Veikko Huuska

Seitsemän seikkaa jotka ennakoivat Yhdysvaltain pörssiromahdusta 2015

Seitsemän seikkaa jotka ennakoivat Yhdysvaltain pörssiromahdusta 2015

*

Palaan tähän suuresti mieltäni kiehtovaan aiheeseen, nimittäin sen ennakointiin, "mitä tapahtuu seuraavaksi".  What happens next? 

 

Yhdysvaltain pörssiromahdus näyttää hetki hetkeltä entistä todennäköisemmältä, ajankohtaisemmalta ja myös väistämättömämmältä.  Kovin monet tunnusluvut ja trendiviivat antavat perusteita tälle käsitykselle.

Lue esimerkiksi nämä näkemyksethttp://moneymorning.com/2015/04/03/10-people-to-blame-for-the-2008-2009-u-s-stock-market-crash/

Viimeisten kuuden vuoden nousutahti markkinoilla näyttää menettäneen puhtinsa.  Kohtalaiseen ailahtelevuuteen liittyy pörssin yleispiirre, joka kriitikoiden mukaan on ollut koko vuoden ”lattea”.

Tämä samaan aikaan kun sekä Dow Jones Industrial Average http://money.cnn.com/data/markets/dow/   että S&P 500 ovat molemmat 3% päässä niiden All Time High –tasosta.

Kysymys on joko siitä, että markkinat vetävät henkeä ennen kuin ne ponkaisevat uuteen huippukuntoon, tai sitten ne vain yksinkertaisesti ovat ”hapoilla”.

Kokonaiskuvan suunta osoittaa turbulenttia tulevaisuutta.

*

Vahva mahdollisuus Yhdysvaltojen pörssiromahdukselle perustuu osittain siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että markkinoilta ei löydy tarpeeksi rahaa vetämään kursseja enempää ylös.

Rahaa sinänsä tuntuu olevan runsaasti, mutta odotettavissa olevat voitot ohjaavat kohdennuksia.  Ja perustotuus on se, että amerikkalaisilla ei ole niin paljon rahaa kuin he käyttävät.

*

Seitsemän seikkaa

  1. Ihmiset pitävät rahansa.  Tämän seurauksena rahan kiertonopeus laskee (velocity of money).  Raha ei pyöri, vaan alkaa tehdä pesää.  Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana rahan kiertonopeus on alentunut tasaisesti.  Kuva 1: (katso kuvat alla olevan linkin kautta)  Se kertoo meille, että ihmiset ovat vähemmän halukkaita käyttämään rahojaan.  Tämä on järkevää taantuman aikana.  Ihmiset tuntevat että heillä ei ole tarpeeksi rahaa, joten he ovat entistäkin haluttomampia luopumaan osastakaan siitä.  Huomattavaa on, että tämä suuntaus ei juurikaan nopeutunut viime lamasta päästyä.  Amerikkalaiset ovat hermona rahojensa vuoksi, ja siksi paluuta iloisiin kulutusjuhliin ei ole.  Mutta muitakin seikkoja on… (katso Seitsemän seikkaa, tilastotaulut; https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/USStockMarketCrash2015#  )
  2. Yhdysvaltalaisilla on liikaa velkaa.  Kuva 2: Amerikkalaiset ovat velkaantuneet vauhdilla.  Kymmenessä vuodessa, vuodesta 1992 vuoteen 2002 kokonaisvelka tuplaantui 15.000 miljardista dollarista 30.000 miljardiin dollariin.  Mutta nyt se on taas lähes kaksinkertaistunut jälleen.  Vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä Yhdysvaltalaisten velka oli 58.700 miljardia dollaria.  Keskeisiä tekijöitä velkasumman paisumiseen olivat: opintolainojen kasvu, asuntolainakuplan viime pulpahdukset sekä amerikkalaisten ikuinen rakkaus vinguttaa luottokorttejaan.  Velkaantumisen vuosikymmenet ovat saavuttamassa äärirajansa.  Mutta erityisesti siinä vaiheessa, kun amerikkalaiset eivät enää satsaa kulutusluottoihin niin paljon kuin tähän saakka – kotimaan kulutus muodostaa 70 % Yhdysvaltain taloudesta – tapahtuu suuri käänne.  Kulutuskysynnän lasku näivettää yhtiöiden voitot, mikä heijastuu suoraan pörssiin.
  3. Yhdysvaltalaiset kuluttavat vähemmän. Kuva 3.  Uusin kulutuksen alentumisen trendi on alkanut.  Yhdysvaltain tilastotoimiston mukaan kuukausittainen summa, jonka keskimääräinen yhdysvaltalainen käyttää kuukausittain elämiseen, on pudonnut viime kuukausien aikana.  Läpi viime vuoden 2014 amerikkalaiset kertoivat käyttävänsä päivittäin 87 – 98 $.  Mutta tammikuussa 2015 lukema oli pudonnut $ 81, ja helmikuussakin se nousi vain taalalla eli $ 82.  Tämä on noin 10 % vähemmän kuin viime vuosien totunnainen taso – tilastollisesti merkittävä muutos, jota ei ole selitettävissä yksinomaan vahvistuneen dollarin aiheuttamaksi.
  4. Keskitulo on pudonnut.  Kuva 4.  Käytettävissä olevien tulojen alentuminen on johtunut kahdesta syystä.  Paitsi että velanotto on vähentynyt (velka on joskus maksettava takaisin), myös ansiotulot ovat pudonneet.  Amerikkalaiset eivät tee niin paljon rahaa kuin vielä muutama vuosi sitten.  Reaalinen kotitalouden mediaanitulo Yhdysvalloissa oli huipussaan 56.895 dollaria vuonna 1999.  Sitten se supistui 54.664 dollariin IT-kuplan puhkeamisen jälkimainingeissa 2004.  Mutta tulot elpyivät 56.436 dollariin vuonna 2007, vuotta ennen finanssikriisiä, jonka seurauksena mediaanitulo tipahti 51.758 dollariin vuonna 2012.  Kaikkien aikojen huipusta 1999 kotitalouksien tulot ovat leikkautunet noin 9 %.  Lukuisa määrä amerikkalaisia kamppailee säilyttääkseen keskiluokkaisen toimeentulotason.  Liki kaksi kolmannesta yhdysvaltalaisista (63 %) työläisistä ansaitsevat alle 40.000 dollaria vuodessa.  Ja yli puolet (52 %) ansaitsee vähemmän kuin 30.000 dollaria.  Niinpä joudumme toteamaan: Yhdysvaltalainen kuluttaja – U.S.-talouden moottori – yskähtelee. –             By The Way; Kuten huomataan Hillary Clintonin esikunta on tutkaillut samoja tilastoja kuin edelläkin on selostettu: eli ”Everyday Americans” – arkipäivän amerikkalaiset – ovat kovilla, heitä kannattaa lähestyä hunajoiduin huulin, sillä heitä on paljon.  Todella paljon.  http://yle.fi/uutiset/hillary_clinton_lahtee_usan_presidenttikilpailuun/7923921
  5. Kaikki maksaa enemmän.  Kuva 5.  Julkiset viranomaiset yhtäläisesti kuin U.S. Federal Reserve (FED) eivät näe, että inflaatio olisi tarpeeksi korkea.  Ne katsovat että riittävän korkea inflaatio  tarvitaan vauhdittamaan talouskasvua.  Rivi-amerikkalaiselle inflaatio on myrkkyä.  Se nakertaa tyhjiin rahan arvoa, ja tuhoaa kaiken aikaa ostovoimaa.  Vuoden 1913 dollari, erimerkiksi, on nykyiseltä ostoarvoltaan vaivaiset 0,04 $ eli siis neljä senttiä.  Mutta ei tarvitse suinkaan odottaa  100 vuotta tunteakseen inflaation aiheuttaman tuskan.  Vuonna 2000 tienattu dollari edustaa tänään vain 0,73 dollarin ostovoimaa (73 centtiä).  Samaan aikaan, miettikäämme sitä, keskiverto kotitalouden tulot ovat laskeneet (kuten edellä mainittiin9 9 %.  Ei tarvitse olla rakettitieteen spesialisti ymmärtääkseen, miksi yhdysvaltalaiset tavalliset kansalaiset eivät osta ja kuluta niin paljon kuin he aiemmin ovat tehneet.
  6. Entistä harvempi yhdysvaltalainen kuuluu työvoimaan.  Kuva 6.  Eräs keskeinen tekijä ostovoiman laskussa on työmarkkinoilla olevan aktiivisen työvoiman väheneminen.  Suomessakin murhetta aiheuttava työllistymisaste kiusaa myös Yhdysvaltoja.  Yhdysvaltain aikuisväestön työllistymisaste on pudonnut noin 67 %:sta 63 %:iin viimeisten 15 vuoden aikana.  Osasyy on se, että suuret ikäluokat Amerikassakin ovat lähestymässä eläkeikää.  Mutta osasyynä on taantuman jälkeinen krapula.  Monet ihmiset menettivät työpaikkansa, eivätkä koskaan pysty enää palaamaan työelämään.  Riippumatta syistä, jotka ovat johtuneet poistumaan työelämän ulkopuolelle, yhä harvemmat ansaitsevat palkkapussin, mikä tarkoittaa entistä vähemmän kansantaloudessa liikkuvaa rahaa.  Tämä koskee myös eläkeläisiä.  Amerikassa niin tyypillisenä esiintynyt eläkeläisten työmarkkinoilla olo on vähentynyt, eikä paluuta entiseen näytä olevan. – Ja mitä vähemmän kokonaisrahoitusta, sitä niukemmat olot yrityksille.
  7. Punainen varoituslippu hälyttää: ”Ampu tulee!”   Kuva 7.  Tavallinen yhdysvaltalainen ei ole ainoa jolla on vaarallisen paljon velkaa.  Wall Streetin korkeat uhkapelurit ovat lainanneet ennätykselliset summat havitellessaan aina vain kasvavia sijoitusvoittoja.  Marginaalivelkaa kertyy kun sijoittajat lainaavat rahaa osakkeiden ostoa varten.  Tällä riskivelalla sijoittaja ostaa voitto-optioita, mutta kasvattaa samalla riskejään.  Jos pörssikurssit nousevat toivotulla tavalla, sijoittajan voitot kasvavat.  Mutta kun pörssi laskee, tappiot ovat ennennäkemättömät.  Marginaalivelan määrä New Yorkin pörssissä on nyt ollut lähes ennätyskorkealla tasolla – noin 450 miljardia dollaria – lähes vuoden ajan.  Tämä kertoo meille, miten paljon riskejä on rakennettu markkinoille sitten viime romahduksen 2008 jälkeen.  Mutta samalla se on myös Red Flag (punainen lippu, varoitus) Yhdysvaltain pörssiromahduksesta.  Viimeiset kaksi kertaa marginaalivelan määrän ollessa suurimmillaan  -  pörssiromahdus seurasi.  -

*

Yhteenveto

Rahoitusmarkkinoiden paineen alla kamppailevat yhdysvaltalaiset kuluttavat entistä vähemmän.  Tämä puolestaan johtaa väistämättä Yhdysvaltain kansantaloudessa niin dominoivan kotimarkkinoiden näivettymiseen, yritysvoittojen niukkenemiseen, mikä puolestaan vääjäämättä johtaa Yhdysvaltain osakemarkkinoiden romahtamiseen 2015.

Kun Yhdysvaltain pörssi viimeksi 2008-2009 romahti, se oli pahin Wall Street –täräys sitten vuoden 1929.  Dow Jones Industrial Average –indeksi (teollisuustuotannon arvoa mittaava suure) syöksyi 54 % 17 kuukauden aikana.  Monet sijoittajat, aivan tavallisista perheenisistä ja –äideistä alkaen suuruhkapelureihin, kärsi suuria menetyksiä osakepelissä.  Miljoonat menettivät työnsä.  Ja lopulta 10 henkilöä oli keskeisesti vastuussa tästä aiheuttamastaan kriisistä.   And these 10 people are the most responsible for causing the crisis…

*

Lähde:

“7 Charts That Point to U.S. Stock Market Crash 2015” By David Zeiler, Associate Editor, Money Morning•@DavidGZeiler • April 6, 2015

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset