Vallan oikeutuksesta EU:n ja Troikan toiminnassa: Länsi rikkoo periaatteitaan

*

Vallan oikeutuksesta Kreikan kriisin hoidossa: EU rikkoo pyhiä prinsiippejään

(Kreikan kriisi… enemmänkin tässä on Euron ja EU:n kriisi, VH)*

*

I-Osa: Teoreettinen tulokulma

Euroopan Unioni ja Troikka hobbesilaisesta näkökulmasta arvioituna

Thomas Hobbesin edeltäjä Jean Bodin (1530-1596) asettui sille kannalle, että vallan haltijan valtuuksissa tulisi olla eräitä rajoituksia.

Tähän Hobbes (1588-1679) ei tahtonut suostua.  Vallan haltijan piti olla kaiken arvostelun yläpuolella ja oli täysin johdonmukaista, että Hobbes halusi myöntää hänelle rajoittamattoman oikeuden kaikkien mielipiteen ilmaisujen sensurointiin.

Siitä seurasi, että poliittiset puolueet oli kielletty.  Käsityksensä valtion hallitusvallasta Hobbes esittää seuraavana supistelmana:
 

”[Vallan haltijan] Valtaa ei voida siirtää muille ilman hänen suostumustaan.  Hän ei voi sitä menettää.  Alamaiset eivät voi syyttää häntä tuomioistuimessa vahingosta, jonka hän on heille aiheuttanut.  He eivät voi häntä rangaista.  Hän on ainoa lainsäätäjä ja korkein tuomari.  Hän tekee päätökset sodasta ja rauhasta.”

*

Kommentaari

Euroopan Unioni ja sen järjestämän EuroZonen ongelmia suvereenein ottein sekoittava (en sano: ”ratkaiseva”) Troikka toimivat kuin 1500-luvun itsevaltaisen maailmanjärjestyksen koskemattomuudessaan uniikki korkeimman vallan haltija, yksinvaltias.

Tämä eurooppalainen keinovaltio on muodostanut itsestään ja johtorakenteestaan uuden, 2000-luvun yksinvaltiuden.

Eurooppa, joka on vuosisataisen kauden ajan toiminut demokratian [demos=kansa; kratia=valta; kansanvalta], ihmisoikeuksien, yksilönvapauksien, laillisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja sekulaarin valistuksen lyhdynkantajana, on integraation myötä – ja kaiketi sivutuotteena, toteuttanut maailmanhistoriallisesti eriskummallisen yksinvaltiuden, vastaansanomattoman pantokratian.

Tässä pantokratiassa talous, politiikka ja vallankäyttö ovat kietoutuneet epäpyhäksi liitoksi, jonka oikeutukselle ja vallananastukselle ei löydy mitään kirjoitettuja perusteita.

Päinvastoin se rikkoo kaikessa olennaisessa jyrkästi niitä periaatteita, ihmissuvun jalouksia, vastaan, joita se sano kannattavansa, edistävänsä ja toteuttavansa.

*

Euroopan Unioni on valtio-opillisesti epävaltio. 

Se on järjestelmä, joka ei ole valtio, sehän ei täytä eikä toteuta mitään keskeisiä valtion tunnusmerkkejä.  Paradoksaalisesti se kuitenkin on ominut itselleen lähtökohtaisen tehtävänsä ylittäen valtion tehtäviä, valikoiden ja anastaen.  Eikä tässä kaikki.

Euroopan Unioni on paitsi ylittäen kaikki lähtökohtansa ja oikeutensa ominut valtio-toimijan elementtejä, ja tehnyt tästä keinovaltiollisesta habituksesta käsittämättömän valtiokuppauksellisen (coup; kaappaus) kaappauksen, ja itseaiheuttamiensa ongelmien selvitysmiehenä ryöstänyt epävaltiolleen oikeudettoman itsevaltiuden.

 

Euroopan Unioni (myötävaikuttajinaan IMF ja EKP) on puhtaan valtiokaappaajan ominaisuudessa kohottanut itsensä hobbesilaisesti kaiken vallan haltijaksi, ”kaiken arvostelun yläpuolelle”.

Demokratian lipunkantaja EU on luonut bastardivaltion.

Vapauksien ja vaurauden nimissä se on synnyttänyt vapaudettoman ja taantuvan tulonsiirtounionin, jossa kansalaisten vapaudet on niukennettu, ja heidän varansa konfiskoitu systeemin jatkuvuuden alttarille.

*

Mitä vielä?

Johdonmukaisesti tässä asemassa se omaksuu ”rajoittamattoman oikeuden kaikkienmielipiteen ilmaisujen sensurointiin”.  Tästä seuraa tosiasiallinen ”kaikkien poliittisten puolueiden kieltäminen”. 

Hobbesin oppien mukaisesti Euroopan integraatiorakenne katsoo nyt, että sen valtaa (alueellaan toimivaa korkeimman vallan hallitusta) ”ei voida  siirtää muille ilman hänen suostumustaan”.  –  Tarpeetonta sanoakaan, että tuota suostumusta korkeimman vallan anastaja ja haltija ei sitä koskaan vapaaehtoisesti, filosofisin tai filantrooppisin tarkoitusperin ja ajatelmin tule luovuttamaan.

*

”Tuhatvuotinen valtakunta” Eurooppaan – taas!

Mitä suurimassa määrin hobbesilaisittain Euroopan uusi diktaattorivalta katsoo vallastaan, että ”hän ei voi sitä menettää”.  –  Luotu yksinvalta on siis ikuinen; valta on ja pysyy sen haltijan kourissa.

Alamaiset eivät voi syyttää häntä tuomioistuimessa vahingosta, jonka hän on heille asettanut”.  Kreikkalaiset, yhtä vähän Kreikan valtio, valtionsyyttäjä, oikeusvalvontaviranomainen kuin hallituskin (mikä hallitus siinä koskaan istuukaan) ei voi haastaa Euroopan Unionia, – Komissiosta, EKP:stä saati IMF:stä puhumattakaan – käräjille ja vaatia menestyksellisesti sille rangaistusta ja vahingonkorvauksia.  Näin ei voi myöskään tehdä Suomi, ei valtiona eikä kansakuntana, puhumattakaan Jäppisistä ja Törhösistä.

Hän on ainoa lainsäätäjä ja korkein tuomari”, näin sanoo Hobbes yksinvallasta, yksinvaltiaasta, aina ja kaikkialla, nyt myös Euroopan Unionista sitä tosin tietenkään 1600-luvulla tuntematta tai voimatta aavistaa.

Ja kulkeaksemme loppuun  hobbesilaisen yksinvaltiuskäsitteen näkemyksen polun, meidän on välttämätöntä lisätä tähän vielä kylmäävin kaikista, lauselma, joka olennaisesti kuuluu tuohon sairaaseen näkemykseen kaiken taivaan täyttävästä yksinvaltaisesta oikeudesta korkeimman vallan omaksumiseen ja soveltamiseen.

*

Mitä siis sanoo Hobbes vielä mikä ylittää kaiken tuon pimeän, mitä edellä on esitetty?

Näin puhuu Hobbes:

 

Hän [korkeimman vallan yksinvaltainen omistaja] tekee päätökset sodasta ja rauhasta”.

Tämä ylittää jo kaiken, mitä Putin on keksinyt ja kehittänyt Venäjänmaalla.

Eurooppa, tämä kaiken hyvän kynttilä ja lyhdynkantaja, on faktisesti luonut diktatuurin, joka on täysi ja ikuinen, ainakin sellaiseksi tarkoitettu.

Ei sen ylittänyttä, ei etenkään, kun kaikki tämä coup on suoritettu päivänvalossa (joskin yökokouksia viljellen, silmät ristissä harittaen) ja tiheän median silmien edessä.

Eikä yksikään kohottanut ääntään tai itkenyt, itkenyt vapauden ja kansan kohtalon vuoksi.

*

 

II-Osa: Käytännöllinen tulokulma

Kreikan edellinen valtiovarainministeri Varoufakis kysyi äsken:

”Pitäisikö ylivelkaantuneiden maiden lopettaa vaalin pitäminen?”

Aiheellinen kysymys.  Kreikka piti tammikuussa vaalit, ja kaiken vaahdon keskeltä ei enää löydy mitään, mikä olisi jäljellä tästä ”kansanvallan pyhästä toimituksesta”.  Kreikka piti kansanäänestyksen.  Sen yli käveltiin.  Se käveli kyllä itsekin, ja vielä itsensäkin yli, Siprasin hallitus, mutta kuitenkin: mitä on enää jäljellä demokratiasta Kreikassa?

Mitä on jäljellä valtion suvereniteetista, oikeudesta ja edellytyksistä itse ensisijaisesti päättää omista asoistaan kansakuntana, ja kansalaisina saada ”nauttia” itse valitsemiensa valtioelinten vallankäytöstä, joka perustuu juuri tuolle vaaleissa annetulle oikeudelle hallita ja käyttää valtaa.

Jäljellä ei ole mitään.

 

Päinvastoin, jäljellä on täysin tuhottu ja tallottu demokratia.  Kansanvalta, joka tallottuna ja pilattuna on kaikkea sitä, mitä demokratian irvikuva voi sisältää.

*

Valtio-oikeuden professori Kaarlo Tuori sanoi aamulla (YLE, R1):

Kreikassa kansallinen demokratia saatettiin viralta.  Parlamentista tehtiin kumileimasin: se on pakotettu toteuttamaan lainsäädäntöä, jonka sisältö päätetään jossakin aivan muualla.”

*

Troikan rikokset

EKP, IMF ja EK ovat syyllistyneet, ainakin:

 

Itsenäisen kansallisvaltion suvereniteetin supistamiseen.

Troikka käveli parlamentin yli, ja kansanäänestyksessä annetun tahdonilmaisun yli.

Se rikkoi Kreikassa EU:n perussopimusta, ainakin siltä osin, kuin perussopimuksessa on määritelty ylikansallisen päätöksenteon suhteesta kansallisen päätöksentekoon, ja näiden valtaoikeuksien keskinäisestä ”marssijärjestyksestä”.

Troikka rikkoi selkeästi kansainvälisen työjärjestön ILO:n ratifioituja säädöksiä työajoista, työoikeudesta ja työntekijöiden asemaa koskevista oikeuksista ja suojelusäädöksistä.

Euroopan Sosiaalisella peruskirjalla Troikka ”pyyhki takalistoaan”.

Euroopan Ihmisoikeussopimus revittiin Ateenan kadulla pieneksi silpuksi.

Euroopan Keskuspankin EKP:n peruskirjaa on rikottu.

EKP:n pääjohtaja Draghi on ottanut poliittisen roolin, joka nimenomaan on kielletty EKP:n ja sen elimien toimivaltuuksien määrityksessä

Tätä listaa voi jatkaa pitkään.

*

EU:n gangsterit asialla

Yksittäisen miesryhmän suorittamana se, mitä Troikka on tehnyt, merkitsisi arjessa välitöntä etsintäkuulutusta, poliisitutkintaa ja isoja lööppejä: ryöstö, ryöstömurha…

Maakohtaisesti tai valtiossa suoritettuna tällainen kaappaus ja tahdonvastainen pakottaminen johtaisi poliittiseen protestiin, eristykseen, ja ”arvoyhteisön” suorittamaan painostukseen, pakotteisiin ja hyljeksintään, kaupankäynnin keskeyttämiseen, rahaliikenteen seisaukseen, ynnä muuhun viime vuosilta toisista yhteyksistä jo tutuksi käyneisiin ”vastatoimiin”.

Euroopan mitassa tehtynä nämä actorit jatkavat korkeissa viroissaan kun tyhjää vain ja yhä tekojensa illegaalisuusastetta nostaen, vajoten kaiken aikaa yhä syvemmälle kyseenalaisen vallankäytön ytimeen.  Sitä paitsi he eivät ole mitä tahansa ”tavallisia” konnia, jotka rikkovat muiden laatimia lakeja, vaan nämä hyväkkäät rikkovat omia itse tekemiään säädöksiä ja usein niin ylväästi johtotähtinään esittämiä korkeita periaatteita vastaan.

 

Pahinta tässä on laiton anastus, jolla Euroopan elimet ovat omineet toisille kuuluvia oikeuksia ja käyttävät niitä ilman valtuutusta, jonka kaiken korkeimman vallan omaajien on demokratian ja valistuksen näkemysten mukaan kaikissa tapauksissa pitänyt saada vaaleissa kansalta, siltä ihmisryhmältä, jota päätöksenteko koskee.

Euroopan Unioni ja sen liitännäiselin Troikka käyttävät valtaa yli kaiken sen valtuutuksen, mikä niille on sopimuskirjoissa määritelty ja epävaltiollisissa vaaleissa supistetuin rajoin annettu.

 

Kyseessä on laiton anastus.  Laiton mikä laiton.  Laiton vallankäyttö.

Lännen suuri ohjelma on ollut toteuttaa ja exporteerata sitä kaikkeen maailmaan: demokratia, vapaudet ja laillisuus + ihmisoikeudet.

Niiden rikkomisesta se on pitänyt ääntä, moittinut, torunut ja pakottein sanktioinut rikkojiksi määrittämänsä tahot.

 

Nyt se tekee sen itse.  Rikkoo kaikkea korkeaa ja hyvänä mainostettua.

*

Mestari rikkoo kaikkia ”pyhiä aspekteja”, joita se on jopa ruudilla ja verellä ollut valmis viemään vastahakoisten keskuuteen.

Miksei media pauhaa?

 

Miksei kukaan koputa Merkelin oveen ja ota kuulusteluihin?

Missä ovat demokratian ritarit?

 

Euroopan Unioni on taannuttanut Euroopan demokratian neljän vuosisadan takaiseen tilaan: valtiollinen suvereniteetti ja sen idea Euroopassa on palautettu 1600-luvulle.

Oma kysymyksensä on Yhdysvaltain rooli Troikan takana.

*

III-Osa: Summa summarum

Itsevaltius vai anarkia?

 

”Hobbesin valtio-opilla on muuan tärkeä kosketuskohta sitä edeltäneisiin teorioihin. Sitä voidaan pitää muunnelmana antiikista periytyvästä ajatuksesta, jonka mukaan valtio on tulos ansan ja hallitsijan välisestä sopimuksesta.

Lakikokoelmassa ”Corpus juris civilis” (julk. 534-565 jKr.) selitetään, että valta Rooman valtiossa perimmältään kuuluu kansalle, joka kuitenkin kerran on luovuttanut sen keisarille.  Kun roomalainen oikeus jälleen otettiin käyttöön keskiajalla, vetosivat hallitsijat tähän sopimuksen ajatukseen puolustautuessaan kirkon herruusvaatimuksia vastaan.

Uuden ajan alussa oli käsitys yhteiskuntasopimuksesta hallitsevassa asemassa.  Hobbes piti vallan luovutusta ehdottomana. 

Toisen katsantokannan mukaan olivat ruhtinaat saaneet oikeuden hallita vain tietyillä ehdoilla.  Jos he käyttivät asemaansa väärin, voitiin sopimus peruuttaa. 

Nämä sopimusteorian muunnokset taistelivat keskenään Ranskan vallankumoukseen asti.”

(Lähde: Gerholm-Magnusson: Ajatus, aate ja yhteiskunta, s. 316).

*

1917 vs 2015

 

Nykyeurooppalaisen diktatuurin synty – miten kaappaus lähti liikkeelle ja toteutui?

Tunnetuin 1900-luvun kaappaus on bolshevikkien marraskuussa 1917 Petrogradissa toteuttama vähemmistön coupe.  Siitä on sanottu:

Vyöryä eivät panet liikkeelle työläisten tai sotilaiden kapinat eivätkä yleensä mitkään kumoukselliset väkivaltaisuudet, vaan vastalausekokoukset, joita naiset järjestivät Petrogradin tyhjien elintarvikemyymälöiden edessä ja joissa he huusivat: ”Antakaa meille leipää!”

 

Nyt joudumme tämän häkellyttävän eurooppalaisen 2000-luvun coupin hiljalleen paljastuttua kysymään yhtäläisesti:

Mitkä tekijät ja toimijat toteuttivat tämän likaisen liikkeen? kaiken ylimmän vallan anastuksen?

*

Kaappaus ja miten se toteutettiin

Voimatta tässä yhteydessä esittää sitä ehkä noin 800-sivun laajuista muodostuvaa selontekoa, joka olisi välttämätön tämän suuren kuppauksen perusteiden edes pintaraapaisuna toteutetun esiselvityksen tekemiseksi, tyydymme tässä pariin ranskalaiseen viivaan:

 

Ideologioiden tappion ja kuihtumisen myötä valtioiden toiminta-ajatuksen paikan otti vastavoimaisesti kaikkialla kuohunnut käsitys vapauksien, liberalismin, tärkeydestä, erityisesti kaikessa, mikä koski taloutta, kauppaa ja finansseja.

Kohtalokas finanssitoiminnan vapauttaminen muodostui tuhoisaksi, etenkin kun globalisaation nykyaikainen muoto tuotannollisen toiminnan tosiasiallisesta kansainvälisyydestä löi läpi, ja etenkin maksimoidun voiton tavoittelu finanssimarkkinoilla muodostui vääjäämättömästi mahdolliseksi ilman kansallisvaltioiden tai maanosien muodostamia luonnollisia rajoja.

Valtion roolin alisteisuus taloudelliselle voitontavoittelulle vei valtiolta vahvimmat hampaat ja nosti Talouden lopullisesti voimaksi, joka tätä nykyä johtaa kansakuntien kohtaloita, sen sijaan että kansallisvaltiot tai niiden yhdistelmät hoitaisivat tuota jaloa tehtäväänsä.  Euroopassa kansallisvaltioiden tasapainottavaa, laivaliikenteestä tunnettua pohjalastinomaista vakauttavaa elementtiä heikensi olennaisella tavalla Euroopan Unionin ja sen liitännäiselimien ylivaltiollinen vallankäyttö.

Valtioista ei enää ole johtaman kansakuntia ja ihmisten kohtaloita.  Ei, koska ne itse loivat kohtalonsa, luovuttivat vallat ja rajat finansseille.

 

Tosiasiallinen valta on valunut pääomien ja niiden muodostumisrakenteiden toimijoille, joilla ei ole mitään velvollisuuksia valtioita, kansoja tai ihmiskuntaa kohtaan.

Voiton maksimoijat ovat nyt se näkymätön käsi, joka kuristaa kansallisvaltioiden rakenteita suoraan kurkusta ja tyhjentää kansalaisten taskut ja tilit näiden voimatta mitenkään rimpuilla vastaan.

Euroopan valtiorakenteen kummajainen on Euroopan Unioni elimineen, joista olennaisin ja tuhoisin on EuroZone, jolla ei edes ole niitä näennäisiä mutta perin puutteellisia valtioelementtejä, joilla EU on itse ”koristellut” itsensä edes viikunanlehtimäisesti suojatakseen pelkistetyt operointivaltansa ankarat kasvot demokratian ja vapauksien ”laakereilla”.

*

Epävaltio, joka palvele väärää herraa

EuroZone, tuo epävaltio Euroopan Unionin, äpärä on kuin sokea ja infantiili voimanpesä, joka kuitenkin suuntaa voimankäyttönsä sitä objektia vastaan, jota sen pitäisi valtiota imitoimavana semivaltiollisena keinoelimenä tehdä: nimittäin kansaa, kansalaisia ja eurooppalaisia kansakuntia vastaan.

Motiivi, joka EuroZonea liikuttaa on tarve sen ainoan oman intressin, oman olemassaolonsa oikeutuksen suojaaminen, jatkumisensa ehdottomana elementtinä, palvella finanssimaailmaa.  Velvollisuudet Pankkeja, rahanvaihtajia ja rahan ryöstöviljelijöitä kohtaan.  Siinä epävaltion ainoa intressi.

Kansalaisilla ja heidän oikeuksillaan ei Euroopan uudessa järjestyksessä ole sijaa.

 

Kansalaisten on aika nähdä tämä ristiriita.

 

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu