Veikko Huuska

Ilmiö nimeltä Matti Klinge

Motto:

Kuvaavaa on, että muistan ennen joulua lukeneeni baarissa iltalehdestä maininnan siitä miten professori Matti Klinge oli saanut ruotsalaisen palkinnon.  Halutessani nyt tarkemmin noteerata tapahtuman, ei ankara googlaaminen tuottanut tulosta.  Mikä palkinto, mikä huomionosoitus?  Miksei se näy meidän sähköisessä tajunnassamme.

Siis onko tämä ilmiö, oire jostain?

Onko ilmiö nimeltä Matti Klinge virallisen Suomen kirkonkirouksessa?

*

Muistelmat

Tänä syksynä 2014 professori Klinge on ehtinyt magnaattisten muistelmiensa II-osaan saakka, ja saanut ne julki lievän hämmennyksen merkeissä.  Niissä kukkii koko ihmiselon kirjo kulttuuri- ja tiedehistoriallisen näkemyksellisyyden lentokaaren alla, aina bagatelleihin ja aikalaiskaskuihin saakka.

Klinge vyöryttää yksityisen minänsä kasvun ja kokemuskarttuman lähes pesulalaskun tarkkuudella ja tunnollisen kamreerin tunnollisuudella, mutta ei karta myöskään poikkeamisia suoranaisen juoruilun puistopoluille, kuten tässäkin kerrotaan: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288740002626.html

*

Kuusi

Tekisin Klingen muistelmien ikään kuin paikantamisen ja painoarvon suhteen kahtaallisia mittauksia.  Toisaalta – kuin pyytämättä ja tilaamatta – muistelmat vertautuvat prof. Matti Kuusen laajamittaiseen elämäkertaan, jonka Tellervo Krogerus taidokkaasti ja huolella taannoin julkaisi.  http://www.hs.fi/kulttuuri/a1396070532098

Niin paljon samanlaista oman tien kulkemista, oman tahdon ja näkemyksen toteuttamista, ja kuitenkin niin perin erilaisen formun keinoin.

Siinä missä Kuusi suorastaan keikaili kansanomaisuudellaan ja alkuperäisen kansanhengen ilmenemismuotojen korostuksella, siinä Klinge liihoittelee akateemisissa sfääreissään ja pitkälle pitäytyy suorastaan pinttymiin asti muotoihin sidotun maailmankäsityksen pauloissa.  Molemmat tekevät sen kiihkeällä kiinteydellä ja paneutumisella, mutta Klinge ehkä kuitenkin sittenkin aidommin, omimmin ottein.

Siinä missä Kuusi hyppäsi kuin pohjalaanen suoraan keskilattialle, Kuusi kiertää seremoniamestarina kulkueen nokilla, ja katsoo että transsit on suorassa.

Kuusella oli etunaan aika, ajanhenki.  Kemppinen sanoo:

Suomen mielipidejohto sijaitsi Yliopiston päärakennuksen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran akselilla. Suomen kielen professorit (E.N. Setälä), kansatieteilijät (Kustaa Vilkuna) ja kansanrunouden tutkijat (Martti Haavio, Matti Kuusi) toimivat hyvin merkittävissä verkostoissa hyvin varakkaiden säätiöiden turvin. Tämän verkoston takuutuote oli esimerkiksi Kekkonen.”

Klinge on syntynyt (vasta) 1936, Kuusi jo 1914.  Enää ei ole entinen aika, eikä Kekkonen, on vain tämä hajasijoitettu kulttuuri, jota ei tahdo aina löytää, vaikka etsisi.  Toisena aikana Klinge olisi suuri seremoniamestari, ja aikalaisnäkymö.  Nyt hän deletoitu exorcist, jota ”kukaan” ei tunnusta, ei halua kaveerata, ei hyväksyä.

*

Pepys

Toisaalta etsimättä pongahtaa mieleen päiväkirja-kirjallisuuden lähes ylittämätön mestariteos, Samuel Pepysin luoma vanhalontoolainen kuvaus, joka diarimuodon keinoin loihtii paitsi elämäkerrallisen kuvan, näyttää aikakauden ja elämänpiirin aitona ja ehtana, ilman välittäviä muotoiluja.  Samaan tapaan Klinge hyödyntää tapahtumahetken päiväkirjoja ja muita taltiointeja.  Ihmeellisellä tavalla hän pystyy välittämään tilanteiden ja tapahtumien hahmon, olennaiset piirteet ja kannaltaan huomionarvoiset havainnot.  http://www.pepysdiary.com/

En voi mitään sille, että pidän Klingen muistelmista.

*

Runo

Matti Klinge debytoi runoilijana joulukuun alussa.

”Tuoreessa esikoiskokoelmassa Kynän levottomuus (Artemisia edizioni) Klinge ottaa poleemisesti kantaa Euroopan nykyiseen tilanteeseen hyödyntäen säekuvastossaan temaattista heijastusta Vietnamin sodasta.”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1417783628707.html

Kuvataitelijana hän onkin jo konkari.  Lukuisat vuosipäiväkirjat on somistettu kirjoittajan kuvallisin taidonnäyttein.

*

Sampo

Suomalaisen myyttimaailman keskeisiä käsitteitä ovat Sampo ja Pohjola.

Huomasin vasta tätä kirjoittaessani että Kemppinen kirjoitti eilen (29.12.2014) blogissaan:

Sammosta ja Pohjolasta ovat kirjoittaneet oppineita selvityksiä E.N. Setälä, Martti Haavio ja Matti Kuusi eli alan professorit, sekä useasti Klinge, ja aihetta ovat sivunneet erittäin monet runoilijat, viimeksi Haavikko (Kaksikymmentä ja yksi).” http://kemppinen.blogspot.fi/2014/12/on-aikaa.html

Täytyy olla riittävän iso mies, jotta myytit, sellaiset kuin Sampo ja Pohjola, alkavat kiinnostaa, ja voi ja täytyy kirjoittaa niistä.  Myyttien kautta, niiden sisältä, aukeaa elämä, näky ja maisema, johon on helpompi asettaa nykyisyys, tulevaisuus – ja menneisyys.  Sanalla sanoen ihminen.

*

Kansallisbiografia

En tiedä mikä voisi paremmin kuin Kansallisbiografia olla Suomen merkittävin teos sitten Raamatun käännöksen.  http://www.kansallisbiografia.fi/kirjat/?p=4

Kansallisessa kasvogalleriassa, merkkihenkilömatrikkelissa, siinä on yksi siivu suomalaisuutta: suuri ja pysyvä.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansallisbiografia

Yksilöistä nousee kansa; kansa ilmiönä ja todellisuutena luo mahtajansa ja toimijansa; vuorovaikutus on molemminpuolinen.  Siksi kansallisen matrikkelin pysyvä arvo.  Luen jos en päivittäin, ainakin viikottain kansallisaarrettamme, jonka synnyssä prof. Klingellä on keskeinen rooli.  En tiedä, onko häntä siitä mitenkään palkittu, näkyvästi ja voimakkaasti, ei ehkä, kuvaavasti.  Jossain toisessa ajassa ja hengessä Klingeä kannettaisiin voimakkain käsivarsin eteen, kiitettäväksi.  http://kemppinen.blogspot.fi/2007/03/sukupiiri-i.html

Ruotsi ei ole saanut omaa kansallisbiografiaansa vielä(kään) valmiiksi, eikä tule saamaankaan, koska alkupäästä se on jo vanhentunut, ja kaipaisi käärmeenkieppinä nopeampaa liikettä.  http://sok.riksarkivet.se/sbl/Start.aspx?lang=fi

Klingen mestaroimana Suomen Kansallisbiografia syntyi ja tehtiin, ajoissa ja valmiiksi.  Hienoa!

Siitä pystyy tekemään monia johtopäätöksiä.  Muun muassa sosiaalisen nousun ja pitkän matkan tehneistä.  http://kemppinen.blogspot.fi/2011/12/kainot-koyhat.html

Vertaa, ruotsalaisten teoksesta tätä nykyä jossain määrin ajankohtainen Gustav II Adolf; http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=13316

*

Sivistyneistön Päätalo

Matti Klinge on käsite, mutta kuin ilmaa.  Hän on kuin aikansa Kalle Päätalo, käänteisenä ilmiönä, suurmestarina, jonka työ ja teko tunnustetaan vasta jälkikäteen, postuumisti.  Siinä missä origin Päätaloa halveksittiin, vähäteltiin ja katsottiin läpiohi, siinä post Päätalo, professori Klinge, saa saman kohtelun ajaltaan ja aikalaisiltaan.  Miten halpamaista!  http://kemppinen.blogspot.fi/2006/08/otavan-kauden-avajaiset.html

Suomen kulttuurinen kehittymättömyys ja köyhyys loistaa kaikessa nuivassa alastomuudessaan ja suvaitsemattomuudessaan.  Klingessä on käsitteenä, ihmisenä ja ajattelijana oksansa ja pihkapesänsä, joihin sormi tarttuu ja inhottaa, mutta toimijana, kirjoittajana ja näkijänä, hän on ylitse kaiken mitä Suomi on pystynyt tuottamaan.  Liian iso, liian pitkä (historia) ja liian leveä (Ranska ja eurooppalainen, ammoisista kaksoisvirran maista kumpuava humanistinen vuoma).  Ei häntä tämä aika voi ymmärtää, hän menee yli ja ohi, aika ja ihminen eivät kohtaa.  Mikä surku ja valitettava tapaus.

Kyllä sitten on löytäjiä ja kukittajia, kun aika on kypsä.

http://jormamelleri.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/183092-onneksi-on-matti-klinge

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ilmiö;

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6

Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma tai se voi olla matemaattinen. Se voi olla kulttuurinen tapahtuma, evoluutioon liittyvä tai illuusio. Ilmiö voi olla jaksollinen, fyysinen tai kertakaikkinen.

Immanuel Kantilla ilmiö eli fenomenon (muinaiskreikaksi φαινόμενo(ν), fainomeno(n); monikossa fenomena: φαινόμενα, fainomena) edusti tuntematonta ja tavoittamatonta noumenonia, "olevaa sellaisenaan" (An sich).

Hänen mukaansa oleva sellaisenaan ei ilmennyt havaitsijan tietoisuudelle suoraan, vaan ainoastaan epäsuorasti ilmiöinä, fenomenon.

"Mikään ilmiö ei ole ilmiö ennen kuin se on havaittu ilmiö". (John Wheeler)

*
http://fi.wiktionary.org/wiki/ilmi%C3%B6

1. aistein havaittava, usein mielenkiintoa herättävä luonnon tai yhteiskunnan tapahtuma tai muu ilmenevä erityisyys, joka toistuu tai on toistettavissa

2. Luonnontieteissä tutkitaan luonnon ilmiöitä, kuten esimerkiksi tuulia ja salamoita.

*

Kysymys kuuluukin:

Tavoittaako Suomi Klingen. Matti Klingen. Vai jääkö Klinge erityisyydeksi, joka ei toistu, ja jota ei (ehditä) havaita - ei sen nopeuden vuoksi, vaan erityisyyden. Erityisyys ilman muuta on sen erityspiirre, etten sanoisi omainaisuus.

Ominaisilmiö.

...tuntematon, tavoittamaton...

Käyttäjän Jukka55 kuva
Jukka Lindeman

"...historiantutkija Matti Klinge, huomioitiin Svenska Akademissa. Hänelle annettiin Kellgren-palkinto, joka myönnetään merkittävän teon tehneelle akatemian toimialueella."

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programi...

http://sv.wikipedia.org/wiki/Kellgrenpriset

Alexius Manfelt

Veikko hyvä, ilmoittaudun Klinge faniksi. Hän kirjoittaa hyvin, se antaa ainakin minulle suurta nautintoa. Hän uskaltaa sanoa ja toimia, rikkoa myyttejä ja heiluttaa piiskaa. Vaan aina sivistyneen hillitysti!

Tietenkin hän historiantutkimuksessa on tutkinut mm. pientä, hyvin pientä eliittiä eli ylioppilaita, mutta tehdään me muut toisenlaista tutkimusta vaikka joukoista tai jopa yksilöistä. Siinä on haastetta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Professori Matti Klinge on aikamme suurmiehiä.

Tapasin hänet sattumalta Hesassa sporassa ( ! ) viime keväänä ja muutaman minuutin pituinen keskustelumme on syöpynyt pysyvästi mieleeni. Hieno mies ilman hienostelua, notkea ja taipuisa äly ja oiva tilanteen taju. Kulttuuripersoona ja oman " aihepiirinsä " alueen nero.

Olen lukenut useita hänen kirjojaan, jokainen on ollut nautinto ja lukuelämys.

Miten se Lauri Viita sattuvasti totesikaan : Neron on oltava kuollut. Elävä nero loukkaisi aikalaistensa ihmisarvoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset