Veikko Huuska

Yhtäläinen äänioikeus ei toteudu: Keskusta sai 5 ja PS 2 ylimääräistä edustajaa

Yhtäläinen äänioikeus ei toteudu: Keskusta sai 5 ja PS 2 ylimääräistä edustajaa

…ja vastaavasti pienemmät puolueet menettivät yhteensä 7 edustajapaikkaa

*

Miikka Keränen pohti hukkaan menneitä kymmeniä tuhansia eduskuntavaalien ääniä viime yönä tähän tapaan; http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193712-arvottomia-aania-yha-kymmenia-tuhansia

*

Voimme jatkaa näin;

Eduskuntavaaleissa 2015 nipin napin yli 70 % äänioikeutetuista käytti tätä kansalaisen perustavaa vaikuttamismahdollisuutta.

Vähimmäisvaatimus, joka voidaan (lue: pitää) asettaa äänioikeuden käyttämiselle on se, että jokaisen annetun äänen painoarvo ja vaikuttavuus olisi sama.  Toisin sanoen kaikkien äänien tulee kuulua!

Nythän niin ei tapahdu.

*

Suomen perustuslain 25 § sanoo eduskuntavaaleista:

Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus.

Toki heti seuraavassa momentissa puhutaan miten maa jaetaan väestön perusteella vaalipiireihin, mutta vaalien toteutuksen ja vaikuttavuuden suhteen tuo yhtäläinen äänioikeus on kuitenkin se johtava ajatus.

Miten sitten ”yhtäläinen äänioikeus” toteutuu eduskuntavaaleissa?

Ei kovin hyvin.

*

”Jokainen ääni on yhtä tärkeä”

Äänestäjän äänellä on erilainen painoarvo erilaisissa vaalitilanteissa.

Kaikissa vaalipiireissä tuhansia ääniä menee kirjaimellisesti hukkaan.  Niillä on vain symbolinen tai demonstratiivinen merkitys.  Kansanedustajien valintaan ne eivät vaikuta, lopputuloksen kannalta ne ovat ”nolla-tehoisia”.

Nytkin vaaleihin osallistui yhteensä 15 puoluetta, 3 yhteislistaa ja 14 valitsijayhdistystä.  Edustajia parlamenttiin sai 8 puoluetta ja lisäksi erillissäännösten nojalla Ahvenanmaa.  Ulkopuolelle jäi mielipideryhmittymiä, joiden yhteinen äänisaalis oli reilusti yli 50.000 ääntä.  Eduskunnan koostumuksen kannalta nämä äänet menivät hukkaan.  Ne edustavat 2,2 % annetuista äänistä.

Oma lukunsa on vaalipiirijaon perusteella suoritettava suhteellinen vaalitapa.  Vaalipiirien määrä vähennettiin edellisten eduskuntavaalien 15:sta 13:een, millä pyrittiin vähentämään alueellista useinkin kohtuuttoman korkeaksi muodostunutta äänikynnystä.  Samalla valtakunnallinen suhteellisuus ilmeisesti hieman koheni.

*

Valtakunnallinen tasausjärjestelmä

Jos Suomessa olisi koko valtakuntaa koskeva tasausjärjestelmä, kukin puolue tai vaaliyhtymä saisi eduskuntaan juuri niin paljon edustajia kuin heidän valtakunnallinen kannatuksensa edellyttäisi.

Tämän teesin puolesta voidaan esittää lukuisia hyviä perusteita.  Keskeisin niistä juontuu suoraan Perustuslaista:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

Niin kauan kuin äänestämättömillä säilyy nykyisenkaltainen ”vaikuttavuusrajoite”, joudumme tyytymään siihen, että vaadimme kaikille äänioikeuttaan käyttäneille ”yhtäläistä äänioikeutta”.  Ja tämän periaatteellisen teesin käytännöllisenä ilmentymänä vaalipiirikohtaisen alueellisen edustavuuden lisäksi valtakunnallista edustavuutta, joka eduskuntavaaleissa on toteutettavissa tasauspaikkoja koskevan järjestelmän avulla.  Yksityiskohdat tulee tietysti harkittaviksi ja koeponnistettaviksi lainsäädännön hiontavaiheessa, mutta esimerkiksi 10 tasauspaikkaa toimittaisi tämän funktion jo varsin hyvin.

*

Miten olisi käynyt?

Puuttumatta erinäisiin teknisiin lainsäädännöllä tarkemmin määriteltäviin seikkoihin, voimme laskea EK 2015 ”oikean” tuloksen vertaamalla puolueille annettujen äänien valtakunnallista jakautumista:

Oikea tulos 2015 eduskunnan koostumuksesi:

Keskusta: 625.687 ääntä; nyt 49 edustajaa; pitäisi olla 44 (liikaa 5 edustajaa)

Kokoomus: 539.615 ääntä; nyt 37 edustajaa; pitäisi olla 37 (ok)

PS:   523.045 ääntä; nyt 38 edustajaa; pitäisi olla 36 (liikaa 2 edustajaa)

SDP:  489.705 ääntä; nyt 34 edustajaa; pitäisi olla 34 (ok)

Vihr.:  252.872 ääntä; nyt 15 edustajaa; pitäisi olla 17 (vaje: 2 edustajaa)

Vas.: 211.615 ääntä; nyt 12 edustajaa; pitäisi olla 14 (vaje: 2 edustajaa)

RKP: 144.520 ääntä; nyt 9 edustajaa; pitäisi olla 10 (vaje: 1 edustaja)

KD: 105.022 ääntä; nyt 5 edustajaa; pitäisi olla 7 (vaje: 2 edustajaa).

*

Keitä suosii?

Tämänkertainen vaalimatematiikka suosi Suomen Keskustaa + 5 ja Perussuomalaisia + 2 ”ansaitsematonta” kansanedustajan pestiä.

Kokoomus ja Demarit saivat mitä niille kuului.

Sen sijaan pienemmät puolueet järjestään ”kärsivät”.

Kaikkiaan siis 7 kansanedustajan valtakirjaa on menossa vikaosoitteisiin.

Tämä asia vaatii jatkossa oikaisua.

*

Kansan tahto

Eduskunnan legitimiteetti – sen ylläpito ja mahdollinen palauttaminen – edellyttää käytännön toimia.  Valtakunnallinen tasauspaikkajärjestelmä on yksi askel kohti kansalaisten tasa-arvoa.  Kumma kun siitä ei ole pidetty tämän enempää ”möykkää”.

Seitsemän kansanedustajaa… sehän on aika paljon.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä täydennyksenä edellä esitettyyn:

Pienimmillä valtakunnallisilla vertausluvuilla olisivat tasauspaikka-matematiikalla sisään menneet:
RKP:n 10. edustaja, vertausluvulla 14.452,00
SDP:n 34. edustaja, vertausluvulla 14.403,088
ja viimeisimpänä Keskustan 44. edustaja, vertausluvulla 14.220,159

Ensimmäiset putoajat tässä mallissa olisivat olleet:

1.) Kokoomuksen 38. edustaja, vertausluvulla 14.200,395
2.) Perussuomalaisten 37. edustaja, vertausluvulla 14.136,351
3.) Vasemmistoliiton 15. edustaja, vertausluvulla 14.107,667

*

Kuten sanottu, rajapinta vaalipiirikohtaisten edustajakiintiöiden ja niiden puitteissa syntyneiden tulosten, sekä tämän valtakunnallisen tasauspaikkajaon suhteen vaatisi erityissäädöksiä. Ilmeisesti vaalipiireittäin jaettaisin 190 paikka (sis. Ahvenamaan), ja tasauspaikat laskettaisiin sitten sen päälle valtakunnallisen äänijaon perusteella. Mutta mihin tasauspaikat - eli laskennalliset "lisäpaikat" sitten kohdennettaisiin? Vaatii varmaan pari Bostonia ja muutaman pitkän..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvä, mutta onko KD:n kohdalla virhe ehdotetussa lisäpaikoissa?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos, Ari.
Kristillisdemokraattien paikkaluku olisi tasauslaskennassa 7. Eli nykyisellä vaalitavalla vaje 2 paikkaa "matemaattiseen" totuuteen nähden.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Selvästikin on, KD:lle ilmeisesti kuuluisi esitetyn laskentatavan mukaan 7 edustajaa. Tosin siinä tapauksessa tuo lista unohtaa piraattipuolueen ja itsenäisyyspuolueen, joiden olisi äänimäärillään (piraatit 25105, ipu 13715) saada yksi edustaja kummankin. Vaalitavan valitsemisen vaikeutta kuvaa muuten hyvin tuo, että esitetyssäkin tavassa piraattien lähes kaksinkertainen äänisaalis itsenäisyyspuolueeseen nähden ei näkyisi läpi menneiden edustajien määrässä, vaan molemmat saisivat yhden edustajan. Olisi se kuitenkin parempi kuin nykytilanne, missä kumpikaan ei saanut yhtään edustajaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olisiko siihen ratkaisu, että koko maan äänet laskettaisiin yhteen ja sitten vaalipiirien rajojen sisältä valittaisiin äänimäärien perusteella kiintiön määräämä määrä edustajia. Silloin piraatit saisivat yhden edustajan jolla olisi korkein äänisaalis piraattien keskuudessa. Samoin ipun äänikuningas valittaisiin. Sitten jatkettaisiin pienimmästä suurimpaan niin että kaikki kiintiöt ja paikat tulisivat huomioiduiksi.

Suomen alueella saisi äänestää koko maan kaikista ehdokkaista missä päin Suomea tahansa, eli minä Oulusta voisin äänestää vaikka Timo Soinia Espoosta. Mitään vertauslukuja ei olisi vain äänet ratkaisevat.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta:

Piraattipuolue: 1 edustaja, vertausluku 25.105

kun taas IPU jäisi "vesirajan alapuolelle" vielä tällä kertaa;

Itsenäisyyspuolue: 0 edustaja, vertausluku 13.715 (valinnan raja-arvo siis tekstissä mainittu 14.220,159

Ikäänkuin selvyyden vuoksi vertasin edellä nyt eduskuntaan edustajansa saaneiden puolueiden keskinäisiä suhteita.

Valtakunnalliseen tasauspaikkajärjestelmään epäilemättä - jos sellainen toteutettaisiin - tulisi liittymään jokin äänikynnys. Olisiko se 1 %, 2 % vai 3 % vaiko jokin muu, jääköön tässä mietintään.

Toimintansa äsken päättäneen nykyeduskunnan (jonka valtakirja on vielä toimassa, kunnes uuden eduskunnan edustajat valtakirjansa saavat) ryhmäkarttaa katsottaessa pitää tietysti muistaa Vasenryhmä (Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho) ja Muutos 2011 (James Hirvisaari); eli erilaisten erottamisten yms. seurauksena eduskunnassa on joka tapauksessa aina silloin tällöin ollut 1-2 hengen pienryhmiä.

Miksei sittein sinne voisi ihan vaaleissakin valita vastaavia ryhmiä? Vertaa juuri IPU ja Piraattipuolue.

Äänikynnys ei ole välttämätön: sehän on vain poliittinen päätös. Jos sellainen säädetään.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Jyrki Kataisen hallitus kumosi ensi töikseen edellisellä vaalikaudella laajalla yksimielisyydellä tehdyn sopimuksen oikeudenmukaisesta vaalijärjestelmästä.

Ironista kyllä, näissä vaaleissa tuon vaalilain hylkääminen hyödytti nimenomaan oppositiopuolueita Keskustaa ja Perussuomalaisia.

Antti Jokela

Olisikohan mm. Ruotsissa käytetty Sainte-Laguën menetelmä tuottanut tarkemmin äänimäärien mukaisen lopputuloksen?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sainte-Lagu%C3%ABn_me...

Ilpo Sinettä

Höpönlöpö poijjaat, katkeruus näivettää ja syö miestä. Paikat on Perussuomalaisilla ihan oikein. Te vain vaivuitte maksettujen galluppien ja ennustaja-eukkojen vaaliprognooseihin. Piristykää ettei kaada miestä.

Jussi Säntti

Italiassa tehtiin juuri suuria puolueitta suosiva vaalilain muutos tarkoituksessa että saataisiin aikaan toimintakykyisiä hallituksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset