Veikko Huuska

Mikä on Putinin seuraava sotilaallinen haltuunotto

Menee tietysti hieman otaksunnan puolelle, myönnetään, kun ryhtyy määrittelemään, mitä seuraavaksi tapahtuu, jos lähtökohtana on se ajatus, että eri toimijat toimivat sen tavoitehorisontin puitteissa, joka heillä on.  Nythän on niin, että kukaan ei kuitenkaan voi toimia vain omien mielihalujen ja tavoitteidensa saavuttamiseksi, kaikkien, vahvimpienkin, on otettava huomioon ainakin pari seikkaa, olosuhteet ja vastavoimat.

*

Näillä lievänpuoleisilla varauksilla (kyllä – mutta; toki – joskin) rohkenen ryhtyä seuraavaan urakkaan.  Nimittäin mietin, mitä seuraavaksi tapahtuu todella.  Siis meillä ja meidän lähiympäristössä, näkyvissä olevassa tulevaisuudessa.

*

Vastaus on Gotlanti

Presidentti V.V. Putin toteuttaa Venäjän ydinalueiden turvallisuusvarmuuden ohjelman puitteissa varmentavan toimenpiteen, joka luoneensa puolesta on monivaikutteinen; hän miehittää Gotlannin.  Viime kuukausien aikana ajatus venäläisestä sotilasoperaatiosta, jolla se ottaa haltuun Pietarin turvallisuusjärjestelmien kannalta olennaisen tukikohta-alueen Itämeren altaasta ei ole enää ollut aivan vieras, 1900-luvun mittaan tämä strateginen hankinta oli hyvinkin akuutti ja ns. tulenpalava ongelma tai uhka.

Miksi sitten isku Gotlantiin ja miksi juuri Gotlantiin?  Selviö on, että Venäjä tarvitsee tukikohdan, sen omien halujen ja tarpeiden perusteella, alkaen tiedustelun tarpeista, massivoituvan operaatiokalustonsa huolto- ym. toimienpiteiden vuoksi ja myös poliittisena eleenä ja – mitä emme saa unohtaa – operatiivisena ennaltaehkäisevänä torjuntatoimenpiteenä (vert. ns. ”Ahvenanmaan kilpapurjehdus”, silloin ennen, isiemme aikaan, VH).

Milloin isku tapahtuu?  Ajoitus on avainteko.  Havitellun kohteen haltuunotto tulee tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, mieluummin ennakoimatta kuin ennakoiden, mieluummin varoittamatta kuin varottaen, mieluummin valmistautumattomaan maaperään kuin valmisteltuun, mieluummin yöllä kuin päivällä, jne.  …ja sanotaan se nyt selkokielelisestikin, vaikka oivaltava lukija sen jo arvasikin; mieluummin ennen kuin Ruotsi (ehtii) hakee Naton jäsenyyttä, ja ennen kuin Suomi ”seuraa kuin hai Ruotsia”.  Ja ennen kaikkea tietysti ennen kuin Ruotsi on Naton jäsen.  Tällä tavalla Venäjä ”ehtii ensin”.  Se ei joudu suoraan vastakkain Naton kanssa, ei tule nokkakolaria, vaan tulee ”kumppanuusohjelmakumppanin” kanssa viistävä törmäys, johon Naton, sen status ja henki ja voima huomioiden, ei tule verbaliikkaa raskaampaa kalustoa laittamaan liikkeelle.  That is it!.

Miksi sitten Gotlanti?  Ahvenanmaa on monessa mielessä lähes tasavertainen kilpailija Gotlannin kanssa, mutta vastauksena Gotlanti on parempi, oikeampi, mahdollisempi, sanalla sanoen Gotlanti.  Iskemällä Ahvenanmaalle Venäjä epäilemättä pääsisi vähemmällä, tsuhnien kanssa moinen operaatio pystyttäisiin venkkaamaan jotenkuten, onhan ollut Hanko ja onhan ollut Porkkala, tehdään vain vaikkapa nyt 8 vuoden märääaikainen vuokrasopimus, ja ihan oikeasti maksetaan siitä – sanotaan nyt 300 miljonaa euroa, tietysti aika pitkällä maksuajalla… ja niin edelleen.  Onhan näitä taktiikoita Putinin takataskussa, ja Suomalaiset ovat pragmaattisia, eivät taivu, mutta ymmärtävät järkipuhetta ja rahaa.  Mutta Ruotsi, silloinhan Tukholmanpojat suorastaan sprinttaisivat Naton ovelle ja pokat kaulassa sisään, siis Ahvenanmaan tapauksessa.  Syntyisi kieltämättä syheröinen tilanne.

Miten?

Mutta kun Venäjä ottaa Gotlannin, se yllättää Ruotsin bokserit kintuissa, ja kokolailla paha paralyysia iskee koko Pohjolaan.

Ruotsi onkin äkkiä, 206 vuoden lelluisan rauhankauden jälkeen sodan osapuoli, todella, ja sellaisena esimerkiksi torpattu ulos Natojäsenyyden todellisesta mahdollisuudesta, tuo kerhohan niin monenlaisia jäseniä kuin klubiinsa on ottanutkin, ei kriisin oloissa hyväksy sodan osapuolta jäseneksi vaan myötätuntoisten nyökytysten säestämänä lähettää ovelta kotiin.

Samalla ratkeaa tuo omalaatuinen nato-jojo, jonka perässä Suomi on hempannut, sehän on luvannut, ettei hae Naton jäsenyyttä, ei nyt eikä ehkä koskaankaan, paitsi heti kun Ruotsi hakee, niin samasta ovenavauksesta sisään että viuhh. (ilmaisu on lainattu meille niin rakkaan Viron tasavallan presidentin Ilvesin puheesta taannoin, että ”viuh”.  Hän tarkoitti että kun Viroon hyökätään Naton joukot tulevat apuun että viuh.)

[Nyt en löytänyt tuota alkuperäistä Ilves –juttua netistä, mutta hän on toistanut ajatuksen ilman ”viuhh-viuhtaisua useasti, kuten http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ilves%20valga%20puhe-22514 ]

Miten Venäjä näin diskreetin ja kaikin tavoin hävyttömän operaation junailee?  Muistakaamme nyt jo selkeästi näkemämme Putinin operaatiotapa, sille on ominaista kaksi perustavaa muotoa:

  1. Siedättäminen
  2. Suttaaminen

Nämä tarkoittavat sitä, mitä me Krimillä ja Itä-Ukrainassa olemme nähneet; askel eteen kaksi taakse, kaksi eteen, yksi taakse, aivan leniniläiseen malliin, siedätetään kansaa, omaa ja vierasta, kohdetta ja tapahtumia seuraavaa maailmaa sietämään aina vain kovempia annoksia väkivaltaa, petosta ja yllätyksiä.  Toinen olennainen komponentti putinilaisessa haltuunoton ja voimaston palautuksen strategiassa on suttaaminen; jälkien peittäminen niin etu- kuin takakäteen, todellisuuden häivyttäminen sekoitettuun veteen, epävarmuuden ja mielikuvien luominen etc.

Eihän siihen tarvita kuin jokin rantautunut kalastajavene, noin alkuun, yöllä ja myrskyn jälkeen, ja sitten porukkaa ”pelastamaan” poloisia, ”kylmiä miehiä” eli kirjansa lukeneet tietävät: ”Miehiä Kylmästä”.  Ja sitten vähän lisää väkeä, ja joku jalkansa poikkassut, joka tarvitseekin erityisapua, ja sille vähän lääkintähuoltoa helikopterilla paikalle, kun ei haluta kuormittaa isäntämaan eli Ruotsin lääkintähuoltoa, kyllä me omamme hoidamme –periaatteella, eli Venäjä turvaa omansa kaikkialla maailmassa jne.  Tätä villapaitaa voi mielessään purkaa ja keriä rullalle.

Kirjoitan hieman lisää fiktiota kun ehdin.

Mutta tämä on siedättämistä ja suttaamista, pahimmillaan, luodaan sillanpää noin vain viuh, ja muutaman päivän tai viikon päästä siellä on jo pelastajien lisäksi sekalaista seurakuntaa enemmänkin, pelastajien tukimiehiä ja niin edelleen.  Tämä on se sievempi malli ottaa tontti Gotlannista, robustimpiakin versioista on, mutta mitäs noista, ääripäänä tietysti selkeä maihinnousu ja otto ihan keskiviikkona high noon.

*

Mutta näin se tulee käymään.

Eikä Ruotsin asemaa pelasta sekään, että nyt jo kulkee tietoa, että Ukrainassa taistelee noin tusinan verran ruotsalaismiehiä ja tiettävästi yksi nainen.  Siihen Moskova vetoaa, yhtenä argumenttina, tietty.

Kun Syyriassa taistelee Ruotsista tulleita… tuore video: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/isis_video_ruotsalaismies-31512  Tuore ISIS-video: ”Ruotsalainen jihadisti lähti Syyriaan vaimonsa ja lastensa kanssa”

… niin tokihan Ukrainassa heitä on, paljon helpomman matkan päässä.  Kaiketi jo kymmeniä.  Ruotsalaiset agentit taistelevat Ukrainassa (valtion lähettäminä) – otsikot voi jo nähdä moskovalaisen kioskin seinässä.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsiinhan ei tunnetusti voi luottaa; kylmän sodan aikana Ruotsi vakuutti puolueettomuuttaan, mutta antoi jenkkien Polaris-ohjussukellusveneille pääsyn aluevesilleen, valmistautui pommittamaan Suomea, lähettämään Kalix-linjalta joukkoja Lappiin jne.

On välttämätöntä näissä olosuhteissa varmistaa Kaliningradin oblastin turvallisuus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollainen siedättäminen on selkeästi toiminut taktiikkana Ukrainassa. Mutta se on ristiriidassa tuloksekkaan ja tehokkaamman yllätyshyökkäysvaihtoehdon kanssa.

Sinänsä olen samaa mieltä, että Itämeri on Venäjälle nykymuodossaan ongelma, joka sen pitää ratkaista. Olen tätä systemaattisesti toistanut kaikille niille, jotka ovat todenneet, että "ei Venäjä Suomeen hyökkää, kun ei täällä ole öljyäkään".

Kyse on kuitenkin siitä, että onko Itämeren kysymys Venäjällä agendassa juuri seuraavana vai sitä seuraavana t.m.s. Ja toisaalta, vaikka Ruotsin puolustuskyky on sitä ja tätä Venäjään verrattuna, niin maa on toki niin selkeästi länteen etabloitunut, että Venäjä tietää siinä ottavansa suuremman riskin kuin Suomen kohdalla, jota se voi markkinoida maailmalle Venäjän ikimuistoisena alueena. Siksi Ahvenanmaa ja Hanko saattavat kuitenkin olla todennäköisempiä.

Itämeren ulkopuolisista alueista myös Suomen Lappi on strateginen alue Venäjälle. En ryhdy syitä tähän erittelemään, kun ei kuulu tämän blogimerkinnän aiheeseen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta, kyllä. Ja jokaiselle siirrolle pitää tietysti olla perusta ja agenda. Yksi voisi olla Ukrainan tilanteen kiihtyminen, silloin kun panee lämpöä päälle toisaalla, homma sekoittuu lisää. Jos Obama laittaa nimen alle sotakaluston kuljetuksille, astutaan jälleen yhden kehän yli, ja sen kuittina voisi olla "ennakoiva vastatoimi," mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Aivan yleisesti voisi sanoa, että mahdollisen ja mahdottoman raja on siirtynyt mahdottoman paljon ulommas. Nyt aletaan jo olla niin ulkokehällä kaukana, että "mikään ei enää ole mahdotonta", ei lähtökohtaisesti eikä reaalisesti. Tässä ilmenee siedätyksen sietämätön voima; sopimattoman ja mahdottoman rajoja venytetään kauas normaalista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Venäjä voisi ehkä hyvinkin uskottavasti perustella omille kansalaisilleen Suomen asemaa osana historiallista Tsaarien aikaista Venäjää, mutta Ruotsi on jo varmasti liian kaukainen ja epäuskottava länsimaa tässä mielessä ajatellen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näinhän se on, mutta ei Venäjän johto päänsärkyä ota omalle kansalle esitettävistä perusteluista. Jonkin verran ulkovalloille esitettävistä kylläkin, mutta toiminnan tulee aina sanelemaan puhdas voimastrategia. Niitä perusteluja sitten käytetään, jotka ovat käytettävissä. Olkootpa ne puoliksi totta tai kokonaan valhetta. Soromnoo.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Gotlannin sotilaallinen haltuunotto merkitsisi Venäjältä avointa sodanjulistusta lännelle. Gotlannista voidaan kätevästi uhata koko pohjoista Eurooppaa. Se myös merkitsisi Venäjältä vuosikymmenien eristäytymistä lännestä.

Gotlannista voidaan uhata myös Suomea ja sopivasti katkaista koko ulkomaankauppamme ja huoltovarmuutemme joten se olisi avoin sodanjulistus myös Suomelle.
Sellaisessa tilanteessa Suomelle ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin koittaa katkaista Venäjän koko Itämeren alueelle suuntautuva ilma- ja meriliikenne. Tuhottava Gotlannissa sijaitsevat lentokentät, satamat ja energiansaanti. Joko yksin tai yhdessä muiden länsimaiden kanssa.

Sellaista riskiä Venäjällä ei ole varaa ottaa joten sen olisi Gotlannin varmistaakseen miehitettävä Suomen etelärannikko ennen sitä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Sellaisessa tilanteessa Suomelle ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin koittaa katkaista Venäjän koko Itämeren alueelle suuntautuva ilma- ja meriliikenne. Tuhottava Gotlannissa sijaitsevat lentokentät, satamat ja energiansaanti. Joko yksin tai yhdessä muiden länsimaiden kanssa."

Millähän lihaksilla Suomi tuon kaiken tekisi? Ei tähän tarvitaan Naton massiivinen ilmaisku, jonka jälkeen Naton nopeantoiminnan joukot puhdistaisivar Gotlannin ryssistä jääden varmsitamaan Gotlantia pidemmäksi aikaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#8

Eipä meillä siihen itsenäisesti lihaksia olekaan. Siksipä uskottava puolustuksemme on noiltakin osin hieman kyseenalainen.
Uskottavaan puolustukseen olennaisena kuuluu sen ulottuvuus kauas rajojemme ulkopuolelle. Sotilaallisen vaikuttamisen lisäksi siihen kuuluu niin kriisi-, kuin rauhanaikainen kyky pitää tilannekuvaa ja tiedustelua.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Armenia -Kazakstan- akselilla. Vuoristo Karabah-kiistassa on polttopuita , ei tarvita kuin sytykkeitä, niin jopa tarvitaan pieniä vihreitä miehiä puolustamaan vebnäläisvähemmistöä fasismilta ja rasismilta.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Pohjoisnapa varustautumisesta päätellen.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Mikä on Putinin seuraava sotilaallinen haltuunotto"

Gotlanti/Ruotsi ei. Siinä on liian suuret riskit jopa Putinille. Ruotsi iskisi kaikin voimin vastaan ja se merkitsisi täyttä sotaa. Ruotsi on jo hieman varustanut uudelleen Gotlantia eli sinne on viety panssareita. Tietenkin julkisuudessa ei kaikkea kerrota.

Mutta seuraava kohden voi hyvin olla Suomen Hanko. Venäjä voi vaatia sen vuokraamista itselleen kuten talvisodan jälkeen. Ahvenanmaa ei käy kohteeksi, koska Venäjä ja Neuvostoliitto ovat hyväksyneet kansainväliset sopimukset alueen demilitarisoimiseksi aikanaan. Sopivasti uhkaamalla ja esim. joukkoja liikuttelemalla saadaan Suomi taipumaan, koska Suomella ei ole mitään selkänojaa.

Hangon vuokrausta Venäjä voi perustella monella syyllä esim. kaasuputken varjelulla, yhteyden parantamisella Kaliningradiin, Suomen lahden sumpun poistamiseksi jälleen kerran jne.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ahvenanmaa ei käy kohteeksi, koska Venäjä ja Neuvostoliitto ovat hyväksyneet kansainväliset sopimukset alueen demilitarisoimiseksi aikanaan."

Lol

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset