Veikko Huuska

Miksi Minsk 2.o ei voi toteutua?

Miksi Minsk 2.o ei voi toteutua?

*

Miksi ei?

Minskissä viikolla neljän vallan kesken sovittu tulitauko ei tule toteutumaan.

Tulitauko ei toteudu, koska se ei voi toteutua.  Siihen ei ole mitään edellytyksiä.  Koko Suuri Eurooppalainen Teatteri oli vain yksi näytös monien joukossa.

Länsi on aktiivisesti unohtanut (se haluaa aktiivisesti unohtaa) kapinan kukistamisen logiikan, perusajatuksen.

Minsk 2.o ei toteudu, koska sen on mahdoton toteutua.  Itä-Ukrainassa on vuoden verran ollut menossa kapina, tosin vahvasti ulkoa ohjailtu ja syötetty, mutta kapina kuitenkin.  Kapinaa ei yksinkertaisesti voi lopettaa, tukahduttaa, nujertaa kabinetissa.

Kapinat on maailmansivu hoidettu taistelukentällä.  Kapina on lyötävä tulella, raudalla ja verellä.  Kapinalliset on ajettava umpikujaan, heidät on hajotettava, johtajat hirtettävä (lyhtypylväisiin ja torien hirsirakenteisiin), muutama pistettävä malliksi oikeuteen, mieluimmin alajohtajia ja vartijoita, luettava ankarat rangaistukset, heidän kuvansa ja muistonsa on häpäistävät, etevimpien nimistä tulee konnagängien nimiä, osa rivimiehistä vankileireille, jossa seulonta ja siilaus ja kavaltajaksi otto.  Iso nuotta vedettävä.

*

Mania

Mutta sitä ei haluta.  Siihen ei pystytä.  Se halutaan unohtaa.  Keksiä helppo keino.  Huokea.  Laiskan kissan jallitukset.  Se on sama kuin antaa V.V. Putinille Ukrainan avaimet.

Hän pysyy painetta säätelemällä lisäämään tai helpottamaan uhkaa ja menoa.

Putin on kuin ”hullu ukrainalainen pallopää”, ”se mielipuoli murhaaja”, - Nikita S. Hrustshev, josta NKP:n politbyroon isot kihot käyttivät noita ilmaisuja Novotsarskin leipäkapinan jälkiselvityksissä Kremlissä 1962.  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109731-donin-alueen-leip%C3%A4kapina-1962-%E2%80%93-hrustshevin-l%C3%A4ht%C3%B6laskennan-vauhdittaja-osa-ii

Nikita muurautti syksyllä 1961 Berliinin muurin.  Hän sanoi:

Berliini on maailman kivekset.  Kun haluan, että Länsi vikisee, puristan Berliinistä”.

Putin ei tarvitse repliikkejä.  Hänen pantomiiminsa on niukkaeleisempää, mutta tehokkaampaa, kuin kunnioitetun edeltäjänsä, Hrustshevin.

V.V. Putin on omaksunut jokaiselta huonotapaiselta lapselta tutun metodin:

Miksi olla hankala, kun pienellä vaivalla voi olla täysin mahdoton?”

Mania on iskenyt Putiniin.  Sotamania, imperiuminpalautusmania, Russomania.  Monomaanikko hän ei ole.

*

Kapina

Kapina on lähtökohtaisesti taistelu, jossa toinen osapuoli pyrkii vapautumaan vallassa olevasta, mutta viime kädessä kumpikin pyrkii – niiden on pyrittävä – nujertamaan toinen osapuoli, joko kokonaan tai ainakin niiltä osin, kuin tyydyttävä ratkaisu edellyttää.  Perusmallissa vahvempi, sotilaallisesti voittoisa, osapuoli lyö toisen osapuolen, häviäjän, ja nujertaa sen kaikella voimallaan.

Onnistuessaan kapina on vallankumous, ja sen voittajat sankareita, vapauttajia, ja jälkimaailman ihailun kohteita.  Epäonnistuessaan kapina on rosvoretki, läpimätien konnien seikkailu, jossa viattomat sivulliset on vedetty mielettömään seikkailuun, pelkkä konnien yritys.

*

Putinin pirta

Rauha Novo-Rosiassa ei sovi V.V. Putinin pirtaan.

Ei tietenkään.  Hänen suunnitelmapaperinsa on kuin beatkirjailija Jack Kouriackin paperiarkki.  Se ei ole mikään aanelonen (A4).  Ei.  Vaan Putinin paperi on loputon nauha paperia, pitkä.

Hän luo näytelmän käsikirjoitusta samalla kuin näytelmä pyörii kaiken aikaa Suurella näyttämöllä.

*

Putin joukkoistaa sodan

Siinä, missä köyhät tamperelaispojat keksivät joukkorahoituksen, joukkoistivat Kuu-Natsi –elokuvansa rahoituksen, siinä Putin joukkoistaa sotimisen.

Putin on suurin sodankäynnin uudistaja sitten Hammurabin (Alpit ja norsut) ja Hitlerin kenraalien (Bliz Krieg).

Kirpein mielin tällainenkin sotahistorian harrastaja joutuu toteamaan, että Putin on luonut jotain uutta:

Hänen luomuksensa on uusi innovaatiokehä, joka ei ole kiinteä, vaan elementaarinen ja verkostomainen.  Sille on ominaista strateginen ketteryys.  Ei sanoissa, eikä firman arvoissa, vaan käytännössä.

Ukrainan sota jatkuu niin kauan kuin Putin elää.  Tietyistä terveydentilaa koskevista epäilyistä huolimatta hän saattaa olla pitkäikäinen.  Mehän olemme tottuneet tarkastelemaan naapurimaamme johtajien päitä, niissä ilmeneviä muutoksia: sanoihan Tannerkin, piipahdettuaan Kremlin mausoleumissa, että kun viimeksi näin Leninin pään se oli toisenlainen, ja Lenin eli silloin.  Mies sai maksaa havainnostaan.  Totta kai kaikki ovat kiinnittäneet huomiota Putinin päähän, kasvoihin, naamaan: välillä se on kuin nälkäisen ketun virkku naamari, toisinaan taas kuin botoxfirman ikkunanukke, jonain päivänä kuin satoisan kesän turpea nauris.

Mutta enemmän kuin poskenpehmennystoimenpiteet, Putinin käytökseen vaikuttaa hän psyykensä.  En tiedä käyttääkö hän mielialalääkkeitä, haasoo, mutta selvästi hän on tullut riippuvaiseksi sodasta.

*

Kaihdettavat esikuvat

Riippuvaisuus on monitasoista, hänestä on tullut oman radikalisminsa uhri, eikä hän voi enää astua sivuun.  Putinista ei voi tulla rauhantekijää, koska silloin hän olisi jossain epämukavassa paikassa.  Hiekkakuopassa tai Haagissa.

Putinin peruselämyksiä ovat Ceauceskun loppu kiviseinällä, Saddamin loppu multakuopassa, Gaddafin loppu tierummussa.  Ja taustalla kuuluu lakkaamaton kohina Moskovan kaduilta vuodenvaihteen 2011-2012 suurmielenosoituksista…  Hänen strategiansa minä-osuuden ydin kohdistuu mainittujen kollegoiden kohtalon välttämiseksi tarpeellisiin toimiin, ja rinnakkaiskuvana Milocevitc ja Karadchids Haagin lasikaapissa luuri korvilla.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/24/ceausescu-teloitetaan

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/22/saddam-husseinin-vangitseminen-ja-teloitus

http://areena.yle.fi/tv/1329406

https:// Milo Haagissa

http://www.theguardian.com/world/2010/mar/01/radovankaradzic-bosnia-and-herzegovina

*

Siedättää & sutata

Vaikka V.V. Putin onkin maalannut itsensä nurkkaaan, Kremlin nurkkaan, josta ei ole pakoreittiä, hän ei hetkeksikään ole valmis heivaamaan, ei hän voi, eikä halua.

Sota-addiktio on väkevä ja pysyvä.  Sillä on sekä keinon että päämäärän kasvot.  Saadakseen tyydytyksen, pysyäkseen vireessä ja flow´ssa, toimijan on saatava määräajoin uusi annos huumetta.  Muutoin hän pysähtyy ja lamaantuu, ja se ei käy.  Silloin tulee tupenrapinat; Putin on kuin sirkuksen pallotaituri, jonka täytyy pitää pallot ilmassa, maksoi mitä maksoi.

Ainoa, mikä häntä helpottaa, on pelata aikaa.  Aika auttaa Putinia.  Aika säästää lisävirheiltä, mutta voi teettää niitä vastustajilla, joita on paljon.  Aika hajottaa ja herpaannuttaa.

Siksi Putinin ydinstrategia onkin:

Siedättää ja

 

Sutata.

*

Siedättäminen

Sietämätönkin tila muuttuu jatkuessaan jossain määrin siedettäväksi, jos silmien edessä väikkyy vieläkin sietämättömämpi ratkaisu.  Se on siedättämisen alkeiskurssi.

Toisaalta voidaan kipata olohuoneen matolle rikkalapiollinen roinaa.  Siivoamattomana sen ärsytyselementti laantuu, koska alkaa pelätä lisäkuormia.  Niinpä yksi rikkalapiollinen – no, mitäs tuosta.  Kunhan enää lisää ei tulisi.  -  Pelin luonteeseen kuuluu, että tulee.  Tulee lisää ja isompia.  Tämä on siedättämisen jatkokurssi.

Kukaan ei juurikaan kiinnittänyt mitään huomiota siihen, että Minskissä 2.o:aa sorvattaessa Krimiä ei enää edes mainittu.  Krimi on mennyttä, Krimi saa mennä.  Keskitytään nyt näihin akuutteihin ongelmiin ja pannaan piste niille.

*

Suttaaminen on kuin vaippoihinsa laskisi.

Sekoitetaan selkä asia epäselväksi.  Tehdään kirkkaasta samea, mustasta valkoinen, suorasta kiharainen.  Ja niin edelleen.

Putin on negatiivinen nero luomaan uusi käytäntöjä sisäsiisteihin Läntisiin menoihin.  Eivät Lännen menot niin puhtoisia ja päivänvaloa kestäviä ole, kuin mitä totaalinen propaganda kailottaa, mutta ainakin julkisivu on ikään kuin puhtoinen.  Putin tulee ja kärrää siihen lavallisen sontaa, tai turskia tai perunankuoria, niin kuin mielenosoittajat Brysselissä tai Pariisissa.

Putin on  puheissaan matkinut erästäkin saksalaista diktaattoria kertomalla avoimesti omat näkemyksensä ja tavoitteensa.  Kiitettävää rehellisyyttä, sikseen.  Mutta tarina on niin paksua köyttä, että kouliintumattomat ihmiset eivät osaa sitä ottaa nimellisarvostaan, vaan pitävät pilapuheena.  On siinä sitten hämmästelemistä, kun mies onkin sanojensa mittainen.

Länsi on punnittu, punnittu.  Putin on sen punninnut, ja kevyeksi havainnut.

Paha vain, että todellisuuden eteneminen paljastaa näyn kokolailla oikeaksi.

*

Staat ohne Armee

Pahin moka mitä Ukrainassa on tapahtunut, on se, että maa – yli nelikymmen miljoonainen kansakunta – laiminlöi itsensä vakuuttamisen, oman armeijan luomisen ja puolustusvoimien ylläpidon.  Nyt se on taloudellisen konkurssin partaalla hoippuva, vihollisekseen osoittautuneen maan talutettava, ja väärän kosijan harhateille houkuttelema houkka.

Maa ilman armeijaa.

Sellaisena se on varoittava esimerkki kaikille maille ja valtioille, kaikkina aikoina nyt ja tulevassa historiassa.  Joukko ronskeja rosvoja ja kriminaaleja terrorisoi koko miljoonavaltiota, anastaa haltuunsa sen merkittäviä osia, valtiopetostelee vihollismaan kanssa ja kavaltaa maansa ja kansansa, isiensä kodin.

Vähintä, mitä valtio voi tehdä, ja mitä sen pitää tehdä, oli sitten köyhä kuin kirkon rotta, on kyetä puolustamaan itseään, maata, valtiojärjestystä ja kansaa, vihollista vastaan, tuli se sitten sisältä tai koputteli ulko-ovella.

Ukraina oli valtiona epäkypsä, epäkelpo, varsinainen valtiollinen bastardi, ja sellaisena täysin avoin kaikelle hävyttömälle, mitä se on nyt kokenut.

Eipä vain Länsi yhtään neuvonut ja ”pakottanut” sitä niinä vuosina, joina soidinmenoja eri värien alla ja takana käytiin.  Länsi vokotteli isoa lasta, jolla ei ollut miestenhousuja, vaan hiukan likaiset kapalot.  Mitä niiden miesten päässä oikein liikkui?

Maa ilman armeijaa on kuin aitta ilman munalukkoa.

Putin teki lopun tälle menolle.  Sisukas bastardi, missä vain, ja milloin, saa kummasti sekaisin ”vakiintuneet käytänteet”.

Euroopan Fat Cat oli sonnustautunut taloudelliseen kilpailuun ja kaikenkattavaan yhteistyöhön, luulle ja uskotellen, että ikuisen rauhan kausi olisi laskeutunut lempeän enkelin tavoin sotaisan mantereen, Euroopan, ylle.

*

Aave kummittelee Euroopan yllä..

Euroopan yllä liikkui henki, rahan enkeli, joka oli naamioitunut rauhan hengeksi…

Voimme sanoa:

”Aave kummittelee Euroopassa – talouskasvun aave.”

Ja aaveeksi se sitten jäikin.

Euroopan talous ei kasva, vaikka piti.

Euroopassa ei vallitse rauha, vaikka piti.

Euroopan agenda on osoittautunut kyseenalaiseksi.

Euroopan paradigma on osoittautunut vikadigmaksi.

*

Mutta palataanpa Ukrainan saveen

Ukrainan arolla ja kaupungeissa heiluu hajanainen joukkio sotilaita ja rosvoja.

Aivan liikaa War Lordeja, jotka ovat maistaneet sodan huumetta.  He ovat käyneet riippuvaisiksi taistelujen jatkumisesta.

Rauha tietäisi tämän ilon loppumista, huumaavan herranautinnon, käskyvallan, ruoskanpidon, lakkaamista ja ikäviä loppulitviikkejä, oikeutta, kuritushuonetta ellei pahempaakin.  Miksi kukaan sellaiseen suostuisi, etenkään näistä ”sisukkaista bastardeista”?

Ei ole johtoa, ei yhtenäistä rakennetta, on vain omaa rosvosotaa käyviä ryhmittymiä, isompia ja pienempiä, jossain välissä kuin laastina venäläisiä joukko-osastontynkiä, nekin pikaisesti koottuja.  Vai onko siellä Omonin ja Sptsznazin valioyksiköitä, onko ne solutettu koottuina yksiköinä sisään.  http://en.wikipedia.org/wiki/Spetsnaz_GRU             http://en.wikipedia.org/wiki/OMON                                                                                 http://www.kyivpost.com/opinion/op-ed/george-woloshyn-take-the-fight-to-the-enemy-376153.html 

 

Ehkä Putin varmistaa takaovea niin, ettei vapaaehtoisten rakenne ole liian tiukka, mutta pitäähän niillä jokin johto olla.

Tämäkin on uutta sodankäyntiä.  Espanjassa 1936-1939 niin Neuvostoliitolla, Saksalla ja Italiallakin, oli kutakuinkin täysimittaiset pataljoonat ja prikaatit, maalla ja ilmassa, ja vähän merelläkin.  Hybridihomma luo uusia muotoja joka rintamalla.

*

Elementtiarmeija

Paljonko venäläisiä sotilaita on Ukrainassa?

Läntisten arvioiden mukaan venäläisiä on noin 15.000.

Se lienee vuoden vaiheen paineenlisäyksen jälkeen kohtalaisen oikeaanosuva arvio.  Siis jalkaväkidivisioonallinen ja esikuntamiehet päälle.

Laskussa vain ei ole huomioitu rotaatiota.  Osa joukoista, johtotasolta, teknisistä yksiköistä ja joistakin erikoisyksiköistä on ollut paikallaan pitempään, mutta muutoin merkittävä osa ”vapaaehtoisista” on ollut rotaation kohteena.

Rotaatio, eli sisääntulot ja poistumiset huomioiden (osa on käynyt lukuisia kertoja Ukrainassa) totaalisumman väitetään nousevan nyt jo noin50.000 mieheen.  Se on armeijakunnallinen rintamakokemusta hankkineita miehiä.

*

Venäjä hankkii kokemusta

Aivan kuin Espanjan sisällissodasta muodostui toisen maailmansodan esinäytös, jossa diktartuurien armeijat hankkivat rintamakokemusta, oppia suurten joukkojen liikuttelusta ja suuroffensiivien suunnittelusta ja toteutuksesta, alempien asteiden sotilasrakenteiden hankkimasta kokemuksesta nyt puhumattakaan, nyt Venäjä – ainoana maana maailmassa – saa osalle miesvahvuuttaan tuoretta ruudinkäryistä rintamalla toimimisen, kaoottisen sodankäynnin, oppia.

Toisekseen Venäjä pääsee melkeinpä omalla eteisellään testaamaan ja harjoittamaan sotilaiden ja yksiköiden (piilo) toimintaa, myös asejärjestelmien praktista harjoittelua.  Tarkastelun ja seurannan alla ovat erilaiset aseet, asejärjestelmät, niiden yhteistoiminta ja kaikki tukitoiminnot, tiedustelusta, informaatiosodasta, harhautuksesta, tiedottamisesta, motivoinnista ym. alkaen, eli kaikki nykyaikaisen sodankäynnin ja paljon puhutun hybridisodan elementit.

Kyllä tämä aina armeijan suursotaharjoitukset voittaa, sillä tässä on reaalisodan elementit, ruudinkäryineen ja ruumiineen, läsnä, ja sitä paitsi salaustarpeen luoma peitteisyys kohdistaa viesti- ja komentotoiminnalle aivan erityiset laadulliset vaatimukset.

Armeijan valvontaelimet, niin Moskovassa, kuin rajalinjan kotimaan puoleisilla komentopaikoilla, ja Ukrainan puolella olevissa esikunnissa – aina taistelu- ja iskukohdekohtaisia joukko-yksiköitä myöten, seuraavat toimintaa, tutkivat tehoja ja heikkouksia.

Sotilaita seurataan aivan yksilöinä, heidän kenttäkelpoisuuttaan, kykyään johtaa ja toteuttaa käsketyt operaatiot ja tehtävät strategian osana.

Upseeriarvioinnit ovat tarkkoja ja ”lahjomattomia”: aivan kuin oikeassa sodassa.  Joukkoihin on, eri tasoilla, FSB:n ja GRU:n valvojat, jotka sekä rakenteiden sisältä että solutettuina silminä tarkkailevat, ”miten homma toimii”.

Sotilaiden ylennysperusteena rintamakokemus on palautettu arvoonsa: ilman sitä nappeja ei tipu.  Venäjän armeijan esiupseeri- ja komentajaportaan avainpaikat miehitetään rintamakokemusta hankkineilla, heillä on selvä etusija.  Venäjä terästää monin tavoin armeijaansa, sen iskukykyä, ja myös johtoa, sinne kelpaavat nyt vain ruudinkäryä rintamalla haistaneet.

Sotilaskielellä, siis jonkinlaisella armeijaslangilla, tätä Ukraina-komennusta (”vapaaehtoistaistelukokemusta”) kutsutaan nimellä Novaja-Rossia Jamboree (NRJ), nimeen sisältyy asianmukainen ironia.  Onhan jamboree brittien polvihousuisten partiolaisten kesäleirin vanha nimitys.

*

Jamboree

Minimissään ohjattu jamboree kestää noin pari kuukautta, mutta se voi olla pitempi tai vain 1 kk tai jopa 2 viikkoa.

”Harjoituksen” eli NRJ:n päättyessä järjestetään suurempi loppusota.  (Toisin sanoen miehistön vaihdot nivelletään operaatioiden kohokohtien jälkeisiin suvantoihin).

”Loppusodasta” otetaan kaikki irti.  Tehtävät kohdennetaan joukoille, jopa yksittäisiä miehiä myöten, ikään kuin henkilökohtaiset ”tulostavoitteet”.  Operaatiot on harjoiteltu joukkona Venäjän puolella, mutta käytännön syistä ne toteutetaan paikan päällä tietyllä tapaa soveltaen, taistelutilanne ja olosuhteet huomioiden.  Silti tässäkin on nähtävissä täysin erilainen, vanhasta poikkeava sotimistapa: aivan kuin elementtitalo voidaan kuljettaa rekan lavalla satojen kilometrien takaa talotehtaalla pystytysvalmiiksi rakennettuna, sotilasyksiköt kuljetetaan ”elementteinä” taistelupaikalle, jossa vanhat joukot ovat rakentaneet ”kivijalan”, jolle kompleksi nopeasti, muutamassa tunnissa ”rakennetaan”, ja sitten täysi rähinä päälle.  Mielenkiintoinen kuva.

Taistelun valvonta tapahtuu osin paikanpäällä valvojien toimesta, mutta myös robottikameroita ja mm. nelikopterikuvausta tallentavine ja livenähtävine kameroineen hyödynnetään.  Koska aivan tuoreinta ja salaista materiaalia ei haluta vahingossakaan vihollisen käsiin ja analysoitavaksi, kaikkea valvontaa ei voi/haluta jättää niille.  Siksi ambivalenttisia posteja iskukohteisiin.  Joukot valmistavat iskut kaikkine suunnitelmineen ja niiden valvontatoimet yhdessä: kuulin että lopulta oli vedetty pitkää tikkua, keiden osaksi oli lähteä ”maaliryhmään”.  Aina ei halukkaista ole pulaa, onhan tuollaisen ”helvetin” läpikäyminen kiva lisä CV:ssä.

Aika vesseleitä.

 

*

Putin keskilattialla

Vaikka G20:n johtajat jättäisivätkin Putinin ympärille ”ruottokehän”, tai vaikka kättelyt tapaamisissa ovatkin väkinäisiä, on presidentti saavuttanut yhden tavoitteensa: enää ei Länsi koskaan tee mitään vähänkään merkittävää kuulematta – edes jollain tapaa – Putinia, Venäjää. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1416020631192?ref=hs-art-artikkeli

Monet Euroopassa kuvittelevat että Putinin prioriteeteissa Eurooppa on paha saatana ja ajatusten palavan kiinnostuksen kohde numero 1.

Näin ei ole.

 

Putinin ja hänen Venäjänsä prioriteetit ovat:

Ensinnä: Venäjä – ja erityisesti NovajaRossia, uusi vahva Venäjä, Venäjän Imperiumi, maailman ykkönen.

Toisenna: Kiina.

Kolmenna: Euraasia.

Neljännä: Globaali valtakartta ja voimasuhteet.

 

….siis hieman erilainen tiekartta.

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Veikko,

kyllä on pantu merkille, ettei Minski2:ssa Krimiä edes mainittu.

Ja sekin, että Venäjä hakee sille YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen.

Eikös tämä ole siltä osin tiekartta?

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Tulipa vain mieleen, että Ukraina oli yksi YK:n perustajavaltioista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset