maahantulokysymykset kieltämättä ovatkin TPP 2012 –selonteon varsinaisen tarkastelukulman vähemmän primäärejä kohteita, voisi tulevaisuuden näkymien ja uhkien ennakoinnin epäonnistuneen tässäkin suhteessa.

*

Miksi kukaan ei osannut laskea: yksi ynnä yksi on Eurooppa?

Loppuyhteenvetona voitaneen todeta, että ainakaan Suomen virallisissa selonteoissa ja niiden tulevaisuus-osioissa ei nykyistä loppukesästä 2015 alkanutta pakolaisliikettä Eurooppaan kyetty hahmottamaan skenariona saati sitten reaalisena todellisuutena.

Tulevaisuuden ennustaminen ja ennakointi on vaikeaa.  Vaikeaa on myöskin epäjatkuvien ilmiöiden ja kaikkien silmien edessä kehittyvien suurprosessien synnyttämät ilmiöt ja reaktiot.

Melkoinen ennustaja olisi saanut olla jos 2012 tai 2014 olisi hahmotellut edes pääpiirteissään ”marssin Eurooppaan”.  Tai vielä tarkemmin YMME-ilmiön, eli Young Men March to Europe (”nuorten miesten marssin Eurooppaan”), sillä onhan nuorten miesten osuus tähän asti nähdystä turvapaikanhakijoista ollut huomattavan korkea.

Ja kuitenkin: Miljoonien pakolaisten tulva kohden Välimeren rantoja loi purkautumispaineen, jonka oli helppo nähdä kohdistuvan ”vanhaan Eurooppaan”.

Ainakin näin jälkikäteen katsoen.

*

Jälkikirjoitus

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoi puheessaan maanpuolustuskurssiyhdistyksen vieraana Oopperatalolla 13.5.2014:

–Olemmeko valmiita pakolaisten aaltoihin EU:n rajalla olevasta maasta, johon on hyökkäämässä vieras valta?  –Mikä olisi joukkopaon seuraus maasta, jossa on 42 miljoonaa ihmistä? Ilves pohti.  –Ukrainan rajat ovat suoraan EU:n rajalla. Puolaan, Slovakiaan, Unkariin ja Romaniaan ei tarvitsisi ylittää merta, vaan pääsisi suoraan bussilla, tai ehkä he kävelisivät. Ja he olisivat oikeutettuja suojeluun, Ilves sanoi.

–Voitteko kuvitella useiden miljoonien pakolaisleirejä Euroopassa vuonna 2014? Voitteko kuvitella mikä hinta sillä olisi? hän kysyi.

Lähde: US 13.5.2014; http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69074-uhkakuva-ukrainasta-miljoonia-pakolaisia

*

Ilveksen uhkakuva oli: ”Ukrainasta miljoonia pakolaisia jo 2014”

Hän arvasi yhden oikein: Miljoona pakolaista Eurooppaan 2015.

Vain vuosiluku heitti yhdellä vuodella.  Miljoona pakolaista osui kutakuinkin nappiin.  Mutta lähtömaa meni taas pieleen.  Mutta sikäli tapahtunut on looginen: Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän pakolaisongelma on kypsynyt jo vuosia.  Ukrainassa on menossa vasta kolmas vuosi..

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Ilveksen arviossa lähtömaa (Ukraina) ja vuosi eivät sittenkään ehkä olleet vääriä, sen sijaan tulomaa meni pieleen eli ukrainalaiset pakenivat EU:n sijaan Venäjälle. Ukrainan osalta seuraava Sputnikin uutinen:"Yli 500 tuhatta pakolaista on palannut Donetskin kansantasavaltaan tänä vuonna, kertoi ns. Donetskin kansantasavallan ulkoministeri Aleksandr Kofman. Kofmanin mukaan tasavallassa asui kaksi vuotta sitten yli 3 miljoonaa ihmistä. Vuoden 2014 lopussa asukasmäärä oli noin 1,6 miljoonaa. Tällä hetkellä Donetskin kansantasavallassa asuu 2,3 miljoonaa ihmistä. Ihmiset palaavat isoin ryhmin pääasiassa Ukrainasta. Siellä on vaikeampaa (kuin Venäjällä), kertoi Aleksandr Kofman. Vuoden 2014 kesäkuusta asti Venäjälle on saapunut noin 3,1 ukrainalaista. Heistä yli 605 tuhatta ihmistä on hakenut turvapaikkaa. Ns. Donetskin kansantasavallan hallitus toivoo, että vuoden loppuun mennessä Donetskiin palaa vielä 700 tuhatta ihmistä."Lähde: http://fi.sputniknews.com/politiikka/20150924/4218... Luvuista en mene takuuseen mutta jos ne ovat lähellekään oikeita niin melkoinen epäsuhta näyttäisi olevan siinä minne Ukrainasta paetaan.

Kiinnostava yksityiskohta on myös se, että viimeisen vuoden aikana EU:iin tuli Kosovosta neljä kertaa enemmän turvapaikan hakijoita kuin Ukrainasta, jossa samaan aikaan on ollut kuitenkin jonkinasteinen sisällisota päällä. Toinenkin seikka saattaa kiinnostaa. Monet EU-maat syyttävät Unkaria tämän kovasta linjasta pakolaiskriisissä. Kuitenkin Unkari aloitti aitahankkeensa ja rajamiehityksen vahvistamisen jo kuluvan vuoden alussa kun Kosovon albaanien exodus EU:iin oli voimissaan. Tämä Kosovon albaanien ryntäys tuli ehkä EU:lle yllätyksenä, olihan humanitaarinen interventio tekosyynä Serbian pommituksiin jonka jälkeen EU kaatoi toista kymmentä miljardia piskuisen Kosovon demokratian ja yhteikunnan kehittämiseen. (Tästä enemmän kirjoituksessani The Mass Exodus of Kosovo Albanians - https://arirusila.wordpress.com/2015/02/14/the-mas... ) .

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos, Ari. Täyttä asiaa.

*

Täydennän omalta osaltani eräillä huomioilla:

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n raportin 18.7.2015 (johon olen aiemmin toistuvasti tekteissäni viitannut) mukaan: http://www.unhcr.org/558193896.html
”Kaikkiaan pakolaisvirrat (vai miten kääntäisin muotoilun: forced displacement numbers in Europe) olivat 6,7 miljoonaa henkilöä vuoden (2014) lopussa, kun vuoden 2013 lopussa lukema oli 4.400.000, ja suurin osa tulijoista oli syyrialaisia Turkissa ja ukrainalaisia Venäjällä.”
Eli UNHCR:n mukaan vuoden 2014 aikana pakolaisten määrä Euroopassa kasvoi 2,3 miljoonalla!
En muista lukeneeni tällaista uutista; eli suuretkin ilmiöt, kun ne ovat ekspansio-vaiheessa, jäävät median huomiossa vähälle tai täysin syrjään.
*
Em. tekstiosion mukaan "Puolet kaikista pakolaisista on lapsia" (<18v.);
“Half of all refugees are children

“Europe (up 51%)
Conflict in Ukraine, a record 219,000 Mediterranean crossings, and the large number of Syrian refugees in Turkey – which in 2014 became the world's top refugee-hosting nation with 1.59 million Syrian refugees at year's end – brought increased public attention, both positive and negative, to questions to do with refugees.

In the EU, the biggest volume of asylum applications was in Germany and Sweden.

Overall, forced displacement numbers in Europe totalled 6.7 million at the end of the year, compared to 4.4 million at the end of 2013, and with the largest proportion of this being Syrians in Turkey and Ukrainians in the Russian Federation.”
*

UNHCR: vuositilaston 2014 mukaan:
http://unhcr.org/556725e69.html#_ga=1.226994072.42...

With a total of 274,700 registered individual asylum requests, the Russian Federation became the largest single recipient of new individual asylum claims worldwide in 2014.

This figure includes about 7,000 applications for refugee status and some 267,800 applications for temporary asylum. In previous years, the combined figure had never exceeded the 5,000 mark.

Outbreak of conflict in eastern Ukraine had a major impact on the 2014 figures, in view of the fact that 271,200 or close to 99 per cent of claims in the Russian Federation were lodged by Ukrainians.

The last time a country had registered a comparable figure was in 2009, when South Africa reported that 222,300 persons had lodged individual asylum requests, many of them from Zimbabwe.

The Russian Federation was followed by Germany with 173,100 new individual asylum applications registered during 2014.

(raportin sivu 28)

*
Huomionarvoista on, että UHNCR:n raportissa todetaan että kaikki Euroopan maat eivät ole ilmoittaneet tilastolukuja vuoden 2014 pakolais- ja turvapaikanhakijoista, jotka ko. maissa on kirjattu. (sivu 27).

*

Vielä yksi huomio:

UNHCR raportin tietojen pohjalta johtopäätös on helppo vetää:

Libanon on seuraava ”riskimaa”.

Libanonissa oli vuoden 2014 lopussa rekisteröityjä pakolaisia 1,150 miljoonaa. Pakolaisten määrä on varmuudella lisääntynyt tästä. Lisäksi voidaan kysyä, ovatko kaikki edes ”kirjoissa ja kansissa”.

Joka tapauksessa tuolla 1,15 miljoonan pakolaisen määrällään Libanon on ylivoimaisesti omaan väestömääräänsä nähden eniten pakolaisia vastaanottanut kansakunta.

Libanon: 232 pakolaista/1000 maan asukasta kohden;
Jordania 87/1000 as. on kakkosena ja kolmantena
Nauru 39 pakolaista/1000 asukasta.
(Raportin sivut 3 ja 15).

*

Turkin, Libyan ja muiden nyt tapetilla olleiden maiden lisäksi on vain ajan kysymys, milloin Libanonin pakolaisleireillä tilanne ”kypsyy” siihen, että virta Eurooppaan käynnistyy todella.

Painetta ei ole omiaan vähentämään toisaalta Syyrian sotatilanteen aktivoituminen (koskemaan myös maan länsiosia etc), sekä se varsin laajalle pakolaisten keskuuteen levinnyt käsitys, että ”nyt tai ei koskaan” – eli kiire on pyrkiä Eurooppaan, ennen kuin ”portti sulkeutuu”. Tämä ajolähtötilanne saa liikettä tuloreittien varrelle.

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tähän on aivan välttämätöntä lisätä ainakin tämä:

Eilisen YLE TV2 Docventuresin The Forecast –leffan http://areena.yle.fi/1-2700624 jälkeen käydyssä studiokeskustelussa http://areena.yle.fi/1-2881769 Ajatuspajan tutkija Tuuli Kaskinen sanoi, suurinpiirtein näin,

että he ovat noin 10 vuoden ajan tehneet eri puolilla maata kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa joukkoistettuja skenarioita, joissa on säännöllisesti yhtenä uhka-näkymänä ollut jotain sellaista, kuin että ”Pohjois-Savoon tulee 100.000 pakolaista” ja mitä sitten tapahtuukaan.
(Keskustelu: kohdassa 15.OO-16:oo)

Kannattaa vilkaista!
*

https://twitter.com/hashtag/docventures?src=hash

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset