Veikko Huuska

Tutkijoiden ulostulo: Ruotsin Nato-jäsenyys heikentäisi sen turvallisuutta

Tutkijoiden ulostulo: Ruotsin Nato-jäsenyys heikentäisi sen turvallisuutta

*

Ruotsissakin käydään turvallisuuspoliittista keskustelua. Painava puheenvuoro kuultiin 9.6.2015 kun kaksi auktoriteettia esitti DN Debatt –palstalla näkemyksensä Ruotsin ”uuden puolustuksen” keskeisistä ratkaisuista.

Lähde:

http://www.dn.se/debatt/natomedlemskap-gor-sverige-mindre-sakert/

Asiasta mainitsi; http://fi.sputniknews.com/pohjoismaat/20150614/166447.html

Ruotsin Utrikespolitiska Institutet - UI fb; https://www.facebook.com/pages/Utrikespolitiska-Institutet/135062563176874?fref=nf

Ruotsalaisen näkökulman esittäneet Linus Hagström ja Tom Lundborg ovat ”alan miehiä”.

Professori Hagström toimii Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa valtiotieteiden tutkijana erikoisalanaan turvallisuuspolitiikka, sekä Ruotsin Ulkopoliittisen Instituutin vanhempana tutkijana. Lundborg puolestaan työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulussa valtiotieteiden lehtorina ja UI:n tutkijana.

*

Suomen media vaikenee näkemyksestä

Kotimaiseen mediailmastoon kuin nenä päähän sopii se, että mikään merkittävä suomalainen media ei ole noteerannut viikon takaista ulostuloa ja näkemystä.

NATOa koskevalla näkemyksellä ei ole julkisuusarvoa Suomessa, ellei se ole jäsenyyttä puoltava. -  Näin kai asia on pääteltävissä.

*

Samaan aikaan Naantalissa:

”Presidentti Niinistö kannusti kaikkia Kultaranta-keskustelijoita ulko- ja turvallisuuspoliittiseen "fundeeraukseen".

”Ettei ole valmiita puoluehallitusten tai oman ideologian antamiaa vastauksia, joita ylväästi toistellaan tai omasta poterosta puolustellaan. Haetaan uusia kysymyksiä ja vastauksia tai niiden aihioita eri kulmista. Puhutaan suoraan ja haastaenkin, mutta perustellen ja kuunnellen.

Tämä on  henki, jota haen”, presidentti sanoi.”

Lähde: TPK, etusivu 14.6.2015, http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=328132&nodeid=44807&culture=fi-FI

Minä yhdyn kerkeästi presidentin tapaan lähestyä asioita.

Keskustelua, näkökulmia, pro et contra, siitä kehkeytyy vakaa näkemys, - ei pelkästään mielipide

*

Mikä nyt eteen Ruotsi?

Linus Hagström ja Tom Lundborg tiivistävät näkemyksensä näin:

Nato-jäsenyys heikentäisi Ruotsin turvallisuutta”.

Ruotsin Nato-jäsenyys betonoisi Venäjän näkemyksen valloitushaluisesta ja epäkunnioittavasta Lännestä, ja poikisi edelleen Venäjän taholta erilaisia aggressioita.  Siksi suosittelemme, ettei Ruotsi liity Natoon, kirjoittavat nämä kaksi Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaa.

*

Poliitikot ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osallistujat esittävät usein Ruotsin jäsenyyden Pohjois-Atlantin puolustusorganisaatiossa (NATO) realistisena ja melkeinpä väistämättömänä tuloksena johon Venäjän aggressiivinen politiikka johtaa.

Uskomme kuitenkin, että Venäjän aggressio on ainakin osittain nähtävä Naton itsensä laajentumispyrkimysten tuotteena, sen ujuttautuessa alueelle, jonka Venäjä näkee omana vaikutuspiirinään, ja loukattua siten Venäjän suurvaltaindentiteettiä.  Mitä vahvempana uhkana Länsi koetaan, sitä epätoivoisemmin voimme olettaa Venäjän toimivan vahvistaakseen omaa mielikuvaansa suurvaltana.  Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaisi Venäjän omaksumaa kuvaa laajenevasta ja epäkunnioittavasta Lännestä, ja lisäisi siten Venäjän vastatoimia.  Tämän analyysin perusteella suosittelemme, että Ruotsi pysyttäytyy NATOn organisaation ulkopuolella.

Näin siis MPK:n tutkijat.

*

Ruotsin turvallisuuspoliittisessa vesilasissa käy taas myrsky.  Kun maan puolustuskyky on kyseenalaistettu,  - eikä vähiten asevoimien kokemien budjettisupistusten tuloksena, houkuttaa monia sotilasliiton jäsenyys.

Tuoreen kyselyn mukaan 41 % ruotsalaisista katsoo, että Ruotsin tulisi liittyä Natoon, kun taas 33 % mieluummin näkee kansankodin jäävän sen ulkopuolelle. (Lähde: Aftonbladetin 27.5.2015 julkaisemat tutkimustiedot).

*

Lue koko DN –artikkeli: http://www.dn.se/debatt/natomedlemskap-gor-sverige-mindre-sakert/

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1650&artikel=6186168

*

Jäämme odottamaan seuraavaa painavaa puheenvuoroa.

Itse koen tämän tutkijapuheenvuoron mielialoja tyynnyttelevänä.  Jossain vaiheessa näytti, että Reinfeldtin hallitus olisi saattanut tehdä äkkiliikkeen ja samalla Suomelle ”EY:t” – eli saman kuin Carlssonin hallitus teki Ahon hallitukselle.

Silloinhan eräänä iltapäivänä vain levisi uutisten myötä tieto, että Ruotsin valtiopäivät oli valtuuttanut hallituksen hakemaan silloisen EY:n jäsenyyttä.  Suomi jäi ”housut kintuissa” ihmettelemään.

Eväät vastaavankaltaiselle tilanteelle ovat olleet olemassa, varsinkin sen jälkeen kun Suomi ilmoitti ettei se juuri nyt hae Naton jäsenyyttä.

Mutta jatkolausekkeella faktisesti ulkoisti ratkaisunsa: ”Paitsi, jos Ruotsi hakee, niin silloin meidänkin tulee seurata sen esimerkkiä.”

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tuossahan nuo kaksi myöntävät Venäjälle maansa kuuluvan sen vaikutuspiiriin. Kaipaisinkin enemmän pohdiskelua mitä se käytännössä tarkoittaa. Eteentyönnettyä puolustusasemaa?

Niinkuin trollahtavatkin ovat Sevastopolista kommentoineet että Venäjä ainoastaan epäitsekkäästi esti Yhdysvaltoja saamasta sieltä tukikohtaa. Voiko Venäjä yhtä epäitsekkäästi estää Yhdysvaltoja saamasta tukikohtaa Karlskronasta tai Gotlannin satamista ja lentokentistä?

Nato ei suinkaan laajene tai 'ujuttaudu' Ruotsiin elleivät ruotsalaiset sitä halua. Kuulostaa kutsulta. Se on heidän valintansa, jota toistaiseksi kukaan muu näiden puolesta ei tee. Entäpä sitten jatkossa.

Itse asiassa tuo 'ujuttaudu' mikäli on sitten oikein käännetty, kertoo jo lähtökohtaisesti kumman puolen nuo tutkijat ovat valinneet.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato jäsenyys parantaisi Ruotsin tyrvallisuutta, mutta se huonontsisi Suome asemaa niin paljon, että Suomen olisi pakko liittyä Natoon.

Jari Rauhala

Taitaa Ketola laittaa omiaan Sevastopol osioon "hengen nostattamiseksi". Miksi Venäjä ei olisi aivan itsekkäistä syistä halunut sitä? Ja miksi Usa ei myöskin itsekkäistä syistä tavoitellut sitä, ulkopoliittiselle jatkeelleen -Natolle-?
-Paikasta pääsee nätisti hallitsemaan Mustan Meren energiareittejä ja jos en aivan väärin ole ymmärtänyt, niin nyt on kyse juuri vallasta ja hallinnasta suurvaltojen kesken- ei Suomen ja Venäjän kesken.

Se että krimiläiset välttivät muun Ukrainan tavoin verilöylyn ja olisivat halunneet Venäjän yhteyteen jo aikaisemminkin? Saattaa olla totta, en ota kantaa. Amerikkalaisia tutkimusyhtiöitä ja joitain medioita myöten väitetään näin, mutta oma mediamme on asiasta vaitonainen. Siksi sen seuraaminen on aika vähäpätöistä.

Mutta jos Natoon liittyminen tapahtuu pienen ryhmän päätöksellä, niin voimme unohtaa vapaaehtoisuudet siinä asiassa. Sitten sopii kysyä mitä tämä "vapaaehtoisuus" on merkinnyt muuallakin?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Rauhalan kannattaisi vilkaista Ukrainan perustuslain 17. pykälää viimeistä momenttia ennen kuin alkaa kommentoimaan Sevastopolin asemaa millään tavalla:

https://en.wikisource.org/wiki/Constitution_of_Ukr...

"Article 17

The location of foreign military bases shall not be permitted on the territory of Ukraine."

Ukrainan perustuslaki on se syy miksi USA EI tavoitellut Sevastopolia. Olen varma siitä, että jos alettaisiin tutkia minne jäljet johtavat väitteissä Sevastopolista NATO:n tukikohtana, niin olen varma, että päätyisimme itäisille sylttytehtaille.

Kun tuo osa Ukrainan perustuslaista tunnetaan, niin voidaan hyvinkin kyseenalaistaa Sevastopolin laivastotukikohdan vuokra-ajan pidennys 25 vuodella vuonna 2010 ns. Kharkovan sopimuksessa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Kharkiv_Pact#Criticism

Miksi Venäjä miehitti Krimin niemimaan? Oma teoriani on se, että vallanvaihdos Ukrainassa saattaisi kyseenalaistaa Kharkovan sopimuksen vuokra-ajan pidennyksestä Ukrainan perustuslain vastaisena. Tämä saattaisi johtaa sopimuksen purkautumiseen ja Venäjän Mustanmeren laivasto menettäisi merkittävän tukikohdan. Venäjä ei halunnut ottaa riskiä tukikohdan menettämisestä ja siksi se miehitti Sevastopolin ja koko Krimin.

P.S. Rauhala, voisitko käyttää sen kommentin vastaa-painiketta, jota kommentoit. Se kertoisi ulkopuoliselle lukijalle ja Ketolalle, että mitä Ketolan viestiä kommentoit.

Jari Rauhala

Luosto jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin puhumani äidinkielen perusteella (ainakin) olen suomalainen. Sekaantuminen suurvaltapolitiikkaan, olipa Ukrainassa, Irakin ydinaseita tuhoamassa, humanitäärisessä Libyan operaatiossa jne jne ei ole minun juttu. Eli Ukrainan perustuslaki on ukrainalaisten asia (plus Usa:n ja Venäjän, ehkä myös EU:n koska ovat siellä vaikuttamassa). Suomen perustuslaki on minun asia, niiltä osin kuin on.

Venäjällä oli omat syynsä, aivan varmasti, olipa sinun esiintuomat tai jotkut muut, kuten oli Usa:lla Irakin ja Libyan sodissa. Siellä ilmeisesti oli kyseessä petrodollarin suojeleminen. Maat olivat vaihtamassa sitä pois.

Ilmeisesti heiluri on heilahtanut osassa suomalaisia toiseen ääripäähän, osallistumaan voimakasäänisesti asioihin, jotka itseasiassa eivät ole meidän vallassa -yhtään- eivätkä muuta niitä omia asioita mihin meillä on valtaa.

Nähdäkseni fakta, siis reaaliteetit ovat ne, että Venäjällä on Krim + Sevastopol, Usa ei halua sitä hyväksyä. Laajemmin sanoen näyttää jo maallikon ja aika epäpoliittisiin silmiin nähtynä siltä, että länsimainen liberaalinen jne on kohdannut esteen Venäjässä ja se tekee kipeää.

Kritiikkini kohdistuu oman maan sisälle ja siinä tiedonvälitykseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #7

#7

"Venäjällä oli omat syynsä, aivan varmasti"

Pitää täysin paikkansa ja olen siitäkin samaa mieltä, ettei meidän turinat täällä muuta tilannetta.

Mutta kun keskustelussa halutaan todistaa Venäjän toimet oikeutetuksi sillä perusteella, että näin Venäjä esti Sevastopolin joutumasta USA:n haltuun, voi kysyä onko tämä pelkästään Kremlistä saatu selitys vai onko siihen jotakin pätevämpää lähdettä.

Petri Luosto esitti kommentissa #6 erittäin pätevän perustelun Venäjän toimiin.

"Nähdäkseni fakta, siis reaaliteetit ovat ne, että Venäjällä on Krim + Sevastopol" Fakta on myös se, ettei yksikään oikeusvaltio hyväksy Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaista tekoa.

Jari Rauhala Vastaus kommenttiin #10

Tuohon Mustan Meren merkitykseen löytyy suomenkielisellä tekstityksellä seuraava yleisluontoinen video.
https://www.youtube.com/watch?v=wkUj6mtDCNE

Asia joka sivuutetaan kun puhutaan oikeusvaltioista on se, että todellisuudessa tarkoitetaan "liberaalisen kansainvälisen järjestyksen" omaavia valtioita. Näiden alla on n 14% maapallon ihmisistä. Itseasiassa näistä maista määritellään itse oikeusvaltioperiaatteet. Mitä 86% johtajineen miettii vai pitääkö ne pakottaa samaan järjestykseen?
- Oikeusvaltio-asiana voisi (ehkä) puhutella, mutta esimerkkinä nuorempi Bush. Hän säädätti lain: Jos amerikkalainen joutuu Haagin kansainväliseen oikeuteen, niin se voidaan hakea sieltä asevoimin pois-. Liekö sitä että suurvallat tekevät juuri sitä mitä edut vaativat, niin Usa, niin Venäjä jne?

Vaikuttaa siltä, enemmän ja enemmän, että kyse ei ole valtioiden rajoista, vaan kahden järjestyksen törmäyksestä myös Ukrainassa. Jarmo Koponen kirjoitti bloginsa kommentissa uudesta maailmanjärjestyksestä. Siitä googlaamalla, vaikka tulokset ovat värikkäitä, löytyy vanhempaa Bushia myöten tietoa, mistä ilmeisesti nyt Venäjän ja Usa:n välillä on kysymys, joka Suomessa on uutisoitu, mutkien kautta, Venäjä vs Suomi. Siinä on sitten pääsääntöisesti saaneet Hägglundit ja muut kriittiset siirtyä sivuun ja ketkä ovat päässeet tilalle?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Voisitko Jari tarkentaa vielä mitä tarkoitat "Mustan Meren energiareiteillä". Sevastopoliakin paremmin pääsee hallitsemaan Mustanmeren laivaliikennettä Bosborin salmesta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Niin Ukraina kuin Ruotsikin liityvät Natoon jos siellä kansa niin haluaa. Niinkuin mikä tahansa demokraattinen maa. Ei sitä Venäjältä kysytä.
Eikä Venäjäkään ole kysynyt meiltä tai muilta voiko se liittyä Euraasian Unioniin.

Niinpä blogistin lähdettä mukaellen voidaankin vilpittömässä harmoniassa todeta että Euraasian Unioni on ujuttautunut, levittäynyt, salakavalasti hivuttautunut meidän rajoillemme. Meidän etupiiriimme.
Tulisiko vaatia takuut että se lopettaa sellaisen?

Itänaapurin yhteydessä onkin tullut tutuksi puhua etupiirikäsitteistä. Nyt viimeistään lienee hitaille hämäläisillekin selvää että etupiireissä ei ole puolueettomuutta. Toisilla on vapaus valita puolensa, toisen puolen valitakseen tarvitaan vihreitä tunnuksettomia joukkoja ja lomailevia sotapoikia firmalta lainattuine leluineen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Venäjän rajan tuntumassa sallitaan raskasta aseistusta ja ohjusasemia pelkästään rajan itäpuolella. Rajan länsipuolella olevat aseet tulkitaan Venäjällä hyökkäysaseiksi.

Länsi voisi myös pitää provokaationa kun Venäjän armeija on jo laajentunut läntisten rajanaapureittensa rajoille. Ukrainan kohdalla jopa rajan ylikin.

Jari Rauhala

Ketola tarkoitat sitä, että jos kansa saadaan haluamaan Natoon liittymistä, vaikka sopivalla ja tarkoitushakuisella uutisoinnilla sekä sopivilla gallup-tutkimuksilla.
Tässä blogin aiheessa tulee tätä "sopivaa" uutisointia tai pikemmin sen poisjättämistä (muista ETYJ rapporten). Suomi-media ei edes huomaa sitä kuten ei paljon muutakaan, mikä ei ole nato-myönteisyyttä.

Tuohon en voi ottaa kantaa mihin eura-aasian unioni on levittäytynyt, eipä ole elämääni häirinnyt kuten media on tehnyt, mutta näin maallikon silmissä tilanne on liberaalinen kansainvälinen järjestys (liekö tämä aiemmin ilmaisemasi "pois enemmistön tyranniudesta") vs eura-aasian unioni.

Etupiirikäsite nykyisin on tullut Etelä-Amerikasta, Itä-Euroopasta ja taitaa ollut Kiinankin rajoilla samankaltaista. Joskus eo alueilla ei ole kenelläkään ollut vapautta valita puoliansa, pieni ja suurempia vihertäviä miehiä on liikkunut kaikkialla niissä sitä estämässä. Suomi on ollut poikkeus 1945 jälkeen kun rakennettiin vahva maa, joka tosin nyt on murenemassa.
- Sitä kutsutaan geopolitiikaksi, joka ei ole pelkkä Venäjä (vinkki), josta kuulemma Paasikivi sanoi ettei suurvalloilla ole muuta kuin intressejä -

Petteri Hiienkoski

Ruotsalaistutkijoiden arvioissa hyvää on se, että siinä otetaan huomioon myös Venäjän näkökulma.

Nato-jäsenyyttä koskevassa keskustelussa ongelma on siinä, että kysymystä tarkastellaan hyvin kapeasti eikä oteta huomioon maailmanpoliittista todellisuutta, minkä pelinappulaksi Nato jäsenensä vääjäämättä liittää. Lisäksi Naton kuvitellaan olevan sama kuin kylmän sodan aikana.

Tästä näkökulmasta katsoen on helppo yhtyä ruotsalaistutkijoiden päätelmään Nato-jäsenyyden vaikutuksesta turvallisuuteen. Suomeen soveltaen sama nähdäkseni pätee Ruotsiakin selvemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset