*

Veikko Huuska

Kertoiko presidentti Niinistö "isäntämaasopimuksesta" Putinille Sotsissa?

Kertoiko Niinistö ”isäntämaasopimuksesta” Putinille Sotsissa?

*

 

Nyt pitää saada tietää, informoiko presidentti Niinistö presidentti Putinia NATO:n isäntämaasopimuksesta.

Kuten kaikki tiedämme Presidentit tapasivat Sotsissa kymmenkunta päivää sitten.  http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194921225754/artikkeli/niinisto+ja+putin+tapaavat+tanaan+sotshissa.html

Presidentti Niinistö lausui ilmeisen ansiokkaan tapaamisen yhteydessä:

 ”Kun tykit jylisevät, pienikin askel on tärkeä”. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194921115737/artikkeli/niinisto+putinin+tapaamisesta+kun+tykit+jylisevat+pienikin+askel+on+tarkea+katso+video.html

*

 

Miten tähän sensitiiviseen hetkeen istuu NATO:n isäntämaasopimus?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014082518600762_ul.shtml

http://www.hs.fi/ulkomaat/Nato+Is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus+on+osa+kumppanuusohjelmaa+Suomen+kanssa/a1409121588732

Eli informoiko Suomen presidentti Venäjän presidenttiä ”tulevasta tilanteesta”?

 

NATO:n huippukokous pidetään Walesissa ensi viikon torstaina ja perjantaina 4.-5,9.2014, ja siellä kuten nyt on paljastunut, allekirjoitetaan isäntämaasopimus NATO:n ja Suomen sekä neljän muun maan kanssa (mukana sellaiset eksoottiset maat kuin Georgia ja Jordania!).

http://www.finlandnato.org/Public/default.aspx?contentid=308992

 

Olisiko pitänyt? Siis informoida..

Olisiko kannattanut?

Miten tämä meni.

Voimme olla asiasta montaa mieltä, mutta jo se, että hän ei kertonut (jos ei kertonut) on tietynlainen tilanteenhallintaan liittyvä ele, vähintään sellainen.

Kenties on niin, että Suomen puolelta kannattaa olla Venäjän suuntaan pitkäjänteinen, luotettava, vakaa sopimuskumppani ja naapuri.  Silloin sen käytös ja toiminta, muuttuvissa ja usein myös hämmentävissä ja kaoottisissakin olosuhteissa, on ennustettavaa.

Tiedetään, mitä Suomi ajattelee, mitä se suunnittelee, miten se toimii.  Tiedetään ensinnäkin Suomessa, mutta myöskin maailmalla, kuten esimerkiksi Venäjällä.

Ei tartte niin kauheasti sitten selitellä.

 

*

Tähän väliin on syytä ottaa pöytäkirja Eduskunnasta…

 

Täysistunto ja suullinen kyselytunti 43/2014

Torstaina 24.4.2014, siinä käsiteltiin 7 aihetta, joista yksi oli

Suomen ja Naton isäntämaasopimus

Asian yhteydessä käytettiin 22 puheenvuoroa

Suullinen kysymys:

Jyrki Yrttiaho (vr):

”Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?”

…jatkuu:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vastaus, sekä  koko jatkokeskustelun  teksti alinna.

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/43-2014/18133-suomen-ja-naton-isantamaasopimus

(PS. Kiitos Kansanmuisti.fi –sivustolle hyvin hoidetusta leiviskästä).

*

Tähän väliin joitakin huomioita yleisellä tasolla:

*

Samat virheet

 

Vaikka elämme uniikkia post-aikaa (Post CCCP, Post Cold War, Post sitä ja Post tätä), niin silti emme täysin voi hyljätä menneestä oppimisen jaloa taitoa.  Kuten nyt esimerkiksi sitä, että Suomen ei kannata tehdä kaikkea sitä – tai edes likipitäen ja sinnepäin – mitä Venäjä ajattelee, tai epäilee tai pelkää.

Kuten teimme sotien välisenä aikana.  Teimme juuri sitä  mistä Neuvostoliitto silloin Suomea syytti ja moitti ja yritti maanitella muuttamaan linjaansa ja toimenpiteitään.  Nimittäin interventiopolitiikasta, uhittelusta, kansallimielisestä kiihotuksesta, sotaliittoutumien kokoonjuoksemisesta etc.

 

Emmehän tee näitä virheitä, mutatis mutandis?

http://en.wikipedia.org/wiki/Mutatis_mutandis

*

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082718607568_uu.shtml

”Isäntämaasopimus ei vie Suomea kohti Natoa”.

Niinhän me sanomme.

 

Mutta kun se näyttää toiselta.  Krelmin muurin aukosta katsoen.

*

 

”Niin on jos siltä näyttää”

Luigi Pirandello 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luigi_Pirandello

*

Eduskunnan

Täysistunto ja suullinen kyselytunti n:op 43/2014

Torstaina 24.4.2014

Suomen ja Naton isäntämaasopimus

Keskustelupöytäkirja tässä selkokielisenä

(linkaattu kansanmuisti.fi –sivustolta, josta kiitos teille)

Täysistunto ja suullinen kyselytunti 43/2014

Suomen ja Naton isäntämaasopimus

 

Jyrki Yrttiaho (vr):

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?

linkki tähän

*
Erkki Tuomioja (sd):

Herra puhemies! Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään lailla salassa, ja Väli-Suomalainen on saanut tiedot ihan julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä, ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin eduskunnan käytössä. Asiassa ei ole vain tapahtunut sen jälkeen, kun tästä on eduskuntaa informoitu, siis jo 2002-selonteosta alkaen — toistuvissa, sitä seuranneissa selonteoissa — siitä, että kun linjauksenamme on, että Suomi on valmis ottamaan vastaan apua kriisitilanteessa, ei ainoastaan Nato-kumppanuuteen liittyen — se perustuu siihen sopimukseen — vaan myöskin Euroopan unionilta tai kaikilta YK:n jäsenvaltioilta ihan YK:n peruskirjan mukaisen oikeuden pohjalta, niin tässä tapauksessa on kysymys siitä soveltamisesta, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua, elikkä ihan niistä teknisistä järjestelyistä, joita se vaatii.

Sen sijaan tämä sopimus ei velvoita ketään antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään eikä velvoita ketään vastaanottamaan minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän omaa päätöstämme, ja meillä on täysin selkeä lähtökohta siitä, että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme käytettäisiin minkäänlaisiin sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään muuta maata vastaan. Tätä on viimeksi muun muassa 2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle käydyssä katsauksessa käyty lävitse. Tämä ei ole mikään jäniksen selässä oleva asia. (Puhemies koputtaa) 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle.

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

linkki tähän


*

Timo Soini (ps):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Tuomioja ja ehkä vielä puolustusministeri Haglund voisi kertoa, mistä tässä sopimusasiassa on kysymys — onko tämä sopimus vai onko tämä pöytäkirja, kuka sen allekirjoittaa, mitä se merkitsee ja onko tällaisia vastaavia järjestelyjä Naton kanssa muilla mailla — jotta tämä mystisyys tämän asian ympärillä voidaan poistaa.

Ministeri Tuomioja, ja nyt 1 minuutti.

linkki tähän


*

Erkki Tuomioja (sd):

Herra puhemies! Tämä liittyy samanlaisiin kumppanuustavoitteisiin, joita kaikilla muillakin Naton kumppanimailla on. En ihan tiedä tarkalleen, mikä on kaikkien sopimustilanne tällä hetkellä, mutta Ruotsin kanssa vastaavaa yhteistoiminta-asiakirjan muotoa, sanotaan sopimusta, on myöskin valmisteltu. Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan, ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta. Ei meillä ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta.

linkki tähän


*

Carl Haglund:

Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä, mihin tätä tarvitaan. Näin ei-kriisiaikana tämä on keskeinen asiakirja, mitä tulee meidän harjoitustoimintaan ja harjoitusyhteistyöhön, mitä siis harjoitetaan yhä enemmän. Tämä on myös asiakirja, jota tultaisiin soveltamaan, ei vain Naton kanssa käytävään harjoitusyhteistyöhön, vaan myös muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa käytävään yhteistyöhön, koska tätä Naton yhteisymmärryspöytäkirjaa sovelletaan myös muiden toimesta kuin Naton toimesta. Sitten mahdollisen kriisin aikana, jos Suomi semmoiseen päätyisi, tämä asia toimii juuri niin kuin ulkoministeri tässä ensimmäisessä vastauksessaan kuvasi.

linkki tähän


*

Pertti Salolainen (kok):

Herra puhemies! Tämä sopimushan on sinänsä erittäin myönteinen asia. On hyvä, että se tullaan nyt solmimaan.

Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon ja — nyt tämä asia on tulossa päätöksentekoon ymmärtääkseni ensi kuussa — harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta. Varsinkin, kun on vanhempikin tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä, mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten kautta. Jokainen ymmärtää, että on harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista, mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut.

Mutta korostan sitä, että tämä sopimus on myönteinen ja on hyvä, että se tulee voimaan. Kysyn, onko tämä Ruotsin sopimus täysin identtinen ja minkälaisia muita vastaavia sopimuksia on Euroopassa olemassa?

linkki tähän


*

Erkki Tuomioja (sd):

Herra puhemies! Kysymyksessä on siis yhteisymmärrysasiakirjan muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty lävitse, kun Naton kumppanuuteen on liitytty. Toistan edelleen sen, että kyseessä ei ole ollut minkäänlainen vuoto vaan täysin julkiset asiakirjat, jotka kuka tahansa pyynnöstään voi saada käyttöönsä. Se, että näitä ei ole tässä nyt erikseen valmisteltu, johtuu siitä, että en ole esittelevänä ministerinä ollut aikeissakaan tässä kuussa tuoda, tai ensi kuussa tuoda tätä asiaa päätökseen. Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien kanssa lävitse.

linkki tähän

 

*

Annika Lapintie (vas):

Herra puhemies! Kun kuuntelin tuossa ministeri Tuomiojaa, niin siellä tuli sellainen lause, että viimeksi ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu tästä asiasta vuonna 2010, ja ymmärsin niin, että nimenomaan sen takia ei ole hallituksessa käsitelty eikä ole ulkoasiainvaliokunnassa käsitelty, kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä. Sen takia herättää kyllä hämmennystä, että miksi nyt esimerkiksi ministeri Haglund tuo voimakkaasti esille, että tämä on ihan välttämätön sopimus, jotta voidaan tätä harjoittelua yhteistyössä tehdä, kun ainakin, mitä minä itse ymmärrän, tätä harjoittelua tehdään koko ajan Pohjoismaiden kesken, tehdään EU:n kesken, myös Nato-yhteistyössä tehdään harjoituksia. Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senkö takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta, (Hälinää) lähdette sitä viemään eteenpäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?

linkki tähän

*

Carl Haglund:

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Lapintie kyllä lainaa minua vähän väärin, ja ehkä ymmärtääkin väärin, joko tietoisesti tai tahtomattaan, mutta pointti on siis se, että tämä on lähtenyt selonteosta 2001. Aina sen jälkeen tämä on ollut meidän kumppanuustavoitteissamme ja on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy — 13 vuotta tätä on veivattu — niin pikkuhiljaa tämä on valmistumassa.

Tämä on vuosien saatossa ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä, niin että siltä osin kuin se on velvoittava, se hyväksyttiin täällä vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on edelleen valmisteltu, ja nyt se on valmistumassa. Siltä osin kuin se vaikuttaa meidän rauhanajan yhteistyöhön, niin se parantaa meidän edellytyksiämme harjoitella yhdessä. Olette ihan oikeassa siinä, että nytkin kyetään siihen. Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkoministeri tässä kuvasi.

linkki tähän

*

Seppo Kääriäinen (kesk):

Herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, edellisen kerran asiasta on informoitu eduskuntaa viime vaalikaudella 2010. Nyt asia on kypsymässä seuraavaan vaiheeseen. Kyllähän se tärkeää on, että hallitus kuitenkin hyvissä ajoin informeeraa eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia näin tärkeässä ja näin herkässä asiassa, ettei pääse syntymään sitten tämmöisiä hässäkkätilanteita. Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyi semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes halutakaan.

Ulkoministeri omassa blogissaan sanoo, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannanotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?

linkki tähän


*

Jyrki Katainen (kok):

Arvoisa puhemies! Nyt tähän kysymyksen alkuosaan vain se, että jos katsotaan tätä vuoden 2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin ja operatiivisen voimavarakonseptin avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan Suomi kehittää yhteistoimintakykyään ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin.

Eli tämä on ollut valiokunnan käsittelyssä. Tämä asia on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tässä ei ole mistään median pakottamisesta kysymys, vaan siitä, että media on käyttänyt aivan oikein julkisia asiakirjoja hyväkseen. Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asioista, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistuisi ihan sillä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus.

Toivon mukaan tämä nyt viimeistään selventää, mistä tässä on ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista siinä mielessä, (Puhemies koputtaa) ettei aina vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku liikkuu.

linkki tähän

*

Annika Lapintie (vas):

Herra puhemies! Kun pääministeri tuossa luki selontekoa pätkittäin, osittain, niin eihän siellä tästä sopimuksesta puhuta yhtään mitään. Ministeri Tuomioja tuossa juuri sanoi, että tarkoituksena ei ole ollut tuoda tätä kiireellisesti mihinkään päätettäväksi, ja sen takia, koska ei ole edes ollut tarkoitus tuoda tätä, niin sitä ei ole käsitelty hallituksessa — vai onko sitä asiaa käsitelty hallituksessa? Miten tällainen ykskaks yllättäen nyt voisi tänne putkahtaa päätettäväksi, jos sitä poliittisesti ei ole käsitelty hallituksessa ja on epämääräisiä kirjauksia selonteossa, joissa ei tämän sopimuksen voimaantulosta sanota yhtään mitään? Ihan loppuselvennykseksi toteaisin, että minun mielestäni tämä sopimus ja sen valmistelu on ihan turhaa ja sitä ei pidä jatkaa ja sitä ei pidä hyväksyä.

linkki tähän


*

Erkki Tuomioja (sd):

Herra puhemies! Hallitus ei ole tätä käsitellyt, koska ei ole mitään uutta asiaa, jota vielä käsiteltäisiin. Kun olen tässä esittelevänä ministerinä saanut kuulla, että tässä aletaan olla valmis, olen silloin todennut, että tällä asialla ei ole nyt sellainen kiire, vaan sitä katsotaan sitten ehkä syksyn aikataululla. Esittelevänä ministerinä olen tämän todennut juuri muun muassa siitä syystä, että voimme käydä täällä ja kaikissa valiokunnissa tarpeelliset selvitykset ja keskustelut.

On ihan totta, kuten edustaja Kääriäinen sanoi, että näissä asioissa on aivan liian paljon epäluuloja, ja varsinkin tietysti näinä aikoina, jolloin on sitten muitakin asioita ilmassa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta avoimuus on tässä paras lääke, ja sitä me haluamme hallituksen puolelta. Me olemme aina valmiita toimittamaan mitä tahansa vastauksia, mitä tahansa aineistoa eduskunta tai sen valiokunta tai yksittäiset kansanedustajatkin toivovat, koska todellakin: avoimuus on se tapa, jolla me poistamme tähän liittyvät tarpeettomat epäluulot.

Edustaja Sinnemäki. (Jouko Skinnari: Arvoisa puhemies...) — Anteeksi, puheenvuoro oli edustaja Sinnemäellä. (Naurua) Skinnari ja Sinnemäki, hyvin lähellä toisiansa, mutta...

linkki tähän


*

Anni Sinnemäki (vihr):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäkenä: Itse olen vakuuttunut siitä, että Suomi on sellainen maa, jossa olennaisia ulkopoliittisia ja olennaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään niin, että eduskunta ei ymmärtäisi, mistä on kysymys. Kyllähän me täällä teemme tietoisia päätöksiä yhteistyöstä, ja minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelutapaa, että tässäkään asiassa olisi kysymys jostain, että joku olisi yrittänyt ujuttaa meille jotain sellaista sopimusta, jota sitten itse emme huomaisi. On mielestäni arvokasta, että teemme turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uskon, että tästäkin yhteistyöpöytäkirjasta tulee hyvä.

Olisin tässä yhteydessä kysynyt pääministerin arviota ja ehkä myös ulkoministerin arviota siitä, kuinka tässä laajemmassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä Ukrainan kriisin aikoina Euroopan unioni (Puhemies koputtaa) on onnistunut.

linkki tähän


*

 

Jyrki Katainen (kok):

Arvoisa puhemies! Unioni on onnistunut siinä, että se on kyennyt tekemään yhteisiä linjauksia ja kyennyt pysymään niissä. Meidän vahvuutemme EU:na tämänkaltaisissa kriiseissä ovat tämmöisiä, sanoisiko, talouteen ja pehmeämpiin keinoihin pohjautuvia vahvuuksia kuten oikeusvaltioon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä.

EU on peräänkuuluttanut neuvottelupohjaista ratkaisua, peräänkuuluttanut Ukrainan suvereniteettiä, peräänkuuluttanut Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja peräänkuuluttanut kansainvälisen oikeuden toteuttamista, ja jotta nämä kaikki tavoitteet voisivat toteutua, se vaatii sitä, että neuvotellaan, Ukraina ja Venäjä ensi sijassa, mutta myös kansainvälinen yhteisö mukana. Ja tässä EU on ollut aktiivinen. Kaikki osapuolet eivät ole olleet hyvin halukkaita keskustelemaan, mutta viime torstain kokouksen tiimoilta mentiin jo eteenpäin, ainakin neuvottelijoiden puolesta, mutta käytännön elämä valitettavasti ei ole mennyt aivan siihen suuntaan.

linkki tähän

*

Jukka Gustafsson (sd):

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni Keskisuomalainen-lehti, joka otsikoi muutama päivä sitten: "Yhteistyö tiivistyy Naton kanssa". Me edustamme täällä Suomen kansaa, me kansanedustajat. Haluan uskoa ulkoministeri Tuomiojan vilpittömyyteen, kun sanoitte sillä tavalla, että haluatte pyrkiä täyteen, maksimaaliseen avoimuuteen tässä asiassa. Nyt täytyy kyllä Suomen kansan edustajana todeta, kun sain muutaman kipeän soiton tämän asian tiimoilta ja jouduin toteamaan, että en tiedä, en tunne asiaa: ei tässä avoimuudessa nyt kyllä kovin hyvin ole onnistuttu. Nyt te lupailitte, että käsitellään sitten nämä asiakirjat valiokunnassa. Se on nyt tietysti minimi ja oikein.

Sitten kysyisin vielä ministeri Haglundilta: miten te näette, onko teidän mielestänne tässä nyt toimittu sillä avoimuudella kuin kansanvalta edellyttää, että meitä kansanedustajia kohdellaan?

linkki tähän

*

Erkki Tuomioja (sd):

Arvoisa puhemies! Toteaisin ensinnäkin, että en minäkään ole nähnyt kaikkia niitä asiakirjoja, joihinka tuo Keskisuomalaisen kirjoitus perustuu, koska ne ovat normaaleja valmisteluasiakirjoja, joita ei tuoda ennen kuin on jotain, johonka edellytetään poliittista kantaa. Kyllähän me poliitikkoina kaikki olemme harva se päivä tilanteessa, jossa joku toimittaja soittaa meille ja kysyy asiaa tai esittää väitteitä ja olemme aika lailla ulalla. Se on vain se tapa, jolla tämä toimii, vaikka kukaan ei olisi salaamassa yhtään mitään, eikä sellaista tarkoitusta ole.

Toteaisin vielä edustaja Sinnemäelle, että varmasti tässä tilanteessa tulee jatkossa syytä katsella sitäkin, olisiko EU voinut toimia jollain lailla toisin tai paremmin, jotta emme olisi siinä tilanteessa, missä olemme. Sekin kuuluu kyllä tärkeänä osana tulevaisuudessa tällaisten tilanteiden välttämiseen. Mutta nyt on tärkeintä koettaa rakentaa sille yhteisymmärryspohjalle, joka viikko sitten Genevessä oli olemassa ja joka aikaisemmin jo helmikuussa Maidanin mielenosoitukset lopettaneessa sopimuksessa saatiin aikaiseksi. Jos kaikki osapuolet sitä haluavat, tältä pohjalta pystytään pääsemään ratkaisuun, jonka pitäisi tyydyttää kaikki osapuolet, Euroopan unioni ja Ukrainan naapurimaat Venäjä mukaan lukien.

linkki tähän

*

Carl Haglund:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän asian ja asiakirjan ja valmistelun luonnetta ja dramaattisuusastetta kuvastaa hyvin se, että tämä on julkinen asiakirja. Pointtini on siis se, että jos tässä olisi jotain hyvin salaista ja dramaattista, niin se ei varmaan olisi julkinen asiakirja. Se varmasti kuvastaa myös syytä, minkä takia tätä ei ole koettu täällä hallituksen piirissä mitenkään salailuksi, niin kuin ulkoministeri kuvasi.

Tämä on normaalia virkavalmistelua. Minäkään en ole käsitellyt tätä asiakirjaa. Minä olen ollut tietoinen siitä, että meidän kumppanuustavoitteissa on kirjattu, että tämä tulee vuoteen 2016 mennessä tehdä ja että valmistelu on vireillä, että vuosi 2016 lähestyy. Sitten ulkoministeri on tässä vastuuministeri, hän sitten sen esittelee. Hän kertoi juuri meille, että tässä vielä keväällä tätä varmasti meidän päässä katsotaan ja sitten ehkä syksyllä tehdään päätöksiä. Meidän viranhaltijat ovat todenneet julkisuuteen, että heidän arvionsa mukaan toukokuussa tämä on valmis poliittiseen käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon. Voi olla, että se on syksyllä.

Ymmärrän, että Nato-asiat aina herättävät mielenkiintoa ja tunteita, se on ymmärrettävää, mutta tässä nyt ei ole minun mielestäni tämän avoimuuden suhteen mitään dramaattista.

Otamme vielä kaksi puheenvuoroa tähän aiheeseen liittyen. Jatkamme hiukan yli viiden.

linkki tähän


*

Jussi Niinistö (ps):

Arvoisa puhemies! Tämä isäntämaatukisopimuskysymys on asia, josta voin olla ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin kanssa koko lailla samaa mieltä — kerran näinkin. Kyse on nimenomaan teknisistä valmiuksista vastaanottaa apua, ja hyvä niin. Mutta vanha totuus on, että apua saamme vain, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle. Näinhän historiassamme kävi esimerkiksi vuonna 1944, kun saimme Saksalta merkittävää apua. Eli apua pitää etsiä, mutta sen varaan ei voi heittäytyä, ja oma puolustus on aina pidettävä kunnossa. Kysyn puolustusministeri Haglundilta: onko tällä tekeillä olevalla sopimuksella valmistuessaan mitään konkreettista merkitystä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta vai onko sopimus kriisitilanteessa vain paperia?

linkki tähän


*

Carl Haglund:

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niinistön arviot siitä, miten maat toimivat kriisissä, pitkälti pitävät paikkansa. Toki voidaan toivoa, että kriisin tullen meillä olisi paljon ystäviä, jotka meitä haluaisivat auttaa, joskin meidän lähtökohtamme on se, että meidän pitää puolustaa itse itseämme. Näin ollen tähän pitää myös varautua, ja näin ollen maanpuolustus on pidettävä kunnossa.

Tämä järjestely — jos tämä yhteisymmärryspöytäkirja, josta siis on kysymys, allekirjoitettaisiin — edesauttaisi näitä käytännön järjestelyjä, jos ja kun me kriisin aikana saisimme apua ja pyytäisimme ensiksi sitä. Näin ollen mielestäni on järkevää tähän mennä, ja rauhan aikana tämä tosiaan edesauttaa meidän edellytyksiä harjoitella kansainvälisesti, ja sekin on hyvä asia. Mutta tosiaan tämä nyt ei ole minun mielestäni mitenkään kovin merkittävä asia. Tämä on hyvä ja hyödyllinen, käytännöllinen asia mutta mielestäni ei kovin merkittävä.

linkki tähän


*

Jyrki Yrttiaho (vr):

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua (Timo Heinonen: Pyydettäessä!) ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.

Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli kumppanuustavoitteita, ja siinä yhteydessä asiantuntijat eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa. Kyllä tämä on traaginen farssi.

linkki tähän


*

Erkki Tuomioja (sd):

Herra puhemies! Voin nyt hyvin yksiselitteisesti todeta, että ihan tällaisesta sopimuksesta tai asiakirjasta riippumatta kukaan ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla, ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole sitä hyväksynyt. Siis minusta tällaiset epäluulot alkavat jo mennä vähän tuonpuoleisen puolelle. (Naurua)

Haluaisin vielä edustaja J. Niinistölle todeta näin historioitsijaveljenä, että kyllä 1944 saimme kriisitilanteessa apua. Mutta yhtä tärkeätä on se, että toimimme niin, että emme joutuisi tuollaisiin kriisitilanteisiin.

[Keskustelu päättyi]

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä 24.4.2014 ulkoasiainvaliokunnan kokenut ammattilainen, Pertti Salolainen (kok) uikutti näin:

”Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon ja — nyt tämä asia on tulossa päätöksentekoon ymmärtääkseni ensi kuussa — harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta. Varsinkin, kun on vanhempikin tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä, mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten kautta. Jokainen ymmärtää, että on harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista, mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut.”

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/43-20...

Nyt hän on ollut hiljempaa, tai suorastaan upseerimaisen jämäkästi puolustanut menettelyä, sikäli kuin ymmärsin.

Mutta se mikä pysyy, on tämä:

”harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta”

Ja vielä Ruotsin tiedotusvälineiden kautta.

Toisaalta – tasapuolisuuden nimissä – haluaisin kysyä Suomen omien tiedotusvälineiden perään: eivätkö ne todellakaan osanneet laskea 1 + 1 = 2.

Eli: ”isäntämaasopimus” + NATON Wales-summit 4.-5.9.2014 = Allekirjoitus!

Janne Hilden

Niin että asia käydään juurta jaksain läpi valiokunnissa ennen päätöksiä, Tuomioja runoili.

Tais lupaukset unohtua sotakiiman iskiessä päälle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä muuten originaalina Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 24.4.2014. Näkyy myös nuo puhemiehen replat;

Kenties helpompi lukea linkin takaa, mutta laitan myös tähän selkokielisenä niille joilla kone kääntää vähän vaivalloisemmin isoja linkkejä...

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt...

Täysistunnon pöytäkirja PTK 43/2014 vp
< Paluu | Sivun loppuun

Tarkistettu versio 2.0 PTK 43/2014 vp

43. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

N:o 48) Suomen ja Naton isäntämaasopimus

Jyrki Yrttiaho/vr: Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään lailla salassa, ja Välisuomalainen on saanut tiedot ihan julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä, ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin eduskunnan käytössä. Asiassa ei ole vain tapahtunut sen jälkeen, kun tästä on eduskuntaa informoitu, siis jo 2002-selonteosta alkaen - toistuvissa, sitä seuranneissa selonteoissa - siitä, että kun linjauksenamme on, että Suomi on valmis ottamaan vastaan apua kriisitilanteessa, ei ainoastaan Nato-kumppanuuteen liittyen - se perustuu siihen sopimukseen - vaan myöskin Euroopan unionilta tai kaikilta YK:n jäsenvaltioilta ihan YK:n peruskirjan mukaisen oikeuden pohjalta, niin tässä tapauksessa on kysymys siitä soveltamisesta, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua, elikkä ihan niistä teknisistä järjestelyistä, joita se vaatii.
Sen sijaan tämä sopimus ei velvoita ketään antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään eikä velvoita ketään vastaanottamaan minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän omaa päätöstämme, ja meillä on täysin selkeä lähtökohta siitä, että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme käytettäisiin minkäänlaisiin sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään muuta maata vastaan. Tätä on viimeksi muun muassa 2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle käydyssä katsauksessa käyty lävitse. Tämä ei ole mikään jäniksen selässä oleva asia. (Puhemies koputtaa) 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle.

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Timo Soini/ps: Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Tuomioja kertoi, ja ehkä vielä puolustusministeri Haglund voisi kertoa, mistä tässä sopimusasiassa on kysymys - onko tämä sopimus, vai onko tämä pöytäkirja, kuka sen allekirjoittaa, mitä se merkitsee, ja onko tällaisia vastaavia järjestelyjä Naton kanssa muilla mailla - jotta tämä mystisyys tämän asian ympärillä voidaan poistaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Tuomioja, ja nyt 1 minuutti.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Tämä liittyy samanlaisiin kumppanuustavoitteisiin, joita kaikilla muillakin Naton kumppanimailla on. En ihan tiedä tarkalleen, mikä on kaikkien sopimustilanne tällä hetkellä, mutta Ruotsin kanssa vastaavaa yhteistoiminta-asiakirjan muotoa, sanotaan sopimusta, on myöskin valmisteltu. Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta. Ei meillä ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta.

Puolustusministeri Carl Haglund: Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä, mihin tätä tarvitaan. Näin ei-kriisiaikana tämä on keskeinen asiakirja, mitä tulee meidän harjoitustoimintaan ja harjoitusyhteistyöhön, mitä siis harjoitetaan yhä enemmän. Tämä on myös asiakirja, jota tultaisiin soveltamaan ei vain Naton kanssa käytävään harjoitusyhteistyöhön vaan myös muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa käytävään yhteistyöhön, koska tätä Naton yhteisymmärryspöytäkirjaa sovelletaan myös muiden toimesta kuin Naton toimesta. Sitten mahdollisen kriisin aikana, jos Suomi semmoiseen päätyisi, tämä asia toimii juuri niin kuin ulkoministeri tässä ensimmäisessä vastauksessaan kuvasi.

Pertti Salolainen/kok: Herra puhemies! Tämä sopimushan on sinänsä erittäin myönteinen asia. On hyvä, että se tullaan nyt solmimaan.
Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon - nyt tämä asia on tulossa päätöksentekoon ymmärtääkseni ensi kuussa - ja harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta, varsinkin kun on vanhempikin tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä, mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten kautta. Jokainen ymmärtää, että on harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut.
Mutta korostan sitä, että tämä sopimus on myönteinen ja on hyvä, että se tulee voimaan. Kysyn, onko tämä Ruotsin sopimus täysin identtinen ja minkälaisia muita vastaavia sopimuksia on Euroopassa olemassa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Kysymyksessä on siis yhteisymmärrysasiakirjan muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty lävitse, kun Naton kumppanuuteen on liitytty. Toistan edelleen sen, että kyseessä ei ole ollut minkäänlainen vuoto vaan täysin julkiset asiakirjat, jotka kuka tahansa pyynnöstään voi saada käyttöönsä. Se, että näitä ei ole tässä nyt erikseen valmisteltu, johtuu siitä, että en ole esittelevänä ministerinä ollut aikeissakaan tässä kuussa tuoda tai ensi kuussa tuoda tätä asiaa päätökseen. Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien kanssa lävitse.

Annika Lapintie/vas: Herra puhemies! Kun kuuntelin tuossa ministeri Tuomiojaa, niin siellä tuli sellainen lause, että viimeksi ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu tästä asiasta vuonna 2010, ja ymmärsin niin, että nimenomaan sen takia ei ole hallituksessa käsitelty eikä ole ulkoasiainvaliokunnassa käsitelty, kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä. Sen takia herättää kyllä hämmennystä, että miksi nyt esimerkiksi ministeri Haglund tuo voimakkaasti esille, että tämä on ihan välttämätön sopimus, jotta voidaan tätä harjoittelua yhteistyössä tehdä, kun ainakin, mitä minä itse ymmärrän, tätä harjoittelua tehdään koko ajan Pohjoismaiden kesken, tehdään EU:n kesken, myös Nato-yhteistyössä tehdään harjoituksia. Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senkö takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta, (Hälinää) lähdette sitä viemään eteenpäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?

Puolustusministeri Carl Haglund: Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Lapintie kyllä lainaa minua vähän väärin, ja ehkä ymmärtääkin väärin, joko tietoisesti tai tahtomattaan, mutta pointti on siis se, että tämä on lähtenyt selonteosta 2001. Aina sen jälkeen tämä on ollut meidän kumppanuustavoitteissamme ja on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy - 13 vuotta tätä on veivattu - niin pikkuhiljaa tämä on valmistumassa.
Tämä on vuosien saatossa ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä, niin että siltä osin kuin se on velvoittava, se hyväksyttiin täällä vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on edelleen valmisteltu, ja nyt se on valmistumassa. Siltä osin kuin se vaikuttaa meidän rauhanajan yhteistyöhön, niin se parantaa meidän edellytyksiämme harjoitella yhdessä. Olette ihan oikeassa siinä, että nytkin kyetään siihen. Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkoministeri tässä kuvasi.

Seppo Kääriäinen/kesk: Herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, edellisen kerran asiasta on informoitu eduskuntaa viime vaalikaudella 2010. Nyt asia on kypsymässä seuraavaan vaiheeseen. Kyllähän se tärkeää on, että hallitus kuitenkin hyvissä ajoin informeeraa eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia näin tärkeässä ja näin herkässä asiassa, ettei pääse syntymään sitten tämmöisiä hässäkkätilanteita. Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyy semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes halutakaan.
Ulkoministeri omassa blogissaan sanoo, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannanotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?

Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Nyt tähän kysymyksen alkuosaan vain se, että jos katsotaan tätä vuoden 2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin ja operatiivisen voimavarakonseptin avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan Suomi kehittää yhteistoimintakykyään ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin.
Eli tämä on ollut valiokunnan käsittelyssä. Tämä asia on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tässä ei ole mistään median pakottamisesta kysymys, vaan siitä, että media on käyttänyt aivan oikein julkisia asiakirjoja hyväkseen. Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asioista, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistuisi ihan sillä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus.
Toivon mukaan tämä nyt viimeistään selventää, mistä tässä on ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista siinä mielessä, (Puhemies koputtaa) ettei aina vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku liikkuu.

Annika Lapintie/vas: Herra puhemies! Kun pääministeri tuossa luki selontekoa pätkittäin, osittain, niin eihän siellä tästä sopimuksesta puhuta yhtään mitään. Ministeri Tuomioja tuossa juuri sanoi, että tarkoituksena ei ole ollut tuoda tätä kiireellisesti mihinkään päätettäväksi, ja sen takia, koska ei ole edes ollut tarkoitus tuoda tätä, niin sitä ei ole käsitelty hallituksessa - vai onko sitä asiaa käsitelty hallituksessa? Miten tällainen ykskaks yllättäen nyt voisi tänne putkahtaa päätettäväksi, jos sitä poliittisesti ei ole käsitelty hallituksessa ja on epämääräisiä kirjauksia selonteossa, joissa ei tämän sopimuksen voimaantulosta sanota yhtään mitään?
Ihan loppuselvennykseksi toteaisin, että minun mielestäni tämä sopimus ja sen valmistelu on ihan turhaa ja sitä ei pidä jatkaa ja sitä ei pidä hyväksyä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Hallitus ei ole tätä käsitellyt, koska ei ole mitään uutta asiaa, jota vielä käsiteltäisiin. Kun olen tässä esittelevänä ministerinä saanut kuulla, että tässä aletaan olla valmis, olen silloin todennut, että tällä asialla ei ole nyt sellainen kiire, vaan sitä katsotaan sitten ehkä syksyn aikataululla. Esittelevänä ministerinä olen tämän todennut juuri muun muassa siitä syystä, että voimme käydä täällä ja kaikissa valiokunnissa tarpeelliset selvitykset ja keskustelut.
On ihan totta, kuten edustaja Kääriäinen sanoi, että näissä asioissa on aivan liian paljon epäluuloja, ja varsinkin tietysti näinä aikoina, jolloin on sitten muitakin asioita ilmassa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta avoimuus on tässä paras lääke, ja sitä me haluamme hallituksen puolelta. Me olemme aina valmiita toimittamaan mitä tahansa vastauksia, mitä tahansa aineistoa eduskunta tai sen valiokunta tai yksittäiset kansanedustajatkin toivovat, koska todellakin avoimuus on se tapa, jolla me poistamme tähän liittyvät tarpeettomat epäluulot.

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Sinnemäki. (Jouko Skinnari: Arvoisa puhemies...) - Anteeksi, puheenvuoro oli edustaja Sinnemäellä. (Naurua) Skinnari ja Sinnemäki, hyvin lähellä toisiansa, mutta...

Anni Sinnemäki/vihr: Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäkenä: Itse olen vakuuttunut siitä, että Suomi on sellainen maa, jossa olennaisia ulkopoliittisia ja olennaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään niin, että eduskunta ei ymmärtäisi, mistä on kysymys. Kyllähän me täällä teemme tietoisia päätöksiä yhteistyöstä, ja minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelutapaa, että tässäkään asiassa olisi kysymys jostain, että joku olisi yrittänyt ujuttaa meille jotain sellaista sopimusta, jota sitten itse emme huomaisi. On mielestäni arvokasta, että teemme turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uskon, että tästäkin yhteistyöpöytäkirjasta tulee hyvä.
Olisin tässä yhteydessä kysynyt pääministerin arviota ja ehkä myös ulkoministerin arviota siitä, kuinka tässä laajemmassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä Ukrainan kriisin aikoina Euroopan unioni (Puhemies koputtaa) on onnistunut.

Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Unioni on onnistunut siinä, että se on kyennyt tekemään yhteisiä linjauksia ja kyennyt pysymään niissä. Meidän vahvuutemme EU:na tämänkaltaisissa kriiseissä ovat tämmöisiä, sanoisiko, talouteen ja pehmeämpiin keinoihin pohjautuvia vahvuuksia, kuten oikeusvaltioon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä.
EU on peräänkuuluttanut neuvottelupohjaista ratkaisua, peräänkuuluttanut Ukrainan suvereniteettia, peräänkuuluttanut Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja peräänkuuluttanut kansainvälisen oikeuden toteuttamista, ja jotta nämä kaikki tavoitteet voisivat toteutua, se vaatii sitä, että neuvotellaan, Ukraina ja Venäjä ensi sijassa, mutta myös kansainvälinen yhteisö mukana. Ja tässä EU on ollut aktiivinen. Kaikki osapuolet eivät ole olleet hyvin halukkaita keskustelemaan, mutta viime torstain kokouksen tiimoilta mentiin jo eteenpäin, ainakin neuvottelijoiden puolesta, mutta käytännön elämä valitettavasti ei ole mennyt aivan siihen suuntaan.

Jukka Gustafsson/sd: Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni Keskisuomalainen-lehti, joka otsikoi muutama päivä sitten: "Yhteistyö tiivistyy Naton kanssa". Me edustamme täällä Suomen kansaa, me kansanedustajat. Haluan uskoa ulkoministeri Tuomiojan vilpittömyyteen, kun sanoitte sillä tavalla, että haluatte pyrkiä täyteen, maksimaaliseen avoimuuteen tässä asiassa. Nyt täytyy kyllä Suomen kansan edustajana todeta, kun sain muutaman kipeän soiton tämän asian tiimoilta ja jouduin toteamaan, että en tiedä, en tunne asiaa: ei tässä avoimuudessa nyt kyllä kovin hyvin ole onnistuttu. Nyt te lupailitte, että käsitellään sitten nämä asiakirjat valiokunnassa. Se on nyt tietysti minimi ja oikein.
Sitten kysyisin vielä ministeri Haglundilta: miten te näette, onko teidän mielestänne tässä nyt toimittu sillä avoimuudella kuin kansanvalta edellyttää, että meitä kansanedustajia kohdellaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Toteaisin ensinnäkin, että en minäkään ole nähnyt kaikkia niitä asiakirjoja, joihinka tuo Keskisuomalaisen kirjoitus perustuu, koska ne ovat normaaleja valmisteluasiakirjoja, joita ei tuoda ennen kuin on jotain, johonka edellytetään poliittista kantaa. Kyllähän me poliitikkoina kaikki olemme harva se päivä tilanteessa, jossa joku toimittaja soittaa meille ja kysyy asiaa tai esittää väitteitä ja olemme aika lailla ulalla. Se on vain se tapa, jolla tämä toimii, vaikka kukaan ei olisi salaamassa yhtään mitään, eikä sellaista tarkoitusta ole.
Toteaisin vielä edustaja Sinnemäelle, että varmasti tässä tilanteessa tulee jatkossa syytä katsella sitäkin, olisiko EU voinut toimia jollain lailla toisin tai paremmin, jotta emme olisi siinä tilanteessa, missä olemme. Sekin kuuluu kyllä tärkeänä osana tulevaisuudessa tällaisten tilanteiden välttämiseen. Mutta nyt on tärkeintä koettaa rakentaa sille yhteisymmärryspohjalle, joka viikko sitten Genevessä oli olemassa ja joka aikaisemmin jo helmikuussa Maidanin mielenosoitukset lopettaneessa sopimuksessa saatiin aikaiseksi. Jos kaikki osapuolet sitä haluavat, tältä pohjalta pystytään pääsemään ratkaisuun, jonka pitäisi tyydyttää kaikki osapuolet, Euroopan unioni ja Ukrainan naapurimaat Venäjä mukaan lukien.

Puolustusministeri Carl Haglund: Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän asian ja asiakirjan ja valmistelun luonnetta ja dramaattisuusastetta kuvastaa hyvin se, että tämä on julkinen asiakirja. Pointtini on siis se, että jos tässä olisi jotain hyvin salaista ja dramaattista, niin se ei varmaan olisi julkinen asiakirja. Se varmasti kuvastaa myös syytä, minkä takia tätä ei ole koettu täällä hallituksen piirissä mitenkään salailuksi, niin kuin ulkoministeri kuvasi.
Tämä on normaalia virkavalmistelua. Minäkään en ole käsitellyt tätä asiakirjaa. Minä olen ollut tietoinen siitä, että meidän kumppanuustavoitteissa on kirjattu, että tämä tulee vuoteen 2016 mennessä tehdä ja että valmistelu on vireillä, että vuosi 2016 lähestyy. Sitten ulkoministeri on tässä vastuuministeri, hän sitten sen esittelee. Hän kertoi juuri meille, että tässä vielä keväällä tätä varmasti meidän päässä katsotaan ja sitten ehkä syksyllä tehdään päätöksiä. Meidän viranhaltijat ovat todenneet julkisuuteen, että heidän arvionsa mukaan toukokuussa tämä on valmis poliittiseen käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon. Voi olla, että se on syksyllä.
Ymmärrän, että Nato-asiat aina herättävät mielenkiintoa ja tunteita, se on ymmärrettävää, mutta tässä nyt ei ole minun mielestäni tämän avoimuuden suhteen mitään dramaattista.

Puhemies Eero Heinäluoma: Otamme vielä kaksi puheenvuoroa tähän aiheeseen liittyen. Jatkamme hiukan yli viiden.

Jussi Niinistö/ps: Arvoisa puhemies! Tämä isäntämaatukisopimuskysymys on asia, josta voin olla ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin kanssa koko lailla samaa mieltä - kerran näinkin. Kyse on nimenomaan teknisistä valmiuksista vastaanottaa apua, ja hyvä niin. Mutta vanha totuus on, että apua saamme vain, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle. Näinhän historiassamme kävi esimerkiksi vuonna 1944, kun saimme Saksalta merkittävää apua. Eli apua pitää etsiä, mutta sen varaan ei voi heittäytyä, ja oma puolustus on aina pidettävä kunnossa. Kysyn puolustusministeri Haglundilta: onko tällä tekeillä olevalla sopimuksella valmistuessaan mitään konkreettista merkitystä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta, vai onko sopimus kriisitilanteessa vain paperia?

Puolustusministeri Carl Haglund: Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niinistön arviot siitä, miten maat toimivat kriisissä, pitkälti pitävät paikkansa. Toki voidaan toivoa, että kriisin tullen meillä olisi paljon ystäviä, jotka meitä haluaisivat auttaa, joskin meidän lähtökohtamme on se, että meidän pitää puolustaa itse itseämme. Näin ollen tähän pitää myös varautua, ja näin ollen maanpuolustus on pidettävä kunnossa.
Tämä järjestely - jos tämä yhteisymmärryspöytäkirja, josta siis on kysymys, allekirjoitettaisiin - edesauttaisi näitä käytännön järjestelyjä, jos ja kun me kriisin aikana saisimme apua ja pyytäisimme ensiksi sitä. Näin ollen mielestäni on järkevää tähän mennä, ja rauhan aikana tämä tosiaan edesauttaa meidän edellytyksiä harjoitella kansainvälisesti, ja sekin on hyvä asia. Mutta tosiaan tämä nyt ei ole minun mielestäni mitenkään kovin merkittävä asia. Tämä on hyvä ja hyödyllinen, käytännöllinen asia mutta mielestäni ei kovin merkittävä.

Jyrki Yrttiaho/vr: Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua (Timo Heinonen: Pyydettäessä!) ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.
Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli kumppanuustavoitteita, ja siinä yhteydessä asiantuntijat eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa. Kyllä tämä on traaginen farssi.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Voin nyt hyvin yksiselitteisesti todeta, että ihan tällaisesta sopimuksesta tai asiakirjasta riippumatta kukaan ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla, ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole sitä hyväksynyt. Siis minusta tällaiset epäluulot alkavat jo mennä vähän tuonpuoleisen puolelle. (Naurua)
Haluaisin vielä edustaja J. Niinistölle todeta näin historioitsijaveljenä, että kyllä 1944 saimme kriisitilanteessa apua. Mutta yhtä tärkeätä on se, että toimimme niin, että emme joutuisi tuollaisiin kriisitilanteisiin.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.
Näin myös kyselytunti on päättynyt.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kieltämättä melko mielenkiintoista on lukea läpi Nato-keskustelua jota käytiin esim. vuonna 1997 - eli 17 vuotta sitten.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex4000.sh?${APPL}=veps8999&${BASE}=veps8999&${THWIDS}=31.7/1409221927_36469&${TRIPSHOW}=html=vex/vex5000+form=vex5000&${THWURLSAVE}=7/1409221927_36469&${savehtml}=/triphome/bin/vexhaku.sh%3Flyh=''%3Fkieli=su

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxptk.sh?{KEY}=PTK+3/1997=SKT+4/1997=TIK=06.02.1997==3

Eduskunnan Suullinen kyselytunti n:o 4/1997
Silloin(kin) puhuttiin
Natosta,
jäsenyydestä,
rauhankumppanuudesta,
pfp-harjoituksista,
jne...
Ei kuitenkaan "isäntämaasopimuksesta" ("host national support")

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eduskunnan linkit eivät näytä toimivan,mutta hauilla pääsee jyvälle.

Esim täällä 6.2.1997;

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko='3.1997+0)+SKT+4/1997+Ed.+Laakso'&numero=24464&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

Kysymys;

Ed. L a a k s o :
"Herra puhemies! Silloin kun Suomi solmi rauhankumppanuusohjelman Naton kanssa, puolustusvaliokunnalle silloinen pääministeri Aho ja puolustusministeri Elisabeth Rehn vakuuttivat, että Suomi ei tule osallistumaan ns. sotaharjoituksiin rauhankumppanuusohjelman pohjalta. Kuitenkin myöhemmin Suomi on tässä suhteessa muuttanut kantansa ja tietääkseni hallitus on antamassa lähitulevaisuudessa lakiesityksen, joka sallii ulkomaisten sotilaiden tulon Suomeen sotaharjoituksiin. Kysynkin:

Eikö tässä suhteessa oteta aika pitkälle menevä askel, kun ensimmäistä kertaa Naton sotilasosastot voivat osallistua Suomessa järjestettäviin sotaharjoituksiin, olkoonkin, että ensi vaiheessa on kysymys pääesikuntatasolla suoritettavasta harjoituksesta?"

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Linkkaa:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vexhaku.sh?lyh=''?kieli=su

Laita hakusanaksi vaikkapa "Naton"

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hei!

Suosittelen kaikkia lukemaan tässä blogissa esitetyn ja linkatun Eduskunnan pöytäkirjan täysistunnosta ja suullisesta kyselytunnista 24.4.2014 eli neljä kuukautta sitten.

Kyllä on ronskia luettavaa.
miksi Naton kanssa valmisteltu isäntämaasopimus (hostess nation support) oli salattu eduskunnalta, ja vielä mihin me (Suomi) tätä sopimusta ylipäätään tarvitaan.

UM Tuomioja vastasi, että ei sopimusta ole "suinkaan valmisteltu millään lailla salassa". ...kun "tästä on eduksuntaa informoitu, siis jo 2002 selonteosta lähtien". Mutta kuten eduskuntakeskustelua tuolloin tv:stä seuranneina muistamme, ja nyt pöytäkirjasta saatamme lukea: kukaan eduskunnassa ei ihan oikeasti tuntenut koko sopimusta..

Tuomioja ehti vielä puheenjohtajan nuijalta (1 minuutin puheenvuorot) luikattumaan, että ei olla jäniksen selässä... "2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimitetaan eduskunnalle".

Siis toistan vielä: ..taatusti erittäin laaj keskustelu + kaikki tiedot toimitetaan eduskunnalle. Joo joo.

Toisessa puheenvuorossaan UM vielä tähdensi että .."Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokunnissa kanssa lävitse".

Siis valiokuntakäsittely, ennen "mitään ratkaisuja". -

Edustaja Annika Lapintie (vas) viittasi ensin siihen, että asiaa on viimeksi eduskuntaa informoitu 2010 kuten edellä todettiin, ja kysyi sitten, "Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senko takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta (Hälinää) lähdette sitä viemään etenepäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?" Aivan aiheellinen kysymys.

Tähään puolustusministeri Carl Haglund vastasi, että - tarkentaen vuosilukuja - ettei ua-valiokunnassa ole käsitelty, "kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä." Ja: ..."on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy - 13 vuotta tätä on veivattu . niin pikkuhilja tmä on valmistumassa."

Ja vielä hän totesi, että "Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkominiteri tässä kuvasi".

Edustaja Seppo Kääriäinen (kesk) totesi mm.: "Ulkoministeri omassa blogissaan sanoaa, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannaotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?"

Tähän pääministeri Jyrki Katainen (kok) puhui kaikenlaista puutaheinää.

Mutta myös tällaisen "helmen": "Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi (asiakirjat) ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asiosita, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistusi ihan siitä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus."

Eli PM lupasi asian etenevän ajallaan: hallitus käsittelee ja tekee esitystä jonka ua-valiokunta sitten asianmukaisesti käsittelee. Vielä antoi hän nuuskaa edustajille jotka tyhmiä kyselevät isossa salissa, mikseivät kysele näkymättömämmin - saisivat suoria vastauksia, ehkä...

No, en tässä nyt referoi ja repostele kaikkia puheenvuoroja; mutta kun niissä liki jokaisessa on samanlaista. Edustajat kysyvät ihan järjellisiä, mutta hallitus vastaa kirvesvartta.

Istunnon aikana hallituksen aitiosta toistetaan 4 x tuo aikaraja vuosi 2016.

Loppusummana pakko todeta, ja yhtyä suullisen kysymyksen esittäjän Jyrki Yrttiahon yhteenvetoon:

"Tässä on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua... ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.

Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli (siis maaliskuussa 2014) kumppanuustavoitteita, eikä siinä yhteydessä asiantuntija eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa".

Näin se on.

Huhtikuun 24. päivän debatista mentiin 4 kk eteenpäin ihan hyssyteleen ja hissuksiin. Sitten ruotsalainen päivälehti vuoti että Ruotsi aikoo Walesissa kuitata sopparin, ja niin meidän nilkit paneli perässä. Ja nyt ne selittää, ihan samoin sanoin kuin 24.4. että ei tässä mitään uutta, että vuodesta 2001 valmisteltu ja selvää pässinlihaa. Ja kuitenkin päätetään todella isosta linjakysymyksestä ja todellisesta syvenevästä yhteistyöstä. Ei se mitään, jos eduskunta olisi sitä mieltä, mutta kun se ei ole, todistettavasti. Mutta ujuttaen, ja hivuttane, tätä maata natotetaan. Ja vielä näin äärettömän törkeällä ja paksulla tavalla.

Nato vedätti homman, ajankohta sopi sille. Se ei sovi Suomelle, ei ole hyvä. Ei mitenkään. Mutta kun Ruotsi, niin sitten ...meekin..

Ei tässä voi muuta kuin yhtyä suullisen kysyjän loppukaneettiin:

"Kyllä tämä on traaginen farssi."

Niinpä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset