*

Veikko Huuska

Miksi 4.9. ei ole liputuspäivä – Matti Pohdon muisto elää, vai elääkö?

Miksi 4.9. ei ole liputuspäivä – Matti Pohdon muisto elää? * Motto: "MINKÄ TURUN PALO TUHOSI SUOMEN KIRJALLISUUTTA SEN MATTI POHTO KERÄTEN PELASTI" Saako Matti Pohto oman lipustuspäivän? * Lue lisää kommentaarista...;

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Miksi 4.9. ei ole liputuspäivä – Matti Pohdon muisto elää?

*
Motto:
"MINKÄ TURUN PALO TUHOSI SUOMEN KIRJALLISUUTTA SEN MATTI POHTO KERÄTEN PELASTI"
Saako Matti Pohto oman lipustuspäivän?
*

Matti Pohdon, kodittoman paimenpojan ja itseoppineen kirjallisuusmiehen elämäntarina ja kohtalo on hienointa suomalaista sivistyshistoriaa, järkyttävä ja kaunis. Hänen elämässään sellaiset käsitteet kuin kansansivistystyö, kulttuurin ylläpito ja henkinen jalkatyö saavat konkreettisen, ainutlaatuisen ja erikoislaatuisuudessaan hätkähdyttävän muistomerkin.

- Matti Pohdon muistomerkki Ylistaron koulun vieressä; pystytetty ”Kirja-Matin kuoleman satavuotispäivänä” 30.7.1957.; http://www.netikka.net/ylistaronoppaat/kirjamatti.htm
*

Suomea on yleensä sivistetty ylhäältä, oppineiden vallanpitäjien ja valtaan pyrkivien toimesta.

Matti Pohto oli mies ilman asemaa, ilman valtaa, ilman oppiarvoja; hän oli niin kaukana tuosta perinteisestä von oben –mallista kuin konsanaan. Matti tuli alhaalta, alempaa kuin kenties kukaan muu Suomen sivistyshistorian lehdille paikkansa raivannut maanmiehemme. Hän oli uniikki, ainutkertainen ja ainutlaatuinen mies.

Hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi joukko henkilöitä ja tahoja esitti sisäministerille, että 4.9. määriteltäisiin yleiseksi liputuspäiväksi, Matti Pohdon elämäntyön kunnioittamiseksi.
*

Matti Pohdon elämäkerrat:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Pohto

”Matti Pohto (7. maaliskuuta 1817 Isokyrö (p.o. Ylistaro) – 30. heinäkuuta 1878 Viipuri) oli suomalainen talonpoikaistaustainen kirjankeräilijä. Hänen ansiostaan Helsingin Aleksanterin-yliopiston kirjaston (nykyään Kansalliskirjasto) kokoelmiin saatiin huomattava osa siitä suomenkielisestä kirjallisuudesta, jonka Turun akatemian kirjasto oli menettänyt Turun palossa vuonna 1827.”
*

Kansallisbiografia/Kalevi Kalemaan kirjoittama pienoiselämäkerta: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6331/

Kalevi Kalemaa kirjoittaa:
”Matti Pohdon elämäntyö pelasti merkittävän osan vanhaa suomalaista sanankäyttöä, ja ilman sitä senaattori Pippingin suomenkielisen kirjallisuuden luettelo olisi jäänyt pahasti vajaaksi. Pohdon kuolema on tavallaan suomalaisen sivistyshistorian sankaritarina: hän kuoli keräysmatkoillaan lähellä Viipuria, kun eräs renki löi häntä pikaistuksissaan kirveellä. Ylioppilaat pystyttivät hänelle Viipuriin hautamuistomerkin, joka paljastettiin uudelleen 1988 Helsingin yliopiston kirjaston puistossa. Pohdon kuoleman satavuotismuiston kunniaksi 1957 hänelle pystytettiin muistomerkki synnyinkuntaan Ylistaroon.”
*

Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja Fredrik Wilhelm Pipping … kuvaili Pohtoa seuraavasti: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti...

”Oli myös ilo, sellaisellekin joka vähemmän tunsi hänen äidinkieltään, kuten minä, ei ainoastaan kuulla, vaan myöskin nähdä hänen ulkomuististaan kertaavan pitkää, julkaisematonta laulelmaa, jonka sisältö oli erikoisesti kiinnittänyt hänen huomiotaan, jolloin hänen kasvonsa, jotka eivät yleensä ilmaisseet mitään sielunelämää, vaan pikemminkin päinvastoin, huomattavasti kirkastuivat.”

Matti Pohto haudattiin Viipurin Ristimäen hautausmaalle, jonne seuraavana vuonna saatiin ylioppilaiden keräystyön varoilla hankittu muistomerkki, kirjanmuotoinen paasi, joka siirrettiin 1988 Helsinkiin ja on nyt nähtävissä Kansalliskirjaston puistikossa lehmuksen ja hevoskastanjan alla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristim%C3%A4en_hautausmaa_(Viipuri) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristim%C3%A4en_hautausmaa_(Viipuri)

Kirja-Matin kirjapaasi; http://ripuli-suurimouhijrvierikoisnumero.blogspot...

*
Esitys liputuspäivästä (tehty 25.4.2014 sisäministeri Päivi Räsäselle):
”Eräs suomalaisen kulttuurin suurimmista sankareista on jäänyt tuntemattomaksi. Tämän köyhän kulkurin ansiosta suomenkielinen kirjallisuus saatiin pelastettua Turun palon jälkeen 1800-luvulla.

Kirjailija Juha Hurme, Kansalliskirjasto, Suomen kirjastoseura ja Ylen kulttuuriohjelmat Kultakuume ja Strada ovat jättäneet sisäministerille ehdotuksen uudesta liputuspäivästä.

Tässä on perjantaina 25.4.2014 sisäministeri Päivi Räsäselle jätetty hakemus kokonaisuudessaan:
Kulkuri Matti Pohto eli Kirja-Matti pelasti suomenkielisen kirjallisuuden 1800-luvulla. Sen takia ehdotamme hänelle liputuspäivää.”

Lisää: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/29/kirja-matt...
*

Asia ei ole edennyt.

Kirjailija Juha Seppälä kirjoitti liputuspäivä-asiasta eilen (3.9.2015) ilmestyneessä Parnasson tuoreimmassa numerossa (4/2015);

”Viime vuonna Kirja-Matille ehdotettiin omaa liputuspäivää, koska häntä saattaa pitää kansallisen muistin merkittävänä puolustajana, ellei suorastaan pelastajan. Päivä olisi ollut samalla ”köyhän sankarin päivä” tai ”suomalaisen rahvaan päivä”, ja ajankohdaksi ehdotettiin Turun palon alkamispäivää 4.9. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen lupasi harkita asiaa. Liputuspäivä jäänee saamatta, mutta en epäile, etteikö Kirja-Matille tulevana 200-vuotispäivänä lankea ansaittua huomiota, luullakseni myös kirjallisessa ja draamallisessa muodossa.”

Seppälän mainitsema Kirja-Matin 200-vuotispäivä tulee eteemme SUOMEN 100-VUOTIS RIEMUVUODEN alussa, eli 7.3.2017.

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Matin jäätävä loppu

*
Matti Pohton murhasta.
(Virsikirjan N o 395 v. 5 jälkeen.)

Kirjoittanut nimimerkki P.M-a, jonka taakse kätkeytyy Pietari Mansikka

Arkkiveisu Matti Pohton kuolemasta sai julkaisunsa Sanan-Lennätin –lehdessä kahdessa erässä, nimittäin perjantaina 3.9.1958/n:o 35, sivulla 3 ja perjantaina 10.9.1858/n:o 36, sivulla 3.

Lue alkuperäinen fraktuuralla esitetty runo sanomalehtiarkistosta täältä:
Osa 1.; http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindi...
Osa 2.; http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindi...

*

Matti Pohton murhasta
(hieman lyhentäen)

Motto:
Paha työ, pahempi palkka
Hirsi-puussa punnitahan

”Tuli tänne tuonempanta
Vaasan läänistä vaelsi
Keskipaikoilla keseä,
Viimme vuonna, Viipurihin
Matti Pohto mainittuna
Kyrön pienestä pitäästä,

Kirjoin kiitetty nitoja,
Varsin varma hoitajansa,
Halukkaampi hankinnossa
Oivallinen ostamassa,
Joka ilmosen ikänsä

Näkyi näitä kaupinneensa,
Joita osteli ololta
Yhtä ympäri pitäjin,
Matkat pitkät matkustellen
Suomen halki haihatellen,

Parsi paljailla jaloilla
Kesäaikoina alatin
Kontti korkia selässä
Nahka-laukku lantehilla.
Kussa kuuli kirjasia
Varsin vanhoja olevan
Niitä etsi hän enemmin
Harvinaisia halusi.

Ei hän vaatteita valinna
Kaunosia kantanunna,
Eikä herkkui etsinynnä
Makehia maistanunna
Lihasia liikkuessa
Rasvasia reisutessa,
Tahi teetä tahtonunna
Kahvikuppia kajonna,

Mutta nälvi nälkähänsä
Leivän paljaaltaan paremmin,
Kunhan henki kunnollensa
Kesti keuhkoissa elossa.
Tällä reisulla täkälin
Kulki Matti kunnialla
Läpi Viipurin vilahti

Viellä viimeisen eränsä,
Tuli sitten tuolle puolle
Meidän Pappilan palasi,
Kulki siitä virstaa kuusi
Vainko seitsemän vaelsi,
Tässä Matti matkatessa
Pohto poikkesi talohon

Kyllä Nuorahan kylässä
Viellä Viipurin pitäässä.
Tuohon sitte tultuansa,
Väsyksissä oltuansa,
Pohto paikalla paneusi
Matti maata penkin päälle
Aivan auringon valossa
Keski-päivällä kesällä,

Eikä tuota ennustella
Matti-parka mahtanunna
Ett’ ol’ surma etsimässä
Miehen tappaja takana.
Kun ol’ aikoja kulunna,

Matin tultua tupahan,
Talon-rahvas jo takaisin
Työnsä-paikoilta palanna,
Kuhun kulkenna olivat
Etemmäksi ehtynynnä,
Kuka heinän heitäntähän
Kuka niittämään nisuja, –

Niinpä Matti jo makaisi
Pohto unta uudenlaista,
Kust’ ei kuunahan heräjä
Tämän maailman majoissa.

Verta virtana vilisi
Matin otsasta ololta,
Johon kirveellä kilautti
Murhamiesi muhkiasti.
Siis ol’ loppusi sinulla
Matti-parka maailmassa,”

*
Matin arkkiveisu kokonaisuudessaan myös täällä;
https://fi.wikisource.org/wiki/Matti_Pohton_murhasta
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Ylistaro-seuran pj. Juha Perttu kertoo, että Kirja-Matti tunsi kirjansa kannesta kanteen. Jos löytyi irrallisia kirjan sivuja, Matti kyllä tiesi mistä kirjasta on kyse. Itse hän ei koskaan kirjoittanut kirjaa, ja epäilläänkin, että vaikka lukutaito oli kiitettävä, hän osasi kirjoittaa vain välttävästi.
http://yle.fi/uutiset/kirja-matti_pelasti_suomenki...

*
Muita kuvia aiheesta Matti Pohto:
https://www.google.fi/search?q=matti+pohto&biw=192...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ristimäen hautausmaa, Viipurissa - Matin viimeinen lepopaikka;
http://wikimapia.org/8502207/fi/Ristim%C3%A4en-hau...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Matti Pohdon syntymä- ja kastetiedot Ylistaron seurakunnan kastettujenkirjassa:

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6djaff?fi+0647+ka...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Huomasin vasta viime hetkellä, että täällä on jo kirjoitettu Matti Pohdosta hyvä blogi. Ehdin jo kaivaa kaikki tietoni hänestä, mitä minulle on kertynyt. Paras mielestäni on Walter Appelqvistin kirjoittama ja Otavan kustantama elämäkerta ja satavuotismuisto, vuodelta 1957. "Matti Pohto, vanhan kirjan kokoaja".

Ehkä Matti Pohto olisi ansainnut toisenkin blogin, mutta jätän sen nyt toiseen kertaan. Ei hänestä turhaan ole nyt hehkutettu ja nimetty "vanhojen suomalaisten kirjain pelastajaksi" kuten A.H. Virkkunen häntä on myös omassa Pohto-elämänkerrassaan kuvannut.

Onhan meillä suomalaisilla 1800-luvulla elänyt toinenkin merkittävä kirjamies, eli Emmanuel Kanajärvi. Suomenkielisen kirjallisuuden vähäisyys johtuikin onnettomasta 1850-luvulla säädetystä kielilaista, jossa määrättiin suomeksi painettavan kirjallisuuden laatu pelkästään uskonnolliseen ja yleishyödylliseen rajoitettavaksi. Sitä suurempi arvo toki on näillä molemmilla keräilijöillä, jotka ymmärsivät meidän suomenkielisten kirjojen arvon jo silloin, kun sitä ei vielä laajemmin ymmärretty.

PS. Huomasin myös vasta nyt, että tämä blogi on jo muutaman vuoden vanha.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset