Veikko Huuska

Presidentti V.V. Putinin vuoden 2015 budjetti romahti kuin korttitalo

Venäjän talous romahti. - Valitettavasti koneeltani putosi jälleen editori, joten joudun kirjaamaan tekstin komeenttiruutuun. Ole hyvä ja lue sieltä. Kylmäävää tarinaa..

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Presidentti V.V. Putinin vuoden 2015 budjetti romahti kuin korttitalo

*

Hyvän kasvun kausi takana - forever

Venäjän BKT kirmasi ”onnellisella kaudella” eli vuosikymmenen 1998-2008 aikana keskimäärin 7 % laukalla.

Kasvu perustui – kuten tunnettua – öljyn maailmanmarkkinahintojen viejämaan kannalta suotuisaan nousuun. Venäjän kasvuvauhti oli tuotantotalouden yksipuolisuuden ja matalajalosteisen viennin rakenteesta huolimatta aivan maailman kärkiluokkaa.

Kaikki tietenkin tiesivät, ettei tuollainen buumi voi olla todellisuutta, ei ainakaan pitkään – no vuosikymmenen sitä rallia piisasi – joten ei mahdollista loputtomiin.

Niinpä Venäjän talous oli yksi pahimmin ruhjoutuneista kansantalouksista kun globaali finanssikriisi 2007-2008 romahdutti energian kysynnän ja viennille perustuneen kansantalouden yhteen syvimmistä rotkoista ikiniä.

Maltillisena jatkunut öljyn ja muiden petrokemian tuotteiden hintakehitys yhdessä tehottoman ja rakenteiltaan vanhentuneen ja niin ollen tehottoman tuotantojärjestelmän tuloksena Venäjän BKT:n kasvu on finanssikriisin jälkeen 2009-2013 jatkunut varsin loivana.

Loppuvuodesta 2013 Venäjän taloudellisen kehityksen ministeriö alensi kasvuennustettaan vuoteen 2030 ulottuvassa tarkastelussa keskimäärin vain 2,5 %:iin vuodessa, kun se aiemmassa vuonna 2008 tehdyssä ennusteessa oli ollut 4,o – 4,2 %.

Tänä vuonna 2014 Venäjän sotilaspoliittiset siirrot Krimillä ja Itä-Ukrainassa sekä niitä seuranneet Lännen talouspakotteet ovat supistaneet entisestään Venäjän talouden näkymiä.

Nyt ministeriön arvion mukaan BKT:n kasvu 2014 voisi laskea jopa nollaan.

*

Venäjän BKT

Tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan Venäjän BKT oli vuonna 2013 (ostovoimapariteetti; 2013 arvio; US Dollareina 2013 arvon mukaan laskettuna, VH):

2.553.000 miljoonaa US$ (2013).

Kuten Wikipedian maailman maiden BKT:ita koskevasta listauksesta voimme havaita, BKT-laskelmat jossain määrin vaihtelevat laskutavoistakin riippuen. Nyt käytämme tätä mainitsemaani tuoreinta lukua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_b...

Esittämäni virallinen taho kertoo Venäjän BKT:n kehityksen kulkeneen näin:

Vuosi 2011: 2.437.000 US $ (2013 UD$)
Vuosi 2012: 2.520.000 US$ (2013 US$).

Mainittakoon että virallisen kurssin mukaan laskettuna Venäjän BKT 2013 (arvio) on 2.112.000 US$.

Vuoden 2013 BKT-kasvu: + 1,3 %.
Vuoden 2012 BKT: + 3,4 %.
Vuoden 2011 BKT: + 4,3 %.

*

BKT:n kasvun tyrehtymisen absoluuttinen koko

Noin 2.500 miljardin kansantaloudessa yksi prosentti edustaa noin 25 miljardin US$:n suuruusluokkaa, eli rapiat 20 miljardi €uroa.
Kun kasvu tyrehtyy 3 %-yksikköä, menetetty kansantalouden hyvän arvo on kumuloituen luokkaa 75+ miljardia dollaria – eli yli 60 miljardia euroa/vuosi.

Itseasiassa Venäjän struktuuri on vuonna 2008 rakennettu tuolle aiemmin mainitulle c. 4 %:n kasvu-uralle, luottaen sen jatkuvan lineaarisesti toistaiseksi. Näin ollen, pelkästään tähän päivään mennessä 2011-2014 Putinin valtakunnan ”kasvuvaje” jo realisoituun ”laskentakasvuun” nähden on sievät 185 miljardia dollaria.

Esitän laskelman:

Vuoden 2011 BKT 2.437. miljardia $. Neljän %:n kasvulla vuoden 2014 BKT olisi ollut: 2738 miljardia dollaria.

Edellä kerrotuilla alentuvan kasvun luvuilla + tämän 2014 vuoden zero-tuloksella Venäjän BKT tulee olemaan tämän laskutavan mukaan 2.553 miljardi dollaria.

Vaje on siis 185 miljardia dollaria. = circa 146 miljardia euroa miinusta.

*

Vajetta kuvaava luku on tietenkin vain suuntaa-antava. Sama pätee kun yritämme selvittää Venäjän valtionbudjetin vaje-ongelmaa.

Vuoden 2013 budjetti:

Tulot: 439 miljardia dollaria;
Menot: 450,3 miljardia dollaria.

Verot ja muut maksut, osuus BKT:sta: 20,7 % (2013 arvio)

Budjettivaje: 11,3 miljardia dollaria eli - 0,5 % BKT:sta.
Julkinen velka: 7,9 % BKT:sta.
Inflaatio 2013 6,8 %.
Keskuspankin diskonttokorko 8,25 % (2012 arvio).
Liikepankkien prime-korko: 9,3 %.

Viennin arvo: 515 miljardia dollaria (arvio 2013) Supistusta edelliseen vuoteen – 13 miljardia $.
Vienti 2012: 528 miljardia dollaria (2012 arvio)

Keskeiset vientituotteet:
Öljy ja öljytuotteet, maakaasu, metalli- ja puunjalostustuotteet, kemikaalit sekä erilaisia siviili- ja sotilasvalmisteet.

*

Tärkeimmät vientimaat:

Alankomaat 14,6 % (tässä näkyy Alankomaiden yritysverolainsäädännön ”edut”, VH)
Kiina 6,8 %
Saksa 6,8 %
Italia 6,2 %
Turkki 5,2 %
Ukraina 4,7 %
Nämä luvut vuoden 2012 arviolukukuja.

Missä on Suomi?

*

Tuonti:

Vuonna 2013: 341miljardia $ (kasvu edellisvuoteen + 5,3 mrd $)
Vuonna 2012: 335,7 miljardia $

Keskeiset tuontituotteet:
Koneet, kulkuvälineet, farmaseuttiset tuotteet, muovit, metallialan puolivalmisteet, ruoka, hedelmät ja pähkinät, optiset ja lääketieteelliset instrumentit, rauta, teräs.

Tärkeimmät tuontimaat:
Kiina 16,6 %
Saksa 12,2 %
Ukraina 5,7 %
Japani 5 %
Yhdysvallat 4,9 %
(joulukuun 2013 tilanne, arvio).

*

Ruplan kurssikehitys:

Ruplaa per US$
2008: 24,853
2009: 31,74
2010: 30,368
2012: 30,84
2013: 31,82
2014 (tilanne 24.10.2014.): 41,989

*

Raakaöljy

Tuotanto 2013: 10,44 miljoonaa barrellia/päivä
Vienti 2013: 4,72 barrellia/pv
Todetut raakaöljyreservit: 80 miljardia barrellia (arvio 1.1.2013). Nykyisellä tuotantomäärällä reservit kestäisivät noin 20 vuotta.

*

Jalostetut öljytuotteet, tuotanto 2010: 4,812 miljoonaa barrellia/pivä
Öljyjalosteiden kulutus 2012: 3,196 miljoonaa barrellia/päivä.
Öljyjalosteiden vienti 2012: 2,92 miljoonaa barrellia/päivä.

*

Maakaasu

Maakaasun tuotanto, 2013 arvio: 669,7 miljardia kuutiometriä (maailman 2. suurin tuottaja)

Maakaasun kulutus, 2013 arvio: 457,2 miljardia kuutiometriä (maailman 2. suurin kuluttaja)

Maakaasun vienti, 2013 arvio: 196 miljardia kuutiometriä (maailman 1. suurin viejä).

Kaasutase: tuotanto – (kulutus+vienti)= 16,5 mrd kuutiometriä. Mihin se kohdistui, ei ole tarkemmin eriteltävissä käytettävissäni olevan tilastomateriaalin pohjalta. Osa ilmeisesti ”jäi matkalle”?
Maakaasun todetut reservit: 47.800 miljardia kuutiometriä: nykyisellä tuotantotasolla riittäisivät 70 vuodeksi.

*

Varat

Kulta- ja ulkomaanvaluuttavaranto (1.12.2013 arvio): 515,6 miljardia $
Kulta- ja ulkomaanvaluuttavaranto 31.12.2012: 537,6 miljardia dollaria.

*

Velat

Ulkomaanvelka, 30.9.2013 arvio: 714,2 miljardia dollaria
Ulkomaanvelka, 31.12.2012 arvio: 636,4 miljardia dollaria.
Varojen muutos 2012->2013; - 22 mrd dollaria

Ulkomaanvelan kasvu 2012-> 20213: + 78 mrd dollaria.

Yhteensä velan kasvu ja reservien supistuminen: 78 + 22 = - 100 miljardia dollaria.

Suuruusluokka on tämän laskennallisen summan olennaisin huomioitava ulottuvuus.

*

Summausta

Summatkaamme hieman näitä Venäjän kansantalouden ulkoisia tunnusmerkkejä, talouslukuja.

Tietenkin tulee suhtautua tarpeellisella varauksella tässäkin esitettäviin numeroihin, mutta kun yleensä Venäjän statuksesta puhuttaessa ei lyödä ”lämpömittaria” kainaloon ja katsota, miltä peruslämpö näyttää, niin tehdään se nyt sitten näin, hieman heikoin eväin. Joku tutkimuslaitos varmasti tuottaa lähiviikkoina pätevämmin jalostettua dataa..

BKT:n ”kasvuvaje” laskettuun ja jo toiminnassa realisoituun tason nähden: 185 miljardia dollaria.

Budjettivaje 2013 11,3 miljardia dollaria; kasvaa vuonna 2014 vähintään 2-5 kertaiseksi, kenties jopa 50 miljardiin dollariin.

Varantojen supistuminen osin käyttökatteen vajeen kattamiseen: noin 100 miljardia dollaria.

Mikä on Krimin operaation välittömät kokonaiskustannukset? Entä Itä-Ukrainan sodan kustannukset. Lisäksi on tietenkin huomioitava militaarioperaatioiden välilliset vaikutukset. Lännen sanktioiden vaikutukset suoraan ja välillisesti?

Jos arvioimme minimissään molempien elementtien (Ukraina+Lännen pakotteet) BKt-vaikutuksen varovaisesti tasolle -1 % BKT:sta kumpaisenkin = - 2 % BKT, eli – 50 miljardia dollaria.

*

Ja sitten vielä öljykaupan romahdus

Kremlin budjetti vuodelle 2015 rakentuu tulorahoituksen osalta ennätysmäiseen 60 %:n petrokemian kaupan tuloutukseen.

Eli presidentti V.V. Putinin 450 miljardin dollarimääräisestä budjetista peräti 270 miljardia on laskettu katettavan öljytuloiilla.

Nyt vain öljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut ratkaisevan paljon. Venäjän budjetti on rakennettu tämän vuoden eli 2014 osalta 100 – 110 dollarin barrelli-hinnalle.

Nyt V.V. Putin on joutunut jossain määrin huomioimaan hintakehityksen ja hänen budjettiesityksensä joka käytännössä on budjetti, rakentuu öljynhinnalle tasolla 90 – 95 dollaria/barrell.

Mutta kun maailmanmarkkinahinta on romahtanut tasolle 80 – 82 dollaria/barrell, merkitsee se lisääntyviä ongelmia.

Etenkin kun huomioimme ruplan kurssin viimeaikaisen notkahduksen, kenties paremmin tilannetta kuvastaa drastisempi ilmaisu: romahdus.

Kun vielä tovi sitten dollarista sai 24 – 25 ruplaa, nykyinen taksa on 40 – 41 ruplaa per dollari. Eli ruplan arvo on pudonnut noin – 37,5 %.

Vastoin V.V. Putinin toiveita ja pyrkimyksiä maailman suurin öljyntuottajamaa, Saudi-Arabia, ei ole lopettanut öljynhinnan leikkaamista, eikä Moskovan esittämistä toivomuksista huolimatta leikannut tuotantoaan vaan pikemminkin päinvastoin.

Taustalla voidaan nähdä monia suurvaltapoliittisia ja aluepoliittisia kuvioita. Onko Yhdysvallat tehnyt tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä? Turvaako Obama öljysodan tässä vaiheessa omaa selustaansa erikoissopimuksella saudien kanssa? Mikä onkaan Kiinan rooli kaiken ison pelin takana.

Anyway: V.V. Putin on hävinnyt tämän erän, hän hoippuu tähtiä näkien. Tyrmäyksestä ei ole kysymys, vielä. Mutta miten kauan hän pysyy pystyssä tässä tuiverruksessa?

Nimittäin:
Kun V.V. Putinin budjetti 2015 edellyttää 270 miljardin dollarin määräistä budjetin öljytulorahoitusta.

[tässä on kieltämättä nurinkurista ja kierteisesti hankalaa käyttää mittayksikkönä USDollareita, mutta kun en ryhdy perusasetelmaani muuntamaan myöskään rupliksi, koska ruplan heilunta (sehän saattaa noustakin nykyisestä alhostaan, jossain määrin, ainakin tilapäisesti, jolloin laskemat menisivät vielä pahemmin solmiolle, VH ]

Tuo tulorahoitus on kuitenkin laskettu paitsi 90 – 95 $/barrell –hintatasolle, myöskin 24 ruplaa/dollari –vaihtokurssin noteeraukselle.
Sen saavuttamiseksi Venäjän tulisi vuonna 2015 myydä öljyä noin 30 miljardi barrellin määrä.

Nyt jos se näillä uusilla taksoilla myy tuon 30 mrd brls, niin se saakin alentuneen maailmanmarkkinahinnan ja heikentyneen ruplan johdosta vain 160 miljardin dollarin edestä budjettituloja.

Öljynmyyntiin vahvasti tukeutuva V.V. Putinin budjetti 2015 ”vuotaa” tältä osin – 110 miljardia dollaria [huomioi budjettikehikossa käytetty dollarimääräinen laskennallinen suuremäärä, jossa toisaalla on huomioitu kurssinmuutos täysimääräisesti tämän hetken tasoon, toisaalla ei: kyse on enemmänkin suuruusluokasta, kuten alempana esitän, VH]

Öljykaupasta pitäisi kertyä budjettituloja 270 mrd dollaria: tulee vain 160 miljardia: vaje 110 mrd.

Öljytulot romahtavat 41 %. Kertyy vain 59 % budjetoidusta.

Näin syntynyt budjettivaje on laskennallisesti [110/450] peräti liki 25 % Venäjän 2015 vuoden valtionbudjetista.

*

Miten tätä enää summaisi?

Budjetti vuotaa tulorahoituksen puolelta 20 % pelkästään laskettujen öljytulojen osalta [tämän päivän kursseilla ja reittauksella].
Mitä tekeekään muu, lähinnä veroille ja maksuille rakentuva tulorahoitus? Se ei jaksa juuri paremmin.

Koko Venäjän talous, läpi tuotannon ja palveluiden on huonossa hapessa. Arvioitavissa oleva verojen ja maksujen supistuma liikkuu mieluummin -20 %:n kuin 10 %:n tasolla.

Näin Koko Venäjän 2015 budjetti 450 [moneen kertaan todettua pitkänaikavälin laskennalliseen dollaritasoon määritetty] miljardin dollarin määräisenä tulee jäämään karmeasti alijäämäiseksi.

Tulopuoli tulee olemaan vain 304 miljardia dollaria. Vaje 146 miljardia dollaria.

V.V. Putinin 2015 budjetti on kolmannekseltaan tyhjän päällä.

Hirmuinen tilanne.

Miten naapurimme Venäjä selviää?

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Taustaksi, ja ennenkaikkea Saudi-Arabian toimien ymmärtämiseksi on hyvä lukea nämä:

Kent Moors kirjoitti äsken:

“As I discussed recently (Why the Saudis Are Cutting Oil Prices), Saudi Arabia has made headlines by cutting oil prices, not production.
It seems the Saudis are more interested in grabbing market share than in attending to the present state of the market.
That move seems calculated to undercut the effect the United States has on global oil markets, even though that effect is indirect.
But make no mistake: Russia is the country that will suffer the most as oil prices drop.
Thanks to the Saudis, this could get ugly very quickly for Putin…”

Eli markkinoista taistellaan, ja juuri nyt kun USA:n särötys tökkii, ja Saudi-Arabialla on kohtuukovat kortit kädessä.

Mutta eniten rökkiin ottaa Putin.

http://moneymorning.com/2014/10/22/saudi-move-to-c...

http://moneymorning.com/2014/10/13/why-the-saudis-...

Saudi-Arabia pelaa kovaa peliä, mutta ensisijaisesti se turvaa omaa reviiriään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Ostan" analyysin suunnan ja suuruusluokatkin. Samansuuntaisia pragmaattisia analyyseja on tehty saksalaisten toimesta viime viikkojen aikana. Koko EU:n viennistä (noin 80 miljardia euroa) puolet on Saksasta.

On huomioitava myös jatkuvasti Venäjälle tuotava teknologia, jota öljyn tuotanto ja siirrot tarvitsevat. Teknologia (öljyn tuotantoon) on pääosin pakotteiden alaisuudessa ja lisäksi nykyisillä kursseilla tavattoman kallista.Sama koskee tietysti muutakin länsimaiden varassa olevaa teollisuutta.

Tilanteella ei herkutella eurooppalaisen yritysmaailman puolella. Venäjälle investoineiden yritysjohtajien näkemyksistä heijastuu jonkinlainen katkeruus (15 vuoden yhteistyö romutetaan puolessa vuodessa) ja luottamus nimenomaan Kremliin on kuralla. Sitä on vaikea korjata vuosiin poliittisilla toimillakaan ja tämä luottamuksen menetys saattaa olla kaikkein suurin tappio Putinin joukkueelle - ja sitä he eivät ole selvästi ottaneet huomioon.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Uskoisin ns. eurooppalaisen yritysmaailmankin kalkyloineen Venäjä-investointeihinsa ja -kauppoihinsa riskit, jotka on tiedostettu ja sisällytetty mm. Putin-joukkueen kokoonpanoon ja sen toimien arvaamattomuuteen sekä alati kasvavaan vallankeskityksen seurauksien vuoksi - maan näennäisestä vakaudesta huolimatta.

Muussa tapauksessa sinne on lähdetty soitellen sotahan.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

No ei ainakaan niissä yhteyksissä, joissa minä olen ollut 10 vuoden aikana mukana ole tullut mieleen, että Krim napataan ja ajaudutaan pakotteisiin. Venäjän maariski kuten muittenkin maitten on määritelty varsin yhteismitallisesti länsimaissa. Ja edelleen useat valtiot antavan vientitakuut ja takaavat myös investointeja Venäjälle. Joten kyllä mm. saksalaiset ja suomalaiset veronmaksajat ovat taustalla kuten vaikkapa jossain laivaprojektissa EU:n ulkopuolelle. Nyt takuita ei helposti saa joten sekin rajoittaa etenkin pk-yrityksien vientihaluja.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Venäjän kehitys vuoden 2008 jälkeen on mennyt vanhoja latuja eteenpäin. Kun rahat alkavat loppua, niin agressiivisuus lisääntyy.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Putin koki kolauksen jo 2008 öljyn hinnan romahdettua, joutui silloinkin laskettamaan budjetin uusiksi alemmalle öljynhinnalle.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jotain siellä tarttis tehdä, tai Putinin suosio on koetuksella. Suomen Pankin viimeisimmästä 23.10. Venäjä-viikkokatsaukseta:

Professori Sergei Gurijevin mukaan valtiontalous kestää parin
vuoden ajan 80–90 dollarin öljyn hintaa reservirahastojensa
ja ruplan heikentymisen avulla.
Sberbankin tutkimusosaston laskelmien mukaan vaihtotase
pysyy ensi vuonna ylijäämäisenä siinäkin tapauksessa,
että öljyn hinta olisi 85 dollaria. Vaikka vientitulot supistuvat,
vähenee myös tuonti merkittävästi mm. ruplan heikkenemisen
ja sanktioiden vaikutuksesta.

Luottoluokittajat ovat laskeneet Venäjän luottoluokituksia heikkojen näkymien vuoksi ja sekä venäläisten pankkien että yritysten luotonsaanti ulkomailta loppu slut.

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkoka...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Setelipaino hoitaa budjettivajeen ja sen maksavat rivivenäläiset kohonneina tuontihintoina. Lisääntyykö tyytymättömyys ja mihin mittaan saakka, jää nähtäväksi. Nyt tyytymättömyyttä on padottu yltiöisänmaallisuudella ja muilla sijaistarpeilla.

Seppo Turunen sen sanoi, luottamusta ei palauteta vuoden eikä kymmenenkään aikana, varsinkin, kun venäjäriski alkaa realisoitua itämaiseen tapaan.

Max Weber luetteloi markkinatalous / kapitalismin syntyyn vaikuttavat perustekijät kuten ennustettavuus lainsäädännön ja virkamiesten toiminnassa, omaisuuden turva yms. Nämä eivät ole toteutuneet Neuvostoliiton raunioilla.

Lopuksi... Tuli mieleeni, kuinka Saddam Hussein oli vastaavanlaisessa pihtiotteessa öljynsä kanssa... Saudit ja kumppanit mukana myös silloin... Toivotaan ettei ko. käsikirjoitus saa jatkoa itänaapurissamme.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Veikko,
alla on linkki teemaasi sivuaviin seikkoihin. Varsinaisen artikkelin alareunassa on pari linkkiä aikaisempiin. Jos Saksa on ruostunut niin paras on käännättää googlella englanniksi. Mutta siellä on hyviä trendikäyriä, joista selviää paljon.

http://www.welt.de/finanzen/geldanlage/article1335...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Putin on ns. sisäisen turvallisuuden erikoismies ja neuvostotaustainen valtapoliitikko, mutta ei talouskysymysten asiantuntija. Talous - pöh! Putin voi muistuttaa markkinavoimia Venäjän ydinaseesta, ja sitä paitsi: kuinka monta divisioonaa muka on Standard & Poorsilla? Ei Pietari Suurikaan kuunnellut luottoluokittajia, ja kirjautui hienosti historiaan!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Venäjä kyllä selviää, mutta Putin ei selviä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Saataisikohan siinä kahinassa Petsamo ja Jäämeren satama takaisin:) Jeltsinin aikaan olisi voinut onnistua jos Manulla olisi ns. ollut munaa.

Esa Leskijärvi

Luvut näyttää ok, PAITSI
Ulkomaanvelka, 30.9.2013 arvio: 714,2 miljardia dollaria
Suomen Pankin Bofit kuitenkin antaa q1 2014 52.9 mrd.USD.
Mistä luku 714.2 mrd. USD.?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Esa,
Sori vaan, en ehtinyt aiemmin vastamaan.
Hyvä kysymys, etenkin jos eri lähteiden tiedoissa on noin julmettu haarukka.

Itse käytin oman kompilaation pohjana CIA:n/the WorldFactbook –tietoja. https://www.cia.gov/library/publications/the-world...

Siellä kerrotaan, että Venäjän julkinen velka (ks. selitys alla) on 2013 ollut 7,9 % BKT:sta eli 2553 mrd dollarista = 201,68 mrd dollaria,
ja vuonna 2012 8 % BKT:sta eli 2520 mrd dollarista = 201,60 mrd dollaria

Huomaan tehneeni tekstissä selvän virheen;
Pahoittelen: olen selkeästi käyttänyt vikanumeroita.

En yrityksistäni huolimatta päässyt sen jäljille, mistä moinen erhe johtui.

Siitä huolimatta ero SP:n antamiin tietoihin on hurjan suuri. Mistähän tässä on kyse?

*

Laitan tähän alle vielä käyttämäni luvut.

GDP (purchasing power parity):

$2.553 trillion (2013 est.)
country comparison to the world: 7
$2.52 trillion (2012 est.)
$2.437 trillion (2011 est.)
note: data are in 2013 US dollars

GDP (official exchange rate):

$2.113 trillion (2013 est.)
*
Public debt:

7.9% of GDP (2013 est.) = siis 2553 miljardista = 201,69 mrd $
country comparison to the world: 151
8% of GDP (2012 est.) = siis 2520 miljardista = 201,60 mrd $

note: data cover general government debt, and includes debt instruments issued (or owned) by government entities other than the treasury; the data include treasury debt held by foreign entities; the data include debt issued by subnational entities, as well as intra-governmental debt; intra-governmental debt consists of treasury borrowings from surpluses in the social funds, such as for retirement, medical care, and unemployment, debt instruments for the social funds are not sold at public auctions

*

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nuo luvut pitää myös suhteuttaa siihen, että Venäjällä on suunnitelma kasvattaa sotilasmenojaan yli 20% joka vuosi.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Mistä russofobien alakulo johtuu? Venäjän talouden romahtamisesta ja Putinin lynkkaamisestahan pitäisi riemuita. Vai johtuuko alakulo Ruotsin militaristien ja länsimedian nolosta haaksirikosta Punaisen Lokakuun metsästyksessä?

Veikko Huuska. Venäjän presidentti Putinilla ei ole tarkoittamaasi budjettia. Venäjän federaation budjetista päättää Duuma, jolle esityksen valmistelee pääministeri Medjedevin hallitus. Putinin käyttörahat sisältyvät presidentin kanslian budjetiin.

Venäjän talous on tälläkin hetkellä kasvu-uralla, ja ennuste näyttää kasvua myös kahdelle seuraavalle vuodelle. Tämä huolimatta läntisen kapitalistisen talouden ennen kokemattoman pitkästä taantumasta ja lamasta. Eivät edes USA:n ja EU:n typerät talouspakotteet näytä estävän tulevaa kasvua.

Venäjän julkinen velka tulee olemaan seuraavalla budjettikaudella 7-8% bruttokansantuotteesta (bkt). Se on todella vaatimaton luku, mihin esim. yksikään EU-maa ei pääse lähellekään. Suomenkin julkinen velka on yli 60% bkt:sta.

Olen jo aiemmin todennut, että Venäjän ja Suomen kokonaistalouksien vertaiussa suomalaisilla/capita on 35 kertaa enemmän velkaa kun venäläisillä. Jos jostain taloudesta ja sen romahtamisesta kantaa huolta, on oikea huolen paikka kotoisilla konnuillamme.

En puutu enemmälti Huuskan ja muiden virheellisiin lukuihin ja kommentteihin. Arvioiden oikea aika on joskus myöhemmin.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mahtavaa! Rauno Lintunen kertoo taas kerran sen, mikä on Venäjän asioista totuus. Mahtavaa!

Ikävä kyllä Venäjä yrittää Putinin johdolla epätoivoisesti olla suurvalta. Tämä tuli esiin eilisessä tiedotuksessa Putinin sanomisista. Putin taistelee ja tekee työtä viimeiseen veripisaraan saakka Venäjän ja jokaisen venäläisen puolesta.

Ilmeisesti isot pojat pelaavat todella isoa peliä. Siinä ovat mukana ainakin USA, Venäjä, Saudiarabia ja muut öljymaat, Kiina sekä Intia.

Nyt on kyse siitäkin, kuka löytää missäkin asiassa sopivia liittolaisia ja kuka ei. Me emme tiedä, mitä kaikkea verhojen takana tapahtuu. Jotain saamme tietää ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua, kun historioitsijat pääsevät tutkimaan arkistoja ainakin osittain.

Mutta kaikkien näiden suurten pelureiden kesken käymässä kamppailussa tärkeintä on mitä Suomelle käy eri vaiheissa. Esimerkiksi Fortum on sijoittanut valtavat summat Venäjälle. Tuleeko niistä mitään takaisin. Entäpä Rosatomin atomivoimala. Saavatko vihreät ja heidän mukana juoksijansa kaadettua tämän hankkeen. Vihreäthän sanovat, että ilman Rosatomin tuottamaa pommimateriaalia Venäjä ei voi lisätä atomipommejaan. Hurjaa.

Entäpä tehdäänkö jälleen kerran kuin vanha käytäntö edellyttää. Siis mikäli kotimaassa kaikki alkaa mennä enemmän kuin huonosti suuntaa ihmisten mielenkiinto inhoja ulkomaita kohtaan. Venäjä on hyökkäillyt aika ahkerasti Tšetšeniaan, Georgiaan ja Ukrainaan. Venäjä kaipaa nyt putinilaista kansan mielialojen isänmaallisuuden kohotusta. Kohde on siis löydettävä, jonne purkaudutaan. Onko kohde taas kerran Suomi ja syy Nato sekä Pietarin turvallisuus. Kenpä tietäis sen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Taloustieteen teknisiä termejäkin voisi käyttää, mutta ihan yksinkertaisesti:

Venäjä ei ole koskaan osannut valmistaa juuri mitään. Kun joku yksityinen Antonov tai Koroljov on onnistunut saamaan aikaan jotakin merkittävää, valtio on tehnyt kaikkensa saavutuksen tuhoamiseksi.

Venäjän olemassaolo perustuu kokonaan uusiutumattomien luonnonvarojen ryöstöön. Vaikka niitä on enemmän kuin kaikilla muilla, sitä mukaa kuin ne hupenevat, hiipuu Venäjäkin.

On selvää, että jossakin vaiheessa komennon ottaa tämän kehityssuunnan pysäyttävä voima, demokraattisesti tai jollakin muulla tavalla.

Esa Leskijärvi

Venäjän hiipuminen luonnonvarojen hupenemisen takia tapahtunee kymmenien sukupolvien päästä. Jos Yhdysvallat ajattelee ohittavansa Saudi-Arabian öljyntuotannossa Bakkenin avulla (Pohjois-Dakotan liuskeöljyn tuotantoalue), voidaan Bakkenia verrata Venäjän Bazhenovin liuskeöljyalueeseen. Mikä tuosta Bazhenovista tekee erityisen on koko. Pinta-ala on 80 x Bakken (7 x Suomen pinta-ala).

Bazhenovin yläpuolella on Karameri, jossa Rosneft ja ExxonMobil (ei paljon pakotteet paina) tekivät syyskuussa ensimmäisen onnistuneen porauksen. Karameren potentiaalista lainaus: " ... the entire resource base of the three areas is estimated at 87 billion barrels or 13 billion tonnes of oil equivalent. According to experts the volume of the Kara Sea oil province resources exceeds the oil and gas resources the Gulf of Mexico, the Brazilian shelf, the shelf of Alaska and Canada, and it will be comparable to the resource base of Saudi Arabia"

Venäjä on luonnonvaroiltaan ihan älyttömän rikas ja mielestäni Suomen tulisi käyttää sitä härskisti hyväksi riippumatta siitä, mitä EU ja Yhdysvallat siitä tykkäävät.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En ajatellut ihan yhtä tai kahta sukupolvea, mutta kommenttisi on toki hyvinkin relevantti ketjussa, jonka otsikossa mainitaan vuoden 2015 budjetti.

Noista muinaisista suunnittelijoista voidaan tietysti mainita myös, että Antonovin tehtaat ovat nykyään Ukrainassa ja ukrainalaissyntyinen Koroljov rakennutti avaruuskeskuksensa Kazakstaniin.

Esa Leskijärvi Vastaus kommenttiin #21

Inttämään en lähde. Mutta kuten tajuat, kommenttini oli vastaus edelliseen.
Kerrotko, mistä vedit tuon Venäjän velan Veikko Huuska???

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #22

Sori vaan, en ehtinyt aiemmin vastamaan. Hyvä kysymys, etenkin jos eri lähteiden tiedoissa on noin julmettu haarukka.
Itse käytin oman kompilaation pohjana CIA:n/the WorldFactbook –tietoja. https://www.cia.gov/library/publications/the-world...
Siellä kerrotaan, että Venäjän julkinen velka (ks. selitys alla) on 2013 ollut 7,9 % BKT:sta eli 2553 mrd dollarista = 201,68 mrd dollaria,
ja vuonna 2012 8 % BKT:sta eli 2520 mrd dollarista = 201,60 mrd dollaria
Huomaan tehneeni tekstissä selvän virheen;
Pahoittelen: olen selkeästi käyttänyt vikanumeroita. En yrityksistäni huolimatta päässyt sen jäljille, mistä moinen erhe johtui.
Siitä huolimatta ero SP:n antamiin tietoihin on hurjan suuri. Mistähän tässä on kyse?
*
Laitan tähän alle vielä käyttämäni luvut.

GDP (purchasing power parity):

$2.553 trillion (2013 est.)
country comparison to the world: 7
$2.52 trillion (2012 est.)
$2.437 trillion (2011 est.)
note: data are in 2013 US dollars

GDP (official exchange rate):

$2.113 trillion (2013 est.)
*
Public debt:

7.9% of GDP (2013 est.) = siis 2553 miljardista = 201,69 mrd $
country comparison to the world: 151
8% of GDP (2012 est.) = siis 2520 miljardista = 201,60 mrd $
note: data cover general government debt, and includes debt instruments issued (or owned) by government entities other than the treasury; the data include treasury debt held by foreign entities; the data include debt issued by subnational entities, as well as intra-governmental debt; intra-governmental debt consists of treasury borrowings from surpluses in the social funds, such as for retirement, medical care, and unemployment, debt instruments for the social funds are not sold at public auctions

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kauppalehti; Öljyn hinta vajosi alle haamurajan
Torstai 13.11.2014 klo 14:07

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/oljyn+hinta+vajo...

Pohjanmeren Brent-laadun tynnyrihinta on pudonnut jo alle 80 dollarin. Viimeksi Brent-tynnyristä sai maksaa yhtä vähän vuonna 2010.
Öljyntuottajajärjestö Opec ennustaa, että ensi vuonna öljykysyntä laskee miljoonalla tynnyrillä päivässä Yhdysvaltain liuskeöljybuumin vuoksi.

Opecin suurin tuottaja Saudi-Arabia puolestaan ei näytä merkittäviä viitteitä, että maa leikkaisi tuotantoaan tarjonnan hillitsemiseksi öljymarkkinoilla. Saudi-Arabian tuotanto laski lokakuussa Opecin tuoreimman raportin mukaan, mutta 69 900 tynnyrin lasku ei ole vielä merkittävä.

Öljystrategi Julian Lee Bloomberg First Wordista sanoo, että tuotantoluvut viittaavat Saudi-Arabian joko kasvattavan varastojaan tai lisäävän vientiään.

Viitteet kasvumoottori Kiinan hidastamisesta lisääntyvät. Tänään torstaina Kiina kertoi teollisuustuotantonsa kasvun hidastuneen 7,7 prosenttiin, kun ekonomistit odottivat edelliskuun tasoista kahdeksan prosentin kasvua vuositasolla.

Kello 13 jälkeen Brentin joulukuun toimitusten tynnyrihinta oli 79,67 dollarissa, kun vielä eilen keskiviikkona tynnyrihinta oli 80,38 dollaria.

WTI-laadun joulukuun toimitusten hinta oli laskenut 76,83 dollariin eilisestä 77,18 dollarista.

Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon kannattavuudelle 80 dollarin rajaa on pidetty jonkinlaisena haamurajana. 80 prosentin tuotannosta uskotaan olevan kannattavaa vielä 80 dollarin hinnalla. Joidenkin arvioiden ukaan vielä 70 dollarin tynnyrrihinnalla tuotanto voisi kasvaa pari vuotta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset