*

Veikko Huuska

Oikeistolainen extremismi ja sen järjestöt Suomessa 1919-1944

Oikeistolainen extremismi ja sen järjestöt Suomessa 1919-1944

- Suomalaisia äärioikeistolaisia liikkeitä sotien välisenä aikana -

*

Suomessa esiintyi sotien välisenä aikana, oikeistolaisen hegemonian vallitessa, lukuisa määrä äärioikeistolaisiksi luonnehdittavia organisaatioita ja ryhmittymiä.  Saadaksemme edes summittaisen käsityksen poliittisen ja yhteiskunnallisen ”oikean laidan” temmeltäjistä, listasin tähän eri lähteistä kootun nimimääräisen luettelon, joka ei missään suhteessa ole kattava saati tyhjentävä.

Oikeastaan haluaisin joukkoistaa tämänkin aiheen siten, että kaikki tietäväiset ja halukkaat voisivat kommenttilistalle täydentää puuttuvia orgaaneja ja sektioita.  Kiitos jo etukäteen.  Tehdään se yhdessä.

*

Veijo Meri sanoi kerran, että rakkauden tunnustaminen toistuvasti on kuin puolittaisi sen joka kerta osiin, niin että lopulta siitä on jäljellä vain pienen postimerkin kokoinen ja painoinen jälki, jota pitää käsitellä pinseteillä.  Tavallaan 1930-luvun ääremmän oikeiston siivet ja fraktiot kilpailivat samassa lajissa, siinä, kuka on uskollisin ja urhoollisin vapaussodan perinnön vaalijana, isänmaan rakastajana ja Suomen asian hoitajana.  F.E. Sillanpää sanoi, että isänmaanrakkaus ei ole horkkatautisten toimintaa, vaan järjellistä ja ajateltua meininkiä, jossa huomioidaan koko kansa.

Urho Kekkonen puhui 4.4.1938 Lapualla: "Kirjailija F. E. Sillanpää, mies, jonka tuotannolla on vankat juuret suomalaisessa maaseudussa, on sanonut: "Me tiedämme mitä on isänmaa ja sen rakastaminen, maanpuolustustahto ja niin edespäin -- mutta me emme kanna tuota tietoa minään hermotautisena rasituksena, se löytyy meistä, kun tarvitaan."  https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10292/TMP.objres.1990.html?sequence=1

Miksi sitten äärioikeisto sen radikaalimpi sivu, ja suoraviivaisempi joukkokunta jakautui niin moniin porukoihin, kun vähempikin olisi ulkopuolisen silmin riittänyt?

Ekspansiivisen oikeistolaisen virtauksen oloissa kävi niin kuin kultarynnäkössä, osakekaupoissa kun taksimiehet alkavat jakaa sijoitusneuvoja aamuyön tunteina, ja kaikessa ajan hengen horinoissa niin voittoisalta vaikuttavien asioiden jäljillä juostessa:  siinä huonompikin mies huomaa äkkiä, että tämähän sujuu kuin heinänteko, joten miksi sitten en tekisi.  Ja kun kiipuportaat näyttävät kovin täysiltä ja orret jo miehitetyiltä, ja kun ne onnelliset ovat äskettäin sijansa saaneet, tuskin on toivoa että sieltä ihan kohta pöllähtäisivät poiskaan, joten helposti syntyy ajatus, jospa perustankin oman puljun, ja rupean sen keulaan.  Kuten alempaa näkyy, eräät – jopa professorimiehet – alkoivat rustailla tällaisia ”omia kaarnalaivoja”, ja parhaat jopa kaksin, kolmin ja ties miten monin kappalein, osin yhtäaikaakin.

 

Voidaan sanoa, että sotienvälisenä aikana oli sutinaa oikeiston puoleisen syrjän mättäillä.

Toivo Frigård luonnehtii epädemokraattisia yhteenliittymiä seuraavasti: Vaikuttaa siltä, että niiden jäsenkenttä ja niille suopea massa eivät saa minkäänlaista vaikutusvaltaa niiden epädemokraattisissa organisaatioissa ja poliittisissa ryhmäkunnissa.  Niinpä tärkeämpää ovat ne ns. eliittiryhmien rakenteet, lähtökohtaiset rajat jäsenten ja niiden ihmisten välillä, jotka hoitavat määrittävät aatteen ja johtavat toimintaa.

 

Olof Enckell, jääkäriliikkeen mies, arvioi kirjeessään runoilija-tulisielu Bertel Gripenbergille: ”Se, mikä minussa vastustaa natsismia ei liity mihinkään yksittäisiin detaljeihin, vaan siihen roskaväkeen ja puotiapulaismentaliteettiin, joka heil-huutoineen ja opeteltuine paraatikommervenkkeineen sitä dominoi”.

*

Tiedämme, että poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa olivat suhteellisen vähäisiä, kovista puheista – ja etenkin vuoden 1918 muodostamasta verenkarvaisesta taustafreskosta huolimatta.

Kun ahjo oli kuuma – tai ainakin tuntui siltä – poliittisen kentän pajasepät takoivat paita märkänä.

*

Sittemmin toisen maailmansodan loppuratkaisu yleensä, ja myöskin Suomen rintamalla, välirauhan ehdot, liittoutuneiden valvontakomissio, voittajan paine Pariisin rauhansopimuksineen ja epätietoisuuden aika jota monesti on kutsuttu ilmaisulla ”Vaaran vuodet” – kaikki tuo rauhoitti, tasasi kansaa ja tasasi tilejä.  Lehti kääntyi ja realisoi vaihtoehdot, johtoajatukseksi jäi uusi elämänusko koettelemusten jälkeinen työ tässä ja nyt, ideoiden, korkealentoisten ja toispuolisten aika oli osin ohi, osin ne korvasivat uudet virallistetut näkemykset.  Evakkojen asuttaminen, kylmät tilat, uudisrakennus, niukkuus, maanalaisen vasemmistolaisen näkemyksen nousu legaaliksi toiminnaksi ja parrasvaloihin, Paasikiveläinen jyrinä ja ohjaus: realiteetit.  Niihin tukeutuen ja niiden tarjoamassa liikkumatilassa ponnistaminen: uusi suomalainen linja, jonka takana oltiin tai ei oltu, käsi lämpimänä tai kylmästi nyrkkiin taskussa puristuen.

 

Tänään Suomi pohtii Immosta ja Vastarintaliikettä.  Pieniä, kovin pieniä, ovat silakat joulukaloiksi, sanoisi paljon nähnyt Lahtinen.

*

Huomaa:

Eri puolueiden puolueohjelmat löydät tämän linkin alta: http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SKSL

 

*

LISTA:

Sini-mustia järjestöjä, liikkeitä ja ryhmittymiä yms. sotien välisessä Suomessa;

 

Akateeminen Karjala-Seura – AKS (toiminnassa 1922-1944)  Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura

 

Aktiva Studentförbundet – A.S.; (1931-1936) ruotsinkielinen, traditionaaliseen eliittiin tukeutuva järjestö.  Wikipedia: http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/AktivaStudentfoerbundet

 

Aktiva kommittén (Aktionskommittén, Toimintakomitea, Aktiivinen Komitea, AK) (Runolinna, Ignatius)      http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/Aktivismen Nyaktivismens ledande organ var den 1915 grundade Aktiva kommittén (A.K.), som bestod av representanter för de borgerliga partierna, Militärkommittén, studenterna m.fl. grupperingar. Kommittén bedrev bl.a. värvning av folk till jägarrörelsen, grundade senare skyddskårer och anskaffade vapen.

 

Arvi Kalstan kansallissosialistit (”kalstalaiset”) (Arvi Kalstas nationalsocialister) https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvi_Kalsta  &  2. joulukuuta 1932 Kalsta tovereineen perusti Suomen Kansan Järjestön. Kalsta oli SKJ:n kiistaton johtaja ja puolueen kannattajia kutsuttiin kalstalaisiksi. Perustamansa puolueen kautta hän oli useita kertoja NSDAP:n vieraana Saksassa: muun muassa vuonna 1935, jolloin hän osallistui NSDAP:n poliittisille kursseille ja otti osaa sikäläiseen työpalvelukseen sekä oli muutenkin yhteydessä sikäläisiin poliittisiin tahoihin. SKJ lopetti toimintansa vuonna 1936. Järjestöön kuului parhaimmallaan 20 000 jäsentä.

 

Aseveljien Työjärjestö – A.T:j;  Alkuvuonna 1942 Arvi Nuorimo ja J.E. Tuominen lähtivät Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö - SKT:stä ja perustivat kilpailevan Aseveljien Työjärjestön .; https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseveljien_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6 Aseveljien Työjärjestö (A.T:j) oli suomalainen vuonna 1942 toiminut kansallissosialistinen puolue, jota johtivat Arvi Nuorimo ja J. E. Tuominen. -  A.T:j perustettiin alkuvuonna 1942, kun joukko Suomen Kansallissosialistisen Työjärjestön (SKTJ) aktiiveja irtautui Teo Snellmanin johtamasta puolueesta. Uuden järjestön perustajien mielestä SKT:n johto keskittyi epäolennaisiin asioihin eikä onnistunut käyttämään hyväkseen sen edustamien aatteiden noususuhdannetta. Loppuvuonna 1941 Suomen Kansallissosialistisesta Työjärjestöstä SKT:stä erotettiin kritiikkiä esittänyt Arvi Nuorimo, joka oli aiemmin ollut Snellmanin lähimpiä yhteistyökumppaneita. Nuorimoa seurasi J. E. Tuominen, joka oli liittynyt SKT:hen kannattajineen syksyllä 1940, kun hänen johtamansa Yhteisrintama-puolue sulautettiin järjestöön. Suurin osa Aseveljien Työjärjestön kannattajista rekrytoitiin Tampereelta, jossa SKT:n paikallisjärjestöllä oli ollut huomattavaa kannatusta

 

Exportfred (Vientirauha), perinteiseen eliittiin vahvasti tukeutuva, työnantajia ja erityisesti vientiteollisuutta ja rahoituslaitoksia lähellä ollut taistelujärjestö.

 

De Fältgrå (Kenttäharmaa) (Gröning, Hagfors, Runolinna, Honkanen ym/m.fl.) (;Frihetskrigets Fältgrå)

Finlands Folkorganisation – FFO (1932 - ); Keskeinen slogan: ”Työmies vapaaksi juutalais-marxilaisuuden valheesta”.  Järjestön keskeisenä perustajana toimi kapteeni Arvi Kalsta.  FFO osallistui vuoden 1933 eduskuntavaaleihin, ja julkaisi 1933-1934 aikakauslehtiä Herää Suomi sekä Hakaristi. – Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_J%C3%A4rjest%C3%B6

 

Finlands skyddsförbund (Suomen suojelusliitto) (1921 -  ) Suomen Suojelusliitto (Finlands Skyddsförbund) oli suomalainen vuonna 1923 perustettu kommunismin vastainen järjestö, joka kuului vuodesta 1924 alkaen jäsenenä Pariisissa perustettuun kansainväliseen kommunismin vastustamisliittoon (Entente internationale contre la III:e internationale). Suomen Suojelusliitto toimi vuoteen 1944 saakka joskin aktiivisimmillaan se oli 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Liiton perustajat olivat C. G. E. Mannerheim ja P. E. Svinhufvud. Liitto harjoitti kommunisminvastaista valistustoimintaa ja jakoi muun muassa lehdistötiedotteita. Suomen Suojelusliitto julkaisi 1929–1931 Suomen suojelusliitto ja Valkoinen vartio-nimisiä kuukausijulkaisuja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Suojelusliitto - Lue myös: http://runeberg.org/pieni/4/0246.html

 

Finska Frändefolkskämparnas Förbund – FFF (1933-1944) (; Suomen sukulaiskansojen taistelijoiden liitto) (1933-1944)

 

Frihetskrigets Frontmannaförbund – FFF (1929-1944); Frihetskrigets frontmannaförbund, fi. Rintamamiesten liitto, extremhögerbetonad veteranorganisation för deltagare i kriget 1918 på den vita sidan, gr. 1929. F. var en produkt av den politiska mobilisering på högerkanten som ägde rum i slutet av 1920-t. och kan under sina första år betraktas som en stödorganisation för Lapporörelsen. Efter 1932 deltog F. inte längre lika aktivt i utomparlamentarisk påtryckningsverksamhet. I stället började man ägna det sociala arbetet bland veteranerna större uppmärksamhet. Vid vinterkrigets utbrott hade förbundet inemot 23 000 medlemmar i drygt 200 lokalavdelningar. http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/FrihetskrigetsFrontmannafoerbund

 

Frihetskrigets Fältgrå  - Vapaussodan Kenttäharmaat.  https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.438361

 

För Frihet och Rätt-gruppen (Vapauden ja Oikeuden puolesta -ryhmä); FFO:sta ym.1936 erkautunut pienliike.  http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/SamfundetFolkgemenskap

 

Helsingfors frontmannaförening/Sveaborg (Helsingin rintamamiesyhdistys) (mm. everstit Kuussaari ja Huuha). https://sv.wikipedia.org/wiki/Frontmannaf%C3%B6reningen_Sveaborg & https://sv.wikipedia.org/wiki/Svensk_socialistisk_samling

 

Iskumiehet; Suomen Kansallissosialistisen Liiton alajärjestö, joka toteutti iskujoukot, joista myöhemmässä vaiheessa kehkeytyi Suomen Työväen ja Talonpoikain Liitto – STTL.  Katso: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6 Sekä; https://fi.wikipedia.org/wiki/Iskumiehet

 

Isänmaallinen kerho, eri paikkakunnilla; esim. Tre YKK; - ”1930-luvun poliittinen ilmasto näkyi myös korkeakoulussa. Oppilaskunnassa oli isänmaallinen kerho  ja sosialistinen kerho. Rehtori piti niiden toimintaa sopivana yhteiskunnallisessa korkeakoulussa eikä kieltänyt niitä.” http://www.uta.fi/ajankohtaista/alumni/ilmoitus.html?id=84524 – Lue myös; https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Jaakkola_(rovasti)http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/1998/niemi.html

 

Isänmaallinen kansanliike – IKL (1932-1944).  Peter H. Merkl määrittelee Lapuan liikkeen ja sen seurannaisjärjestön IKL: ”oikeistofasistisen liikkeen itäeurooppalaiseksi versioksi”.  Pappismiehillä, erityisesti pietistiseen herätysliikkeeseen kuuluvilla, oli näkyvä asema IKL:ssä.  Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4nmaallinen_kansanliike

 

Itsenäisyyden Liitto (1924-1944) https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_Liitto Jäsenluettelo 1930; http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo021as.htm

 

Kansallinen Liitto; Euroopassa useista kansallisia vastaavia kansallishenkisiä järjestöjä ja organisaatioita.

 

Kansallinen Uudistusliike; -  Katso lähemmin: SKTP.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6

 

Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö – KUT;  Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT) oli suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Teo Snellman. Välirauhan ja jatkosodan aikana toiminut liike tunnettiin myös nimillä Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö (KUT) ja Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue (SKTP). Puolueen äänenkannattaja oli vuosina 1940–1944 ilmestynyt Vapaa Suomi.  - SKT ja SKTP lakkautettiin Suomen ja Neuvostoliiton solmiman rauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan. –  Wikipedia: ”KUT levitti aktiivisesti propagandaa ja järjesti opintokerhoja. Tilaisuuksia vetivät Snellmanin lisäksi Eino Tilus, Hans Kalm, Toivo Loikkanen, Lauri Leinonen ja Arvi Nuorimo. Artturi Vuorimaa opetti nuoria. Paikallisjärjestöjä perustettiin kevääseen 1941 mennessä 13 kuntaan Helsingin ulkopuolelle. Syyskuun 1940 puolessavälissä KUT perusti SS-mies Edvard Karvosen johtaman propagandaosaston ”iskumiehet”, joka koostui noin kolmestakymmenestä nuoresta miehestä. Valpo kiinnostui iskumiehistä ja alkoi tutkia oliko kyseessä (lainvastainen) sotilaallisesti organisoitu järjestö. Ryhmän jäseniä kuulusteltiin marraskuussa. Osaston nimi muutettiin episodin jälkeen ”toimintamiehiksi” ja joitakin jäseniä erotettiin.”  Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6

 

Kansallissosialismin Kannatusyhdistys; Suomen Kansallissosialistit (SKS) oli vuosina 1941–1944 toiminut suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Yrjö Raikas.   SKS:n rekisteröidyt yhdistykset – Yleinen Kansallissosialistinen Yhdistys ja Kansallissosialismin Kannatusyhdistys – lakkautettiin Suomen ja Neuvostoliiton solmiman välirauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistit

 

Kansallissosialistien Järjestö – K.S.J.; Valtiollisen poliisin PM:n mukaan keväällä 1941 Suomessa toimi vain kaksi natsistista puoluetta tai ryhmittymää: K.S.J. sekä Suomalais-kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT), jotka osin olivat limittäiset tai peräti yksi ja sama asia.  Muistelmissaan sisäministeri Ernst von Born mainitsee tästä. - Syyskuussa 1940 Olavi Suvela lähti Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö - KUT:stä ja perusti Uus-sosialistisen Puolueen. Lokakuussa Vapaan Suomen toimittaja Pertti Paakkanen siirtyi (KUT:sta) Kansallissosialistien Järjestöön . – Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialistien_J%C3%A4rjest%C3%B6

 

Kansallissosialistinen Työjärjestö – KT.  - Kansallissosialistien Järjestöllä KSJ:llä oli läheiset suhteet ruotsinkieliseen Samfundet Folkgemenskap -yhdistykseen, jota Kalsta piti KSJ:n sisarjärjestönä. - Teo Snellmanin johtamaa Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä kalstalaiset sen sijaan halveksuivat.

 

Kansanliikkeiden Keskuskomitea (Folkrörelsernas Centralkommitté); Monitoimisen tohtori V.F. Johansonin ja Lapuan liikkeen johtoon kuuluneen Vihtori Herttuan Kosolan maatilalla Lapualla heinäkuussa 1932 pitämän työkokouksen puheena oli samannapaisten järjestöjen yhdistäminen tai ainakin synergiaetujen hankkiminen niitä edustavan Kansanliikkeiden Keskuskomitean perustamisen avulla.  Korkealentoisista tavoitteista huolimatta hanke riutui tempoilevan ajan aaltojen alle.  – Lue jos ehdit; http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/JohansonVF http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84820/bonas_johanna.pdf

 

Kenttäharmaat (Fältgrå) (1931 -  )

 

Kustaa Vaasa –ryhmä (n. 1937 perustettu pieni ja lyhytikäinen Ruotsin suurvalta-aikaan katsova ryhmittymä).  http://blogs.abo.fi/visuellastudier/2014/04/06/visuell-propaganda-i-finland-1900-1945/

 

Lalli-liitto (1929 -  ) (Lalli –liitto toimi avoimesti fasistisin teemoin), ” Äärivasemmiston näkyvä esiintyminen provosoi oikeistoa entistä jyrkempiin vastatoimiin. Vuonna 1929 syntyi useita kommunisminvastaisia järjestöjä, mm. Lalli-liitto ja Vapaussodan rintamamiesten liitto.”; http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys11/arvosteluperusteet11_polhis.pdf

 

Landskapsrörelse; (Maakuntain liike; (perustettu lokakuussa 1931), käytännössä sama kuin Remonttiliike (ks RL).  Jo perustamisvaiheessa levisi huhuja, joiden mukaan Maakuntain liike on yhtä kuin Lapuan liikkeen hybridi, jonka johtoon olisi nousemassa Antreasta oleva maanviljelijä Antti Juutilainen, joka oli 1915-1920 toiminut Viipurissa julkaistun Maakansan päätoimittaja ja joka oli istunut eduskunnassa 1917-1921.  Etsivä Keskuspoliisi (EK) sai helmikuussa 1933 ilmoituksen, jonka mukaan suunniteltiin pulaliikkeen ja Kalsta-liikkeen yhdistämistä Juutilaisen johdolla.  Samasta aiheesta vielä marraskuussa 1940 tehty ilmoitus on kytketty Teo Snellmaniin.;  ”I mitten av oktober 1931 avsnörde sig lappoanhängare, kristidsmän och frontmän i Viborgstrakten till en egen rörelse, som kallades Landskapsrörelsen (Maakuntien liike) eller Viborgsrörelsen. En central gestalt inom denna var lantbrukaren Antti Juutilainen (1882-1951) från S:t Andree. Vid det konstituerande mötet på Ostrobotnia i Hfrs 22/10 1931 presenterades ett program som endast i vaga ordalag berörde böndernas ställning, men i stället krävde bl.a. revidering av den lagstiftning som reglerade arbetarnas villkor, inskränkning av rösträtten samt resoluta ingrepp från samhällets sida mot kommunistisk och socialistisk agitation. Kristidsmän från Kalajokidalen framförde vid detta möte krav bl.a. på att tjänstemännens löner skulle halveras och förbudslagen bevaras, men vann inget gehör.” http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/Kristidsroerelsen

 

Lapuan liike (1929-1932).  Enst Nolte pohtii Lapuan liikettä oman tutkimusaineistonsa pohjalta ja pitää sitä puolifasistisena (”halvfascistisk”).  Lauri Hyvämäki arvioi Lapuanliikettä ja IKL:ttä keskeisten periaatteiden pohjalta (antikommunismi, antiliberalismi, antikonservatismi, omaksuttu johtajaperiaate, puoluearmeijan ylläpito sekä totalitääriset tavoitteet) ja päätyy arvioon, jonka mukaan fasismin määriteperusteet eivät täyty. Niinpä ko. liikkeitä ei voida pitää ”ehtana fasismina” (”äktä fascismen”), jossa mm. suomalaisen puolifasismin selkeimmät erottajat eurooppalaiseen ehtaan fasismiin ovat asennoituminen kirkkoon ja kristinuskoon, joihin suomalaisessa äärioikeistolaisuudessa/oikeistolaisessa ääriliikehdinnässä (”höger extremismen”) nimenomaan ”jakamaton positiivinen asennoituminen”.

 

Loimaa-kristidsrörelse (Loimaan pulaliike/pulamiehet) (doktor Johanson) (Loimaa-pulaliike); ensimmäisenä perustettiin pulaliike Loimaalla vuoden 1931 tammikuussa, ja huhtikuussa seurasi suurkokous samassa pitäjässä, jonne saatiin puhujaksi Teknillisen korkeakoulun professori Yrjö Jahnsson, joka oli virallisen pankki- ja rahapolitiikan näkyvin kriitikko.  Jahnsson tuki pulamiesten ideologiaa ja tuki toukokuussa 1931 Helsingin yliopiston dosenttia V.F. Johansonia; näistä kahdesta oppineesta herrasta tuli parin pulaliikkeen keulakuvia: Johansonista lapualaispohjaisen Loimaa liikkeen ja Jahnssonista sen muuntuman, Talouspulan Vastustamisliiton johtaja.  Viimemainitusta kehkeytyi tärkein pulaliike eteläisessä Suomessa.  – Lue pula-liikkeiden taustoista: http://www.hybrislehti.net/12013-talous-ja-tavikset/kriisin-vuodet ;; ”Pulaliikkeen vaatiessa toimenpiteitä, hallitus yritti ryhtyä niihin. Se laati pulaohjelman, johon suhtauduttiin ainakin maataloustuottajien äänenkannattajassa Maaseudun tulevaisuudessa positiivisesti.20 Pulaohjelmassa eduskunnalle esiteltiin monia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli helpottaa talonpoikien tilannetta. Yksi tavoite oli maatalouden velkojen vakauttaminen. Velkojen vakauttamiseen liittyen pääministeri Sunila pyysi V. F. Johanssonilta ehdotuksen obligaatiojärjestelmän kehittämisestä. Pulaliike halusi obligaatiojärjestelmää, sillä lyhytaikaisten luottojen nähtiin rasittavan suuresti talonpoikia. Obligaatiojärjestelmän tarkoituksena oli velkojen vakauttaminen niin, että valtio laskisi obligaatioita, joilla lyhyet luotot voitaisiin muuttaa pitkäaikaisiksi lainoiksi. Maatalouden velkoja pyrittiin vakauttamaan Maakiinteistöpankin kautta niin, että valtio olisi mukana ja että velkojat joutuisivat ottamaan maksuksi pankin obligaatioita. Maakiinteistöpankin toiminnan laajentamista käsiteltiin eduskunnassa syyskuussa 1931 pääministeri Sunilan ja maatalousministeri Mattssonin puolustaessa esitystä.21 Järjestelmä ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi, sillä monet velkojat kieltäytyivät vastaanottamasta obligaatioita. Talonpoikien osoittaessa mieltään tehotonta lakia kohtaan valtiovallan oli sorvattava sitä uudelleen niin, että Maakiinteistöpankki oikeutettiin vakauttamaan vaikeuksiin joutuneiden viljelijöiden velkoja kiinnityslainalla. Velkojan oli otettava vastaan obligaatioita, tai mikäli hän kieltäytyi, oli mahdollista tallettaa ne velkojan hyväksi.” ; ” Pääministeri Sunila kutsuikin heinäkuussa 1931 tohtori V. F. Johansonin maatilalleen ja antoi tälle tehtävän laatia selvityksen toimenpiteistä korkokannan alentamiseksi.” ;

 

Maakuntain liike (Landskapsrörelse); liikkeen ohjelmassa yhdistyi piirteitä Lapuan liikkeen, pulaliikkeiden ja (Vapaussodan) Rintamamiesliton teemoista.  Arbetarbladet kirjoitti 18.11.1931 liikkeestä: Ne kolme fasistista liikettä, jotka meillä esiintyvät, nimittäin Lapuan liike, maakuntain liike ja Rintamamiesliitto – ovat näin ollen yhdistäneet ohjelmansa”.  http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/Kristidsroerelsen

 

Militärkommittèn; http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/Militaerkommitten

 

Mustapaidat (1930-1936) https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustapaidat Katso myös; http://teknokekko.vuodatus.net/lue/2012/10/1932-1934-mustapaidat-vauhdissa &

http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/mustapaidat.html

 

Nivalan pulaliike/pulamiehet (Nivala-kristidsmännen) https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivalan_konikapina & http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/nivalan-konikapina.html

 

Nouseva Suomi https://fi.wikipedia.org/wiki/Nouseva_Suomi UKK; https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/10383/TMP.objres.462.html?sequence=1

 

Nuoret Valtakunnan Rakentajat – NVR; SKT:n nuorisojärjestö Nuoret Valtakunnan Rakentajat (NVR) perustettiin syksyllä 1940. NVR oli tarkoitettu aluksi 8–21-vuotiaille ja rekisteröitymisen (1943) jälkeen yli 15-vuotiaille. Jäsenet antoivat liittyessään valamaisen lupauksen kunnollisuudesta sekä uskollisuudesta johdolle ja omalle kansalle. NVR:ään kuului vuonna 1943 noin 100 jäsentä, joista puolet oli pääkaupungista. Järjestöllä oli kannatusta myös etenkin Kymenlaakson nuorison keskuudessa. NVR lakkautettiin rauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan.  https://books.google.fi/books/about/Nuoret_valtakunnan_rakentajat.html?id=81JSHAAACAAJ&hl=fi

 

Oppikoulujen Karjala-seurat (1924-1944)

 

Remonttiliike (Remontrörelsen) (radikaaleja jotka erotettiin Lapuan liikkeestä); itse asiassa = Landskapsrörelse/Maakuntain liike.; 1930-luvun alkuvuosien pulaliikkeitä, joiden kasvualustana oli suuren laman ongelmat, mutta joissa näyttäytyvät myös monenlaiset henkilökohtaiset ambitiot ja intrigit suloisessa sekamelskassa.

 

Samfundet Folksgemenskap: Samfundet Folkgemenskap oli vuosina 1940–1944 toiminut suomenruotsalainen kansallissosialistinen järjestö, joka perustettiin Söderkullan kartanossa syksyllä 1940. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin amiraali  Hjalmar von Bonsdorff ja sihteeriksi luutnantti Gunnar Lindqvist. Sipoo oli 1930–1940-luvuilla eräänlainen suomenruotsalaisen kansallissosialismin keskus, kartanonherra Bonsdorffin lisäksi paikkakunnalla asui Thorvald Oljemark, joka oli yksi aikakauden keskeisistä suomalaisista natsivaikuttajista. Perustavassa kokouksessa oli paikalla myös muun muassa Unto Boman (myöh. Parvilahti), joka vuosina 1941–1944 toimi suomalaisen Waffen-SS -vapaaehtoispataljoonan yhdysmiehenä Berliinissä. Hänen mukaansa ajatus pataljoonan muodostamisesta esitettiin ensimmäistä kertaa Samfundet Folkgemenskapin johtokunnan kokouksessa. Muita järjestön aktiiveja oli muun muassa teollisuus- ja pankkimies Pehr Norrmén, joka oli myös mukana SS-vapaaehtoisten värväystoiminnassa keväällä 1941.  – Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Samfundet_Folkgemenskap . -

Kansallissosialistien Järjestöllä KSJ:llä oli läheiset suhteet ruotsinkieliseen Samfundet Folkgemenskap -yhdistykseen, jota Kalsta piti KSJ:n sisarjärjestönä. - Teo Snellmanin johtamaa Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä kalstalaiset sen sijaan halveksuivat. http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/SamfundetFolkgemenskap

 

Sinimustat (1930-1936)  https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinimustat

 

Siniristi (juutalaisvihamielinen lehti; Teo Snellmanin perustaman kansallissosialistien järjestölehti); Tapparamies-ryhmän/gruppen perinteitä (1931-1935) jatkamaan 1935 perustettu ryhmä.  Osa katsoo, että kyseessä oli pelkkä jukaisu, ei liike. - Yhteisrintama - FFO:n perinnöstä ammentaneista n. 1936 perustetuista jatkajaorganisaatioista yksi, jäi kooltaan ja vaikutusvallaltaan vähäiseksi, kuten muutkin rinnakkaisjärjestöt (STR, FFR-gruppen, Kustaa Vaasa –gruppen ja Siniristi-ryhmä).  Vuonna 1939 alkoi ilmestyä Kustaa Vaasa -niminen julkaisu. Lehden ympärille syntyi vuonna 1942 Siniristi-yhdistys. Yhdistyksen perustamisen takana olivat Gunnar von Hertzen, Erkki Räikkönen ja Martti Mustakallio.; Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniristi_(j%C3%A4rjest%C3%B6)

 

SKS-Nuoret (Suomen Kansallissosialistit –järjestön Nuorisojärjestö); Vuonna 1943 Suomen Kansallissosialistien SKS-Nuoret yhdistyi NVR:ään

 

Suomalaisen Työn Puolue – STP; (1932 – 1944); Vapaan Työväenliiton rungosta 1932 erkautunut orgaani. - Uusi Suomalainen Puolue oli 1930- ja 1940-luvuilla toiminut suomalainen äärioikeistolainen puolue, jota johti insinööri Niilo Rauvala. Puolueen motto oli: ”Suomi suureksi ja rikkaaksi kansallisvaltioksi”. Vuosina 1933–1939 järjestö tunnettiin nimellä Suomalaisen Työn Puolue. Puolue lakkautettiin jatkosodan jälkeen voimaan tulleen välirauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 18. tammikuuta 1945

 

Suomalais-kansallissosialistinen Työjärjestö – SKT; (Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö) Valtiollisen poliisin PM:n mukaan keväällä 1941 Suomessa toimi vain kaksi natsistista puoluetta tai ryhmittymää: K.S.J. sekä Suomalais-kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT), jotka osin olivat limittäiset tai peräti yksi ja sama asia.  Muistelmissaan sisäministeri Ernst von Born mainitsee tästä. – Wiki: Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT) oli suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Teo Snellman. Välirauhan ja jatkosodan aikana toiminut liike tunnettiin myös nimillä Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö (KUT) ja Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue (SKTP). Puolueen äänenkannattaja oli vuosina 1940–1944 ilmestynyt Vapaa Suomi.  - SKT ja SKTP lakkautettiin Suomen ja Neuvostoliiton solmiman rauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan.  Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6

 

Suomalaissosialistinen Työväen Puolue – SSTP ; Diplomaattina toiminut Teo Snellman katkeroitui valtioita kohtaan, kun hänen uransa katkesi vuonna 1934 skandaaliin. Snellman piti itseään syyttömänä, syytti juutalaisia ja alkoi kirjoitella äärioikeiston eri lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja oli yhteyksissä muun muassa Suomalaissosialistiseen Työväenpuolueeseen

 

Suomen Heimosoturien Liitto – SHSL; https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosoturi

 

Suomen Kansallissosialistinen Liitto - SKSL (1932 - ); järjestö perustettiin syksyllä 1932, perustajana toimi Yrjö Ruutu, apulaisenaan Juhani Konkka (alias Urho Torikka); se julkaisi Kansallissosialisti –lehteä.  SKSL:n keskustelukokouksessa 18.9.1932 Arbetets Vänner´ien tiloissa Sörnäisissä ammattiyhdistysmies Niilo Wälläri kysyi, mitä eroa kansallissosialisteilla on sosialidemokraatteihin nähden, johon Konkka vastasi, että siinä missä sosialidemokraatit vastustavat sosialisointia, SKSL toivoo valtion ottavan haltuunsa yritykset (valtiollistaminen).  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaissosialistinen_puolue  Ohjelma; http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SKSL/skslyleis1932

Suomen Kansallissosialistinen Kansanpuolue – SKP; Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö - KUT:n nimi vaihdettiin  Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue -  SKT:ksi lokakuussa 1940. Muutosta perusteltiin sillä, että KUT:n linjaukset olivat täysin yhteneväisiä kansallissosialismin perusajatusten kanssa. Samalla otettiin käyttöön järjestötunnus: kilpi, jonka sisällä Suomen lippu, ristin keskellä ympyröity punainen hakaristi valkoisella pohjalla. Snellman piti myöhemmin nimenmuutosta taktisena virheenä, koska potentiaaliset kannattajat suhtautuivat epäillen vieraisiin ulkomaisiin aatteisiin. SKT:n muodollinen perustava kokous pidettiin 8 marraskuuta 1940. Perustajajäseniä olivat Snellmanin ohella Eino Tilus ja Arvi Nuorimo. SKT merkittiin yhdistysrekisteriin huhtikuussa 1940.  SKT:hen kuului marraskuussa 1940 noin 150 jäsentä, joista kaksi kolmasosaa asui Helsingissä. Parhaimmillaan puolueella oli Helsingissä noin 250–300 jäsentä ja useampia osastoja. Keväällä 1941 SKT:lla oli yhteensä 49 paikallisjärjestöä ja järjestö eli nousukauttaan. - Huhtikuussa 1941 SKT:stä irtautui puoluesihteeri Aaro Salomaa, joka perusti kannattajineen lyhytikäiseksi jääneen Suomen Kansallissosialistisen Kansanpuolueen.- SKP.  SKP piti Snellmania hyvänä natsina mutta liian aristokraattisena kokoamaan kansaa. SKP:n ohjelmassa vaadittiin muun muassa maan yksikielisyyttä, parlamentarismin korvaamista korporatistisilla metodeilla sekä Suomelle elintilaa. SKP:n puheenjohtaja oli Erkki Leikola.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6

 

Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue - SKTP;  Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT) oli suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Teo Snellman. Välirauhan ja jatkosodan aikana toiminut liike tunnettiin myös nimillä Kansallisen Uudistustyön Työjärjestö (KUT) ja Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue (SKTP). Puolueen äänenkannattaja oli vuosina 1940–1944 ilmestynyt Vapaa Suomi.  - SKT ja SKTP lakkautettiin Suomen ja Neuvostoliiton solmiman rauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan. – Wikipedia: Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue –SKTP; Jatkosodan syttyminen vaikeutti kansallissosialistien toimintaa, kun suurin osa jäsenistä siirtyi rintamalle. Liikkeen taloudellinen tilanne heikkeni. Yhteistyöstä muiden natsien kanssa keskusteltiin, ja jäseniä meni mukaan yhteistyöjärjestö Suomen Valtakunnan Liittoon, mutta elokuussa 1942 Snellman tovereineen perusti Turussa Suomen Kansallissosialistisen Työväenpuolueen. SKT:tä ei lakkautettu muodollisesti, mutta Snellman-johtoinen ”kansallinen uudistusliike” alkoi esiintyä enimmäkseen SKTP:n ja nuorisojärjestönsä (NVR) nimissä.  Profiilin muutoksessa oli kyse ennen kaikkea yrityksestä valloittaa tamperelaiset työläiset, joiden keskuudessa SKT:llä oli ollut hyvät asemat ennen Aseveljien Työjärjestön perustamista. SKTP:n toimisto sijoitettiin Tampereelle ja toiminta alkoi marraskuussa. Samoihin aikoihin sai alkunsa Helsingin osasto. Puolueohjelma ilmestyi vuoden 1943 puolella. Vuoden 1943 lopussa SKTP yhdisti voimansa Suomen Kansallissosialistien kanssa.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistinen_Ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6

 

Suomen Kansallissosialistit - SKS; Vuoden 1943 lopussa SKTP yhdisti voimansa Suomen Kansallissosialistien kanssa. – Katso lähemmin: SKTP.

Suomen Kansallissosialistit –järjestön SKS-Nuoret – katso: SKS-Nuoret.

 

Suomen Kansan Järjestö, (Finlands Folkorganisation´in – FFO:n eräänlainen suomalaistettu rinnakkaisverso:  2. joulukuuta 1932 kapteeni Arvi Kalsta tovereineen perusti Suomen Kansan Järjestön. Kalsta oli SKJ:n kiistaton johtaja ja puolueen kannattajia kutsuttiin kalstalaisiksi. Perustamansa puolueen kautta hän oli useita kertoja NSDAP:n vieraana Saksassa: muun muassa vuonna 1935, jolloin hän osallistui NSDAP:n poliittisille kursseille ja otti osaa sikäläiseen työpalvelukseen sekä oli muutenkin yhteydessä sikäläisiin poliittisiin tahoihin. SKJ lopetti toimintansa vuonna 1936. Järjestöön kuului parhaimmallaan 20 000 jäsentä

Wikipedia; Kansallissosialistien Järjestö (KSJ) oli vuosina 1940–1944 toiminut suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Arvi Kalsta. Puolueen ohjelma oli sama kuin Suomen Kansan Järjestöllä (SKJ 1933–1936), jossa monet KSJ:n aktiiveista olivat aiemmin vaikuttaneet. – Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_J%C3%A4rjest%C3%B6

 

Suomen Lukko (1930 - ) Lue lisää mm: M Mäki-Panulan gradu Jyväskylän yliopistosta vuodelta 2001: Hallitusmuototaistelusta Isänmaalliseen kansaliikkeeseen.  https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13432  &  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Lukko

 

Suomen Työrintama (1936-1937); FFO:sta ym. 1936 erkautunut pienliike.  -  Suomen Kansallissosialistien Järjestön (SKJ) kerran viikossa ilmestynyt äänenkannattaja Kansallissosialisti aloitti 4. tammikuuta 1941. Päätoimittajaksi valittiin Raikas, SKJ:n viimeinen puheenjohtaja ja sitä seuranneen Suomen Työrintaman (1936–1939) johtohahmo. Maaliskuussa 1941 lehden levikki oli noin 6 500. Keväällä 1941 KSJ oli mukana suomalaisten värväämisessä SS:ään. Puolueen pyrkimyksiä johti Väinö Kari.  Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ty%C3%B6rintama

Suomen Työväen ja Talonpoikain Liitto – STTL; Syksyllä 1933 (Iskumiehet-ryhmittymän/"Työväen, talonpoikain ja henkisentyöntekijäin vaaliliitto" –nimisen vaaliorganisaation puheenjohtaja Nykänen ajautui riitoihin puoluetovereidensa kanssa. Oppositio syytti Nykästä itsevaltaisuudesta, jota hän oli osoittanut vaalikampanjan yhteydessä. Nykänen oli käynyt puoluehallitusta konsultoimatta pyytämässä puolueelle avustuksia vasemmistolaiselta järjestöltä. Pettyneet kannattajat lähtivät tämän seurauksena puolueesta kauppias Lennart Mäkelän johdolla. Repeämä toimi hetken nimellä Iskujoukot, kunnes Mäkelä 1934 perusti Suomen Työväen ja Talonpoikain Liiton. Vietti Nykänen siirtyi vuonna 1934 IKL:ään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Iskumiehet

 

Suomen Valtakunnan Liitto – SVL (Björn Smeds julkaisi sodan loppuvaiheissa 1944 Tukholmassa salanimen Erik Grönberg suojassa metatodellisuuteen perustuvan teoksen.  Smeds paitsi että oli Samfundet Folkgemenskap –järjestön perustajajäsen, toimi lisäksi Arvi Kalstan SKJ:ssä (Suomen Kansan Järjestö), sekä toimeksiantajana saksalaisessa tiedusteluelimissä.  Smeds kuvasi eloisasti miten yhdysorganisaatio Suomen Valtakunnan Liitto perustettiin, mutta jättää mainitsematta toimijoiden nimet.  -  Katso lähemmin: SKTP.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Valtakunnan_Liitto

 

Suunta-ryhmä (1919-1925)

 

Talouspulan Vastustamisliitto, (1931-), eteläisen Suomen näkyvin pulaliike, jonka johtohahmoksi asettautui Teknillisen korkeakoulun professori Yrjö Jahnsson, joka oli myös virallisen pankki- ja rahapolitiikan näkyvin kriitikko. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13432/9513922723.pdf?sequence=1

 

Tapparamies-ryhmä/gruppen; (1931-1935 toiminut); Suomen Lalliliiton ja Frihetskrigets Frontmannaförbundetin erillinen mutta perinnerakenteeseen kytkeytynyt järjestö/julkaisu.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniristi_(lehti)

 

Teo Snellmanin kansallissosialistit (Teo Snellmans nationalsocialister); sen järjestölehti oli Siniristi-lehti.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Teo_Snellman

 

Uus-Sosialistinen Puolue – USP; Syyskuussa 1940 Olavi Suvela lähti KUT:stä ja perusti Uus-sosialistisen Puolueen. Lokakuussa Vapaan Suomen toimittaja Pertti Paakkanen siirtyi Kansallissosialistien Järjestöön .

 

Valtakunnan Liitto https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Valtakunnan_Liitto

 

Vapaa Työväenliitto; http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-vapaa-tyovaenliitto   https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Vapaa%20ty%C3%B6v%C3%A4enliitto&type=Author & http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sanoista-tekoihin-1

 

Vapaussodan Rintamamiesten Liitto – VRL (1929 – 1944). Vuoden 1944 välirauhan jälkeen lakkautetut järjestöt; m.m.; V.R.L:N piirit ja alaosastot: Rintamamiesten Naisliitto ja alaosastot. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rintamamiesliitto

 

Viborgrörelse; eräs Pulaliikkeiden ilmentymä; ”I mitten av oktober 1931 avsnörde sig lappoanhängare, kristidsmän och frontmän i Viborgstrakten till en egen rörelse, som kallades Landskapsrörelsen (Maakuntien liike) eller Viborgsrörelsen. En central gestalt inom denna var lantbrukaren Antti Juutilainen (1882-1951) från S:t Andree.” http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/Kristidsroerelsen

 

Vientirauha (Exportfred) (Martti Pihkalan järjestö; ”Pihkalan kaarti”) (1920 - )  Suomalaiset kommunistit ja sosiaalidemokraatit kävivät 1920-luvun alussa valtataistelua Suomen Ammattijärjestön ja ammattiliittojen johdosta. Työnantajat eivät kuitenkaan tunnustaneet ammattijärjestöjä neuvottelukumppaneiksi ja perustivat Vientirauha Oy:n vuonna 1920 murtamaan lakkoja. Vientirauha Oy:ta johti aktivisti ja jääkärivärväri Martti Pihkala, jonka mukaan järjestöä kutsuttiin myös Pihkalan kaartiksi. Yksi järjestön asiamiehistä oli Vihtori Kosola . ; https://fi.wikipedia.org/wiki/Vientirauha

 

Yhteiskunta-liitto (1932 - 1932) (toimi avoimesti fasistisin teemoin); perustaja taiteilija Olavi Suvela.  Ohjelmassaan liitto korosti totuutta ja taistelua filosofoinnin ja ohjelmallisten pohdintojen sijasta; kärkiajatuksiin kului, että maan elinkeinoelämän kaikkine elinkeinoineen ja ammattikuntineen tuli muodostaa elimellinen kokonaisuus; tähän organismiteoriaan kuului myös näkemys yhteiskunnasta elävänä organismina – melko tyypillinen laina fasismin valtio-opillisista perusteista.  Järjestöhilleri V.F. Johansson organisoi heinäkuussa 1932 Yhteiskunta-liiton julkaisemaan Valtakunta –nimistä lehteä, jonka tarkoitus nimensä mukaisesti oli toimia erinäisten äärioikeistoalaista idelogiaa tunnustavien järjestöjen yhdyssiteenä, mutta lehti lopahti parin numeron jälkeen.

 

Yhteisrintama - FFO:n perinnöstä ammentaneista n. 1936 perustetuista jatkajaorganisaatioista yksi, jäi kooltaan ja vaikutusvallaltaan vähäiseksi, kuten muutkin rinnakkaisjärjestöt (STR, FFR-gruppen, Kustaa Vaasa –gruppen ja Siniristi-ryhmä).; Loppuvuonna 1941 Suomen Kansallissosialistisesta Työjärjestöstä SKT:stä erotettiin kritiikkiä esittänyt Arvi Nuorimo, joka oli aiemmin ollut Snellmanin lähimpiä yhteistyökumppaneita. Nuorimoa seurasi J. E. Tuominen, joka oli liittynyt SKT:hen kannattajineen syksyllä 1940, kun hänen johtamansa Yhteisrintama-puolue sulautettiin järjestöön. Suurin osa Aseveljien Työjärjestön kannattajista rekrytoitiin Tampereelta, jossa SKT:n paikallisjärjestöllä oli ollut huomattavaa kannatusta.; Suomessa 1930-luvulla toiminut äärioikeistolainen puolue.

 

Yleinen Kansallissosialistinen Yhdistys YKSY; Suomen Kansallissosialistit (SKS) oli vuosina 1941–1944 toiminut suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Yrjö Raikas.

  SKS:n rekisteröidyt yhdistykset – Yleinen Kansallissosialistinen Yhdistys ja Kansallissosialismin Kannatusyhdistys – lakkautettiin Suomen ja Neuvostoliiton solmiman välirauhansopimuksen 21. artiklan nojalla 23. syyskuuta 1944, heti samana päivänä, kun sopimus hyväksyttiin ja astui voimaan.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallissosialistit

 

Yrjö Ruudun kansallissosialistit (Yrjö Ruutus nationalsocialister); https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Ruutu

 

*

 

Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen välillä;

 

21. artikla:

21. Suomi sitoutuu heti hajoittamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset (fassisminluontoiset) poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoinkuin muutkin järjestöt, jotka harjoittavat Yhdistyneille Kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa, sekä vastaisuudessa olemaan sallimatta tämäntapaisten järjestöjen olemassaoloa.

 

Lähde: http://heninen.net/sopimus/1944_f.htm

 

*

 

Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä sisältää suomalaiset yhdistykset, jotka lakkautettiin jatkosodan päättäneen Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1944 solmiman Moskovan välirauhansopimuksen nojalla.

Valtioneuvosto lakkautti sopimuksen nojalla vuosina 1944–1946 yhteensä 3 327 yhdistystä tai yhteisöä, mutta toimintansa lopetti tai joutui lopettamaan myös lukuisia muita yhteisöjä, kuten sotilaspoika ja lottatyttöosastoja sekä oppikoulujen ja seminaarien Karjala-seuroja. Suurin osa lakkautetuista järjestöistä koostui suojeluskuntien, Rintamamiesliiton, Heimosoturien, IKL:n ja Suomen Aseveljien Liiton paikallisosastoista.

LISTA;

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_v%C3%A4lirauhansopimuksen_perusteella_lakkautetuista_j%C3%A4rjest%C3%B6ist%C3%A4

 

*

 

Yleinen Kansallissosialistinen Yhdistys
Nuoret valtakunnan rakentajat
Kansallissosialistit
Siniristi
Samfundet Folkgemenskap
Suomen Kansallinen Sanomalehtimiesliitto
SS-Aseveljet
Akateeminen Karjala-Seura
Akateemisten Naisten Karjala-Seura
Isänmaallisen Kansanliikkeen kannatusyhdistys ja 406 paikallisyhdistystä
Kansallissosialismin Kannatusyhdistys
Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö
Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue
Suomen Kansallissosialistisen Liiton kannatusyhdistys
Vapaussodan kenttäharmaat
Svenska Tysklandsvänner i Finland
Suomen Työrintama
Suomalais-sosialistinen Työväenpuolue
Suomen Vartijain Yhdistys
Vapaan Suomen Kannatusyhdistys
Rintamamiesliitto ja sen 232 paikallisyhdistystä
Rintamamiesten Naisliitto ja sen 58 paikallisosastoa
Suomen Suojelusliitto
Inkerin Liitto
Suomen Heimosoturien Liitto
Luova Työ
Suomen Luovan Työn Liitto
Suomen Kansallissosialistinen Liitto
Suomen Heimosoturien Liiton kannatusyhdistys
Turun Inkeriläinen Kerho
Suomen Vapaa Merimiesliitto
Vapaussodan Uudenmaan rakuunat
Vapaussodan Raakunain Tampereen osasto
Suojeluskuntajärjestö, 38 suojeluskuntapiiriä ja 714 paikallista suojeluskuntaa
Lotta Svärd ja sen 787 paikallisosastoa.
150 suojeluskuntien kannatusyhdistystä ja harrastuskerhoa
21 suojeluskuntien kannatusyhdistystä ja harrastuskerhoa sekä Helsingin Lottavoimistelijat
15 rintamamiesyhdistystä ja niihin liittyvää paikallisjärjestöä
Vapaussoturien Huolto
Vapaussodan rakuunat ja 1 paikallinen vapaussoturiyhdistys
Deutsche Handelskammer in Finnland – Saksalainen Kauppakamari Suomessa
Deutscher Männergesangverein
Deutscher-Finnischer Wirtschaftsbund
Finnisch-Deutscher Studentverein
Deutscher Wohltätigkeitsverein in Finnland
Deutscher Jägerbund Zweigruppe Finnland
6 paikallista saksalaista tai saksalais-suomalaista yhdistystä
Suomalais-virolainen Seura ja 2 paikallista Viron ystävyysseuraa
Suomalais-latvialainen yhdistys
Suomalais-liettualainen yhdistys
Venäjältä paenneiden Suomen kansalaisten seura ja sen 1 paikallisseura
Ryska Kolonin i Finland
Ukrainalainen Hromada Suomessa
Rysk-Finska föreningen f.d. militärer
Voimistelu- ja Urheiluseura Unitas
Zweno
Ajan Sanan kannatusyhdistys
Iskumiehet
Isänmaallisen Kansanpuolueen Keskusjärjestö
Isänmaallisten Työntekijäin Yhdistys
Kansallispoliittinen Yhdistys
Kansan Vapauden Liitto
Helsingin Suomalaissosialistit
Suomen Lukko ja sen 2 paikallisyhdistystä
Uusi Suomalainen Puolue
Valvojain Kerho
Yhteisrintama
3 Lapuan liikkeen ja 3 Sinimustien paikallisosastoa
Kansallisen Uudistusliikkeen Työjärjestö
Suomen Kansallinen Työväenpuolue
Suomen Kansallissosialistien Työrintama
Suomen Kansallissosialistisen Työjärjestön kannatusyhdistys
Suomen Kansanliikkeen Yhdistys
Uus-sosialistinen Puolue
Heimojärjestöjen Liitto ja 4 paikallisseuraa
Suomen Heimotyöseura
Viipurin Kansallissosialistinen Yhdistys
Suomen Aseveljien Liitto ja sen 708 paikallisosastoa
Helsingin Voimistelu- ja Suunnistamisyhdistys
Ålands Skytteförening
Keski-Suomen Kerho
Karjalakerhojen Keskusliitto ja sen 17 paikallisosastoa
Itäkarjalaisten koulukodin kannatusyhdistys
1 aseveliliiton paikallisosaston kannatusyhdistys
2 suojeluskuntien paikallisyhdistystä
12 ruotsinkielistä rintamamiesyhdistystä
27 paikallista ilmapuolustusyhdistystä
Luftsvärnsförening
32 heimosoturien paikallisosastoa
Lahden Ilmailuyhdistys
Nurmeksen purjelentokerho
Keljon Lentokerho
Itsenäisyyden Liitto
Ylioppilasoikeisto

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kiitos taas. Olikohan meillä liikkeitä, jotka tekivät selvän eron natsismin, ja fascismin välillä, esim. kannattaen vain jälkimmäistä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset