Veikko Huuska

Erkki Tuomiojan päiväkirjasta: Miten Suomi jallitettiin NACC:iin 1992

Erkki Tuomiojan päiväkirjasta: Miten Suomi vedettiin NACC:n "tarkkailijajäseneksi" 1992

*

Sadekesän korkeita huveja ovat kirjat.  Paksut kirjat, eritoten.  Erkki TuomiojanSiinä syntyy vielä rumihia. – Poliittiset päiväkirjat 1991-1994” on sellainen, 680 sivua.

Myönnän, että minulla oli joitakuita taka-ajatuksia, kun tartuin tähän mammuttiin – sen kansilehtikin tuo mieleen Donnerin ”Mammutin”, taitaa olla samaa kaliiberia.

Luen Tuomiojaa muistaen, miten epäparlamentaarisella ja kaikista turvallisuuspolitiikan suuriin linjauksiin välttämättömästi kuuluvista menettelyistä poikkeavilla tavoilla Suomi liitettiinkään syksyllä 2014 NATON isäntämaasopimuksen piiriin ja sen velvoitteiden – ja oikeuksien alaisuuteen.  Oikeudet vain surkuhupaista kyllä liittyvät NATO-osapuolen nauttimiin etuuksiin, meiltä siihen liittyy lähinnä ”kuitattu on ja luvattu on” –tasoinen avaimet käteen ojennus.

*

NATOn kanssa kuitattu Isäntämaasopimus (MEMORANDUM OF UNDERSTANDING (MOU)) 82/2014 – 8.9.2014 valmisteltiin Eduskunnalle luvatusta poiketen, ja perustus- ja muihin lakeihin sisältyvistä menoista piittaamatta.  Ulkoministerinä toimineelta Erkki Tuomiojalta vaadittiin useilta tahoilta tuolloin selvitystä ja perusteluja – valoa – mutta sitä ei saatu.

*

Mainitun MOU:n muistaen onkin mielenkiintoista lukea, mitä Erkki kirjoittaa päiväkirjassaan kerran kesällä 1992.

Näin Erkki Tuomioja: (NATO-suhteisiin liittyvä teksti muusta julkaistusta päiväkirjamassasta poimien; mustennokset VH:n);

”Torstai, 11. kesäkuuta (1992)

Kyselytunnilla yritetään avata uutta englantilaistyylistä käytäntöä Sasin kysymyksellä pääministerin päiväohjelmasta, joka antaa mahdollisuuden esittää kysymyksiä mistä tahansa ajankohtaisesta asiasta.  Pääasiaksi nousee viikonvaihteessa tapahtunut Suomen liittyminen NACC:n tarkkailijajäseneksiAholta yritetään tivata milloin ja missä päätös asiasta on Suomessa tehty ja kiertelevistä vastauksista voi päätellä, että ei missään, itse asiassa taitaa olla niin että emme edes tarkoittaneet  liittyä tarkkailijajäseneksi, olimme pyytäneet vain NACC:n kulloistakin pj-maata informoimaan meitä, mutta kun kutsu Oslon kokoukseen yllättäen tuli niin sinne mentiin ikään kuin vahingossa.  Uskomaton prosessi, josta auv aikoo tiistaina grillata Väyrystä.  Luultavaa on, että Aho (on] tilaisuuden jälkeen ainoa joka uskoo pääministerin selvittäneen asian ihan tyylikkäästi.”

*

”Tiistai, 16. kesäkuuta (1992)

Uav:ssa Paavo Väyrynen selittämässä miten päädyimme NACC:n tarkkailijajäseneksi.  Väyrysen selityksen mukaan kyse on aivan ”tavanomaisesta” ulkopoliittisesta päätöksenteosta jonka yhteydessä sekoilua on esiintynyt vain NATO:n päässä.  Tämä ei vakuuta valiokuntaa, joka on eritysien huolissaan siitä jos kyse todella on vain ”tavanomaisesta” päätöksentekotavasta.  Kun toisaalta itse ratkaisu, tarkkailijan asema NACC:ssä – tarkkailijajäsenyyttä ei järjestössä itse asiassa tunneta – on sinänsä perusteltu Suomen kannalta, olen sitä mieltä, että asiaa tuskin kannattaa enää dramatisoida jollakin uav:n lausumalla hallitukselle asiasta.  Sitä mahdollisuutta kuitenkin harkitaan torstain kokoukseen saakka.”

*

Torstai, 18. kesäkuuta (1992)

Aamulla olisi Nesteen hn, mutta Esko Aho on samanaikaisesti uav:ssa kertomassa USA:n matkastaan ja vastaamassa taas vaihteeksi NACC-asiaan.  Selittely on taas sitä luokkaa, että katson nyt edellisestä käsittelystä poiketen, että valiokunnan tulee puuttua asiassa harjoitettuun tolkuttomaan tohelointiin ja näin saatettaisiin tehdäkin, ellei valiokunta olisi päätösvallaton.

Eduskunnalla kolme istuntoa ja mm. lisäbudjettikäsittely ennen lomallelähtöä. …”

*

Lisäys:

NACC; North Atlantic Coperation Council – Pohjois-Atlantin Yhteistyöneuvosto;

The Euro-Atlantic Partnership Council (EAPC), a post-Cold War NATO institution, is a multilateral forum created to improve relations between NATO and non-NATO countries in Europe and those parts of Asia on the European periphery. States meet to cooperate and go to the range of political and security issues. It was formed on May 29, 1997 in the ministers meeting of Sintra, Portugal, as the successor to the North Atlantic Cooperation Council (NACC), which was created in 1991. It works alongside the Partnership for Peace (PfP), created in 1994.

Wikipedia;  https://en.wikipedia.org/wiki/Euro-Atlantic_Partnership_Council

Eli NATOn läheisyysorganisaatioksi perustettiin kylmän sodan päättäjäistunnelmissa 1991 NACC, jonka seuraava askel oli 1994 muodostettu NATOn Rauhankumppanuus (Partnership for Peace (PfP) orgaani.

*

Erkin tekstiä 1992 kesältä voi huomionarvoisin miettein verrata siihen aavistuksen verran ärsyyntyneeseen dabattiin, jota kävimme syksyllä 2014 (22 vuotta myöhemmin).

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175363-miksi-ulkoministeri-tuomioja-soi-sanansa-isantamaatuki-asiakirjan-kasittelyssa

Lisää linkkejä löytyy avainsanoilla.

*

NACC-tarkkailujäsenyys, jota siis järjestön säännöt eivät ET:n mukaan edes tunteneet, oli sentään paljon köykäisempi kytky, kuin MOU vm 2014.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Noista tarkkailijajäsenyyksistä ja muista saivarteluista en tiedä, mutta muistelmat ovat minullekin sadekesän huvia. Kun vertailee eri kirjoittajien versioita samoista tapahtumista, alkaa huvittaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Itse yritin selkeyttää tietämystäni siitä, miten johtavat poliitikot olivat hollilla Maastrichtin sopimuksen sisällöstä ja sen muodostamista velvoitteista EY-neuvottelujen aikaan. Voisin melkeinpä sanoa, että tulin entistä enemmän ymmälle, enkä suinkaan "kirkastunut". Sekavaa ja pätkittäistä tuntui olevan.

Siitä Erkille pisteet, että hän useampaan otteeseen totesi todenneensa, ja päivyrissään kirjoitti, että eri viskaalit Brysselistä ja muualtakin kyllä selkeästi totesivaat Suomen johtajille, että kandidaatti ei sitten ryppyile vastaan, vaan nielee kaikki rohdot. Eli paljon sitoumuksia, ja niihin vain myötäävä nieleminen.. Siis: johto kyllä tiesi, mitä tuleman piti, yhteisvaluuttoneen ja tulonsiirtounioneineen, jo 1991-1992, mutta eipä sitä pahemmin "laulettu" ulos.

Niin, ja että uudet kandidaatit joutuivat alistumaan paljon kovempaan koirakouluun, kuin mitä vanhat jäsenet koskaan, ja erityistesti juuri noina vuosina itse noudattivat! Vähän niinkuin simputuksen makua; ja kuitenkin EU:n (silloisen EY:n) ohjelma oli ekspansiivinen, ja hyviä uusia jäseniä kaivattiin. Ja tuo "partti", joka silloin vänkeytyi kynnyksen yli sisempiin kamareihin, olikin A1-luokkaa, etenkin kun vertaa sittemmin jäsenyyteen vihittyihin maihin, ja eräisiin tuolloisiin vanhoihin..

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Muistelen tunnelmia yhteisvaluuttaaan mentäessä sellaisiksi, että kyllä tiedettiin minne ollaan menossa ja juuri sen vuoksi mentiin. Oltiin perustellusti kyllästyneitä vuosikymmeniä jatkuneeseen inflaatio-devalvaatiokierteeseen. Eurossa nähtiin kehikko, joka pakottaisi ammattiyhdistysliikkeen lopettamaan inflatoristen palkankorotusten ulosmittaamisen. Kuvio euron kanssa kun oli selvää rautalankaa: jos palkat ylös, niin kilpailukyky alas ja työttömyys ylös.

Ei toiminut, entinen rohmuaminen jatkui, kiertotieksi tuli helppo velan saanti.

Idea olisi edelleenkin hyvä, mutta pojat tyrivät. Muuallakin kuin Suomessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Huvittavaahan tuo on, että olitpa sitten Väyrynen tai Tuomioja, hallituksessa ollessasi olet Nato-myönteinen (eli vastuuntuntoinen), oppositiossa päinvastoin.

Mutta vakavasti, Veikko: NACC johti siis rauhankumppanuuteen vuonna 1994 ja EAPC:n syntyyn vuonna 1997. Kuka niitä on vastustanut?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä oli siis juuri tätä näkökulmatekniikkaa: asia sinänsä ei näytä monellekaan edes johtavalle poliitikolle olevan "juttu sinänsä", vaan se miten sen haluaa nähdä juuri oman asemansa suhteessa.

Erkki Tuomiojan kanta selkiytyi myös sen mukaan, miten info siitä, mitä todella oli tapahtunut lisääntyi.

"...itse asiassa taitaa olla niin että emme edes tarkoittaneet liittyä tarkkailijajäseneksi...", ja tarkkailijajäsenen statusta ei edes ollut olemassa...

Nato on tietysti koko ajan pyrkinyt Pietarin lähialueelle, ja siinä käytännöllisena elementtinä (yhtenä) on ollut lähenevä yhteistyö Suomen kanssa, ja Suomen mahdollinen täysjäsenyys. Nyt Suomi Neuvostoliiton romahduksesta lähtien on tämän asian päällä pelannut kummallista peliä, jossa hämäryys ja epäselvyys ovat olleet johtava ohjenuora, jos tässä siinä nyt mitään "punaista lankaa" on ollutkaan. Kun sitten eräs johtava ulkopoliitikko tajuaa, että sinänsä kokolailla harmittoman ja kannaltamme enimmältään hyödyllisen NACC-ulkosjäsenyyden suhteen "valiokunnan tulee puuttua asiassa harjoitettuun tolkuttomaan tohelointiin", ja sekin sitten jää toteutumatta, kun painaa noi meinaan kesälomat päälle... Eikö tämä ole jonkinasteisen huomion väärti? Uskoisin, että ainakin yksi vaatimaton kesä-blogi sille kannatti omistaa?

PS.
Tarkkaanottan mitä Erkki tarkoitti "tolkuttomalla toheloinnilla"? Olettaisin, että toimenpiteellä oli selkeämpi idea taustalla, vaikka toteuttajafaktoreina olivatkin - Aho ja Väyrynen, ensisijassa. Siis suomalaiset nato-orientoituneet tahot heidän taustallaan.

Mitä sitten tulee linkattuun MOU-paperiin, sen toteuttaminen oli mielestäni edelleenkin luokaton juttu. Liian paljon epäselviä punkteja, mustia aukkoja. Tuomiojalla täytyi olla painava peruste toimia niin kuin Erkki toimi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiinnostavaa on, että Tuomioja lupasi selvin sanoin MOU-paperille eduskuntakäsittelyn, mutta ei kommentoinut, kun sitä ei tullut.

Historiantutkijat ulkopoliittisina päättäjinä ovat hankala juttu. Tuomiojan "linja" on, jos mahdollista, sekavampi kuin Paasikiven. Tosin molemmille on aina ollut selvää, että niin Saksan kuin Venäjänkin kanssa on pyrittävä olemaan samaa mieltä joka tilanteessa. Ei tarvita Einsteinia huomaamaan, mikä ongelma tästä seuraa.

Itse olen aikoja sitten päättänyt valita yksiselitteisesti eurooppalaisen federalismin, kun noita stadin kundeja ei voi ruotsalaisiin demareihinkaan vaihtaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset