*

Veikko Huuska

Kun Suomen itärajaa viimeksi siirrettiin...

Oletko koskaan miettinyt, mikä on tuo Suomen rajassa oleva ”louhu” Inarista itään?

http://www.harwest.fi/suomi.html

*

Tässä vähän selkoa

Kävin Paatsjoen partaalla jokunen vuosi sitten.  Silloin en tiennyt pätkääkään melko erikoisesta episodista joka joen varrella – tarkemmin sanoen siinä olevan Jäniskosken vesivoimalaitoksen kohtalosta – koettiin sotien jälkeen.  Vuonna 1947.

*

Kartta

Jotta ”pääsemme kartalle” laitan tähän kartan kyseisestä alueesta.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Petsamo.png

Kartassa piirtyvät Petsamon ääriviivat.  Vihreä alue Jäämeren partaalla on Suomen omistama Kalastajasaarento (Rybachi Рыбачий ) jota Stalin tunnetusti vaati Talvisodan alla ja otti Talvisodan päällä.

Punainen alue puolestaan on Jäniskoski-Niskakoski –alue, joka vietiin myöhemmin.

*

Jäniskosken voimalaitoksen alueen Neuvostoliitto vaati itselleen vuokralle, ja osti alueen myöhemmin vaihtamalla sen Suomen maksettavina olleisiin saksalaissaataviin. Voimalaitoksen uudelleen rakentaminen tilattiin suomalaisilta. Kolosjoen nykyinen nimi on Nikel. (Wikipedia)

 

*

Laitan tähän suoria otoksia Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4niskosken_voimalaitos

”Jäniskosken voimalaitos (ven. ГЭС–5 / GES–5) on Paatsjoen Jäniskoskessa oleva vesivoimalaitos. Voimala sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1947 myymällä Jäniskosken–Niskakosken alueella. Suomelle kuuluessaan voimala kuului Inarin kuntaan ja nykyisin se kuuluu Murmanskin alueen Petsamon piiriin. Voimalaitos käynnistettiin Petsamon Kolosjoen kaivoksen nikkelintuotantoa varten vuonna 1942. Kaivosoikeudet omistava kanadalais-englantilainen yhtiö aloitti voimalan rakennustyöt 1938, mutta työt jäivät kesken talvisodan vuoksi. Suomalaisten loppuun rakentama voimalaitos tuotti Kolosjoen nikkelikaivoksen sähkösulattamon tarvitseman sähköenergian. Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta.”

*

”Jatkosodassa Suomen ja Saksan aseveljeyden aikana Kolosjoen kaivoksen nikkelituotannosta 80 % vietiin Saksaan, ja se oli tärkeä osa maan sotateollisuuden raaka-ainelähteitä. Tämän vuoksi myös Jäniskosken voimalaitoksella oli Saksalle strategista merkitystä. Heinäkuun lopulla 1941 liittoutuneiden lentokoneet pommittivat Liinahamaria, Suomen pohjoisinta satamaa.

Hitler antoi 14. lokakuuta 1941 käskyn, jonka mukaan Petsamon kaivoslaitosten suojaksi ilmapommituksia vastaan oli rakennettava paksu teräsbetoninen suojakupu. Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan loppuvuonna, ja rakennustyöt alkoivat seuraavana keväänä. Saksalaiset saivat valmiiksi Jänislahden voimalaitoksen koneaseman suojakuvun. Teräsbetonisten seinien vahvuus oli 3-4 metriä, katon 3,5 metriä. Voimalaitoksen suojaaminen oli lähes turhaa, sillä pato ja varsinainen voimalinja 80 kilometrin päähän kaivokselle oli suojaamaton.

Voimalaitosta tai kaivosaluetta ei pommitettu kertaakaan talvi-, jatko- tai Lapin sotien aikana. Joitakin suunnitelmia tähän oli, sillä esimerkiksi brittiläinen ilmakommodori Sidney Osborne Bufton teetti heinäkuun 1943 lopulla muistion Jäniskosken padon tuhoamisesta. Buftonin suunnitelmissa oli pommituslento Pohjois-Skotlannista tai lento Murmanskin kautta Neuvostoliiton alueelta raskailla Avro Lancaster-pommikoneilla. Pommitusajankohdaksi suunniteltiin 15. syyskuuta 1943 - 1. marraskuuta 1943. Hanketta päätettiin ehdottaa neuvostoliittolaisille, mutta näin ei tehty, ja suunnitelma raukesi.

Saksalaiset tuhosivat voimalaitoksen vetäytyessään Norjaa kohti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana syksyllä 1944. Jäniskosken koneasema suojakupuineen sekä patomuuri räjäytettiin 17. lokakuuta. Koneaseman suojakuvan räjäytykseen käytettiin 100 tonnia räjähteitä. Patoallas oli räjäytettäessä lähes täynnä, ja hyökyaalto pyyhki rannat paljaiksi kallioiksi.”

(Nämä tiedot ovat itse asiassa teoksesta Erno Paasilinna: Maailman kourissa. Historiaa ja muistoja Petsamosta. Keuruu: Otava, 1983. ISBN 951-1-07631-0. ).

*

Kuvia:

Jäniskosken voimalaitos 1944. Oikealla lokakuussa 1944 tuhottu koneaseman ympärille rakennettu suojabunkkeri rakennusvaiheessaan..

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Paasi_2011-01-009.jpg

*

Lokakuussa 1944 tuhottu Jäniskosken voimalaitoksen koneasema ja suojabunkkeri. Bunkkeri valmistui juuri ennen räjäyttämistä.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kuusikko_2011-01-006.jpg

*

Miten se meni?

”Jäniskosken–Niskakosken alue on 176 neliökilometrin laajuinen alue Lapissa Inarijärvestä itään Paatsjoen varrella. Alue myytiin Neuvostoliitolle 15. heinäkuuta 1947 alueella sijainneen Jäniskosken vesivoimalan ja muiden koskien (Niskakoski ja Kaitakoski) vuoksi. Jäniskosken–Niskakosken alue ei kuulunut Neuvostoliiton alkuperäisiin aluevaatimuksiin. Pariisin rauhansopimuksessa vaadittiin kuitenkin saksalaisen omaisuuden takavarikoimista ja luovuttamista, minkä vastikkeeksi voimalaitos ja maa-alue jouduttiin myymään Suomen ollessa raskaiden sotakorvausten ja muiden rauhansopimuksen velvoitteiden ankarasti rasittama. Suomelle kuuluessaan alue oli osa Inarin kuntaa. Nykyisin alue kuuluu Petsamon piirin Nikkelin kuntaan.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4niskosken%E2%80%93Niskakosken_alue

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%AF%D0%BD%D0%B8%D1%81%D0%BA%D0%BE%D1%81%D0%BA%D0%B8_%D0%93%D0%AD%D0%A1

*

3.2.1947 tehtiin

”Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen.”

Teksti Finlexissä: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470009/19470009_2

Sopijaosapuolina siinä todetaan:

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö ovat päättäneet tehdä tämän Sopimuksen ja nimittäneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti

Uuno Takin ja Sakari Tuomiojan;

SNT-Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö

Pavel Nikolajevitsh Kumykinin, jotka, vaihdettuaan oikeiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta.”

*

Sopimuksen I artikla kertoo ”kupletin juonen”:

Suomen Tasavalta luovuttaa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle Paatsjoen varrella olevan sadanseitsemänkymmenenkuuden (176) neliökilometrin suuruisen Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen tällä alueella olevine kiinteine rakennuksineen ja laitteineen, siten että tämä alue liitetään Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton valtakunnan alueeseen ja nykyinen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välinen raja tällä alueella muuttuu oheellisen kartan ja rajakuvauksen mukaisesti.”

Näin se käy ”kuin elokuvissa”.

Hinnaksi määritettiin kertakaikkisena korvauksena 700 miljoonaa Suomen markkaa.

*

Nordean rahanarvon muuntolaskimen mukaan 700 MMk vuoden 1947 rahassa vastaa nykypäivän rahassa:

42.489.315,86 €uroa.

Halvalla meni, mutta kun …vaadittiin.

http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/sijoittaminen/rahanarvonkerroin+laskuri/42717.html

Sitä paitsi perimätieto kertoo, että rahoja ei koskaan Suomessa nähty.

Vaan kuten ylempänä todettiin sotakorvausten lisäksi Suomen kontolla oli Saksan täällä olevan omaisuuden takavarikointi- ja Neuvostoliitolle luovutusvelvoite, niin päittäin niitä sitten kuittailtiin.

*

Allekirjoittajat

Sopimuksen alla lukee siis Suomen puolelta Sakari Tuomioja & Uuno Takki.

Vastikään edesmennyt Sakari Tuomioja on maamme ulkoministerin isä.  Hän toimi Jäniskosken ”kaupan” aikaan Suomen Pankin pääjohtajana.  Takki puolestaan oli Pekkalan hallituksen ulkoministeri.

SE kolmas allekirjoittaja, Toveri P.N. Kumykin tässä kuvassa vasemmalla Moskovan asemalla 4.2.1949 vastaanottamassa Albanian hallituksen valtuuskuntaa, jossa delegaation johtajana Enver Hoxha; http://rgakfd.altsoft.spb.ru/showObject.do?object=150778007

Tässä vielä toinen kuva: vasemmalla vetää lippaan P.N. Kumykin.  Hän oli silloin ulkomaankauppaministerin ensimmäinen sijainen. http://rgakfd.altsoft.spb.ru/showObject.do?object=150778034

Tässä vielä Pavel Nikolajevits Kumykinin CV. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1%83%D0%BC%D1%8B%D0%BA%D0%B8%D0%BD,_%D0%9F%D0%B0%D0%B2%D0%B5%D0%BB_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87

Kumykin vasemmalla tässäkin http://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/anastas-i-mikoyan-with-p-n-kumykin-and-heinrich-von-news-photo/50401840

*

Joku Jänishousu nyt varmaan jo kiirehtii varottamaan, ettei tehtäisi sitä Pohjanlahden atomimyllyä, ettei Venäjä jossain herkässä kohdassa alkaisi vaatia sitä Jäniskosken tavoin itselleen jotakuinkin nimellistä korvausta vastaan.

*

Loppulause

Ruotsin ja Novgorodin välinen raja määritettiin ensi kerran Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323.

Sittemmin Ruotsin – ja siitä 1917 itsenäistyneen Suomen  itärajaa Venäjän/Neuvostoliiton välillä on muutettu kaikkiaan 13 kertaa.

Jäniskosken ”luovutus” on se 13.

Toivottavasti viimeinen.

Rajanmääritykset ja –muutokset kautta aikojen:

Rajamuutoksia aiheuttaneet tapahtumat ja kestot (vuotta)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#Aluemyynti_1947

rajamuutostapahtuma

vuosi

 v.

Pähkinäsaaren rauha

1323

272

Täyssinän rauha

1595

22

Stolbovan rauha

1617

104

Uudenkaupungin rauha

1721

22

Turun rauha

1743

66

Haminan rauha

1809

3

rajatarkistus

1812

21

rajatarkistus

1833

9

rajatarkistus

1842

22

rajatarkistus

1864

56

Tarton rauha

1920

20

Moskovan rauha

1940

4

Moskovan välirauha

1944

3

aluemyynti

1947

67

*

http://heninen.net/sopimus/1947a_f.htm

http://heninen.net/sopimus/1947a.htm

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jospa tuo Itärajan muutos-taulukko onnistuu tässä kommentiosiossa paremmin:

Rajanmääritykset ja –muutokset kautta aikojen:

Rajamuutoksia aiheuttaneet tapahtumat ja kestot (vuotta)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#...

rajamuutostapahtuma vuosi v.

Pähkinäsaaren rauha 1323 272
Täyssinän rauha 1595 22
Stolbovan rauha 1617 104
Uudenkaupungin rauha 1721 22
Turun rauha 1743 66
Haminan rauha 1809 3
rajatarkistus 1812 21
rajatarkistus 1833 9
rajatarkistus 1842 22
rajatarkistus 1864 56
Tarton rauha 1920 20
Moskovan rauha 1940 4
Moskovan välirauha 1944 3
aluemyynti 1947 67
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa todetaan vallitsevien rajojen loukkaamattomuus ja alueellinen koskemattomuus. Päätösasiakirjan eli Helsingin sopimuksen mukaan rajoja voidaan muuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti rauhanomaisin keinoin sopimusteitse." http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#...

Vaikka sillä onkin lähinnä vain akateeminen merkitys, voidaan silti kysyä:

Tapahtuiko Jäniskosken "myynti" "rauhanomaisin keinoin sopimusteitse"?

Aikuisen oikeasti?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiistos Veikolle kaikista aiemmista hienoista dokumenteistä.

Jos nyt sattuisi olemaan liikaa aikaa, niin Nilsiän ( Kuopion ) Pisalle on rakennettu uusi näkötorni vanhalle Stolbovan rauhan rajalle. Kävelymatkaakin on vain pari kilomertiä portaiden ym. ollen vertaistaan vailla olevassa kunnossa.

Ketkä olivatkaan ne miehet, jotka Pisalle aikanaan kallioon merkkinsä hakkasivat ?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tarkoitat siis tätä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_r...

http://jalkaisin.blogspot.fi/2011/11/pisan-vuorell...

Eli Täyssinän rauhan rajaa 1595.

Rauhansopimuksen seuraukset Suomessa:

”Suomen alueen ja Venäjän välisellä osuudella uusi raja merkittiin maastoon tärkeimmille rajapaikoille, joista nykyisissä tärkeimpiä olivat Maanselän rajakivi Pohjois-Karjalassa sekä Luutsalon, Ohtaansalmen, Pisan, Ala-Keyrityn ja Tiilikan rajakivet Pohjois-Savossa. Rauhassa määritelty raja pohjoiseen tunnusti Pähkinäsaaren rauhan 1323 jälkeen Savoon ja pohjoiselle Pohjanmaalle syntyneiden uudisasutusten kuulumisen Ruotsiin ja samalla Suomen alueeksi.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_r...

*

Tässä muuten Täyssinän rauhansopimuksen teksti:

http://www.histdoc.net/historia/teusina.html

Ehdoissa mainitaan mihin rajakivet tulee panna, kuten ylläkin mainittiin.

*

Luulen että nämä on kyllä joidenkin kivimiesten puumerkkejä. Voin olla väärässäkin! Toinen vaihtoehto on joitain viskaaleja aluehallinnosta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_r...

Jos aika jää niin kaivellaan.
Ja jos joku tietää, niin ole ystävällinen ja kerro.

Kiinnostaa!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä Pisan ”arvoitus” osaratkaistuna:

”Vuonna 1595 solmittu Täyssinän rauhan raja kulkee Pisan kohdalta. Ruotsin ja Venäjän välille solmitun Täyssinän rauhan rajamerkit hakattiin Pisan kiviin, joista voi edelleen erottaa Ruotsin kolme kruunua, vuosiluvun 1595, rajavaltuutettujen nimikirjaimet sekä ortodoksisen ristin Venäjän symbolina. Täyssinän rauhan raja muodosti valtakuntien rajan 22 vuoden ajaksi.”

http://www.juankoski.fi/prime102.aspx

Eli:

Ruotsin Tre Kronor
vuosiluku 1595
Rajavaltuutettujen nimikirjaimet sekä
ortodoksinen risti.

Avoimeksi yhä jää:
ketkä olivat rajavaltuutetut kummallakin puolella? Siis nimet.

Siispä jatketaan kaivelua..

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vanhasta ja väsyneestä muistista tuo oma Pisan rajamerkintä Stolbovan rauhan suhteen olikin. Onnekseni Veikko korjasi asian oikeaan historiaan nojautuvin faktoin toisin rajamrekinnöin.

On kehnoa olla ulkomuistista riittävä historiantaidoltaan, mutta silti arvostan kovin vanhoja keskikoulunajan opettajiani.mm Riitta Kasurista.

Maisemaltaan ja historialtaan Pisa on merkityksellinen idän ja lännen raja jo ammoisilta ajoilta.

Veikko, käy Pisalla katsomassa savolaista kansallismaisema - toki koskee myös kaikkia muitakin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kulttuuriympäriston kartoitus-sivulta löytyivät nimetkin Nilsiän Pisan rajakiven merkkien takaa (Täyssinän rauha 1595):

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekis...

Tässä koko oiva selostus:

Täyssinnän rauhan rajamerkki sijaitsee Pisan luonnonsuojelualuella, joka sjoittuu aivan Nilsiän ja Juankosken kuntien rajalle. Suurin osa Pisan alueesta on Nilsiän kunnan puolella.

Täyssinnän rauhan (1595) raja kulki Pisan huipun kautta. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan.

Ruotsin ja Venäjän valtuuskunnilla oli toisistaan poikkeava käsitys rajan kulusta. Ruotsin valtuuskunnan saamissa ohjeissa korostettiin, että tosiasiallisen nautinnan tuli mennä vanhojen asiakirjojen edelle. Ruotsin ja Venäjän valtuuskuntien välisissä neuvotteluissa saatiin huomattavatkin erimielisyydet kuitenkin sovituiksi tosiasiallisen nautinnan pohjalta.

Lokakuun 19. päivänä 1595 voitiin allekirjoittaa asiakirja, joka määritti rajan kulun Säämingin Varpavuoresta Nilsiän Pisamäkeen.

Ruotsi-Suomen puolelta rajaa kävi kaksi komissiota, Savon ja Pohjanmaan komissiot.

Ruotsalaisten merkissä on rajakomission ruotsalaisten jäsenten nimikirjaimet.

Ensimmäinen monogrammi kuuluu Arvid Henrinkinpoika Tavastille,
toinen Yrjänä Henrikinpoika Hornille (kivenhakkaaja tosin on kirjoittanut etunimen alkukirjaimen niin kuin on kuullut sen äännettävän),

seuraava Klaus Hermaninpoika Flemingille ja

viimeinen merkki Gödik Finckelle, Savonlinnan linnanherralle.

Savon komission merkin vieressä on Pohjanmaan komission merkki.

Ruotsin merkin kirjaimet ovat lyhennys sanoista Sigismundus Rex Swecia. Tämä lienee viimeinen Sigismundia koskeva virallinen merkintä, sillä hän ei enää merkkiä tehtäessä ollut hallitsijana.

Venäläisten merkintänä on ortodoksinen risti .

Merkitystä rajapisteestä osoittaa rajan suuntaa viiva eteläkaakkoon kohti Vuotjärveä ja luoteeseen kohti Keyritynjoen suuntaa.

Raporttiin liittyvät pari valokuvaa kohteesta:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekis...

Kohde kartalla:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekis...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nyt kun Nilsiän kivi on selvivetty, alkaa mietityttämään, minkälaiset kivet sinne Paatsjoen varteen Jäniskoskelle laitettiin vuonna 1947.

Tietääkö kukan niistä?

Onko kauppasopimuksen allekirjoittajien nimet vai kenen puumerkit lienee siellä kivessä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onko Veikola tietoa , mistä Huuskojen ancestorit tulivatkaan Kannakselle ?

Kiiskit kai tulivat Pohjanmaalta Kaukolan Ruotsin kruunun houkuteltuina Käkisalmen linnoituken aikana ja sen puolutuksen toimin eläkeläisinä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Veikko, Sinulla on aina niin paljon tietoa näissä kirjoituksissasi, että tämmöisellä yksinkertaisella tyypillä pakkaa kurkiainen menemään tukkoon.

Kun katselin tuota karttaa, ja kun olen sielläpäin kulkenut, tuli vain mieleen, etteikö sieltä Varangin vuonolta voisi vaikka ostaa rantaa Norjalta. Bonuksena Norja pääsisi Venäjän rajanaapuruudesta ja olisihan heillä Vardön alue, mistä voi tiirailla Euroopan tehokkaimmalla Naton tutkalla sinne Murmanskin suuntaan. Kävin katsomassa aluetta purjeveneellä vuonna 2004.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Verkosta löytyy tämä:

http://www.kysy.fi/kysymys/suomi-myi-janiskoski-ni...

*
SA-kuvia Jäniskosken voimalaitoksen ja Niskakosken seudulta:

Jäniskosken voimalaitos pohjoisessa. Monet sulkupallot suojelevat voimalaitosta vihollisen ilmahyökkäyksiltä. Vartiointi on saksalaisten käsissä.
Jäniskoski 1943.11.25

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskosken patovallilta itään.
Jäniskoski. 1940.02.19

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*
Jäniskoski.
Jäniskoski. 1940.02.19

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskosken pato
Jäniskoski 1940.04.04

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskoski. Mikkeli Oy:n patolaitteita
Jäniskoski 1940.04.02

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskosken voimalaitos. Voimalaitos on pohjoisin Suomessa sekä suurin Rouhialan ja Imatran voimalaitosten jälkeen. Voimalaitoksen turbiini ja taulusalista.
Jäniskoski 1943.11.25

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskosken voimalaitos. Turbiini ja taulusali.
Jäniskoski 1943.11.25

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Jäniskosken voimalaitos. Yleiskuvia voimalaitosesta ja sen alueelta. Voimalaitoksen vartiointia hoitavat saksalaiset joukot. Ilmatorjunta on erittäin vahva. Kahdeksan kiintopalloa ja useita raskaita sekä kevyitä it.pattereita. Sitäpaitsi saksalainen järjestö ""Organisation Todt"" rakentaa valtavan betonikuvun voimalaitoksen ylitse. Kupu, joka on tarkoitettu ilmasuojaksi, tulee 3,5 m:n kaksuiseksi.
Jäniskoski 1943.11.25

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kansanedustaja Marita Jurva (smp) kysyi hallitukselta 1992 Jäniskosken-Niskakosken alueen takaisinpalautusta:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?%7...

Hallituksen puolesta vastasi ulkoministeri Paavo Väyrynen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomen rajoja tosiaan siirrettiin viimeksi 70 vuotta sitten.
15.7.1847 allekirjoitettiin kauppasopimus Jäniskosken-Niskakosken alueen myynnistä Neuvostoliitolle.
Rahaa ei saatu, kauppasumma vain lyhensi Suomelle määrättyjen sotakorvausten saldoa. Voimalaitokselta rakennettiin piuhat itään, ja Suomi alkoi maksaa rakentamiensa turbiinien
tuottamasta, nyt ostetusta, sähköstä neuvostoliittolaisille.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Helsingin Sanomien Kuukausiliite kirjoitti tänään 5.8.2017 aiheesta otsikolla:

"Muistatko Suomen Alaskan?"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset