Veikko Huuska

Ruotsalaiset panssarivaunuasentajat Suomessa jatkosodan aikana

Ruotsalaiset panssarivaunuasentajat Suomessa jatkosodan aikana

 

*

 

Brittiläiset diplomaatit jättivät Ruotsille nootin 1943.  Nootissa paheksuttiin ruotsalaisten vapaaehtoisten lähettämistä Suomeen edistämään sotaponnistuksia Neuvostoliittoa vastaan.

 

Mutta nootissa ei ollut kyse Ruotsin Frivilliga-komppaniasta Karjalan kannaksella.  Kohde oli toinen.  Kuta kuinkin tuntematon.

 

Moitteita tuli siitä, että Ruotsi oli lähettänyt Suomeen komppanian verran panssarivaunujen korjausmiehiä.  Nämä vapaaehtoiset ovat säilyneet melko tuntemattomina.

 

Nyt on ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Gyllenhaal julkaissut heistä ainutlaatuisia kuvia, joissa työnsä ääressä poseeraavat ruotsalaiset tankkiteknikot.

 

Katso kuvat: https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/RuotsalaisiaPanssarimekaanikkojaVarkaudessa1943#

 

Nyt julkaistut kuvat ovat ruotsalaismiesten omista kotialbumeista.  Virallisia SA-kuvia ei miehistä ole.  Ainakaan netissä julkaistuissa SA-kuvastoissa niitä ei näytä esiintyvän, vaikka siellä muutoin onkin runsaasti kuvia Varkauden panssarivaunujen keskuskorjaamolta.

 

*

 

Jatkosodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rintamalla oli yhteensä noin 1.500 ruotsalaista vapaaehtoista sotilasta.  Suurin vapaaehtoisten ryhmä kuului Svenska Frivillikakåreniin, ja sen vaiheet on viime vuosien aikana hyvin dokumentoidut.

 

Mutta toisin on tämän, Brittiläiset diplomaatit 1943 hermostuttaneen komppanian laita.  Pitkässä kirjeessään Ruotsin hallitukselle Britit uskoivat ettei korjauskomppanian takana voinut olla mikään yksityinen kansalaisjärjestö, vaan sen toimeenpanijana täytyi olla Ruotsin hallitus.  Brittien mukaan Ruotsi oli salaa yhteistoiminnassa Suomen valtiojohdon kanssa järjestänyt mekaanikot, panssarivaunujen korjaukseen ja rakentamiseen erikoistuneet miehet Suomeen, liittoutuneiden vihollismaan palvelukseen.

 

*

 

Miksi moinen elämä muutamista ruotsalaisista Suomen verstailla, kun monta kertaa isompi vapaaehtoiskaarti taisteli tulilinjoilla venäläisiä vastaan?

 

No, siksi kun näiden miesten tehtävä oli niin tärkeä!

 

*

 

Eräs ruotsalaisista panssarivaunumekaanikoista, Edmund Herstad, aiemmin tavallisena työntekijänä Skövden Panssarkomppania 4:ssä palvellut mies, kertoo miksi Suomi erityisesti tarvitsi erikoismekaanikkoja:

 

”Suomen tarve saada korjausmiehiä ei ollut suuri, vaan se oli valtava.  Se tarvitsi mekaanikkoja selviytyäkseen marssikuljetusten ja torjunnan haasteista.  Suurilla mailla, joiden armeijojen tarvitsemasta kalustosta suurin osa tuotetaan omassa maassa tällaisia pulmia ei synny.  Pienissä maissa, kuten Suomessa, ollaan tuontimateriaalin varassa, niin ajoneuvojen kuin panssareiden suhteen.  Ottaa aikaa ja käy kalliiksi organisoida huolto- ja korjaustoiminta ajan tasalle.  Näin kävi Suomessa sodan syttyessä, heillä kun oli lähes koko panssarikalusto oli Neuvostoliittolaista tavaraa.”

 

Suomella oli ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Talvisodan alussa 1939 vain muutamia kymmeniä panssariajoneuvoja, enimmäkseen I WW:n ajalta olevia.  Mutta Talvisodan taistelujen aikana Suomi hankki viholliselta useita satoja neuvostoliittolaisia panssaroituja ajoneuvoja.  Ammattitaitoisia huoltomekaanikkoja sen sijaan puuttui.  Samoin varaosia.

 

*

 

Tämän vuoksi Ruotsin hallitus järjesti Suomelle vuosien 1941-1943 aikana pelkällä kiitospalkalla ”lainaksi” 170 sotilasmekaanikkoa, joista enin osa oli panssarivaunuasentajia ja –korjaajia.

 

He päätyivät melko kauas tulilinjoilta, mutta silti yksi heistä kuitenkin menehtyi, nimittäin asentaja Erik Eriksson.  Hän kuoli onnettomuuden seurauksena Itä-Karjalassa 1942 ehdittyään palvella Suomessa vasta lyhyen aikaa.  Näin kertoo siis ruotsalainen tutkija Lars Gyllenhaal.

 

*

 

Sodissa 1939-1945 menehtyneet tietokanta kertoo:

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=753627&raportti=1

 

Eriksson, Erik Vilhelm

s. 9.8.1901 Ruotsissa, kotipaikka Tukholma.

sääty: leskimies, 1 lapsi,

ammatti: autonasentaja

Kansallisuus: Ruotsi, samoin kansalaisuus ja äidinkieli.

sotilasarvo: sotamies, ruotsalainen vapaaehtoinen

joukko-osasto: Autokenttävarikko 1 (AutoKV 1).

Joukko-osastokoodi: 2938.

Kuolinaika: 20.5.1942, kuolinpaikka 16.KS. (16. kenttäsairaala)

Menehtymisluokka: kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva.

(Muut tiedot, kuten hautapaikka puuttuvat).

 

*

 

Lyhyin palvelusaika oli kolme kuukautta mutta useimmat palvelivat yhdeksän kuukautta Suomessa.  Suurin osa panssarinkorjaajista sijoittui supisuomalaiseen ympäristöön Varkauteen, jossa suomalaisilla panssarijoukoilla oli keskushuoltokorjaamo.

 

[Varkaudessa toimi suoraan Päämajan alaisuudessa Autokenttävarikko 3 (AutoKV 3).  Samoin Varkaudessa toimi Panssarikeskuskorjaamo.  Tämän Ps.Keskuskorjaamon tehtävissä toimi suurin osa ruotsalaisista panssariasentajista.   VH]

 

*

 

Mekaanikko Edmund Herstad muistaa, miten hän matkusti Varkauteen yllän ruotsalainen asepuku m/39, mutta kuitenkin ilman arvomerkkejä ja muita tunnuksia.  Heti perille saavuttuaan ruotsalaiset saivat suomalaiset arvomerkit ja muuta aselajitunnukset.  Varkaudessa jokainen ruotsalaismies tarkastettiin ja varmistettiin ettei kukaan ollut aseistettu.

 

Herstad kertoo miten suureksi avuksi Varkaudessa muodostui se, että suuri osa venäläisistä panssariajoneuvoista oli varustettu Fordin moottoreilla, jotka olivat ”helppoja korjata”.  Hänen mielipiteensä klassisesta venäläisestä T-34 –panssarivaunusta: ”Yksi maailman parhaista panssarivaunuista”. 

 

Vaikeuksiakin oli, eikä vähiten ”reippaiden talviolosuhteiden” vuoksi.  Herstad sairastui vakavasti, luultavasti keuhkokuumeen seurauksena.  Suomi osoitti kuitenkin kiitollisuutta kaikille ruotsalaisille mekaanikoille: kunniamerkkejä, kuntoutustoimenpiteitä ja useita juhlatilaisuuksia.

 

*

 

Ruotsin vastaus Britannian noottiin

 

Palatkaamme Ison-Britannian protestiin.  Siihen annetun vastauksen ovat allekirjoittaneet Ruotsin ulkoministeriön johto ja se on toimitettu Ison-Britannian suurlähetystöön Tukholmassa.  Tässä vastauksessaan ulkoministeriö kiistää, että Ruotsin hallitus olisi toiminut ”epäneutraalilla tavalla”.

 

Britannian reaktiot tähän vaikuttavat melko miedoilta.  Britannian ulkoministeri toimitti tervehdyksen jossa ilmaisi näkemyksensä että Ruotsin UM:n vastaus oli ”epätyydyttävä” ja että hän oli ”yllättynyt” siitä miten Ruotsin hallitus saattoi toimia siten että näyttäytyi ”Hänen Majesteettinsa vihollisena”

 

Nyt voimme arvioida, että brittiläisten paheksunnasta tapahtui, jotta Lontoosta voitiin totuudenmukaisesti ilmoittaa Stalinille Moskovaan, että he ovat reagoineet Ruotsia vastaan heidän Suomessa toimivien panssarimekaanikkojensa johdosta.

 

*

 

Lähde:

Lars Gyllenhaal.

Svenska Militärbibliotek,

Överrskade Krigshistorista Fakta, del 25.

Svenskar repareade Stalin-panssar.

julkaistu nettisivusto www.krigsmyter.nu –sivustoilla 7.10.2014.

Käännös VH.

Tack så mycket!

 

*

 

Jälkikirjoitus

 

Aivan uutta tietoa tämä ruotsalaisen panssarivaunuasentajien toiminta Suomen jatkosodassa ei ole.

 

Jatkosodan historian 6-osassa kerrotaan: (s. 278)

 

Ruotsalaisten jatkosodan vapaaehtoisten toiminta:

 

Erityisryhmistä esim. panssarivaunuasentajien ja kirurgien panosta voidaan sodan alkuvaiheissa luonnehtia ratkaisevaksi.

 

Ruotsalaiset vapaaehtoiset meaanikot sijoitettiin taistelevien joukkojen taakse (esimerkiksi: Sortavala, Vpl Pyhäjärvi, Vitele) korjaamaan sotasaalismateriaalia, jolloin vältyttiin ajoneuovojen siirtämisestä kotiseudun korjaamoihin.”

 

Ruotsalaisten vapaaehtoisten sijoittuminen ei joukko-osastoiin jatkosodassa.

 

JSH:n 6-osan taulukossa (s. 278) kerrotaan, että

 

Mekaanikkoja oli yhteensä noin 270.

 

Heistä automekaanikkoja oli 170, ja heidät sijoitettiin hajautetusti eri yksiköihin.

 

Panssarivaunuasentajia oli noin 100.  Heidät sijoitettiin Panssarikeskuskorjaamoon, Varkauteen.

 

*

 

Näin ollen olennaisinta uutta Lars Gyllenhaalin tuoreessa artikkelissa ovat täysin ainutlaatuiset miesten itsensä ottamat valokuvat.

*

 

Lisäys:

 

Tässä SA-kuva –arkistosta

Panssarivaunujen korjausta Panssarikeskuskorjaamossa (PanssariKK) Varkaudessa jatkosodan aikana:

*

Panssarivaunujen korjauspaikka Varkaudessa.
Varkaus 1942.02.15

(Sarja: 15 valokuvaa.  Klikkaa.) Kuvat on ottanut: Sundström.  SA-kuva.

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da23602743641d2f615fb5287e63&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360274264851e42a021c3117c&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360274d644a857e655b66bb89&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360274c6458bf490bd42c9aca&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244564dce8f9a2db379e6b&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da23602444646b596adba88516dc&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244764e353772a7bcec942&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244664b38ddba281e1ea26&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244164c92f1987e42b6feb&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da236024426428ef5ba38062d788&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244d644a1a87703365bd6b&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360244c64031e387767bdedea&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da236025456405db2669da5cef97&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360254664431ab9fc01ac96f4&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2360254064f5159d9bca8eb4ec&archive=&zoom=YES

*

Venäläinen panssarivaunu korjauksen alaisena Malli: Josef Stalin.
Varkaus 1944.07.16

Kuvat: Sot.virk. Sundström SA-kuva.

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22263264112646b63e9c7f232ae&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226326411f259ba6ea1ca09cf0&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222632640175e161182f8497f6e&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22263264016c04d682a70adea8a&archive=&zoom=YES

*

Ps.756 edestä.
Varkaus 1943.01.24

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246623441363e1a49b55ec9c8e&archive=&zoom=YES

*


Venäl.hv. T-34 (osakuvausta). Vaihdelaatikon kansi (päältä)
Varkaus 1944.01.15

Kuva: Sot.virk. T.Nousiainen.SA-kuva.

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7236a254c646a58258633316b3f&archive=&zoom=YES

*

Vuosilta 1943-1944 löytyy SA-kuva –arkistosta noin 494 valokuvaa PanssariKK:n korjaushalleilta.  Kuvat käsittävät lähinnä varaosia ja rakenteita.  En linkitä niitä tähän.  Kuvat löytyvät kun SA-kuva –sivustolla laita hakutekijäksi ”Varkaus”.  http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneofin

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos mielenkiintoisesta sotahistoriallisesta tiedosta ja linkeistä SA-kuviin!

Nykyihmiselle ei edes helpolla avaudu, kuinka monin eri tavoin yhteiskuntamme oli mobilisoitava vallitsevan sotatilan vaatimuksiin. Ruotsalaisten erikoisammattimiesten osaamiselle riitti varmasti kysyntää.

Jatkosotaan 3,8 miljoonainen kansamme sai aseisiin 530 000 miestä, tänä päivänä 5,4 miljoonasta suunnitellaan 230 000:n vahvuutta sodan aikaa varten ja jotkut poliitikot olisivat vähentämässä siitäkin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä brittien asenne jatkosotaamme oli varsin käsittämätön, vaikka olivatkin sodassa Neuvostoliiton puolella. Kyllä "loordien" olisi pitänyt ymmärtään minkä vuoksi Suomi oli sodassa Saksan kumppanina. Kyllä se olisi pitänyt "kilttihamemiesten" käsittää.
Pääministeri Churchillkin antoi varsin ikäviä lausuntoja maamme sodankäynnistä.

Vaikka Stalin osin pakotti Englanin julistamaan sodan Suomelle, ei siihen ollut briteillä mitään pakottavaa tarvetta.

Käsittämättömintä oli Britannian ja USA:n lausumat jatkosodan rauhanneuvottelujen yhteydessä, että neuvostojohdon vaatimukset olivat lieviä ja yllättävän järkeviä. Kaikkea muuta! Mutta suurvalloilla on varaa "leikinlaskuun", niiden valtiollinen olemassaolo ei ole uhattuna vaikka sodassa kuinka huonosti kävisi. Toisin on pikkuvaltioilla.

Eivätpä britit lähettäneet nootteja siitä Ruotsille kun tämä "puolueeton" maa salli saksalaisten kauttakulun, toimitti rautamalmia Saksaan, myi kuulalaakereita ja aseita Saksaan jne..

Sitten parin vuoden päästä kun kylmä sota alkoi, olisi Suomi kelvannut länsivaltojen yhteisrintamaan. Mutta meillähän oli ne "yleiset syyt" miksi emme voineet kelkkaan hypätä.

Mielenkiintoinen blogi taas kerran Veikko!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset