Veikko Huuska

Suomen ulkoministeriön evakuointisekoilu Talvisodan alettua

Suomen ulkoministeriön evakuointisekoilu Talvisodan alettua

 

Eduskunta on viikonvaihteen kurppaillut Kauhajoella ja muistellut menneitä.  Puhemies on puhunut hyvin ja asiaa.  On hyvä muistaa kansanvallan vahvuutta, myös vaikeina aikoina, ja kunnioittaa onnistunutta puolustustaistelua 75 vuotta sitten.   http://yle.fi/uutiset/eduskunta_lahti_kauhajoelle_turvaan_tasan_75_vuotta_sitten/7655862

 

*

 

Aivan kaikki evakuoinnit eivät sujuneet yhtä hyvin kuin kansaneduskunnan, muistamme sisäministeriön toheloinnit rajaseutujen siviilien evakuoinnin viivyttelyssä ja hätiköidyssä paluussa kotikonnuille; niistä maksettiin kallis hinta, maksajana rajan väki.  http://maanpuolustus.net/threads/humanitaarinen-kriisi-koski-yli-2000-siviili%C3%A4-1939.3662/

 

Muutakin sattui. 

 

Sattumalta käteeni osui Heikki Brotheruksen muistelmia murrosvuosilta 1932-1944, ”Ritarikadun asiamiehenä”. (Weilin+Göös, 1984).

 

Brotherus meni 1935 Ulkoministeriön palvelukseen, ja siitä alkoi hänen pitkään jatkunut toimintansa diplomaatin tehtävissä.  Uransa kymmenen ensimmäisen vuoden aikana Brotherus työskenteli Ulkoministeriössä Ritarikadulla sekä Kööpenhaminan ja Tukholman lähetystöissä.  Talvisodan syttyessä hän oli Helsingissä näköalapaikalla.

 

*

 

Heikki Brotherus kertoo Ulkoministeriön evakuoinnista pääkaupungista Talvisodan sytyttyä.  Aivan kaikki ei mennyt putkeen, ja kenties siksi UM:n evakuointia ei ole nyt muisteltu.  Ehkäpä sen vuoksi tapaus ansaitsee vaatimattoman noston tällä palstalla.

 

Antakaamme Brotheruksen kertoa:

 

Minulle oli annettu samaan aikaan [marraskuulla 1939, juuri ennen sotaa] toinenkin, tilanteen kiireisesti vaatima luottamustehtävä.  Valtioneuvoston ja sen ohella ulkoministeriön evakuointi sodan sattuessa oli suunniteltava valmiiksi.

 

Valtioneuvostoa koskevan suunnittelun päällikkönä oli sisäministeriön kansliapäällikkö Nikolai Saarnio, jonka huoneessa muiden ministeriöiden edustajat kokoontuivat neuvotteluun.  Olin siellä oman ministeriöni edustajana lähinnä sen takia, ettei sattuisi päällekkäinjärjestelyä.  Meidän oli muutenkin täysi syy tietää, mitä muut virastot suunnittelivat. 

 

Tilanpuutteen takia sovittiin, että virkamiehet pitävät huolen omien perheittensä sijoittamisesta.  Virkamiesten vanavedessä ne ainakin aluksi olisivat pelkäksi rasitteeksi.  Eräät neuvottelijat olivat jyrkästi vastaan.  Heistä perheiden erottaminen oli liian julmaa.  Kenties he eivät tulleet ajatelleeksi, että sama koski vielä suuremmassa määrässä rintamapalvelukseen komennettuja. 

 

Enemmän työtä antoi tietysti oman ministeriön evakuoinnin ennakkovalmistelu.  Ministeriön evakuointipäälliköksi oli määrätty hallinnollisen osaston päällikkö P.K. Tarjanne.  Minut määrättiin hänen apulaisekseen. Pelkään, että olimme jossakin määrin epäsuhtainen kaksikko sitä tehtävää hoitamaan.”

 

*

 

Vaasaan!

 

Helpointa oli sopia evakuoinnin määränpäästä.  Se oli Vaasa.  Asia pidettiin tarkoin salassa.  Jos vihollinen tietäisi, se pommittaisi kaupungin mäsäksi.

 

Niin siten melkein tapahtuikin, sillä Vaasan pommitus oli talvisodan tuhoisimpia.  Mahdollisesti tieto oli vuotanut.  Se ei olisi ollut kovinkaan kummaa, koska meillä oli alituisesti puhelinsoittoja Vaasaan ja lisäksi emissaari, joka kävi tutkimassa diplomaattien majoitustiloja.

 

Tarkoitus oli siirtää ulkoministeriön ohella koko diplomaattikunta Vaasaan.  Sitä varten pyydettiin ulkomaan lähetystöiltä tarkka henkilöluku.  Tarjanteella oli jokaisen haltuumme luovutettavan huoneiston pohjapiirustus.  Jokin epätäydellisyys jäi aina perfektionistin mieltä närästämään.  Muistan erityisesti Turkin autonkuljettajan ja oliko se Norjan keittäjättären, joilla ei erillistä nukkumapaikkaa löytynyt.  Mutta muuten suunnitelma meni nappiin. 

 

Myös kuljetus Helsingistä Vaasaan oli tarkoin suunniteltava.  Sitä varten tarvittava kuljetuskalusto varmennettiin.  Lisäksi mukaan sai tulla joitakin henkilöautoja hoitamaan esimerkiksi satunnaisia sairaankuljetuksia.  Sitä varten pelastettiin yleiseltä takavarikoinnilta ministeriön joidenkin virkamiesten autoja.”

 

*

 

Sotahistorian parhaiten suunniteltu piknik

 

Koska matkan pää oli jokaiselle (paitsi meille kahdelle) tuntematon, laadittiin erityiset kuljetusohjeet, jotka saatiin avata vasta kuoreen kirjoitettuun etappipaikkaan saavuttua.  Näitä pysähdyspaikkoja oli kolme, mahdollisesti enemmänkin, sillä reitti ei seurannut, harhauttamissyistä, suinkaan lyhyintä tietä.

 

On oikeastaan vahinko, ettei sotahistorian parhaiten suunniteltu piknik milloinkaan toteutunut.

 

Ministeriö muutti valtioneuvoston linnasta aluksi Stadionille.  Se oli nimenomaan minun valintani eikä suinkaan paras mahdollinen sen enempää turvallisuuden kuin työskentelyn mukavuuden kannalta.

 

Hieman myöhemmin ministeriö sai hallintaansa kaikin puolin tarkoituksenmukaisen OKO:n konttorin Arkadiankadulla ja Runeberginkadun kulmasta.  Itse asiassa ulkoministeriö olisi voinut jatkaa Rikhardinkadulla.  Siitä päätellen, minne pommit osuivat, se oli yhtä vaarallinen tai vaaraton kuin mikä muu kohde tahansa Helsingissä.  Yksi ero oli silti  Rikhardinkadulla ei ollut kelpo väestönsuojaa.  Mutta kukapa silloin saattoi arvata, mitä vielä oli tulossa.”

 

*

 

Jälkinäytös

 

”Suunniteltu evakuointi sai kummallisen jälkinäytöksen, jonka alkuvaiheet ovat minulle tuntemattomat.

 

Sotaa oli käyty muutama päivä.  Oli pakkassää, kirkas ja kirpeä.  Varhain aamulla minut herättää päivystysvuorossa oleva Tauno Sutinen.  Hän sanoo, että minun on viivyttelemättä oltava kokoontumispaikalla Stadionin edessä. Yritän inttää vastaan, koska siinä vaiheessa olin erikoistehtävissä varsinaisen ministeriön ulkopuolella.

 

Käsky on käsky, sanoo Sutinen, ja koskee jokaista.

 

Paikalle saapuukin runsaasti väkeä ja kuljetusneuvoja, mukaan luettuna Taavi Pohjanpalon henkilöauto, jonka hän oli pelastanut suureen evakuointisuunnitelmaan. 

 

Niinpä lähdimme maantietä pohjoista kohti, Tuusulan suuntaan; kukaan ei kerro päämäärästä tarkempaa.  Kohta saimme kuulla selvityksen.  Helsinkiä uhkaa ilmahyökkäys, johon liittyy kaasun käyttö.  Juuri tällaisella säällä tuhot voivat olla erityisen tuntuvat.  Oli kuin juttu olisi hourupään keksintöä.  Miksi asiaa ei kerrottu muille kaupunkilaisille, miksi vain ulkoministeriön väelle, josta ainakin osalla oli perhettä mukana?  Ei haluttu synnyttää yleistä paniikkia.  Mutta miksi juuri ulkoministeriö olisi pelastettava? 

 

Selitys oli estoton: valtion toimintojen kannalta ministeriö on niin ainutlaatuisen tärkeä, että sen pelastaminen on ehdoton velvollisuus.  Aforismi saattoi olla vain sellaisen virkamiehen lausuma, joka pystyi täydellisesti sulkeutumaan ministeriön itseriittoiseen me-henkeen.

 

Kohta useille selvisikin, miten noloon yksityisoperaatioon meidät oli johdettu.  Joistakin tilanne vaikutti hilpeältä.  Joku nälkäinen ehdotti, että syötäisiin lähellä olevassa ravintolassa. Hän sai heti kannatusta.  Ketään ei ollut enää läsnä pitämässä yleistä komentoa.  Kenties johtava auto oli jo kaukana.”

 

*

 

Helsinkiin, mars!

 

”Liityin ryhmään, joka päätti marssia Helsinkiin.  Emme olleet kovinkaan kaukana.  En voi unohtaa, miten kauniilta ja rauhalliselta Helsingin seutu näytti kirkastuvaa taivaanrantaa vasten.  Menin suoraan hotelli Kämpiin, jossa lehdistökeskus sijaitsi.  Siellä oli muutamia kirjeenvaihtajia tiedustelemassa mahdollisuuksia matkustaa jollekin rintamalle.  Kukaan ei ollut kuullutkaan kaasuhuhuista.

 

Vähitellen selvisi, että huhun oli pannut liikkeelle Saksan lähetystön Hans Metzger.  loput on ehkä paras panna hermopaineen tilille, joka alkoi purkautua monen unettoman yön jälkeen.

 

Kaiken huipuksi asiasta oli unohdettu mainita henkilölle, jonka ennen muita olisi täytynyt tietää, itä oli tekeillä.

 

Kun ulkoministeri Väinö Tanner virka-ajan alkaessa käveli ankeaan virastoonsa Olympiastadionilla, hän ei tavannut siellä ristin sielua.  Virkamiehet olivat poissa, konekirjoittajat samoin; ainoastaan joku unohtunut vahtimestari yritti turhaan selittää jotakin.  On selvää, että Tanner oli suuttunut.

 

En tänä päivänä tiedä, kenelle hän purkautui, kun virkamies toisensa jälkeen palasi työpöytänsä ääreen.”

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Piti tarkastamani Ulkoministeriön historiasta onko sinne jäänyt jotain mainintoja tästä picnikistä, mutta en tähän saumaan löytänyt ko. teosta. Tarkistetaan kun ehditään, ellei joku kommentaattori ole nopeampi!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kolme vuotta sitten, joulun alla 2011, Venäjämn televisiossa juteltiin Suomesta ja sen historiasta varsin joviaaliin sävyyn:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...

Mediakatsaukset, 21.12.2011

Venäjän televisio "Suomen ihmeestä"

Venäjän television kulttuurikanavan historiasarja teki Suomesta ohjelman, jossa käsiteltiin "Suomen ihmettä", sitä että sotien koettelemasta ja luonnonrikkauksiltaan vähäisestä valtiosta on tullut maailman menestyneimpiä maita. Selityksiksi löydettiin pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä, koululaitos ja omintakeisuus, jossa yhdistyvät metsäisen maan perinne ja huipputeknologia.

Venäjän hallitsijoista Aleksanteri I oli ohjelmassa Suomen autonomian myöntäjä, Aleksanteri II demokraattisten oikeuksien suoja. Suomen hallitsijoista Mannerheim oli bolshevikkien vihollinen, Kekkonen hyvien naapuruussuhteitten vaalija.

Venäjän television valtiollinen kulttuurikanava Rossija K (entinen Kultura) esitti 20. joulukuuta Suomea käsittelevän ohjelman Власть факта. Финское чудо / Vlast fakta. Finskoe tšudo eli Tosiseikan valta. Suomen ihme

40 minuutin pituisessa ohjelmassa keskityttiin pääosin Suomen historiaan, mutta etsittiin myös selitystä Suomen menestykselle. Ohjelman juonsi moskovalaisen Korkeamman talouskoulun professori Sergei Medvedev, jonka studiovieraina olivat Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen ja Venäjän tiedeakatemian Pohjois-Euroopan ja Baltian maiden historian keskuksen johtaja Aleksei Komarov.

*

Niinkö paljon on maailma ja ilma muuttunut, että voisiko tätä tapahtua tänään? Toivottavasti!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

http://www.formin.fi/public/Print.aspx?contentid=1...
Muistatteko vielä tämän Helsingin Sanomien ”joken” maaliskuulta 2010?
Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivämäärään liittyen HeSa julkaisi kuvitteellisen jutun Venäjän hyökkäyksestä Suomeen:
Venäjän lehdistö on kummeksunut Helsingin Sanomien kuvitteellista talvisotajuttua Venäjän hyökkäyksestä Suomeen ja rinnastanut sen Georgian television valeuutiseen Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/87392-%E2%80%9Dve...
Näinkö meillä leikiteltiin vakavilla asioilla, vain 4 vuotta sitten?
*
Keissistä täällä;
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...
Helsingin Sanomain kuvitteellinen sotajuttu
Helsingin Sanomien kuvitteellinen juttu Venäjän hyökkäys Suomeen herätti Venäjän lehdistössä huomiota. Siitä kirjoittivat muun muassa Rossiiskaja Gazeta (19.3. ja 29.3.), suurin sanomalehti Komsomolskaja Pravda (22.3.), Svobodnaja Pressa (20.3.), uutistoimisto BaltInfo (baltinfo.ru 30.3.) ja verkkolehti Stoletie.ru (12.3.). Juttua moitittiin skandaalimaiseksi.
Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen selvitti Rossiiskaja Gazetalle jutun olleen osa lehden talvisotaan paneutunutta juttusarjaa. Jutun tarkoitus oli osoittaa, millaista olisi, jos vastaavanlainen konflikti puhkeaisi näinä aikoina. Virkkunen vakuutti, ettei jutun tarkoituksena ollut huonontaa suomalaisten suhteita Venäjään eikä hivuttaa Suomea Natoon. Samoihin aikoihin Georgian televisio näytti valeuutisen Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan. Virkkunen totesi, ettei Helsingin Sanomien juttua voi verrata georgialaisen Imedi-televisiokanavan valeuutiseen.
”Kun ei ole ongelmia eikä skandaaleja, niitä pitää keksiä”, aloitti Rossiiskaja Gazeta HS:n jutusta kertovan kirjoituksensa. Venäläislehdet rinnastivat HS:n kuvitteellisen skenaarion nimenomaan georgialaiseen valeuutiseen.
http://www.formin.fi/public/Print.aspx?contentid=1...
*
Jarmo Koposen US-juttu 11.3.2010 tässä; http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/87160-hesarin-ta...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kari Ketosen Putin-parodiahahmo nousi kansainväliseksi uutiseksi

http://nyt.fi/a1305903408838

Elokuvat
2.12.2014 @ 12:07 Nytin toimitus nyt.fi/a1305903408838

Kari Ketosen parodiaversio Venäjän presidentti Vladimir Putinista on ylittänyt kansainvälisen uutiskynnyksen.

Maailman suurimpiin kuuluva elokuva-alan lehti Hollywood Reporter uutisoi joukkorahoituksella toteutettavan Iron Sky Coming Race -elokuvan tiiserissä tanssivasta parodiahahmosta:

"Liitettyään Ukrainan Venäjään Venäjän presidentti rentoutuu tanssimalla yläosattomissa"

Brittiläinen iltapäivälehti Daily Mail on tehnyt videosta näyttävän kuvakertomuksen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset