Veikko Huuska

Voiko Wall Street romahtaa?

Voiko Wall Street romahtaa?

Sukeltaako Wall Street? …ja milloin?

*

Arvopaperi.fi kirjoitti eilen 10.3.2015; http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/markkinoilla+hermoillaan+ndash+wall+street+syoksyy/a1052866

"Wall Street

Matti Koivisto, 10.3.2015, 22:59

Markkinoilla hermoillaan – Wall Street syöksyy

Wall Street sulkeutui tiistaina jyrkkään laskuun, kun sijoittajat hermoilivat nopeasti vahvistuvaa dollaria ja Yhdysvaltojen keskuspankin toimia.

Dow Jones putosi 1,9 prosenttia, mikä on indeksin jyrkin päiväkohtainen luisu viiteen kuukauteen. Myös muut pääindeksit olivat vauhdikkaassa alamäessä, kun S&P 500 ja Nasdaq laskettelivat molemmat 1,7 prosenttia."

*

Pörssi sahaa, mutta sen kuuluu sahata.

Olennainen kysymys on: romahtaako Wall Street?  Ja jos, niin  milloin?

*

Nasdaq tapissa

Nasdaq Composite –indeksi oli ennen nykyistä huipputasoaan alimmillaan maaliskuussa 2009, eli 1293 p.

Nyt se heiluu tasolla 5000. – Helmikuussa 2015 se käväisi karvan verran yli 5000 huipussa.  Tänä aamuna lukema oli 4859.  https://www.google.com/finance?q=INDEXNASDAQ:.IXIC

Finanssikriisin ja markkinadepression kuiluista Nasdaq yhdistelmäindeksi on kuudessa vuodessa kavunnut lähes nelinkertaiseksi.

Viimeisen vuoden aikana vaihteluväli on ollut 4200 – 5000.

Tarkkaan ottaen ääriarvot menivät näin:

26.11.2013 indeksi oli 4017 p.

02.03.2015 indeksi oli 5008 p.

Joulu 2014 – Maalis 2015 välillä indeksi on pullistunut 4600 à 5000.

http://americasmarkets.usatoday.com/2015/03/10/15-years-after-2000-peak-nasdaq-shy-of-new-record/

Tämä on markkinoiden psykologiaa ja joukko-oppia.

Kyseessä on tuttu frutti, eli sekametelisoppa, jossa reaalitalouden arkitodellisuus yhdistyy sijoituskohteiden attraktioon ja ihmismielen irrationaliteetteihin.

*

http://www.dw.de/debate-over-monetary-system-grows/a-18100679

*

Nykyään raha on velkaa

Raha syntyy lainanannossa.  Lainan annosta.  Jos ei ole lainaajaa, ei synny rahaa.

Tuotannollinen työ ei enää aikoihin ole ollut olennainen lainanoton motiivi, vaan spekulaatio.

Spekulaatio luo velanottoa joka luo velkaa, joka on rahan synty.

Ei tarvitse olla neropatti tajutakseen, että tämä korttitalo romahtaa eräänä päivänä.

Mikä päivä?

Tuomiopäivä.

Lue lisää: http://talousdemokratia.fi/?q=node/147

*

Fakta

Pankit luovat rahaa myöntäessään lainoja

Nykyään raha on velkaa.

Tarkemmin sanottuna rahaa tulee kiertoon vain, kun joku ottaa velkaa (tai pankki suorittaa maksun).

Kääntäen tämä tarkoittaa, että kun pankeista otetaan lainaa, luovat pankit uutta rahaa kiertoon. Nykyään yli 90 % rahasta on pankkien luomaa rahaa eli pankkitalletuksia ja loput alle 10 % keskuspankin luomaa rahaa eli käteistä ja keskuspankkireservejä (EKP:n kuukausikatsaus, marraskuu 2014, s. S12-S13).  http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/ekp_julkaisuja/kuukausikatsaus/Pages/default.aspx

Rahanluontiprosessi on kuvattu totuudenmukaisesti Suomen Pankin julkaisussa ”Lyhyt johdatus rahaan” (Karlo Kauko, 2011). Toisessa Suomen Pankin julkaisussa "Raha ja luotto rahapolitiikassa" (Tapio Korhonen, 2007, sivu 8) asia on kuvattu näin:

"Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä."

Eroa pankkien ja muiden rahoitusyhtiöiden välillä on tarkennettu hieman myöhemmin:

"Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot. Muut rahoituksenvälittäjät, kuten rahoitusyhtiöt, eivät luo rahaa, vaan niiden täytyy hankkia rahoitus ensin pankkitileilleen, jotta niiden myöntämät luotot voidaan nostaa. Rahalaitokset puolestaan voivat myöntää luotot ensin ja ne saavat rahoituksen samassa yhteydessä."

Lähde: http://talousdemokratia.fi/?q=node/147

*

Edellä viitatut olennaista tietoa jakavat Suomen Pankin julkaisut löytyvät näiden linkkien takaa;

Karlo Kari; Lue tämä – se on kansalaisvelollisuus! [VH:n mielipide] http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_05_2011.pdf?hl=Lyhyt%20johdatus%20rahaan

Tapio Korhonen; http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf

*

Teknokupla 2000

Edellisen kerran tekno-Nasdaq ylitti 5000 pisteen rajan talvella 2000.

Kyseessä oli surullisen kuuluisa ”teknokupla”.  Se paukahti parissa erässä, ja syksyyn 2002 mennessä indeksi painui alle 1200:n.

Elääkö Yhdysvallat nyt Teknokupla 2.0 –aikaa?

Tästä voidaan esittää argumentteja pro et contra – puolesta ja vastaan.

http://americasmarkets.usatoday.com/2015/02/25/will-streaky-nasdaq-keep-streaking/

*

Vertailua

Yhtäläisyyksiä vuoden 2000 ja nykyisen 15-vuotta myöhemmän tilanteen kesken löytyy:

Löysää rahaa velloo markkinoilla, etsien tuottoisinta kohdetta.

Ahneus kukoistaa (”Greed Factor”), iso raha haluaa kasvua ja vauhtia.  Pumpatut kurssit näyttävät houkuttelevilta.

Kun tekno-huuma oli kovimmillaan 1999-2000 vaihteessa, indeksin pomppu 4000:sta 5000:een pisteeseen kesti vain 49 päivää (lähde: Birnyi Associates).

Tällä kertaa vastaava nousu kesti huomattavasti kauemmin – peräti 455 päivää. (ks. edellä; 4017/26.marraskuuta 2013 à 5008/2. maaliskuuta 2015).

Voidaan myös laskea, että vaikka puhallusrahan rasvoittama U.S. BKT on nyt merkittävästi isompi kuin 2000, ja vaikka huomioitaisiin 15 vuoden inflaatiovaikutus, nykyiset tekno-osakkeet ovat huomattavasti halvempia kuin ne olivat 1990-luvun lopussa.

Vertailltaessa P/E –lukua (hinta/voitto –suhdetta) todetaan, että nykypäivän tekno-osakket ovat halvempia kuin 2000: ne ovat vain 81,7 % silloisista.

Vielä selkeämpi ero näkyy, kun vertaamme Nasdaq-noteerattujen tekno-osakkeiden vaihtoarvoa niiden tuottoon.  Tänään luku on 32.  Teknohuumassa 2000 vastaava vertausluku oli 175.  (yhtiöiden pörssinoteerattu arvo oli 175-kertainen niiden tulokseen nähden).  Eli nykyiset osakkeet ovat tässä katsannossa halpoja: teknokuplan paperit olivat viisi kertaa kalliimpia.

Birnyi Association jatkaa:

Kun huomioidaan inflaatio, nykyinen Nasdaq on selvästi alempi kuin teknokuplan aikaan.  Siihen nähden mitä 2000 dollarilla sai vuonna 2000, pitäisi indeksin olla nyt lukemissa 6908 ollakseen samalla tasolla kuin 15 vuotta sitten.  Eli nykyiset noteeraukset ovat 38 % alempana kuin huuman aikaan.  http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-03-09/birinyi-says-six-year-bull-run-won-t-end-until-skeptics-muzzled

Toisin sanoen:

Näillä aspekteilla tarkastellen tekno-sektori ei ole ylikuumentunut Yhdysvalloissa.

*

Mainittuja näkemyksiä tukemaan voidaan tarjota lisää faktaa:

Juuri nyt voidaan tekno-sektorilla tunnistaa lukuisia ”sytytyspisteitä” (ignition points) – kasvun katalyyttejä – muun muassa sellaisilla lohkoilla kuin:

digitaaliset maksutoiminnot, matkaviestintä, pilvipalvelut, ”ajettavat tietokoneet” eli computoidut autot, siis autoteollisuuden siirtyminen lopullisesti digiteknologisiksi multi-uniteiksi (tietokoneistetuiksi moniyksiköiksi), lääketieteellisen teknologian ja biotekniikan mahdollisuudet, ihmemateriaalit (miracle materials), Internet of Everything (IoE), anturit ja puolijohteet, - niin ja Big Data (tiedon yhdistelmät, kokoelmat, jakelu ja olennaisessa mitassa tiedon käsittely ja jalostaminen).

JA vielä tärkeämpää ovat ne mahdollisuudet jotka näiden kaikkien komponenttien ja lohkojen yhdistelmät ja yhteissovellukset tarjoavat.  Ja nuo yhteydet ovat luoneet jättimäisen, tekno-alan kattavan ”ekosysteemin”, joka ahtaa kasvuaan joka soppeen.

Market Research Media arvioi, että ns. pilvipalvelut kasvavat 30 % vuodessa, ja tavoittavat pelkästään Yhdysvalloissa 270 miljardin dollarin liikevaihdon vuoteen 2020 mennessä – siis viidessä vuodessa.

IDC:n ennusteen mukaan Big Dataan luettava teknologia ja palvelut kasvavat 26,24 % vuotuisella kasvulla [panenet merkille huomattavan tarkan ja eksaktin kasvuennusteluvun! VH] vuodesta 2014 lähtien, ja tavoittaa vuonna 2018 peräti 41,52 miljardin dollarin liikevaihdon.

Tämä on suuryritysten näkymät.  Mutta miljardit ihmiset kautta maailman ovat liittyneet mukaan korkean teknologian vallankumoukseen.

*

Enemmän puhelimia kuin vessoja

Teknologina murros viestinnän saralla.

YK:n mukaan maailman ihmisistä suurempi osa nauttii tänään kännykästä useammin, kuin vessasta.

Maailman hieman yli 7 miljardista ihmisestä noin 6 miljardilla on kännykkä.

Kun taas vain 4,5 miljardia ihmistä kakkii posliiniin – eli nauttii WC:n tuomista mukavuuksista.

Tämä on uskomaton tilasto!

Ja kun palveluräjähdyksen aiheuttama älypuhelinten aikakausi on niin nuori, että se alkoi toden teolla vasta kesäkuussa 2007, kun Aplle Inc. julkaisi ensimmäisen iPhonensa.

Vuonna 2014 maailmassa ihmisten taskuissa ja käsilaukuissa kulki Gartner-uutishuoneen mukaan 1,250 miljardia älypuhelinta.

*

Mobiilimaksaminen

Tekno-näkymien olennaisiin kasvualustoihin kuuluu ulottuvuus, jossa älypuhelimet ovat ”sisäänlukituksessa” (Interlocking”) lähikommunikaatio-teknologian (Near-Field Communication – NFC) kanssa, luoden kokonaan uuden teollisuudenalan – mobiilimaksamisen.  Mobile Payments´ssä, joka sai voimakkaan sysäyksen viime vuonna Apple Paylta, kuluttajat hyödyntävät älypuhelimiaan kaikissa maksutoimenpiteissään (NFC- and credit-enabled smartphones).

http://en.wikipedia.org/wiki/Apple_Pay

http://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_payment

Gartner´in mukaan mobiilimaksaminen tulee lähes kolminkertaistumaan neljässä vuodessa; vuoden 2013 tasolta (235 miljardia dollaria) vuoteen 2017 mennessä (2 vuoden päästä!) 235 miljardiin dollariin.  Ja tähän laskelmaan tulee tietysti lisätä mm. älypuhelinten valmistus- ja kehittelypanosten arvo, tietoverkoissa toimivien mobiilimainosten potentiaali, sekä sirut ja anturit jotka kaikkeen tähän sisältyvät, itse puhelimista ja niiden liitännäisistä puhumatta..

http://www.gartner.com/newsroom/id/2971917

Kuten yleisesti tiedetään – ja voimme päivittäin havaita – älypuhelin ei missään nimessä ole mikään erillinen lelu, elämän monenkirjavasta virrasta eristetty kulutushyödyke.  Se on osa ekosysteemiä, joka sisältää paitsi tabletit ja kannettavat tietokoneet, myös joka kodin ”älykkäät” säätimet, järjestelmät ja laitteistot.

Mutta näinkin asia voidaan nähdä;

http://www.itworld.com/article/2839251/why-currentc-will-beat-out-apple-pay-in-the-end.html

*

Ja sitten vielä auto…

Teknologisesti tarkastellen olennaisiin eroihin vuosien 2000 ja 2015 välillä kuuluu eittämättä auto.  Sellaista rakennelmaa ja käyttöhyödykettä kuin ”connected car

[voisi kääntää vaikkapa käsitteenä ”kytketty auto”, - tai vaikkapa ”yhdistetty auto”, vähän samaan tapaan kuin sentraali-Santra takavuosikymmeninä ilmoitti: ”yhdistän” – ja yhdisti kuulokytkennän pisteestä A pisteeseen B.. nyt vain puhutaan multiformaaleista yhteyksistä.. VH]

Tähän liittyy olennaisena seikkana Yhdysvaltain liikenneministeriön ennakkoratkaisupyyntö korkeimmalle oikeudelle säännöksestä, jonka mukaan kaikki uudet autot pitää olla varustettu varmuuskopioivilla kameroilla vuodesta 2018 lähtien.

Itse auton tekniikkaan tulee kattavasti sisältymään tosiälykkäiden autojen sukupolvi (True Smart Car), johon kuuluu mm. törmäyksenestojärjestelmä, Bluetooth integraatio sekä autodrive-ominaisuuksia (auto voidaan kutsuilta lähettää omin nokin kotiin.. etc).

Autoja myytiin Yhdysvalloissa vuonna 2014 kaikkiaan 16,5 miljoonaa yksilöä.  Siinä oli 5,9 %:n kasvu edelliseen vuoteen nähden, ja vuoden 2014 myynti oli parasta sitten vuoden 2006.  Ennusteen mukaan autoteollisuuden PwC, laitteistojen ja ohjelmistojen myynti kasvaa vuosivauhdilla 29 %, ja nousee 152 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Lyhyesti sanoen:

teknologian kehityksen, myynnin ja tuottoarvioiden käyrät näyttäisivät Yhdysvalloissa sojottavan NorthEastiin tai ainakin melkein..

Näin näkevin silmin katsottuna tekno-osakkeiden kysyntä ei laannu, vaan pikemminkin kasvaa, kun yhä useammat havaitsevat ne varteenotettaviksi sijoituskohteiksi ja niiden tuotto-odotukset lupaaviksi.

*

Mutta sitten toisaalta…

Pankkikupla..

Pankkien stressitestit, tuo show joka alkoi huhtikuussa 2009, jatkuvat  -  pienen tauon jälkeen.  Markkina-analyytikko Shah Gilani kutsuu niitä vähemmän mairittelevasti ”kabuki-teatteriksi”.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Kabuki-teatteri  Siis tässä tulkinnassa jonkinlaiseksi irvokkaaksi näytökseksi, jossa olaan esittävinään jotain vaikka tiedetään, mitä ollaan, - näin tulkitsisin hänen ilmaisunsa.

”Koko show on vain julkista esittämistä”, Gilani muotoilee.  Siis ”public performance”..

*

Dominoteoria

Gilani kirjoitti jo tuolloin 6 vuotta sitten: ”Keskeinen ongelma koko stressitestien toimituksessa on se, että testit eivät millään tavoin paranna rahoitusmarkkinoiden järjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä”.

Stressitestit ovat vitsi.  Pelkkä vitsi.

Loppujen lopuksi mikään pankki ei ole ikinä epäonnistunut testien läpäisyä ja tullut karkoitetuksi ”pankkiirien klubista”.

Viime vuonna 2014 Bank of America Corp. (BoA) läpäisi stressitestit, joissa oli kaksi kierrosta.  Ensimmäisellä kierroksella jossa oli määrä määritellä numeraalisesti, kuinka paljon omia pääomia ja varauksia pankilla todella on.  Sen jälkeen BoA esitti Federal Reserven (FED) maton-alle-lakaisija-bangstereille, että ”meillä on niin ja niin paljon ylimääräistä omaa pääomaa, joten haluamme nostaa jakamiemme osinkojen tasoa tai vaihtoehtoisesti käyttää pelivaramme osakkeidemme takaisinosto-ohjelman toteuttamiseen suunnitelmien mukaisessa laajuudessa”.  Tämä tapahtui alustuksena kierrokselle n:o 2.

Toisella kierroksella, laadullisen tarkastelun osiossa, BoA esitti CCAR-osiossa (Comprehensive Capital Analysis and Review; vertaileva pääoma-analyysi ja jälkiarvio) näkemyksensä, jotka sellaisenaan tyydyttivät tarkastelijoita.

Vitsi piilee siinä, että heti kohta, kun Bank of Amerifa oli läpäissyt stressitestien ensimmäisen määrällisen ja toisen laadullisen ”läpivalaisun”, ja saanut hyväksynnän palkita taitavia osakkeenomistajiaan erinomaisesta pääomien hallinnasta ruhtinaallisin osingonjaoin, sen oli ilmoitettava… FEDille,  huups…ista… että tota noin, sen omista pääomista puuttui muutamia miljardeja dollareita.

Näin raportoi taannoin Wall Street Journal, jatkaen: ”Yhdysvaltain toiseksi suurimman pankin todettiin toimittaneen Federal Reservelle vääriä tietoja omaisuutensa määristä lakisääteisen vuotuisen stressitestimenettelyn yhteydessä.  Pankki katsoi kaiken tapahtuneen ”erehdyksessä”. - Testit koskevat Yhdysvaltain suurimpia rahalaitoksia.

Virheelliset tiedot lähtivät osoitteesta BoA, Charlotte, Pohjois-Carolina, pankki kun omasi noin 4 miljardia dollaria vähemmän varoja kuin mitä se luuli omistavansa.  Pankki oli tehnyt saman arviointivirheen aina vuodesta 2009 lähtien, kertoi eräs pankkia lähellä oleva henkilö.  BoA saattoi virheen (”error” – erehdys) FED:in tietoon.  FED perui pankille annetun ennakkohyväksynnän osinkojen nostosta ja antoi pankille lisäaikaa 27.5.2015 asti esittää uusi suunnitelma.

*

Eikö tämä ole pelottavaa?

Federal Reserve, FED, joka tekee testejä, ei – muka – omannut minkäänlaista aavistustakaan, että numerot, joita Bank of America sille vuosittain esitti 2009 lähtien, olivat vääriä.  Tarkoittaako tämä sitä, että FED ei tee omia laskelmia?  Onko tämä avopokeria?  Vai onko herroilla omat suosikkinsa?

Miten tätä on luettava?

*

Pahenee

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön Office of Financial Research – OFR:n (Rahoitustarkastusvirasto) 2.3.2015 julkaiseman valmisteluasiakirjan mukaan kaikki TOP-stressitestatut pankit ovat huomattavan samankaltaisia, niistä saatujen testitulosten mukaan.

Valmisteluasiakirjan kirjoittajien, - Columbian yliopiston tutkijan Paul Glassermanin ja Gowtham Tanfiralan – mukaan tältä näyttää, koska kaikki nämä pankit ovat todella huomattavan samankaltaisia.

Siltä näyttää jos niin on.

Tulokset ovat hämmästyttäviä.  Stressitestin tulokset näyttävät enemmänkin stressitestejä kuvaavilta, kuin että ne antaisivat tarkan kuvan tutkittujen pankkien tappioriskeistä”, Glasserman ja Tangirala kirjoittavat.

”Keskeinen huolenaihe rutiineiksi käyneiden stressitestien suhteen on, että pankit tekemään mahdollisimman hyviä valintoja tiettyjen valvottavien detaljien suhteen, ja pelkona on, että näin synnytetään uusia, vaikeammin havaittavia riskejä pankkien toiminnassa”.

”Tämä huoli koskee kaikkia kiinteitä valvontajärjestelmiä, joissa yhtenä tarkastelukohteena ovat riskisijoitukset”.

*

Miksi ”kaikki pankit ovat samannäköisiä”?

Ensinnäkin; kaikki pankit käyttävät samoja konsultteja ohjaamaan niitä stressitestien karikkojen läpi.

Nämä konsultit ovat usein – kappas vain – entisiä liittovaltion säätelyviranomaisia, jotka ovat loikanneet virkamiehen harmaasta arjesta hyvinpalkattuun ja tuottoisaan konsultointipeliin.  Tekijät ovat usein toimineet ”suoraan karhunpesällä” – eli virastojen tutkimus- ja tarkastustoimistoissa.

Mikä on erityisen huolestuttavaa, on se, että stressitestit eivät tunnista, että korrelaatio (eritoten ja empiirisesti OFR:n työpaperin perusteella) pankkien kesken on huikea.  Stressitestien tulokset eivät kerro mitään yksittäisistä pankeista, vaan käsittelee pankkikompuuseja kollektiiveina.

*

Pankkeihin kätketty domino..

Oikeastaan ainoa seikka, jonka pankkien stressitestit meille kertovat, kirjoittaa Shah Gilani, on, että mitkään numeraaliset pääomavaatimukset, varantovelvoitteet tai muutkaan puskurit eivät riitä suojelemaan rahoitusjärjestelmää sen omalta ahneudelta.

Ainoa keino on eriyttää jättimäiset ”hirviöpankit” pienempiin yksiköihin, päättelee arvostettu rahoitusmarkkina-ekspertti Gilani.

*

Johtopäätöksiä

Joskus pörssissä vain tapahtuu jyrkkiä laskuja – Flash Crash.  Sellaisena voidaan pitää vappuviikolla 2010 tapahtunutta pudotusta; silloin DJI putosi viikossa 628 pistettä – ja käytännössä melkein yhtenä päivänä, eli 6.5.2010.

Voiko tuollainen – tai suurempi –pudotus toistua?

Voi.

Se, mikä on kerran tapahtunut, voi toistua.

Voiko se olla isompi pudotus?  1000 pistettä päivässä, tai… tunnissa?

Voi.

Mittaluokka ei ole määrätty: kurssi voi pudota, melkein määrättömästi melkein määrättömän lyhyenä aikana.

*

Mitkä kurssiromahduksen vaikutukset ovat?

Tätä on vaikea ennakoida.

Riippuu varmasti tilanteesta, jossa romahdus tapahtuu.  Mutta myös seuraukset voivat olla täysin arvaamattomat.

Romahdus voi tapahtua monesta syystä.

Taustalla voi olla pitempi vatkaus, joka on herkistänyt luottamusta pörssikursseihin, osakkeisiin, markkinoihin.  Voi vain tulla kaaos, pakokauhu, myyntimania..

Kyseessä voivat olla terroristit, jokesterit (jokesters), tai melkein mitkä vain, kuten äärinationalistiset tahot voivat kokeilla finanssimarkkinoiden hermoja tai kestokykyä.  http://www.merriam-webster.com/dictionary/jokester

Siispä tiedämme, että kurssiromahdus voi tapahtua.

Flash Crash´in takana voi olla kyberhyökkäys (cyberattack)…

Pörssivalvojat eivät ole koskaan avautuneet tästä, he eivät koskaan kerro mitään selityksiä, eivät etukäteen uhkista, mutta eivät varsinkaan takakäteen toteutuneista putouksista..

Kun Dow Jones Industrial Average putoaa äkisti 1000 pistettä, mistä me kukaan tiedämme, mistä on kysymys?

*

Arvoituksia

Ymmärrettävistä syistä pörssivalvojat eivät tule stagelle kertomaan, miksi oli mahdollista että tapahtui se mikä tapahtui.

Mitä tahansa tapahtuukaan, on myös tiedettävä, että emme tiedä, koska systeemiset muutokset markkinoiden toiminnassa, mekaniikka, tekee kaiken mahdolliseksi.

Enemmän tai vähemmän lyhyessä ajassa tapahtuneet sähköisen kaupankäynnin tekniset muutokset, kilpailun tiivistyminen, dezimalisation (hiukkastumien, VH) (kaupankäynti sentin nostoin), hf-kauppa (high-rrequency trading – korkean taajuuden kauppa) ja ”tahattomien seurausten” järjestelmä (”Unintended Consequences”) sekä muut mekaaniset muutokset markkinoilla mahdollistavat kurssimuutosten äkkinäisyyden ja arvaamattomuuden.

Ja sitten on tämä arvaamaton elementti markkinoilla, ihminen.  On ”greed factory” eli ahneuselementti, on pelko ja pakokauhu, paniikki.  On ”freindly market ghost” eli ystävällismieliset markkina-haamut, ja sitten ne vähemmän ystävälliset.

Totta on, vaikka heikosti tiedostettua, että kyberhyökkäys voi romahduttaa pörssikurssit.

Pörssi on nykyisin varsinainen kaninkolo, ”sinkhole”, jonne voi isosti pudota paljon ja äkkiä.

Nämä sinkholet, mustat aukot, ovat olennainen osa nykypäivän markkinoita.

Toki on ”katkaisijoita” ja kaikenlaisia turvakytkimiä, jotka hidastavat markkinoiden romahdusta tai mahdollistavat kaupankäynnin pysäyttämisen, jos pahoja asioita alkaa tapahtua.  Mutta: mikään ei takaa, että simuloidut jarrut toimivat sitten kun pudotus alkaa.  Vapaassa pudotuksessa jylläävät luonnonvoimat, eivät perunasäkit tai muut halittavissa olevat elementit.

*

Voiko Wall Street romahtaa?

Mikä tahansa rakennus voi romahtaa, kun sen perusta on heikentynyt ulkoisten kaivajien (”digger”) toimesta.  Talo kestää vain sen ajan, minkä sen oma rakenne kestää, jos maaperä, jolla se seisoo, pettää.  Ja me tiedämme, että talo ei voi tyhjän päällä pysyä, vaan putoaa, romahtaa, lakoaa kasaan.

Maailman finanssimarkkinat ovat – lähtökohtaisesti ja mekaanisesti – heikkoja.

Markkinat ovat alttiita kyberhyökkäyksille.

Markkinat ovat korttitaloja, jotka ovat mekaanisesti heikosti töytäisyjä kestäviä.

Markkinat ovat romahdusalttiita.

Markkinat romahtavat.

Niiden on pakko romahtaa, koska ne eivät kestä.  Eivät kestä sisäisiä eivätkä ulkoisia impulsseja.  Markkinat pysyvät pystyssä uskon voimalla, ja usko on heikko – etenkin kun usko äkkiä loppuu.

Länsimaiden suurin luomus ovat – maailmanhistorian uniikki ihme, suurin kautta koskaan – nykyiset finanssimarkkinat, jotka pauhaavat, loistavat ja messuavat tyhjän päällä, ja uskon varassa, vaikka emme edes tiedä elävämme uskossa.  Mutta niin vain markkina-mehiläinen surisee ilmassa, kunnes usko sen siipien kantovoimaan äkisti lakkaa.

*

eli

SUMMA SUMMARUM

Pörssiromahdus voi tapahtua. 

Se on tapahtunut.  Se voi tapahtua uudelleen.  Se voi tapahtua isosti.  Se voi olla kyberhyökkäyksen tai melkein minkä tahansa nykytilan lakkauttavan elementin tai tekijän aiheuttama, romahdus.  Kyberhyökkäys voi olla vihamielinen, se voi olla silmälasipäisen nörtin uteliaisuutta, mutta hyökkäys on aina vihamielinen.  Se voi tapahtua vahingossa.  Se voi tapahtua tarkoittaen.  Se voi tapahtua milloin vain, ja millä aikataululla tahansa.

Vihamielisen hyökkäyksen tekijä voi ajoittaa hyökkäyksen herkkään hetkeen, silloin joutsenen sulan aiheuttama ilmavirta voi olla liian kova voima.

Kyberhyökkäys voi tuhota finanssimarkkinat, kansantalouden ja valtion.

Kyberhyökkäys tähtää totaaliseen tuhoon, se voi saada sen.

Kyberhyökkäys on aikamme sota.  Totaalinen sota, taloudellinen sota.

On väärinkäsitys, että taloussota olisi pehmeää sotaa ja perinteinen ruutisota kovaa sotaa.’

Ruutisota tuhoaa ihmisiä ja erinäisiä rakennuksia.

Taloussota tuhoaa yhteiskuntia, oleellisinta mitä kansakunnat ovat luoneet.

Kybrerhyökkäys pörssiin on 9/11.  Se ei vain järisytä taloja, vaan saa ne sulamaan sijoilleen.

Kyberhyökkäys pörssiin kuuluu Venäjän ja Kiinan asearsenaaliin, eivätkä ne, etenkään Venäjä kaihda käyttää sitä.

*

http://www.wsj.com/articles/cia-gave-justice-department-secret-phone-scanning-technology-1426009924?mod=trending_now_2

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Nyt pitää katseet kääntää euroopan pörsseihin. Wall Street tuskin enää tekee suuria harppauksia ylöspäin.

Tunnelma alkaa USA:ssa viilentyä ja finanssimaailma odotta FED in koronnostoja. Laskua odotettavissa, pitkällä tähtäimellä. Mitään romahdusta näillä ei saada aikaan.

EKP:n raharuiske nostaa nyt euroopan pörssejä todennäköisesti ensi vuoteen asti. Voimakasta heiluntaa kursseissa ei voi tälläisessa tilanteessa välttää, mutta kurssilaskut jäänevät muutamien päivien pituisiksi.

Luulen, että jenkit alkavat siirtää sijoituksiaan eurooppaan, koska heillä on kokemusta FED in elvytyksestä joka johti kurssien nousuun.

Lainakorot ja öljyn laskenut hinta vauhdittavat pörssikurssien nousua.

Yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor noteerattiin eilen jo
0,219 prosentissa. Korosta on lähtenyt tänä vuonna jo kolmannes. Vuosi sitten korko noteerattiin 0,578 prosentissa, josta laskua on kertynyt jo yli 60 prosenttia.

Öljyn hintakin näyttää taas olevan laskusuunnassa hetkellisen mietintätauon jälkeen. WTI öljy $47,70.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Romahdus tapahtuu varmasti taas jossain lähi- tai vähän kaukaisemmassa tulevaisuudessa.

Hommasin Amazonin kirjakaupasta The lord of creation-kirjan joka käsittelee 1929 lamaan johtaneita seikkoja ja ihmisiä tuon pörssikuplan ympärillä.
Välillä on jotenkin vaikea hahmottaa lukevansa 80 vuotta vanhaa kirjaa kun tämä lähimenneisyys tuntuu niin kovin samanlaiselta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mistä pörssi saa tuloa kun reaalitalous sakkaa kaikissa länsimaissa?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suurten instituutioiden ja järjestelmien heikkoja kohtia on mielenkiintoista tarkastella. Etenkin sellaisten suurten järjestysten, joiden olemassaolo näyttää ikuiselta, vankalta ja täysin horjumattomalta.

Ne ovat kaatuneet, aina. Nimittäin.

Vaikkei historia koskaan toistakaan itseään jatkuvasoittoisen gramofonilevyn tavoin, voidaan tietyissä toimintajärjestelmissä, niiden toiminnassa, elinkaaressa ja dynamiikassa nähdä joitakin, toistuvia, lähes säännönmukaisia piirteitä. Erityisesti tämä koskee trendipoikkeamia, pitkien säännönmukaisilta näyttävien jatkumoiden taitteita, ylläreitä. Yllätykset ovat maan suola, mutta yllätykset eivät välttämättä ole yllätyksiä, vaan asiaankuuluvia käänteitä, jatkumomuutoksia. Sellaista ennakoisin raha- ja finanssimaailmalle.

En sen vuoksi, että sellaista toivoisin, vaan sen vuoksi, että ne ovat väistämättömiä, tositilaisia esiintymiä, joita ilmeisesti mikään ei voi välttää tai estää. Niitä voitaisin lieventää ja ennen kaikkea niiden (jatkohäiriöiden) tuhoisia vaikutuksia loiventaa, mutta se edellyttäisi intressien vastaista toimintaa niin monelta toimijalta, että menee epärealistisen puolelle.

Nasdaqin tech-noteerausten pohjien väli näyttää viime sykleissä olleen kutakuinkin 6½ vuotta. Eli melkeinpä raamatullisesti 7-vuotissarjana ovat nuo letkaukset seuranneet. Nyt jaksosarja tulee hieman venymään, mutta se ei paljon lohduta, koska jytkyn suuruus kertautuu latausajan neliönä.

Eli Iso Jytky tekeillä, väistämättä ja vastoin toivomuksia; erityisen mielenkiintoista on nähdä miten collateral damages saadaan rajattua, vai meneekö sivullisia rakenteita kuinka paljon. Onko maailmassa enää sivullisia? Eipä taida, menon yhteyden hinta on kohtalonyhteys.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset