Veikko Huuska

Mitä tapahtui todella? - Kiinan delvavaatio toisesta näkökulmasta nähtynä

 

Kiinan viimeviikkoinen – joidenkin mielestä yllättävä – valuuttasaneeraus, jonka seurauksena Yuan (toisest puhuvat Renminby`stä) delvavoitui kolmisen prosenttia johtui Kiinan KP:n politbyroon huolesta, jonka aiheena ovat BKT:n pitkään yli 7 %:n tasolla jatkuneen vuotuisen kasvun tyrehtyminen ja valtaisaksi arvioitu rakennus- ja investointikupla.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se jäätävä kritiikki, jonka FED ja Obama ovat saaneet niskaansa Yhdysvalloissa.  Siellä joukko johtavia kriitikoita kohdistaa ankaraa painetta yhdysvaltalaisen valuutta- ja rahapolitiikan ylimmmälle huipulle.

”Kiina tekee nyt sitä, mitä FED:in – Yhdysvaltain keskuspankin – johtajan Yellenin olisi pitänyt tehdä jo tovi sitten”, kritisoi muun muassa tunnettu sijoitusguru Keith Fitz-Gerald.  Ja mikä pahinta, Kiina tekee tämän kännösliikkeen avulla miljardien dollarien voitot.

*

Eli asia voidaan nähdä näinkin:

Kiinan valuuttamove ei ollut hätäpäissä tehty korjausliike, eikä sen tarkoitus varsinaisesti ollut pönkittää horjuvaa taloutta.  Ja kysymys siitä, oliko se edes yllätys, halutaan dementoida.  Kriitikot todistavat, että Kiinan toimenpide oli odotettu ja he jopa ilmoittivat siitä hyvissä ajoin etukäteen, ja ennen kaikkea: se on osa Kiinan pitkää ohjelmaa, jonka tavoitteena on – kuten tällä palsatalla olen ennenkin kertonut – johdattaa Yuan vapaasti vaihdettavaksi ja lopulta maailman johtavaksi varantovaluutaksi.

*

Viimeviikkoinen valuutan arvonmuutos oli merkittävin muutos, jonka Peking on tehnyt 20 vuoteen, ja suurin yksittäinen pudotus vuodesta 1994 , jolloin Kiina devalvoi valuuttansa.  Nyt Kiina järjesti ns. pienen devalvaation, jonka ohella sen keskuspankki viritti viitekorkoa entistä paremmin tukemaan viejiä ja lisäämään markkinaehtoista hinnoittelua Kiinan kotimarkkinoilla.  Lännen analyytikot kavahtivat tätä ja pitävät uhkana, koska sen tarkoitus on entistä selkeämmin ”hintojen vahvistaminen” vientimaa Kiinan hyväksi.

Mitä Lännen tarkkailijat eivät ymmärrä – tai halua kertoa – on se tosiasia, että Kiina on vuosien ajan suojautunut pääomien ulosvirtausta vastaan tukemalla Yuania, suojellut valuuttamääräisten lainojen ottajia ja vakauttanut Yuanin roolia maailmankaupassa sen tulevassa roolissa Kansainvälisen valuuttarahaston vahvistamana varantovaluuttana.  Iso päämäärä – isot jakoavaimet.

Niiden, jotka nyt näkevät – ja kritisoivat – että Kiinalla on jo nyt liikaa valtaa finassimaailmassa, pitäisi miettiä, miltä maailmaa näyttäisi tänään, jos Kiinan kansaa ei olisi hallinnollisin menetelmin estettyä viemästä valuuttaansa maailmalle.

*

Yuanin vaihtokurssin pudottaminen on selvästi keino tehdä tilaa markkinalähtöiselle hinnoittelulle.  Tätä taustaa vasten Washingtonin olisi kenties kannattanut pitäytyä pidättyvämmillä linjoilla kun se syytti Kiinaa valuuttakurssin manipuloinnista, erityisesti kun katsotaan ”kolikon toiselle” puolelle:

Toisin kuin Washington uskoo tai haluaa uskotella, että Kiinan valuutta olisi aliarvostettu, Yuanin reaalinen, efektiivinen, valuuttakurssi on noussut viimeisten neljän vuosineljänneksen aikana 33 %

*

Matkalla mailman vaihtovaluutaksi

Yuanin kurssin pudottaminen oli pelkästään loogista, ja yksi askel sillä polulla, jolla Kiina etenee pyrkiessään viemään valuuttansa täysin vaihdettavaksi.

Ennen vanhaan Kiina yksinkertaisesti asetti vaihtokurssin dollariin nähden – piti siitä itse kukin tai vihasi.  Täysin mielivaltaista hallinnointiahan se oli.  Siltä ajalta lähtevät väitteet valuutan manipuloinnista olivat oikeutettuja ja perustuivat faktoihin, nyt niiden oikeutus on jo merkittävästi kyseenalaisempi – viittaan edellämainittuun markkinavetoiseen hintasuhteen määritykseen.

Mutta nyt – sovellettavien säädösten mukaan markkinat toimittavat Kiinan Kansanpankille viestit kysynnästä, ja Kansanpankin on huomioitava markkinoiden viesti viitekoron ja spot valuuttakurssien julkaisua.  Valuutan tarjonnan ja kysynnän, ja näissä tapahtuneiden muutosten vaikutus valuuttakursseihin on merkittävä.  Toisin sanoen Kiina on siirtynyt markkinapohjaiseen hinnoitteluun.

Tämä on juuri sitä, mitä Kiina ehdottomasti tarvitsee saavuttaakseen IMF:n reservivaluutan aseman – että valuutta on vapaasti käytettävissä ja se hinnoitellaan markkinoilla.
*

Kiinan liikku teki heti dollarista vahvemman.  Tämä lisää paineita Yhdysvaltain viejille ja vastaavasti keventää tuojien kustannustapinetta – ja epäilemättä matkan edetessä pahentaa kaupan epätasapainoa Kiinan eduksi.

Samalla se myös siirtää kilpailuetua Pekingiin.  Teoriassa FED:in pääjohtaja Yellenin Tiimi olisi voinut torjua tai lieventää tämän vaikutusta Amerikassa tekemällä torjuvia toimenpiteitä, muun muassa yritysverotuksen alueella, analyytikot väittävät (siirtämällä Yhdysvaltain verokannan nousua jo varhain alkuvuodesta).  Keith Fitz-Gerald manailee voimakkain ilmaisuin: ”Sen sijaan että tämä ja pari muuta liikettä olisi tehty meillä – sen sijaan että on syyllistytty täysin taitamattomiin finanssipoliittisin virheisiin toinen toisensa jälkeen – kaiken lisäksi tietokantavetoinen (”data-friven” FED pelkää omaa varjoaankin”.  (Tarkoittaa, ettei FED:in johto hallitse markkinamekanismeja, eikä ymmärrä markkinoiden liikkeitä, eikä etenkään merkittävimpien kilpailijamaiden odotettavissa olevia toimia, vaan seuraa silmä kovana markkinadataa, ja reagoi käyräilmiöihin, ja siksi paitsi viiveellä, myöskin reaktiivisesti, eli ottavana osapuolena, vh).

*

Kiina yksinkertaisesti otti asiat omiin käsiinsä.
 

Washington ja New Yorkin väittävät että he eivät nähneet mitä oli tulossa, ja siksi väittävät kiven kovaan, että kaikki – Kiinan operaatio – tuli täytenä yllätyksenä.  Tämä ei voi olla totta.

Itse asiassa Kiina ilmoitti asiasta, tästä askeleesta. jo vuosia sitten.

Esimerkiksi: Kiinan Kansanpankin varapääjohtaja Yi Gang totesi 20. marraskuuta 2013, että "Ei ole enää Kiinan etu kartuttaa (tämän enempää) valuuttavarantoaan."

Zhou Xiaochuan, joka tuolloin toimi Kiinan keskuspankin johtajana ehdotti luotavaksi "supersovereign currency",  - eli kansainvälinen supervaluutta, ylivoimainen yksi valuutta, joka ei välttämättä enää toimisi kansallisena valuuttana, vaan sitä käytettäisiin ylikansallisena globaalina varantovaluuttana.

Ehdotus oli toki suuntautunut Dollarin ylivertaista asemaa vastaan, mutta liittyi aktuellisti Yhdysvaltain dollarin tunnettuihin ongelmiin finanssikuplan puhjettua talvella 2008.

Toisaalla muutaman kuukauden takaisessa blogissani olen dokumentein vahvistanut tiedon, jonka mukaan elokuussa (8.8.2008) Venäjän diplomaatit kysyivät Kiinalaisilta Pekingin olympialaisten avajaisseremonioiden yhteydessä kylmästi: Kaadammeko yhdessä US Dollarin?  Kiinalaiset kieltäytyivät silloin.  Heillä oli liikaa dollarimääräisiä velkoja.  Nyt molemmat suuvallat, sekä Venäjä että myös Kiina ovat siirtäneet ulkomaisia pääomia dollarisidonnaisuuden piiristä kasvavassa määrin muihin järjestelmiin, joista tässä mainitsen vain kullan.

*

Valuuttasota – vai taistelu vaihtovaluutan vakauden puolesta?

Tiivistäen voisi summata tämän jutun näin:

Washington näkee Kiinan kurssitarkennuksen aseena suoraan Dollarin sydämeen.

Kiina sanoo puolustavansa valuuttavakautta, niin Dollarin kuin omankin rahayksikkönsä eduksi.  Ja koska US Dollarin johtava puolustaja, FED, ei ole tehnyt Kiinan mielestä riittävästi, Kiinan oli toimittava.  Kiina toimi niin kuin Kiina toimi.  Juuri niin kuin Kiina oli jo 2008 ilmoittanut toimivansa.  Lännessä muisti joskus pätkii.


Pointtini on, että kun Washington näkee dollarin aseena, Kiina yhä pitää sitä vastuuta. Ja mukaisesti, että kansan näkemys maailmasta, Peking on yksinkertaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin puolustautua sillä meidän johtajamme voinut vai ei.
 

Mitä seuraavaksi?

Tällä kertaa Pekingin toiminta siirsi maailmantalouden painopistettä vahvasti Kiinan hyväksi. ”Valitettavasti, mutta Western Central Bankers ja poliitikot olisivat voineet estää tämän tilanteen, - toimimalla itse aktiivisesti ja viisaasti”, toteaa kansainvälinen kirjeenvaihtokaverini ja huokaa syvään.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Niin kauan kun yuan ei ole vapaasti vaihdettava valuutta se ei voi syrjäyttää dollarin tai euron merkitystä keskeisinä valuuttoina.

Kiina devalvoi valuuttansa 2 % dollaria vasten ja Kiinan keskuspankki antaa yuanin liikkua 2 % muutoksella putken sisällä. Tällä ei voi olla merkittävää vaikutusta Kiinan talouden heikkenemisen estämiseksi. Siihen olisi tarvittu suurempi devalvaatioprosentti.

Devalvaation ja keskuspankin sallimat liikkeet päivittäisessä kurssirajoissa ovat merkki mahdollisesta tulevasta liberaalisemmasta valuuttapolitiikasta ja halu päästä IMF:n eliittivaluuttojen joukkoon.

Vaikeata on. Kiina kontrolloi kaikkea rahaliikennettä, antaa pörssille satunnaisia sääntöjä ja rajoituksia sekä kauppaan liittyviä määräyksiä. Kiinassa käy vielä huonosti. seuraava maailmanlaajuinen lama alkaa Kiinasta. Eikä siihen enää kauaa mene.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Toinen hyvä veikkauskohde: Yhdysvallat.
Kumpi on velkaisempi? Kumpi on jännitteisempi?

Kiina pystyy velkojana ja häpeämättömänä hakkerina kyllä vaikuttamaan Yhdysvaltain talouteen. Kiinan sisäiset jännitteet tietysti ovat "nukkuva mammutti" - sen havahtuminen hereille ja jännitteiden paluu pintaan voi olla herkemmässä, kuin nyt uskomme.

Mutta tarkoitus ei ollut lähteä maalailemaan uhkakuvia, vaan valottaa sitä toistaiseksi kohtalaisen maltillista keinovalikoimaa, jolla Kiina toisaalta nostaa itseään tuohon mainittuun tavoitteeseen: että maailman kolmen johtavan valuutan joukkoon astuu myös Kiinan raha, ja sitten toisaalta hieman varoittaa ennalta Yhdysvaltoja, jossa on päämiehen vaalit lähestymässä, ja aina on otettava huomioon, että Obaman seuraaja voi olla hieman toisin orientoitunut..

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Veikko Huuska

Veikkaus se on sekin. Kaikesta huolimatta ihmettelen miksi kolme maailman taloutta dominoivaa valtaa, Yhdysvallat, EU ja Kiina, alkaisivat kisata keskenään esim. valuuttasodalla. Siinähän ei ole mitään järkeä, koska maiden taloudet ovat riippuvaisia toisistaan.

Venäjä pullautti itsensä pois tästä ryhmästä ja Venäjällä ei ole paluuta maailman johtavien talousmaiden joukkoon vuosikymmeniin. Venäjän osaksi on jäädä kaivannaisten ja energian reservimaaksi Kiinalle ja EU alueelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset