Veikko Huuska

Huomioita Suomen solmimista valtiollisista ystävyyssopimuksista 1918-1937

Huomioita Suomen solmimista valtiollisista ystävyyssopimuksista 1918-1937

 

Ystävyyssopimus

Mikä on ystävyyssopimus?

Sivistyssanakirjan mukaan se on:

ystävyyssopimus

  1. (valtioiden välinen) sopimus keskinäisestä ystävyydestä.

 

*

YV-sopimus 1918

Itsenäisen Suomen ensimmäinen ystävyyssopimus tehtiin Neuvosto-Venäjän kanssa keväällä 1918.  Asetuskirjassa se on otsikoitu lyhykäisesti ”Sopimus”.  Mutta koska sopimuksen ensimmäinen artikla määrittää sen ”Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä” solmituksi sopimukseksi, jossa allekirjoittajat ovat ”näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen”,  voitaneen sitä kutsua ”ystävyys- ja veljeyssopimukseksi” eli lyhyesti sanoen; YV-sopimus

 

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24463&GUID={1FF4BDC1-1A8B-41F5-91E0-208A758E6958}

*

Huomaa;

Suomen ensimmäiset, kilpailevat ulkoasiainhallinnot;

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=108492&nodeId=49150&contentlan=1&culture=fi-FI

*

Suomen 6 Ystävyyssopimusta

Sotien välisenä aikana, vuosina 1926-1937, Suomi solmi asetuskokoelman mukaan kuusi (6) erilaista ystävyyssopimusta – kuuden eri valtion kanssa.

Sopimukset olivat joko ystävyyssopimuksia tai sopimuksia, joissa todettiin ja edellytettiin että maiden välillä vallitsee ”Rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys”.

Ystävät näyttävät silloin löytyneen verrattain etäältä!

Maat, joiden kanssa Suomi solmi ystävyyssopimuksen olivat:

Turkki 1926

Kiina 1927

Afganistan 1930

Persia (Iran) 1931

Amerikan Yhdysvallat 1934

Meksikon Yhdysvallat 1937.

Finlex, sopimustekstit: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Yst%C3%A4vyy*&submit=Hae+%E2%80%BA

*

Miksi?

Mikä oli ystävyyssopimusten funktio?

Kuka mahtoi tehdä aloitteen, ja mikä oli näiden merkitys Suomen diplomatian historiassa ja maiden välisissä suhteissa.

Naapurimaiden kanssa Suomi ei näytä sopimuksia tehneen, ei ainakaan nimenomaisesti ystävyyssopimuksia.  Eräiden kanssa ystävälliset suhteet nähtävästi koettiin riittävän vahvoiksi ja pysyviksi ilman paperillepanoa, ja eräiden kanssa ei vain muuten ollut edellytyksiä vakuutella ja sopia ystävyydestä?

*

Y-sopimus 1926

Suomen asetuskokoelmasta löytyy tällainen vuonna 1926 solmittu (ja 1927 ratifioitu)

”Suomen ja Turkin välinen ystävyyssopimus”.

Ystävyyssopimus allekirjoitettiin Varsovassa 9.12.1924.  Paikkana arvatenkin toimi Suomen tuolloinen Varsovan-lähetystö sijaitsi osoitteessa Plac Napoleona 3, Varsovan keskustassa.  Lähetystö oli vuokralla erään leskirouvan isonpuoleisessa huoneistossa - alivuokralaisena.

Lue lisää. ; http://www.finland.pl/public/default.aspx?nodeid=40907&contentlan=1&culture=fi-FI

Koska kyseessä on ytimekkäästi ”ystävyyssopimus” sitä voitaneen kutsua lyhenteellä Y-sopimus.

Sopimusteksti:

(Luettavuuden parantamiseksi olen hieman leikannut joitain sopimustekstejä; muutoin ne esiintyvät tässä alkuperäisessä muodossan)

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1926/19260035/19260035_1

35/1926

Dokumentin versiot

Suomen ja Turkin välinen ystävyyssopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 19 päivänä toukokuuta 1925. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Varsovassa 24 päivänä marraskuuta 1926.

Suomi yhdeltä puolen

ja

Turkki toiselta puolen,

yhtäläisesti ja vilpittömästi haluten luoda ja lujittaa Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan väliset vilpittömät ystävyyssuhteet

ja kumpikin vakuutettuna siitä, että molempien valtioiden välille näin luodut suhteet myötävaikuttavat kummankin kansan menestykseen ja hyvinvointiin,

ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Erik Ehrströmin, Suomen Tasavallan Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin Varsovassa, ja

TURKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Tri Ibrahim Taliy Beyn, Turkin Tasavallan Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin Varsovassa,

jotka, esitettyään toisilleen hyviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys on vallitseva Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä samoinkuin molempien sopimuspuolten kansalaisten välillä.

2 artikla.

Korkeat sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien valtioiden kesken järjestetään diplomaattiset suhteet kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; sopimuspuolet sopivat myös siitä, että kummankin diplomaattiset edustajat vastavuoroisuuden ehdolla saavat osakseen toisen sopimuspuolen alueella yleisen julkisen kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisen kohtelun.

3 Artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat vaihdettava Varsovassa mahdollisimman pian. Sopimus tulee voimaan viidentenätoista päivänä ratifioimisasiakirjain vaihdon tapahduttua.

Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty kahtena kappaleena Varsovassa, 9 päivänä joulukuuta 1924.

*

RY-sopimus 1927

Suomen Tasavalta ja Kiinan Tasavalta sopivat lokakuussa 1926 Helsingissä, että ”Suomen ja Kiinan välillä sekä niiden kansalaisten välillä on pysyvä rauha ja järkkymätön ystävyys.”  Ratifioitiin 1927.

Voisiko sopimusta sen vuoksi kutsua ”Rauhan ja ystävyyden” sopimukseksi eli; RY-sopimus?

Suomen Washingtonin-lähetystö, jossa allekirjoitus tapahtui, sijaitsi tuolloin osoitteessa: 2416th Tracy Place, Washington DC.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1927/19270021

21/1927

Dokumentin versiot

Suomen Tasavallan ja Kiinan Tasavallan välinen ystävyyssopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 13 päivänä marraskuuta 1926. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1927.

Hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentti, haluten luoda ystävyyssuhteet molempien maiden välille, ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

Hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentti:

Ulkoasianministeri E. N. Setälän;

Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentti:

Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin Tseng Tsung-Kien'in,

jotka, esitettyään toisilleen valtuutensa, ovat sopineet seuraavista artikloista:

I artikla.

Suomen ja Kiinan välillä sekä niiden kansalaisten välillä on pysyvä rauha ja järkkymätön ystävyys.

II artikla.

Suomen Hallituksella ja Kiinan Hallituksella on oikeus nimittää diplomaattisia edustajia, pääkonsuleita, konsuleita, varakonsuleita ja konsuliasiamiehiä, joiden asemapaikkana on kummankin maan pääkaupunki ja ne tärkeimmät kaupungit, joihin ulkomaalaisten edustajien on sallittu asettua; heillä on samat oikeudet, etuoikeudet, edut, erikoisvapaudet ja vapautukset, jotka kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti voidaan myöntää tällaisille ulkomaalaisille edustajille.

Pääkonsulien, konsulien, varakonsulien ja konsuliasiamiesten tulee, voidakseen ryhtyä virantoimitukseensa, saada tunnustus tavallisessa muodossa siltä hallitukselta, jonka luona heidät määrätty hoitamaan tätä virkaansa.

Molemmat sopimuspuolet pidättyvät nimittämästä kauppiaita pääkonsuleiksi, konsuleiksi, varakonsuleiksi tai konsuliasiamiehiksi paitsi kunniankonsuleiksi, joille ovat tulevat samat etuoikeudet ja valtuudet, kuin mitkä kuuluvat muiden valtojen kunniakonsuleilla.

III artikla.

Kummankin korkean sopimuspuolen kansalaiset, jotka asuvat toisen sopimuspuolen alueella, ovat sekä itsensä että omaisuutensa suhteen paikallisten tuomioistuinten tuomiovallan alaisia. Heillä on oikeus, noudattamalla maan lakeja, matkustella, asettua asumaan sekä harjoittaa kauppaa tai teollisuutta kaikilla paikkakunnilla, missä jonkun muun maan kansalaiset voivat sen tehdä, ja he ovat velvolliset suorittamaan laeissa ja asetuksissa säädetyt tullit, maksut ja verot.

IV artikla.

Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat mahdollisimman pian ryhtymään neuvotteluihin molempien valtioiden välisen kauppasopimuksen tekemisestä.

V artikla.

Tämä sopimus on laadittu ranskan, suomen ja kiinan kielellä. Kaikissa sen tulkintaa koskevissa kysymyksissä ranskankielinen teksti on todistusvoimainen.

VI artikla.

Tämä sopimus on hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentin ja Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentin ratifioitava voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, ja ratifioimisasiakirjat on vaihdettava mahdollisimman pian.

VII artikla.

Tämä sopimus tulee voimaan heti kun ratifioimisasiakirjojen vaihto on voinut tapahtua.

Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty kahtena kappaleena Helsingissä lokakuun 29 päivänä tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäkuusi.

Selitys.

Allekirjoittaessaan Suomen ja Kiinan Tasavaltain välisen ystävyyssopimuksen Suomen ja Kiinan valtuutetut Hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat sopineet seuraavasta selityksestä:

Kaikki oikeusriidat, joihin suomalaiset joutuvat Kiinassa, ratkaistaan äskettäin perustetuissa tuomioistuimissa. Näiden tuomioistuinten päätöksiin voidaan hakea muutosta. Riidoissa noudatetaan säännöllistä oikeudenkäyntimenettelyä. Tuomioistuimiin virallisesti valtuutetut suomalaiset asianajajat ja tulkit voivat toimia avustajina oikeudenkäynnissä.

Mitä tulee oikeudenkäynteihin, jotka kuuluvat sekatuomioistuinten tuomiovaltaan ja joissa suomalaisia on kantajina tai vastaajina, sitoutuu Kiina vastaisuudessa etsimään kaikille riitapuolille oikeudenmukaista ratkaisua.

Tehty kahtena kappaleena Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1926.

*

RY-sopimus 1928

Suomen ja Afganistanin välinen välinen ystävyyssopimus eli sopimus Rauhan ja Ystävyyden vallitsemisesta maiden ja kansojen välillä.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1930/19300029/19300029_2

29/1930

Dokumentin versiot

Ystävyyssopimus Suomen ja Afganistanin välillä.

Suomen Tasavallan Hallitus ja Afganistanin Kuninkaallinen Hallitus, kumpikin haluten lujittaa molempien maiden väliset vilpittömät ystävyyssuhteet, ovat päättäneet tehdä yhtävyyssopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Ulkoasiainministeri Hj. J. Procopé'n:

Hänen Majesteettinsa Afganistanin Kuningas:

Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin Mirza Mohammed Khan'in, jotka, esitettyään toisilleen hyviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys on vallitseva Suomen Tasavallan ja Afganistanin välillä samoinkuin molempien valtioiden kansalaisten välillä.

2 artikla.

Korkeat sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien valtioiden kesken järjestetään diplomaattiset suhteet kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; molemmilla sopimuspuolilla on oikeus lähettää asianmukaisesti akreditoituja diplomaattisia edustajia, joilla vastavuoroisuuden ehdolla on kummankin valtion pääkaupungissa ne etuoikeudet, erikoisvapaudet ja vapautukset, jotka kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti on myönnetty tällaisille edustajille. Sopimuspuolilla on myöskin oikeus lähettää pääkonsuleita ja konsuleita, joilla niinikään vastavuoroisuuden perusteella on pääkonsuleille ja konsuleille kansaivälisen oikeuden mukaan myönnetyt etuoikeudet, erikoisvapaudet ja vapautukset.

3 artikla.

Korkeat sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niin pian kuin mahdollista ryhdytään kauppasopimuksen aikaansaamista tarkoittaviin neuvotteluihin.

4 artikla.

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat vaihdettava Helsingissä niin pian kuin mahdollista. Sopimus tulee voimaan viidentenätoista päivänä ratifioimisasiakirjain vaihdon tapahduttua

5 artikla.

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena suomen-, ruotsin- ja persiankiellelä ja ovat kaikki tekstit todistusvoimaisia.

Vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty Helsingissä, 17 päivänä heinäkuuta 1928.

*

RY-sopimus 1931

Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välinen ystävyyssopimus solmittiin Moskovassa.  Siinä sovittiin että ”rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys” on vallitseva sopijamaiden ja kansojen välillä.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1933/19330005

5/1933

Dokumentin versiot

Asetus Asetus Suomen ja Persian välisen ystävyyssopimuksen voimaansaattamisesta.

Sittenkuin Eduskunta on päättänyt hyväksyä Moskovassa 12 päivänä joulukuuta 1931 tehdyn Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välisen ystävyyssopimuksen ja sopimus on ratifioitu sekä ratifioimiskirjat vaihdettu Moskovassa 21 päivänä helmikuuta 1933, säädetään täten, ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa, niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1933.

Ystävyyssopimus Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välillä.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Persian Shahi, haluten kumpikin lujittaa molempien valtioiden välisiä perinnäisiä ystävyyssuhteita, ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja ovat siinä tarkoituksessa määrännet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Suomen väliaikaisen asiainhoitajan Moskovassa, valtioneuvos Rafael Hakkaraisen;

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Persian Shahi:

Moskovassa olevan täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä, Hänen Ylhäisyytensä Fatoullah Khan Pakrevanin;

jotka ovat, esitettyään toisilleen päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, sopineet seuraavista artikloista:

1 artikla.

Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan samoin kuin myös molempien valtioiden kansalaisten välillä on vallitseva rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys.

2 artikla.

Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että niiden välisten diplomaattisten ja konsulaaristen suhteiden tulee jatkua kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön pohjalla. Ne sopivat siitä, että kummankin maan diplomaattisia ja konsuliedustajia on toisen maan alueella kohdeltava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön mukaisesti. Tämä kohtelu on kaikissa tapauksissa ja vastavuoroisuuden ehdoin oleva yhtä suosiollinen kuin eniten suositun maan diplomaattisille ja konsuliedustajille myönnetty kohtelu.

3 artikla.

Sopimusvaltiot suostuvat kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja käytäntöön sekä täydelliseen tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen pohjautuvilla sopimuksilla järjestämään molempien maiden väliset konsulaari-, kauppa-, tulli- ja merenkulkusuhteet samoin kuin myös kysymykset kummankin maan kansalaisten oikeudesta asettua asumaan toisen sopimusvaltion alueelle ja siellä oleskella.

4 artikla.

Sopimusvaltiot sitoutuvat alistamaan välitysoikeuden ratkaistaviksi kaikki niiden välillä ehkä syntyvät erimielisyydet, jotka koskevat kaikkien tehtyjen tai vastedes tehtävien sopimusten ja välipuheiden, niihin luettuna nyt solmittava sopimus, soveltamista ja tulkintaa ja joita ei ole kohtuullisessa ajassa saatu sovinnollista tietä ratkaistuiksi tavanmukaisia diplomaattisia menettelytapoja käyttäen.

Tätä määräystä on tarvittaessa sovellettava ennakolta ratkaistavaan kysymykseen siitä, tarkoittaako erimielisyys mainittujen sopimusten ja välipuheiden tulkintaa tai soveltamista vai ei.

Välitysoikeuden päätös on sopimuspuolia sitova.

Välitysoikeus on muodostettava jokaista riita-asiaa varten jommankumman sopimusvaltion pyynnöstä ja seuraavalla tavalla:

Kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kumpikin valtio määrää välitystuomarinsa, joka myös saattaa olla kolmannen valtion kansalainen. Jos molemmat valtiot eivät kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä sovi siitä ajasta, jonka kuluessa välitystuomarien tulee tehdä päätöksensä, taikka jos välitystuomarit eivät onnistu ratkaisemaan riitakysymystä ennen heille asetetun määräajan loppuun kulumista, molemmat valtiot valitsevat kolmannen välitystuomarin jonkun kolmannen valtion kansalaisten joukosta. Elleivät valtiot sovi kolmannen välitystuomarin valinnasta kahden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun pyyntö sellaisen valitsemisesta on tehty, on heidän yhdessä tai, elleivät he uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa ole yhteistä pyyntöä tehneet, sen heistä joka ensiksi on siihen valmis, pyydettävä Haagin pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa määräämään kolmas välitystuomari, jonka tulee olla jonkun kolmannen valtion kansalainen. Sopimusvaltioiden yhteisestä suostumuksesta voidaan hänelle antaa luettelo niistä kolmansista valtioista, joihin vaalin tulee rajoittua. Sopimusvaltiot pidättävät itselleen oikeuden etukäteen sopia määrätyksi ajaksi kolmannen välitystuomarin henkilöllisyydestä.

Ellei menettelyjärjestyksestä, jota molempien välitystuomarien on noudatettava, ole tehty molempien valtioiden välillä eri välikirjaa viimeistään ennen välitystuomarien määräämistä, on tässä suhteessa, mikäli molemmat hallitukset eivät ole asiasta muutenkaan sopineet, noudatettava kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen 57 ja 59-85 artikloissa olevia säännöksiä.

Jos on ollut pakko valita kolmas välitystuomari eikä sopimusvaltioiden kesken ole sovittu menettelyjärjestyksestä, jota vaalin jälkeen on noudatettava, niin kolmannen välitystuomarin tulee asettua yhteyteen kahden ensimäisen välitystuomarin kanssa, minkä jälkeen näin muodostettu välitysoikeus päättää menettelyjärjestyksestään ja ratkaisee riitakysymyksen. Kaikki välitysoikeuden päätökset tehdään äänten enemmistöllä.

5 artikla.

Tämä sopimus on puolin ja toisin ratifioitava kummankin sopimusvaltion perustuslakien mukaisesti ja ratifioimiskirjat vaihdettava niin pian kuin mahdollista. Sopimus tulee voimaan heti, kun ratifioimiskirjojen vaihto on tapahtunut.

Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen, joka on laadittu kahtena kappaleena, ja varmentaneet ne sineteillään.

Tehty Moskovassa, 12 päivänä joulukuuta 1931.

Loppupöytäkirja.

Allekirjoittaessaan tänä päivänä tehdyn Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välisen ystävyyssopimuksen ovat allekirjoittaneet valtuutetut tehneet seuraavan ilmoituksen, mikä olennaisena osana kuuluu itse sopimukseen:

Molemmat sopimusvaltiot pidättävät itselleen oikeuden uudelleen harkita ystävyyssopimuksen 4 artiklassa olevia määräyksiä kymmenen vuoden kuluttua siitä lukien, kun mainitun sopimuksen ratifioimiskirjat on vaihdettu.

Tehty Moskovassa, 12 päivänä joulukuuta 1931.

*

YKK-sopimus 1934

Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välinen Ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimus eli YKK-sopimus.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1934/19340025

25/1934

Asetus Asetus Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välisen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kuin Washingtonissa 13 päivänä helmikuuta 1934 allekirjoitetun Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välisen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimuksen eräät säännökset on 27 päivänä huhtikuuta 1934 annetulla lailla hyväksytty, sopimus ratifioitu ja ratifioimiskirjat vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1934, säädetään täten ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on voimassa lukien 11 päivästä elokuuta 1934.

Samalla lakkaavat olemasta voimassa Washingtonissa noottienvaihdolla 2 päivältä toukokuuta 1925 ja 21 päivältä joulukuuta 1925 Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain kesken tehdyt sopimukset.

Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1934.

Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välinen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimus

Suomen Tasavalta ja Amerikan Yhdysvallat, haluten lujittaa välillänsä vallitsevia onnekkaita rauhansiteitä toimenpiteillä, jotka ovat omansa edistämään kummankin maan kesken ystävällistä yhteydenpitoa molempien kansojen henkisiä, sivistyksellisiä, taloudellisia ja kaupallisia pyrkimyksiä vastaavilla säädöksillä, ovat päättäneet tehdä ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimuksen ja sitä varten määränneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti

Herra L. Åström'in, Suomen Tasavallan Amerikan Yhdysvalloissa olevan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin;

Amerikan Yhdysvaltain Presidentti

Herra Cordell Hull'in, Amerikan Yhdysvaltain valtiosihteerin,

jotka esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavista artikloista:

I ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten on saatava, noudattamalla toisen Sopimuspuolen lakeja ja säännöksiä, tulla sen alueelle sekä matkustaa ja oleskella siellä harjoittaakseen kauppaa molempien maiden kesken; samoin muussakin tarkoituksessa, mikäli paikallinen laki nyt tai vastedes sallii maahantulon, matkustuksen tai oleskelun.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada toisen alueella ryhtyä kaikenlaiseen ammatilliseen, tieteelliseen, uskonnolliseen, ihmisystävälliseen, teolliseen ja kaupalliseen työhön, harjoittaa kaikenlaatuista kaupallista toimintaa, omistaa, rakentaa tai vuokrata ja hallita asianmukaisia rakennuksia sekä vuokrata maata asumis-, tieteellisiin, uskonnollisiin, ihmisystävällisiin, teollisiin, kaupallisiin ja hautaustarkoituksiin sekä yleensä tehdä kaikkea, mikä kuuluu satunnaisesti tai välttämättömästi minkä tahansa edellälueteltujen etujen nauttimiseen, samoilla ehdoilla kuin oleskeluvaltion kansalaisten, mikäli paikallinen laki sallii. Missään tapauksessa eivät he saa joutua vähemmän suositun kohtelun alaisiksi, mitä tulee mihin tahansa edellämainituista seikoista, kuin suosituimman maan kansalaiset. Heidän tulee saada, ulkomaalaisten maahantuloa koskevia paikallisia lakeja noudattamalla, valintansa mukaan käyttää edustajia, asiamiehiä tai apulaisia harjoittaessaan mitä tahansa edellämainituista toiminnoista.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten maksettavaksi ei saa toisen Sopimuspuolen alueella panna muita tai suurempia sisäisiä maksuja tai veroja, kuin mitä vaaditaan oman maan kansalaisilta ja mitä nämä suorittavat.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada vapaasti kääntyä, paikallisia lakeja noudattamalla, toisen Sopimuspuolen tuomioistuinten puoleen kaikissa lain määräämissä oikeusasteissa sekä kantaakseen että vastatakseen oikeuksiensa puolesta.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada toisen Sopimuspuolen alueella, alistumalla sen omille kansalaisille asetettuihin ehtoihin, mitä pysyvintä suojaa ja turvaa itselleen ja omaisuudelleen sekä nauttia tässä suhteessa niin tehokasta suojelua kuin kansainvälinen oikeus vaatii. Heidän omaisuuttaan ei saa ottaa ilman laillista oikeusmenettelyä eikä maksamatta kohtuullista korvausta.

II ARTIKLA

Mitä tulee Korkeitten Sopimuspuolten yleisten, osavaltioiden tai maakuntain lakien suomaan suojeluksen muotoon, niiden säätäessä sivilivastuun ruumiinvammasta tai kuolemasta ja myöntäessä loukkautuneen henkilön omaisille tai perillisille taikka hänestä toimeentulossaan riippuvaisille kanneoikeuden tai oikeuden rahalliseen hyvitykseen, niin näillä loukkautuneen henkilön omaisilla tai perillisillä taikka hänestä riippuvaisilla, vaikka he ovatkin muukalaisia tai asuvat sen alueen ulkopuolella, missä tapaturma sattui, tulee olla, jos hän itse oli jommankumman Korkean Sopimuspuolen kansalainen ja loukkaantui toisen Sopimuspuolen alueella, samat oikeudet ja etuudet, jotka samoissa olosuhteissa on myönnetty tai vastedes myönnetään omille kansalaisille.

III ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten toisen Sopimuspuolen alueella sijaitsevia asumuksia, varastorakennuksia, tehtaita ja kauppoja ja muita liikehuoneistoja kaikkine niihin kuuluvine kiinteimistöineen, joita käytetään johonkin I artiklassa mainittuun tarkoitukseen, on pidettävä arvossa. Ei ole sallittua pitää kotitarkastusta tai etsintää missään sellaisessa rakennuksessa ja kiinteimistössä eikä siellä tutkia ja tarkastaa kirjoja, papereita tai tilejä, paitsi niillä ehdoilla ja niiden muotojen mukaisesti, jotka lait, asetukset ja säännökset määräävät omista kansalaisista.

IV ARTIKLA

Milloin jonkun sellaisen henkilön kuoltua, joka toisen Korkean Sopimuspuolen alueella omistaa maata tai muuta kiinteätä omaisuutta tai osuutta siihen, tällainen omaisuus tai osuus maan lakien tai testamenttimääräyksen mukaan periytyisi tai siirtyisi itse maassa tai sen ulkopuolella asuvalle toisen Korkean Sopimuspuolen kansalaiselle, ellei tämä sen maan lakien mukaan, jonka alueella sellainen omaisuus tai osuus on, olisi esteellinen, on tällaiselle kansalaiselle myönnettävä kolmen vuoden määräaika omaisuuden myymistä varten, mitä määräaikaa on kohtuullisesti pidennettävä, jos olosuhteet sen tekevät välttämättömäksi, ja sallittava hänen viedä pois myynnistä saadut varat rajoituksitta ja esteettömästi sekä vapaina kaikista muista perintö- ja testamentti- tai huoltoveroista ja -maksuista, paitsi niistä, jotka samanlaisissa tapauksissa kannetaan sen maan omilta kansalaisilta, josta mainitunlaiset varat viedään pois.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisilla olkoon täysi valta testamentata, lahjoittaa tai muulla tavoin käyttää kaikenlaatuista toisen Sopimuspuolen alueella olevaa irtainta omaisuuttaan, ja heidän perillistensä, testamentin- ja lahjansaajainsa, olivatpa nämä minkä maan kansalaisia tahansa ja asuivatpa maassa tai eivät, tulee saada tällainen irtain omaisuus omakseen ja haltuunsa joko itse tai asiamiesten kautta, ja heillä tulee olla valta pitää se tai luopua siitä mielensä mukaan, suorittamalla siitä ainoastaan sellaiset verot ja maksut, kuin mitä sen Korkean Sopimuspuolen kansalaiset, jonka alueella tällainen omaisuus on tai jonka alueelle se kuuluu, ovat velvollisia samanlaisissa tapauksissa suorittamaan.

V ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaiset saakoot nauttia omantunnon- ja uskonnonharjoittamisvapautta toisen Sopimuspuolen alueella. He saakoot, heitä uskontonsa vuoksi tai muuten siinä mitenkään häiritsemättä tai ahdistamatta, suorittaa uskonnolliset menonsa joko omissa kodeissaan tai asianmukaisissa rakennuksissa, joita heidän tulee saada vapaasti rakentaa ja kunnossapitää sopivissa paikoissa, edellyttäen, etteivät heidän oppinsa ja menonsa sodi yleisiä hyviä tapoja vastaan; ja olkoon heidän myöskin sallittu omien uskonnollisten tapojensa mukaisesti haudata kuolleensa sitä varten laitettuihin ja kunnossapidettyihin soveliaihin ja asianmukaisiin paikkoihin, noudattamalla kohtuullisia, hautaamisesta ja terveydenhoidosta annettuja hautauspaikkakunnan lakeja ja säännöksiä.

XXXII ARTIKLA

Tämä sopimus on ratifioitava ja sen ratifioimiskirjat on vaihdettava Washingtonissa. Sopimus tulee voimaan kaikkine määräyksineen kolmenkymmenen päivän kuluttua ratifioimiskirjain vaihtamisesta ja on sen jälkeen voimassa vuoden ajan.

Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli kuutta kuukautta ennen edellämainitun määräajan päättymistä ilmoita toiselle tahtovansa muuttaa tai poistaa jonkun tämän sopimuksen artikloihin sisältyvän määräyksen tai sopimuksesta luopua edellämainitun ajan umpeenkuluttua, sopimus on pysyvä voimassa epämääräisen ajan edellämainitun määräajan umpeenkuluttuakin, kunnes kuusi kuukautta on kulunut siitä, kuin jompikumpi Korkea Sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle haluavansa luopua siitä.

Tämän vakuudeksi asianomaiset täysivaltaiset edustajat ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sineteillään varustaneet.

Tehtiin Washingtonissa, D. C., kolmantenatoista päivänä helmikuuta tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentä neljä kahtena kappaleena suomeksi ja englanniksi, jotka molemmat tekstit ovat todistusvoimaisia.

Pöytäkirja

Allekirjoittaessaan Suomen Tasavallan ja Amerikan Yhdysvaltain kesken tehdyn ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimuksen allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat sopineet seuraavasta:

1) Kun tässä sopimuksessa käytetään "konsulivirkamies" sanaa, tarkoitetaan pääkonsuleita, konsuleita, varakonsuleita ja konsuliasiamiehiä, joille on myönnetty XIX artiklan 3 kohdassa edellytetty eksekvaatturi tai muunlainen tunnustuskirja; kuitenkin edellytetään, että XXVII artiklassa konsulivirkamiehille myönnettyjä tullikohteliaisuuksia on sovellettava virkapaikkaansa ensi kerran, ennen eksekvaatturin saamista matkalla oleviin konsulivirkamiehiin.

2) Tämän ystävyys-, kauppa ja konsulisopimuksen voimaantullessa Suomen ja Yhdysvaltain kesken noottienvaihdolla 2 päivänä toukokuuta 1925 Washingtonissa tehty sopimus sekä niinikään noottienvaihdolla 21 päivänä joulukuuta 1925 Washingtonissa tehty sopimus lakkaavat olemasta voimassa.

Vakuudeksi asianomaiset täysivaltaiset edustajat ovat tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet ja sineteillään varustaneet.

Tehtiin Washingtonissa, D. C. kolmantenatoista päivänä helmikuuta 1934 kahtena kappaleena suomeksi ja englanniksi, jotka molemmat tekstit ovat todistusvoimaisia.

*

RY-sopimus 1937

Onpa Suomi vuonna 1937 – toisen maailmansodan alla – laatinut ystävyyssopimuksen myös ”Meksikon Yhdysvaltojen” kanssa.  Sopimus solmittiin Washingtonissa. (rauha ja ystävyys);

22/1937

Dokumentin versiot

Ystävyyssopimus Suomen Tasavallan ja Meksikon Yhdysvaltojen välillä.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Meksikon Yhdysvaltojen Presidentti, haluten vahvistaa molempien maiden välisiä ystävyyssuhteita, ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja siinä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Hänen Ylhäisyytensä Suomen erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Amerikan Yhdysvalloissa, Herra Eero Järnefeltin,

Meksikon Yhdysvaltojen Presidentti:

Hänen Ylhäisyytensä Meksikon täysivaltaisen erikoissuurlähettilään Amerikan Yhdysvalloissa, Herra Tohtori Francisco Castillo Nájeran,

jotka, esitettyään toisilleen päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Rikkomattoman rauhan sekä vilpittömän ja pysyvän ystävyyden tulee vallita Suomen Tasavallan ja Meksikon Yhdysvaltojen Tasavallan samoin kuin myös molempien maiden kansalaisten välillä.

2 artikla.

Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että niiden väliset diplomaattiset suhteet järjestetään kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön mukaisesti. Niillä on puolin ja toisin oikeus lähettää asianmukaisesti akkreditoituja diplomaattisia edustajia, jotka vastavuoroisuuden ehdoin saavat asemamaassaan nauttia kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön mukaisia oikeuksia ja vapauksia.

3 artikla.

Sopimusvaltiot myöntävät toisilleen oikeuden nimittää konsuliedustajia kaikkiin toisen valtion satamiin, kaupunkeihin ja muihin paikkakuntiin, joihin minkä kolmannen maan tahansa on sallittu nimittää konsuliedustajia.

Saatuaan asemamaansa hallituksen tunnustuksen kummankin sopimusvaltion konsuliedustajat nauttivat toisen sopimusvaltion alueella kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön mukaista kohtelua, joka kaikissa tapauksissa ja vastavuoroisuuden ehdoin on oleva yhtä suosiollinen kuin eniten suositun maan konsuliedustajille myönnetty kohtelu.

4 artikla.

Sopimusvaliot ovat yhtä mieltä siitä, että molempien maiden välillä on, niin pian kuin mahdollista, tehtävä kauppasopimus.

5 artikla.

Tämä sopimus on ratifioitava kummankin sopimusvaltion perustuslakien mukaisesti ja ratifioimiskirjat vaihdettava Washingtonissa, D. C., mahdollisimman pian. Sopimus tulee voimaan heti, kun ratifioimiskirjain vaihto on tapahtunut.

Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen, jota on laadittu kaksi kappaletta, ja varustaneet sen sinetillään.

Tehty Washingtonissa 2 päivänä lokakuuta 1936.

*

YYA-sopimus 1948

Kolmekymmentä vuotta ja kaksi sotaa myöhemmin olikin ”vuorossa” legendaarinen YYA-sopimus, jonka nimeen Suomen ulkopoliittinen eliitti vannoi viiden vuosikymmenen aikana.  Vihdoin vuonna 1991 tuo liturgispoliittinen manifesti mitätöitiin, juuri kun suuri osapuoli romahti jalansijoilleen.

YYA:n voimassaolo – mutta ei sen tarunhohtoinen muisto – lakkasi näin:

Solmittaessa sopimusta Suomen ja Venäjän suhteiden perusteista vuonna 1992 sovittiin YYA-sopimuksen lopettamisesta Suomen ja Venäjän keskinäisellä noottien vaihdolla.  Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

Tuo mainittu Suomen ja Venäjän välinen SOPIMUS suhteiden perusteista löytyy asetustekstinä täältä: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063

*

YYA-sopimuksen teksti:

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017/19480017_2

17/1948

Dokumentin versiot

SOPIMUS ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö,

pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja SNTL:n välillä,

vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on molempien maiden elinetujen mukaista,

ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä

ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti,

ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin Mauno Pekkalan;

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö: SNT-Liiton Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoasiainministerin Vjatsheslav Mihailovitsh Molotovin,

jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2 artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

jne...

*

Ja lopuksi kuvia hakkusanalla ”Ystävyyssopimus”;

https://www.google.fi/search?q=yst%C3%A4vyyssopimus&biw=1440&bih=754&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0CDEQsARqFQoTCOfsva77tMcCFYGLLAodXc0NhQ&dpr=1

*

Etelä-Savo on tehnyt tällaisen maakunnallisen ystävyyssopimuksen:

http://www.esavo.fi/fi/page/262?newsitem=21

*

Vielä seitsemäs Ystävyyssopimus!

Suomi-Siam sopimus

Arkistolaitoksen aineistoluettelon mukaan Suomi on lisäksi vuonna 1918 solminut ystävyyssopimuksen Siamin valtion kanssa:

https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?start=11&direction=next&query=muiden&recordsCreator=ulkoasiainministeri%F6+lontoon+l%E4hetyst%F6&location=&classification=suomen+ja+muiden+maiden+v%E4liset+suhteet+suomen+suhde+muihin+maihin+kirjeist%F6&startDate=1316&endDate=2014&hakutyyppi=normal

 

Ulkoasiainministeriö. Lontoon lähetystö;  

Ulkoasiainministeriön Lontoon lähetystön arkisto;

KIRJEISTÖ
   Suomen suhde muihin maihin
   Suomen ja muiden maiden väliset suhteet;   

12.F:18 Suomi - Siam ystävyyssopimus

( 1918-1942 )    
    Yksikön tiedot arkistotietokannassa   

Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö: Oulun maakunta-arkisto

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Veikko,

kiitokset todella perusteellisesta selvityksestä!

Mielenkiintoisia ovat myöskin tuoreimmat, noin 70 sopimusta Venäjän kanssa; esimerkiksi ns. yya:n jatkosopimus.

Pelkkä maininta "Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen SOPIMUS suhteiden perusteista" vuodelta 1992 saa monien veret kiehahtamaan.

Ja varsinkin kun sitä vertaa yya-sopimukseen 1948. Yhtäläisyyksiä kun löytyy esimerkiksi edellisen 1 artilan ja jäkimmäisen 4 artiklan välillä:

1992 sopimuksen 4 artiklasta :

"Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuusta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle."

Vanhaan verrattuna siitä puuttuvat avun pyytäminen Venäjältä ja tarpeen vaatiessa yhdessä esiintyminen.

Kova mekkala nousi taannoin, kun sopimuksen tulkittiin estävän Nato-sopimukset.

Sorry; eksyin blogista vuosikymmenten loikkaan. Valtiosopimukset ovat kuitenkin jonkinlainen aasinsilta ;()

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset