*

Veikko Huuska

Eversti Ehrnrooth hukkasi pataljoonansa Äyräpään harjulle

Eversti Ehrnrooth hukkasi pataljoonansa Äyräpään harjulle

Erillinen Pataljoona 25 (Er.P 25) Äyräpään sillanpääasemassa 5.7. – 7.7.1944

*

Johdanto

Äyräpään suurtaisteluissa 1944 sillanpään viimeisenä miehittäjänä toimineen Er.P 25.n vaiheista kertova I-osa on luettavissa täältä;

”Äyräpään kirkon raunioiden viimeiset suomalaiset 7.7.1944”  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173608-ayrapaan-kirkon-raunioiden-viimeiset-suomalaiset-771944

Siinä esittelen Äyräpään yhden Er.P 25:n veteraanin muistelmat, sekä hieman historiallista taustaa Äyräpään kovien taisteluiden taustaksi.

Tässä sarjan II-osassa esitän matrikkelin Äyräpään sillanpääaseman yhden puolustaja-pataljoonan Er.P 25.n menetyksistä: kaatuneet ja kuolleet, kadonneet ja sotavankeuteen joutuneet.  Haavoittuneet mukaan lukien pataljoona menetti harjulla 400 sotilasta, kolmessa päivässä.  Päälle vielä karanneet, joita oli paljon, ja osa 2-3 kertaisia karkureita.

Myöhemmin esitän vielä III-osan,  jossa keskityn Er.P 25: pataljoonahistoriaan ja muihin vaiheisiin.

*

Kysymys;

Rasittaako Adolf Ehrnroothia rike?

 Kansa Taisteli –lehti julkaisi numerossaan 3/1982 otsikon mukaisen tekstin. (s. 103)

http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1982/Kansa_Taisteli_03_1982.pdf

Aiheeseen palattiin vielä lehden numerossa 6/1982. (s. 211)  http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1982/Kansa_Taisteli_06_1982.pdf

Samassa yhteydessä julkaistiin kuuluisa neuvostoliittolainen lentolehtinen ”Äyräpään opetukset Suomen armeijan sotilaille”. Lentolehtiseen oli otettu (ainakin osin pakolla) Äyräpäässä vangittujen suomalaisten sotilaiden nimikirjoitukset ja yksikkötiedot.

*

Eversti Ehrnrooth, everstiluutnantti Halsti ja majuri Varla II/JR 11 II komentopaikalla.
Vuosalmen sillanpääaseman pohjoisosa. 26.7.1944. SA-kuvat, kuten muutkin tässä esitettävät.

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236724461396aca2c7a3efa939&archive=&zoom=YES

Eversti Ehrnrooth ja valistusupseeri luutnantti Matti Kuusi Vuosalmella heinäkuun lopulla 1944

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22367274212526d4923928031ee&archive=&zoom=YES

*

*

Er.P 25:n Kärsimysnäytelmä päivä päivältä:

5.7.1944 Äyräpään sillanpääasema:  KAATUI 5.7.

KYNÄSLAHTI, Sakari Kalle, s. 4.9.1914, asui Pomarkku, naimisissa, 1 lapsi, tilallinen, korpaali, kaatui 5.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu Pomarkkuun; Pataljoonan Esikunta

KÄKELÄ, Toivo Vilhelm, s. 12.12.1913 Ikaalinen, jossa myös asui, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijä, alikersantti, haavoittui Vuosalmi/Äyräpää 5.7., kuoli Sairasjunassa 5.7. haavoihinsa; 3. Komppania

NORÈN, Jouko, s. 14.12.1914 Urjala, asui Karkku, naimaton, metsänhoitaja, opiskeli kauppakorkeakoulussa, kapteeni, 3. K:n komppanianpäällikkö, haavoittui 5.7. Vuosalmi/Äyräpää, kuoli haavoihinsa 7.7. Kenttäsairaala 36:ssa, haudattu: Vammala, Karkku; 3. Komppania (Norén taisteli Talvisodassa Tolvajärvellä, jossa haavoittui vaikeasti). – ”Kapteeni Jouko Norén on poistettu Puolustusvoimain upseeriluettelosta Isänmaan vapauden puolesta kaatuneena Ylipäällikön päiväkäskyllä N:o 134/11.10.1944.”  - Luutnantti Norén oli Pariisin 1938 EM-kisojen 3-loikan hopeamitalimies; Suomi sai kaksoisvoiton, voittaja oli Onni Rajasaari, joka – kuin kohtalon oikusta – taisteli samaan aikaan Äyräpään sillanpääaseman läntisessä päässä, Kylä-Paakkolan kylän alueella.  Vääpeli Rajasaari selviytyi koitoksesta hengissä, mutta ei ilman lunnaita: häneltä meni vasemman silmän näkö.  Muita urheilumiehiä Äyräpäässä oli: JR 7:n riveissä taisteli kuuluisa maileri, Toivo Loukola.

*

Jouko Noren

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2960204164103bd940ee0e137e&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d521642436554137d98dd9537013&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d52063243655c050b28d8694cbac&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d0266a2440643fdd35c3127c7b71&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d0266a244264ba06c5b049eb96ce&archive=&zoom=YES

*

jatkuu…

RISTIHARJU, Olavi Jalmari, s. 16.6.1924, asui Kankaanpää, naimaton, stm, kaatui 5.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu Kankaanpää; 2. Komppania

SAINIO, Väinö Johannes, s. 26.11.1923 Seinäjoki, jossa myös asui, naimaton, korpraali, kaatui 5.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu Vaasaan; 1. Komppania

SUOJA, Reino Väinö, s. 15.1.1923 Tampere, jossa myös asui, naimaton, työkaluviilari, alikersantti, kaatui 5.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu Tampereen Kalevankankaalle; 3. Komppania

UUSI-PÄRNÄ, Eino Kalevi, s. 10.12.1925 Punkalaiun, kotikunta Punkalaidun, asui Vammala, naimaton, maatyömies, stm, kuoli haavoihinsa 36. Kenttäsairaalassa 5.7. [matrikkelitiedoista ei ilmene haavoittumisolosuhteet], siunattu ja haudattu Punkalaitumelle; 1. Komppania

WALLIN, Matti Rikhard, s. 7.2.1921 Lavia, jossa myös asui, naimaton, merimies, stm, haavoittui Äyräpää 5.7., kuoli haavoihinsa matkalla kenttäsairaalaan 6.7., siunattu ja haudattu Lavialle; 1. Komppania

VESTERINEN, Eino, s. 29.3.1912 Uusikirkko Vpl, kotikunta Kanneljärvi, asui Sysmässä, naimaton, työmies, korpraali, kaatui 5.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu Lappeenrantaan; 1. Komppania

*

5.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: KATOSI 5.7.;

HARAKKA, Aaro Iisakki, s. 12.11.1918 Vampula, jossa myös asui, naimisissa, 3 lasta, kersantti, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut; 3. Komppania

IKONEN, Aarne Ilmari, s. 20.9.1925 Jalasjärvi, jossa myös koti, naimaton, talollisen poika, stm, kadonnut 5.7. Äyräpää, julistettu virallisesti kuolleksi; Pataljoonan Esikunta

KAATTARI, Eino, s. 4.1.1916 Kaukola, asui Helsinki, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijän poika, stm, ruumis jäi 5.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 1. Komppania

KALLIOINEN, Urho Kalervo, s. 57.1920 Suistamo, asui Pielisensuu, naimaton, kellosepän oppilas, stm, katosi 5.7. Äyräpään Sillanpääasemassa, julistettu virallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

KOLI, Arvo Aarne, s. 19.4.1923 Uusikirkko Vpl, jossa myös koti, naimisissa, 1 lapsi, maanviljelijän poika, alikersantti, ruumis jäi 5.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutui; 1. Komppania

KOLISOJA, Erkki Johannes, s. 23.6.1918 Huittinen, jossa myös koti, naimaton, työmies, stm, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; Pataljoonan Esikunta

KOMI, Iivari, s. 22.8.1911 Kirvu, jossa myös koti, naimisissa, ei lapsia, korpraali, ruumis jäänyt 5.7. Vuosalmi Äyräpää kentälle tai tuhoutunut; 3. Komppania

LUMIAINEN, Vieno Gunnar, s. 16.6.1910 Kankaanpää, asui Suodenniemi, naimaton, maatyömies korpraali, ruumis jäänyt 5.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 1. Komppania

MANNER, Eino Olavi, s. 10.10.1915, asui Kullaa, naimisissa, ei lapsia, lohkotilallisen poika, stm, ruumis jäänyt 5.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 1. Komppania

MANNINEN, Eino Taavetti, s. 14.9.1925 Luhanka, jossa myös asui, naimaton, työmies, stm, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Luhangan uudella hautausmaalla; 4. Komppania

MANTILA, Arvi Anton, s. 8.4.1912 Karvia, asui Parkano, naimisissa, ei lapsia, työmies, stm, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Parkanon keskustan hautausmaalla; 3. Komppania

NURMIO, Antti Mikko, s. 16.10.1923 Punkalaidun, jossa myös asui, naimaton, maatyömies, stm, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

PAJURANTA, Väinö Ilmari, s. 11.12.1914 Tyrvää, jossa myös asui, naimaton, maatyömies, korpraali, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; Pataljoonan Esikunta

SAVOLAINEN, Sulo Fredrik, s. 12.9.1913 Helsinki, jossa myös asui, naimaton, mielisairaanhoitaja, stm, katosi 5.7. Äyräpäässä, julistettu kuolleeksi; 4. Komppania

SEEGE, Rudiger Alf-Erik, s. 28.1.1921 Helsinki, asui Oulunkylässä, naimaton, opiskelija, vänrikki, ruumis jäänyt 5.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 3. Komppania

*

5.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: SOTAVANKI 5.7.;

JOENSUU, Väinö Jalmari, s. 29.4.1915 Hongonjoki, asui Siikaisissa, naimaton, pientilallisen poika, stm, sotavanki 5.7. Äyräpään Sillanpäässä, kuollut sotavankeudessa 7.12.1944 Tshererepovetsin sotavankileiri, Neuvostoliitto; 1. Komppania.;

arkistotietoja, sotavankitoverien ilmoituksia;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Kallionpää Erkki ja Lehto Martti: joutui vangiksi 06.07.1944 Äyräpäässä. Kuoli marras- joulukuun vaihteessa 1944 Tšerepovetsin leirillä vatsakoleraan. Asiasta tietävät myös Vihonen Erkki ja Kallio Iisakki; puhui kenttäkaiuttimessa 06.07.1944.

LAMPILA, Vilho Alfred, s. 27.11.1917 Nuijamaa, stm, 1.K., POW 5.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LEHTINEN, Arvo Jalmari, s. 2.4.1913 Kullaa, missä myös asui, naimisissa, 2 lasta, sekatyömies, stm, kadonnut 5.7. Äyräpäässä; jäänyt sotavangiksi, kuollut sotavankeudessa Neuvostoliitossa 30.12.1944; 4. Komppania.;

arkistotietoja;

SA T 20987/Bc 1/7: jäi haavoittuneena Äyräpään sillanpäähän; UM 110, E 6: nähty Potman leirillä; SA-internet: kuollut sotavankeudessa NL:ssa 30.12.1944

LEVOMÄKI, Väinö Evert, s. 18.1.1923 Punkalaidun, stm, 2.K., POW 5.7. Äyräpää [SA matrikkelissa päivämäärä on 4.7.joka on ilmeinen virhe; pataljoona tuotiin Vuokselle ja Äyräpään sillanpäähän 5.7.]; palasi 30.5.1946 sotavankeudesta.

PIRINEN, Viljo Anselm, s. 2.11.1923 Uukuniemi, stm, 3.K., POW 5.7. Äyräpää; palasi 2.3.1945

RIUTTALA, Kauko Mikael, s. 18.9.1916 Kiikoinen, missä myös asui, eronnut, maatyömies, alikersantti, kadonnut 5.7.; jäänyt sotavangiksi, kuollut sotavankeudessa 19.2.1945 Tsherepovets, Neuvostoliitto, haudattu Vologdan alueelle; Esikuntakomppania.;

arkistotietoja sekä sotavankitoverien ilmoituksia paluukuulusteluissa;

sotavankisairaala № 1825, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Ylikorpela Niilo: 06.07.1944 sisäänmurron tapahduttua Äyräpäässä joutuivat saarroksiin ja samalla kertaa, 3 miestä, joutui vangiksi;

Ruokonen Eero: noin 30 miestä antautui samalla kertaa puna-armeijan vangiksi jouduttuaan mottiin Äyräpäässä 06.07.1944;

Rantala Armas: kuoli maaliskuun alkupuolella 1945 Tšerepovetsin kaupungin sairaalassa keuhkotautiin, tuberkuloosiin;

Vuorinen Pentti: kuoli helmikuussa 1945 Tšerepovetsin kaupungin sotavankisairaalassa vatsatautiin; 08.07.-02.08.1944 sotavankisairaalassa № 2222, Leningrad; SA T 19472/1: vihollisen radiolähetyksessä 11.08.1944 mainittu sotavankina; SA T 20987/Bc 1/6: katosi 05.07.1944 Äyräpäässä, palannut sotavanki kertoi Riuttalan olleen Tšerepovetsin sotavankileirillä [№ 158]  ja sairaalassa.

*

6.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: KAATUI 6.7.;

LUOMANIEMI, Tauno Johannes, s. 1.2.1914, asui Karvia, naimaton, stm, kaatui 6.7. Äyräpää, siunattu Karvialle; 1. Komppania; tosiasiassa jäi 6.7. Äyräpäässä sotavangiksi, mutta vangitsemisen jälkeen kuoli omaan tykistökeskitykseen; asiasta kertoneet palanneet sotavangit Toivo Erä ja Eero Toivanen paluukuulusteluissaan.

*

6.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: KATOSI 6.7.;

AIRTOLA, Reino Alvar, s. 13.9.1921 Antrea, kotikunta Kirvu, asui Viljakkala, naimaton, työmies stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

ALANEN, Eino Eevert, s. 8.5.1911 Hämeenkyrö jossa myös asui, naimaton, maanviljelijä, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; Esikuntakomppania

ELO, Eino Johannes, s. 12.5.1918 Hattula, jossa myös asui, naimaton, sekatyömies, stm, katosi Äyräpään Sillanpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi: 3. Komppania

HAKAMÄKI, Reino, s. 9.8.1916 Ikaalinen, jossa myös asui, naimaton, maanviljelijän poika, korpraali, katosi, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Ikaalisissa; 3. Komppania. ; Ilmoitus katoamisesta: ”Kadonnut Äyräpään sillanpäässä 6.7.1944.  Nähty viimeksi sillanpäässä, joka joutui viholliselle.  Todistajia ei yksikössä”, ilmoitti: sotilaspastori Tuomo Routama.

ISOTALO, Uuno Vilhelm, s. 13.8.1911 Hämeenkyrö, asui Viljakkala, naimissa, ei lapsia, maanviljelijä, ylikersantti, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

JALONEN, Yrjö/Uuno Valtteri, s. 28.9.1909 Hämeenkyrö, jossa myös koti, naimisissa, 1 lapsi, työmies, korpraali, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; Pataljoonan Esikunta

JOKINEN, Valde Iivari, s.1.4.1911 Viljakkala, jossa myös koti, naimisissa, 1 lapsi, maanviljelijä, ylikersantti, katosi 6.7. Äyräpään Sillanpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

KALLIOLÄHDE, Ville Sakari, s. 10.12.1912 Noormarkku, jossa myös koti, naimisissa, 4 lasta, työmies, stm, katosi 6.7. Äyräpään sillanpääasemassa, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

KARTTILA, Feliks Vilho, s. 19.6.1915 Virrat, jossa myös koti, naimisissa, ei lapsia, työmies, korpraali, katosi 6.7. Äyräpään sillanpääasemassa, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

KIVELÄ, Veikko Armas, s.5.11.1922 Ikaalinen, jossa myös koti, naimaton, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

KIVINIEMI, Eino Jalmari, s. 17.3.1918 Noormarkku, jossa myös koti, naimaton, työmies korpraali, katosi 6.7. Vuosalmi Äyräpää, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Noormarkku Lassila; 3. Komppania

KORPI, Elo, s. 8.4.1912 Virrat, jossa myös koti, naimaton, maanviljelijän poika, korpraali, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

KYLÄNPÄÄ; Pentti Nestor, s. 9.3.1923 Rauma, asuinkunta Lappi Tl, naimaton, maanviljelijä, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

LAAKSO, Eero Olavi, s. 12.4.1923 Kiikka, jossa myös asui, naimaton, sorvari, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu viallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

LINNA, Vilho Johannes, s. 4.1.1920 Saarijärvi, jossa myös asui, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijä, alikersantti, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

MAIJALA, Risto Vilhelm, s. 29.5.1915 Huittinen, jossa myös asui, naimaton, maatyömies, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

MÄKELÄ, Juho Jaakko, s. 14.4.1924 Karvia, jossa myös koti, naimaton, maanviljelijän poika, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

NURKKALA, Sulo Johannes, s. 22.7.1923 Lapua, jossa myös asui, naimaton, stm, ruumis jäänyt 6.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 2. Komppania

PIETIKÄINEN, Pauli Iisakki, s. 8.4.1918 Hankasalmi, jossa myös asui, naimaton, työmies, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

PITKÄNEN, Emil Albin, s. 1.10.1918 Kangaslampi, asui Varkaus, naimaton, sekatyömies, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

REKOLA, Sulo Olavi, s. 13.2.1917 Punkalaidun, jossa myös asui, naimaton, alikersantti, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

RYTTYLÄ, Paavo Adalbert, s. 28.1.1918 Parkano, asui Kihniössä, naimaton, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Kihniössö; 3. Komppania

RÄIKKÄLÄ, Aate Leonard, s. 1.8.1913 Parkano, jossa myös asui, naimisissa, ei lapsia, työmies, stm, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Parkanon keskustan hautausmaalla; 3. Komppania

TAMMINEN, Pentti Johannes, s. 1.7.1915 Nakkila, asui Porissa, naimisissa, ei lapsia, suutari, korpraali, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Porissa; 3. Komppania

VIRKO, Toivo Johannes, s. 27.6.1910 Punkalaidun, missä myös asui, naimaton, maanviljelijä, korpraali, katosi 6.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Punkalaitumella; 3. Komppania

VÄNSKÄ, Kaarlo Johannes, s. 5.12.1919 Helsinki, missä myös asui, naimisissa, 1 lapsi, sorvaaja, korpraali, katosi 6.7. Äyräpään sillanpääasemassa, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Helsingin Hietaniemessä; 1. Komppania

YLIJASKARA, Elo Simeon, s. 4.8.1915 Viljakkala, missä myös asui, naimisissa, 2 lasta, maanviljelijä, alikersantti, ruumis jäänyt 6.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut, hauta Viljakkalassa; 1. Komppania

*

6.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: SOTAVANGIKSI 6.7.1944;

AALTO, Abel Alarik, s. 24.5.1920 Pertteli, korpraali, 1.K, sotavangiksi (POW) 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

AALTO, Vilho August, s. 17.5.1908 Vakeala, stm, 4.K, POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

AALTONEN, Reino Olavi, s. 31.7.1917 Punkalaidun, korpraali, EKkomppania, POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

AULU, Veikko Ilmari, s. 1.1.1914 Merikarvia, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

ERÄ, Toivo Johan Kustaa, s. 6.6.1923 Kuru, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

FLODSTRÖM, Toivo Valtter, s. 9.1.1924 Ahlainen, stm, Er.P 25, POW 6.7. Äyräpää; palasi 25.12.194

HAKALA, Heikki Markus, s. 25.8.1915 Kiikoinen, stm, 2.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

HANHISUO, Kauko Johannes, s. 8.2.1916 Oulu, korpraali, 4.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 2.11.1944

HARTIKAINEN, Kaarlo, s. 27.4.1918 Iitti, asui Helsingissä, naimaton, konttoristi, korpraali, sotavanki 6.7. Äyräpää, kuollut sotavankeudessa 12.11.1944 Tsherepovetsin vankileirillä, Neuvostoliitossa, haudattu Vologdan alueelle NL; 1. Komppania.;

arkistotietoja kohtalosta;

sotavankisairaala № 1825, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue; oli ensin sotavankileirillä № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue; SA T 20987/Bc 1/6: palannut sotavanki kertoo Hartikaisen olleen leirillä. Sairastanut siellä vesipöhöä ja yliheikkoutta; Vologdan alueen valtionarkisto (GAVO), f. 1876, op. 2, d. 121, l. 73-74: kuolinsyy lohkokeuhkokuume, lobaarinen pneumonia; UM 110, E 6: nähty lokakuussa 1946 sairaana sotavankileirillä № 270, Borovitšin kaupunki, Novgorodin alue; allekirjoitus lentolehtisessä "Äyräpään opetukset Suomen armeijan sotilaille".

HAUTALUOMA, Lauri Johannes, s. 1.1.1909 Kihniö, missä myös asui, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijä, stm, sotavanki 6.7. Äyräpää, kuollut sotavankeudessa 17.4.1945 Tsherepovetsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa; Esikuntakomppania.;

arkistotietoja, palanneiden sotavankien antamia ilmoituksia;

sotavankileiri №,158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Aaltonen Reino: joutuivat yhdessä saarroksiin;

Multanen Veikko: venäläiset valtasivat jsp:n korsun, jolloin Multanen, Kariniemi Oiva ja kymmenkunta muuta miestä, joiden nimiä ei tiedä, joutuivat samalla kertaa vangiksi;

Vuorinen Pentti + Lehto Martti: palautettiin 22.12.1944 lähtökatsastuksesta leiriin sairauden takia; SA T 20987/Bc 1/6: palautettu vanki kertoo Haapaluoman jääneen Tšerepovetsin leirille 22.12.1944 sairauden takia; UM 110, E 6: palannut sotavanki kertoo olleen maaliskuussa 1945 Tšerepovetsin sotavankileirillä ja jääneen sinne; SA T 19472/9: jäänyt vielä kolmannen [28.03.1945] lähetyksen jälkeen Tšerepovetsiin leirille heikkouden takia.

HUHTALA, Mikko ilmari, s. 21.9.1910 Huittinen, stm, Er.P 25, POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

HÄRRI, Emil Olavi, s. 26.9.1915 Kuusjoki, alikersantti, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

IJÄS, Eino, s. 7.11.1919 Hiitola, asui Helsingin maalaiskunta, naimisissa, ei lapsia, kirvesmies, stm, ruumis jäänyt 6.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut, hautausmaa Vantaa, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa; 3. Komppania; tosiasiassa jäi sotavangiksi 6.7. Äyräpäässä; palasi Suomeen vankeudesta 22.11.1944

KARINIEMI, Oiva Armas, s. 27.5.1925 Keuruu, stm, [ent. III/JR 36], Er.P 25, POW 6.7. Äyräpää; kuoli sotavankeudessa Borovitsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa 1.12.1944.

KAURANEN, Erkki Niilo, s. 21.2.1923 Vaasa, korpraali, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

KIVELÄ, Veikko Armas, s. 5.11.1922 Ikaalisten mlk, stm, 4.K., POW 6.7. Äyräpää; Sota-arkistosta ei ole löytynyt tietoja paluusta; Leningradin radiossa ilmoitettu 2.8.1944 että stm Veikko Armas Kivelä Ikaalisista joutunut sotavangiksi.

KORVENPÄÄ, Aarne Jalmari, s. 16.9.1911 Punkalaidun, stm, EK, POW 6.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

KÄRKKÄINEN, Eino, s. 27.7.1922 Puumala, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LUOMANIEMI, Tauno Johannes, s. 1.2.1914, asui Karvia, naimaton, stm, kaatui 6.7. Äyräpää, siunattu Karvialle; 1. Komppania; tosiasiassa jäi 6.7. Äyräpäässä sotavangiksi, mutta vangitsemisen jälkeen kuoli omaan tykistökeskitykseen; asiasta kertoneet palanneet sotavangit Toivo Erä ja Eero Toivanen paluukuulusteluissaan.

LUUKKO, Reino Juhani (Yli-Luukko), s. 3.7.1912 Ilmajoki stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpään lähellä; palasi 22.11.1944

LÄHDENIEMI, Viljo Valtter, s. 26.1.1923 Lavia, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

MEHTONEN,Tauno Kaarle, s. 12.45.1925 Tampere, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

MINKKINEN, Oiva Kullervo, . 15.1.1923 Pietarsaari, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

MULTANEN, Veikko Edvard, s. 19.3.1925 Keuruu, stm, EK., POW 6.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

MÄNTYSALO, Pentti Kristeri, s. 11.6.1923 Ikaalisten mlk., stm, 4.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

NÄPÄRÄ, Olavi Iisakki, s. 1.8.1923 Ilmajoki, stm, Er.P 25, POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

OKSANEN, Eero Olavi, s. 1.8.1917 Huittinen, stm, Jääk.J/Er.P 25, POW 6.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

OSARA, Uuno Henrik (Heikki), s. 31.3.1911 Hämeenkyrö, ylikersantti, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

PAJUNEN, Veikko Valtter/Valter, s. 12.6.1923 Vammala, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

PIRHONEN, Toivo Johannes, s. 8.9.1916 Hiitola, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

RAJALUOMA, Vieno Viljam, s. 10.12.1915 Parkano, stm, 4.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

RUOKONEN, Eero Oskari, s. 8.4.1923 Huittinen, stm, 2.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SAARIKOSKI, Mauno Nikolai, s. 3.1.1923 Pomarkku, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SALMÉLUS, Toivo Lennard, s. 19.9.1916 Noormarkku, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SALMINEN, Viljo Lennart, s. 4.1.1916 Siipyy, stm, 4.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SALOLAHTI, Niilo, s. 5.3.1913 Harlu, stm, 1.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SANTALA, Frans Ilmari, s. 4.9.1915 Merikarvia, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää; palasi 22.1.1944

SEPPÄLÄ, Toimi Aarre, s. 28.2.1914 Säkkijärvi, stm, 3.K., POW 6.7. Äyräpää (SA; Pölläkkälä, jossa kuitenkin oli toinen pataljoona, ei Er.P 25); palasi 22.11.1944

SEPPÄLÄ, Toivo Aleksi, s. 20.10.1913 Virrat, missä myös asui, naimisissa, 2 lasta, katosi 6.7. Äyräpäässä; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 23.10.1944 Borovitsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa; 3. Komppania.;

arkistotietoja ja vankitoverin kertomaa;

sotavankileiri № 270, Borovitšin kaupunki, Novgorodin alue; Voennye Memorialy: kuoli 23.10.1944, Voennye memorialy 1996: kuoli 10.10.1944;

Ahonen Veikko: kuoli 20.10.1944 vatsatautiin ja yleiseen heikkouteen; oli Borovitšin sivuleirillä № 270/1; SA T 20987: katosi 07.07.1944 Äyräpään sillanpäässä. Ei tietoa, ei silminnäkijöitä. Kai jäänyt kentälle tai vangiksi..

 

SINISALO, Leo Mikael, s. 1.10.1917 Merikarvia, asui Nakkilassa, naimisissa, 2 lasta, peltiseppä, korpraali, katosi 6.7. Äyräpäässä; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 7.4.1945 Tsherepovetsissa; 3. Komppania.;

arkistotietoja ja palaavien vankien ilmoituksia;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Smedberg Risto: jäi 22.12.1944 leirille keuhkokuumeessa;

Suominen Eino: peltiseppä, asunut viimeksi Nakkilassa, vaimo Helmi, osoite Nakkila, Leistilä.  Jäi 25.03.1945 keuhko- ja vatsatautia sairastavana hyvin heikossa kunnossa Tšerepovetsin leirin sairaalaan; SA T 20987/Bc 1/6: Venäjän radio ilmoittanut vangiksi. Jäänyt Tšerepovetsin leirille toisen vankierän lähtiessä Suomeen; SA T 19472/9: jäänyt kolmannen [Suomeen tulo 28.03.1945] erän lähdettyä vielä Tšerepovetsiin sairaalaan; UM 110, E 6: 25.03.1945 jäi Tšerepovetsin leirin sairaalaan.

 

TALANTOLA, Kosti Kaarlo Albin, s. 15.7.1917 Helsinki, asui Porissa, naimaton, lämmittäjä, alikersantti, katosi 6.7. Äyräpään sillanpäässä; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 25.11.1944 Tsherepovetsin sotavankileiri Neuvostoliitto, haudattu Vologdan alueelle, hauta Rengossa; 1. Komppania.;

arkistotietoja ja palanneiden sotavankien ilmoituksia;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue; Soudunsaari Pentti: kuoli keuhkokuumeeseen Tšerepovetsin leirillä marraskuussa 1944 ; allekirjoitus lentolehtisessä "Äyräpään opetukset Suomen armeijan sotilaille"; SA T 20987: katosi Äyräpään sillanpäässä. Jäi sillanpäähän, joka joutui viholliselle.

Vänr. E.Torvela ja stm. V.Nurmi 6492:sta eli Talantolan omasta 1.Komppaniasta näkivät Talantolan viimeisinä. Vihollisen radio ilmoitti vangiksi; SA T 20987/Bc 1/6: jäi sillanpäähän, joka joutui viholliselle. Venäläinen radio ilmoitti hänen olevan vankina. Palannut sotavanki kertonut Talantolan olleen Tšerepovetsin vankileirillä marraskuussa 1944.

 

TOIVONEN, Eero Jooseppi, s. 31.3.1912 Suodenniemi, sotamies, 1.K.; sotavanki 6.7. Äyräpää, palasi suomeen 28.3.1945.  Huomioidaan, että stm Eero Toivonen oli Suomen kenttäarmeijan ainoa sotilas, joka joutui sotavangiksi molemmissa sodissa, sekä Talvisodassa että jatkosodassa.  Talvisodassa hän palveli 1./X osasto B:ssä, ja joutui sotavangiksi 29.2.1940 Heinjoella, sotavankileiri oli Grjazovets ja kotiinpaluu 20.4.1940.

TUOMI, Olavi Kaarle N., s. 26.3.1917 Karkku, stm, 1.K.; sotavanki 6.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

VILEN, Armas Johannes, s. 22.6.1917 Naantali, alikersantti, 1.K.; sotavanki 6.7.Äyräpää, palasi 22.11.1944

VILJANEN, Kauko Kalervo, s.5.11.1921 Orimattila, stm, 1.K; sotavanki 6.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

VÄLIMÄKI, Vilho Nikolai, s. 3.9.1917 Tyrvää, korpraali, 1.K.; sotavanki 6.7. Äyräpää, palasi 25.12.1944

YLIKORPELA, Niilo Johannes, s. 2.7.1918 Huittinen, stm, EK,; sotavanki 6.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

*

7.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: KAATUI 7.7.;

AALTO, Antero August, s. 7.1.920 Luvia, asui Nakkila, naimisissa, stm, maanviljelijä, kaatui Äyräpää, haudattu Nakkilaan.; 3. Komppania

SOUKKO, Matti Vilhelm, s. 31.8.1913 Viljakkala, jossa myös asui, naimaton, maanviljelijä, kersantti, kaatui 7.7. Äyräpäässä, siunattu ja haudattu; 1. Komppania

YLIJOKI, Heikki, s. 19.2.1923, asui Kiikassa, naimaton, sorvari, stm, kuoli haavoittuneena 7.7.1944  36.Kenttäsairaalassa; haavoittumispäivä ei ilmene matrikkelitiedoista, hauta Kiikka, Äetsä; 2. Komppania

*

7.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: KATOSI 7.7.;

HEIKKINEN, Bruno Lennart, s. 3.9.1925 Hämeenkyrö, kotikunta Suoniemi, asui Hämeenkyrö, naimaton, autonkuljettaja, stm, katosi 7.7. Äyräpää, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

HEINO, Armas Aleksi Antero, s. 4.9.1921 Kiikoinen, jossa myös asui, naimaton, työmies, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 2. Komppania

HIETAHARJU, Kauko Tuomas, s. 30.8.1925 Ilmajoki, jossa myös asui, naimaton, maanviljelijä, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 2. Komppania

HYTTI, Väinö Veikko, s. 13.2.1923 Kanneljärvi, jossa myös koti, naimaton, maanviljelijä, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, haudattu Äetsä; 2. Komppania

MARKKOLA, Tauno Armas, s. 10.10.1916 Ikaalinen, jossa myös asui, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijän poika, alikersantti, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Ikaalisissa; 4. Komppania

MURTO, Tuure Verneri, s. 28.4.1922 Ulvila, jossa myös koti, naimaton, stm, ruumis jäänyt 7.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut; 2. Komppania

MÄKINEN, Torsti Ossian, s. 18.7.1921 Kauvatsa, asui Lieto, naimisissa, ei lapsia, työmies, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Liedossa; 2. Komppania

PATRIKAINEN, Aaro, s. 17.12.1924 Suistamo, jossa myös koti, naimaton, maanviljelijän poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; Pataljoonan Esikunta

PUNTALA, Esko Tapio, s. 18.8.1925 Huittinen, jossa myös asui, naimaton, maanviljelijän poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 2. Komppania

SAARINEN, Tauno Olavi, s. 12.9.1920, asui Askainen, naimaton, maanviljelijän poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

SUNDSTRÖM, Vilho Vieno Oskari, s.3.1.1915 Noormarkku, asui Porissa, naimisissa, ei lapsia, konepajatyömies, stm, ruumis jäänyt 7.7. Äyräpäässä kentälle tai tuhoutunut, hauta Porissa; 2. Komppania

TAKALA, Jouko Emanuel, s. 21.6.1922 Vöyri, jossa myös asui, naimaton, talollisen poika, alikersantti, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Vöyrissä, muistolaatta myös Ylihärmän sankarihautausmaalla; 4. Komppania

TAMMINEN, Mikko Johannes, s. 24.9.1925, asui Kiikka, naimaton, työmies, stm, katosi, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Kiikka, Äetsä; 1. Komppania

VAHTERA, Heikki Olavi, s. 16.4.1923 Pertteli, asui Uskelassa, naimisissa, ei lapsia, työmies, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, haudattu Saloon Uskelan kirkkohautausmaahan; 3. Komppania

VELHONOJA, Tauno Johannes, s. 5.5.1924 Kankaanpää, jossa myös asui, naimaton, maanviljelijänpoika, stm, katosi 7.8. Äyräpään sillanpääasemassa, julistettu virallisesti kuolleeksi, hautauskunta Kankaanpää; 2. Komppania

VESANEN, Martti/Matti, s. 11.11.1915 Parkano, asui Kihniössä, naimaton, pientilallisen poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Kihniössä; 3. Komppania

VIITA, Taito Rudolf, s. 15.12.1913 Viipuri, asui Kihniö, naimisissa, 2 lasta, työmies, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Kihniössä; 3. Komppania

VIITANEN, Vieno Valdemar, s. 24.8.1915 Ruovesi, missä myös asui, naimaton, maanviljelijän poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 3. Komppania

VIRTANEN, Toimi Ensio, s. 12.1.1921 Nastola, asui Lahdessa, naimaton, metallityöläine, stm, katosi 7.7. Äyräpään sillanpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi; 4. Komppania

VÄHÄRUKA, Paavo Johannes, s. 2.12.1922 Kauvatsa, missä myös asui, naimaton, maanviljelijä, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä, julistettu virallisesti kuolleeksi, hauta Kokemäki, Kauvatsa; 2. Komppania. - ; Sotavankina Neuvostoliitossa olleiden sotilaiden paluukuulusteluissa Hangossa 1944-1945 palaava vanki Paavo Berg kertoi, että tuntemansa sotamies Vähäruka kuoli kranaatista 7.7. yrittäessään pelastua uimalla [Äyräpään sillanpääasemasta].  Stm Berg oli Eurasta, hän palveli Er.P 25:n toisessa komppaniassa kuten Vähäruka, ja joutui sotavangiksi Äyräpäässä samana päivänä eli 7.7.

YLINOKARI Martti Tobias, s. 7.1.1911 Kiikoinen, missä myös asui, naimisissa, 2 lasta, työmies, kersantti, katosi 7.7. Vasikkasaari, Äyräpää, julistettu virallisesti kuolleeksi; 1. Komppania

*

7.7.1944 Äyräpään sillanpääasema: SOTAVANGIKSI 7.7.1944;

AALTO, Ahti, s. 17.8.1921 Kiikka, stm, 2.K, POW 7.7.; palasi 22.11.1944

AHRIKKALA, Lauri Olavi, s. 29.7.1925 Viljakkala, korpr., 2.K, POW 7.7.Äyräpää; palasi 22.11.1944

ANTILA, Eino Erik, s. 22.12.1910 Hämeenkyrö, missä myös asui, naimisissa, 1 lapsi, maanviljelijä, kersantti, sotavangiksi 7.7. Äyräpään Sillanpääasemassa; kuollut sotavankeudessa 10.12.1944 Brovetsin sotavankileiri, Novgorodin alue Neuvostoliitto, hauta Hämeenkyrössä; 2. Komppania.; Neuvostoliitossa sotavankeudessa olleiden suomalaisten sotilaiden palautuskuulusteluissa Hangossa kertoivat alla mainitut miehet vangitsemistilanteesta Äyräpäässä seuraavaa ym.:

Sotavankileiri № 270, Borovitšin kaupunki, Novgorodin alue;

Aalto Ahti kertoi: jäivät samalla kertaa vangiksi, noin 70 mottiin jäänyttä miestä;

Teiksala Urpo: rintaman murruttua 07.07.1944 Äyräpään sillanpäässä, joutuivat vangiksi, 6 nimeltä muistamaansa miestä sekä paljon muitakin, mutta ei muista nimiä;

Malkakorpi Aarne: Äyräpäässä sillanpääaseman taisteluissa joutuivat venäläisten saartamina samalla kertaa vangiksi;

Rasi Erkki: joutuivat samalla kertaa, 12 miestä sillanpääaseman murtuessa vangiksi [Rasi luettelee 12 miehen nimet ja mainitsee heidän lisäkseen 62:n miehen, joiden nimiä ei muista, joutuneen samalla kertaa vangiksi];

Vahlroos Niilo: joutuivat samalla kertaa vangiksi, 10 miestä, jäätyään ns. sillanpääasemassa mottiin;

Korhonen Yrjö: komppanian jouduttua saarroksiin joutui 15 miestä mm. kers. Antila, vangiksi samalla kertaa; Lehto Martti: kotoisin Ikaalisista, kuoli 22.12.1944 sairauden takia, toivoi tulevansa terveeksi ja pääsevänsä omaistensa luo. Asiasta tietää myös Laulajainen Erkki.

 

ASUMANIEMI, Esko Matias, s. 15.1.1915 Parkano, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

AUKIO, Kurt Erik, s. 20.5.1920 Helsinki, luutnantti, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

BERG, Toivo Kaino, s. 23.9.1922 Eura, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

HAAPOJA, Eino Aukusti, s. 9.12.1923 Kauhava, stm, 4.K., POW 7.7.Äyräpää; palasi 25.12.1944

HAKALA, Urho Olavi, s. 14.12.1925 Lavia, stm, 1.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

HAVANNE, Olavi Artturi, s. 29.7.1924, asui Keuruulla, naimaton, asemamies, stm, sotavanki 7.7. Äyräpää, kuollut sotavankeudessa 4.2.1945 Tsherepovetsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa; 4. Komppania.;

Reijo Nikkilän kokoamia arkistotietoja kohtalosta, Suomeen palanneiden sotavankitoverien paluukuulusteluissa antamia tietoja;

sotavankisairaala № 1825, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Holma Heikki: joutuivat samalla kertaa, 11 miestä, vangiksi osaston jouduttua puna-armeijalaisten piirittämäksi;

Peiponen Alvi: joutuivat samalla kertaa vangiksi, tukikohta joutui saarroksiin ja miehet antautuivat venäläisten vangiksi. Vangiksi joutui 74 miestä, joista 21 haavoittuneina;

Lyytikäinen Tauno: mottiin joutuneena tukikohdassa joutuivat samalla kertaa 07.07.1944 Äyräpäässä vangiksi, 7 miestä;

Keinänen Antti: oli leirillä [sotavankileiri №158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue] työssä ja lokakuusta lähtien sairaalassa. Kuoli tammikuussa 1945 keuhkotuberkuloosiin ja vatsatautiin. Kuoli aamuyöstä, muutama tunti ennen kuolemaa aikoi hän karata Suomeen kehoittaen siihen tovereitakin. Nukkui sitten aivan rauhallisesti kuolon uneen; NL:n radiossa 07.08.1944.

 

HOLMA, Heikki Oskari, s. 14.10.1916 Suodenniemi, kersantti, 4.K.,POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

JALONEN, Taisto Johannes, s. 28.10.1922 Kokemäki, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

JOKELA, Veijo Arvi, s. 21.4.1912 Jotuseno, korpraali, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

JÄRVINEN, Vilho, s. 20.9.1925 Hartola, stm, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

KALLIO, Mikko Johannes, s. 7.10.1925 Hämeenkyrö, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

KARRA, Kaarlo Antero, s. 3.10.1922 Kuru, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.1.1944

KASI, Pentti Olli, s. 28.2.1917 Helsinki, korpraali, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

KIRJONEN, Väinö Aleksandr, s. 17.2.1918 Parkano, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

KIVELÄ, Kalle Olavi, s. 30.7.1921 Huittinen, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

KORHONEN, Yrjö Adam, s. 13.3.1925 Rautalampi, korpraali, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

KOSKENMÄKI, Lauri Arvi, s. 8.2.1918 Parkano, alikersantti, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

KULMALA, Matti Mikael, s. 22.10.1922 Säämäjärvi, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

KURKI, Jouko Markus, s. 8.5.1922 Punkalaidun, stm, 2.K., POW 7..7 Äyräpää; palasi 22.11.1944

KUUHIMO, Väinö Felix, s. 21.2.1917 Parkano, stm, 3.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LAINE, Erkki Toivo, s. 4.7.1922 Huittinen, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LEHTINEN, Kaarlo Armas, s. 28.4.1924 Ruovesi, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LEHTISALO, Yrjö Sakari, s. 6.12.1923 Huittinen, stm, Er.P 25, POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

LEHTO, Martti Vilhelm, s. 14.6.1922 Kihniö, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 5.12.1944.

LEHTOMÄKI, Eero Matias, s. 20.9.1912 Viljakkala, alikersantti, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

LINDH, Essen Selim, s.23.4.1922 Tenhola, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LUOTI, Tauno Kaarlo Johannes, s. 10.6.1923 Keikyä, stm, 1.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

LYYTIKÄINEN, Tauno Viljo, s. 27.1.1912 Luumäki, korpraali, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

MALKAKORPI, Aarne/Aarni Alari, s. 24.5.1915 Kauvatsa, stm, 2.K, POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

MIKKOLA, Toivo Herman, s. 9.11.1924 Pohjaslahti, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

MÄNNISTÖ, Antti Armas, s. 22.11.1925 Kankaanpää, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

NURMINEN, Tauno Kaarlo, s. 28.1.1925 Muurame, stm, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

PEIPONEN, Alvi, s. 2.2.1922 Salmi, stm, 4.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

POHJONEN, Martti Einar/Enari, s. 7.7.1917 Virrat, stm, 9./Er.P 25, POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

RASI, Erkki Matias, s. 22.10.1921 Kuru, alikersantti, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

SAARIKKO, Erkki Emil, s. 18.12.1922 Pori, stm, 2.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.11.1944

SAINIO, Kalle Vilho, s. 26.11.1914 Yhdysvallat, stm, Er.P 25, POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

SALMINEN, Uuno Matias, s. 26.1.1913 Virrat, alikersantti, 1.K., POW 7.7. Äyräpää; palasi 22.1.1944

SALOMAA, Ahti Kalevi, s. 14.6.1925 Pälkäne, stm, EK., POW 7.7. Äyräpää; palasi 25.12.1944

SETÄLÄ, Oiva, s. 30.5.1916 Suodenniemi, missä myös asui, naimaton maatyömies, alikersantti, kadonnut 7.7. Äyräpää; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 18.12.1944 Tsherepovetsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa; 4. komppania.,

arkistotietoja ja palanneiden sotavankien kertomaa;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Holma Heikki: joutuivat samalla kertaa, 11 miestä, vangiksi osaston jouduttua puna-armeijalaisten piirittämäksi;

Peiponen Alvi: joutuivat samalla kertaa vangiksi, tukikohta joutui saarroksiin ja miehet antautuivat venäläisten vangiksi. Vangiksi joutui 74 miestä, joista 21 haavoittuneina;

Lyytikäinen Tauno: mottiin joutuneena tukikohdassa joutuivat samalla kertaa 07.07.1944 Äyräpäässä vangiksi, 7 miestä, kuoli vatsakoleraan.

 

TEIKSALA, Urpo Aulis, s. 18.7.1923 Vahviala, stm, Er.P 25; sotavanki 7.7. Äyräpä, palasi 25.12.1944

TOIVONEN, Onni Kustaa, s. 22.12.1912 Parkano, asui Karviassa, naimisissa, 2 lasta, työmies, stm, katosi 7.7. Äyräpään sillanpääasemassa; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 7.12.1944 Tsherepovetsin sotavankileirillä neuvostoliitossa, hauta Karviassa; 4. Komppania.,

arkistotietoja ja palanneiden sotavankien ilmoituksia;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Lusenius Arvo: joutuivat saarroksiin ja useiden muiden kanssa vangiksi;

Rajakoski Veikko: jäivät samalla kertaa motista vangiksi;

Laamanen Arvo: kuoli kurkkumätään Tšerepovetsin leirillä 01.12.1944.

 

VAHLROOS, Niilo Yrjö, s. 1.1.1922 Luvia, stm, 2.K.; sotavanki 7.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

VIRALA, Leo Kustaa, s. 27.6.1924 Parkano, stm, 2.K.; sotavanki 7.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

VIRTA, Jaakko Valtter/Valtteri, s. 5.2.1923 Mouhijärvi, stm, 2.K.; sotavanki 7.7. Äyräpää, palasi 22.11.1944

YLIHARJU, Heikki, s. 29.7.1925 Hongonjoki/Honkajoki, missä myös koti, naimaton, talollisen poika, stm, katosi 7.7. Äyräpäässä; sotavanki, kuollut sotavankeudessa Tsherepovetsin sotavankileirillä Neuvostoliitossa, hauta Honkajoella; 2. Komppania.,

arkistotietoja ja palanneen vangin ilmoitus;

sotavankileiri № 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue;

Palomäki Osmo: jäi 25.03.1945 suhteellisen hyväkuntoisena Tšerepovetsin kaupunkiin; SA-internet: kuolinaika 07.07.1944; UM 110, E 6, osoite- ja henkilötiedustelut Neuvostoliitosta: 23.10.1959 NL:n Punainen Risti ja Punainen puolikuu vastasi SPR:n 10.07.1958 tekemään tiedusteluun, ettei sillä ole tietoja Yliharjusta.

*

8.7.1944 Äyräpään sillanpääasema:  KAATUI 8.7.;

Ei ketään Er.P 25.n sotilasta.

*

9.7.1944 Äyräpää;

KÄNNINEN, Kaarlo Johannes, s. 1.3.1911, asui Leppävirta, naimisissa, ei lapsia, maanviljelijän poika, stm, kaatui 9.7. Vuosalmi/Äyräpää; Pataljoonan Esikunta

11.7.1944 Vuosalmi, Äyräpää;

AKONNIEMI, Martti Olavi, s. 16.12.1925 Ähtäri, missä myös asui, naimaton, maanviljelijä, stm, kaatui 11.7. Vuosalmi, Äyräpää; Krh.J/Er.P 25

HYYPIÖ, Reino Nestor Kalervo, s. 26.2.1923 Koivisto, asui Koiviston kauppalassa Vpl, naimaton, työmies, alikersantti, kaatui 11.7. Vuosalmi, Äyräpää, haudattu Lappeenrantan; 4. Komppania

*

Loput,

suurhyökkäyksen jälkeen menehtyneet Er.P 25:n sotilaat;

SÄRKIKANGAS, Aarne Ilmari, s. 2.4.1919, kotikunta Petsamossa, asui Kemissä, naimisissa, ei lapsia, hitsaaja, sotamies, haavoittui 12.10.1944 Kemissä, kuoli haavoihinsa 12.10.1944 3.Kenttäsairaalassa Kemissä, siunattu ja haudattu Kemiin; Esikuntakomppania.

TUOMELA, Eero Johannes, s. 6.10.1925 Koivisto, missä myös asui, naimaton, merimies, stm, kuollut 20.8.1944 Pamppusaari, Viipurin mlk, kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva, hauta Luumäki Kangas. [elokuun lopulla 1944 tuskin sotilaita oleskeli Pamppusaaressa..? olisiko päivämäärässä kuukausivirhe? vh]; 2.Komppania

VUORI, Niilo Alarik, s. 9.7.1914, kotikunta Särkisalo Vpl, asui Perniössä, naimaton, työmies, stm, kaatui 3.8. Vuokselassa, siunattu ja haudattu Särkisalossa: 4. Komppania.

*

Täydennys:

Ennen suurhyökkäystä sotavangeiksi joutuneet Er.P 25.n sotilaat;

KORPELA, Erkki Konrad, s. 30.6.1921 Tyrvää, missä myös asui, naimaton, sekatyömies, stm, katosi 18.6.1944 Kiviniemi, Sakkola; sotavanki, kuollut sotavankeudessa 12.7.1944 Neuvostoliitossa, hauta Vammala Sammaljoki; 2. Komppania.;

arkistotietoja ja vankitoverien paluukuulusteluissa kertomaa;

sotavankisairaala № 2222, Leningrad;

Piirainen Aarne: joutuivat samalla kertaa vangiksi;

Auru Matti: puukotettu vangitsemistilanteessa;

Ranto Aaro: Korpela kertoi, että pidätetyksi joutumisensa jälkeen ollessaan nousemassa vankeja kuljettavaan autoon oli eräs upseeri iskenyt häntä puukolla istumalihakseen. Oltuaan sairaalassa vain noin 5 päivää potilaana joutui kantamaan vettyneitä pöllejä ja tuli 3 päivän kuluttua melkein liikuntakyvyttömäksi joutuen vuoteeseen. Vähän yli viikon sairastettuuan kuoli leikkauspöydälle; Pohjola Antti: haavan mentyä umpeen joutui töihin, jolloin haava ärtyi uudelleen, sai kuumeen ja kuoli nukutuksessa heinäkuussa 1944;

Selinheimo Sakari + Penttilä Erkki: kuoli kesäkuussa 1944 sotavankisairaala № 2222:ssa;

Keinänen Ahti: olivat samanaikaisesti Leningradin sotavankisairaalassa. Kuoli heinäkuussa 1944 leikkaukseen.

*

Erillinen Pataljoona 25:n tappiot Äyräpään sillanpääaseman taisteluissa 5. -7. 7.1944 olivat pataljoonan vajavaisten paperien mukaan:

Kaatuneita 22

Haavoittuneita 227

Kadonneita 139

Karkureita 8

Menetykset 396 miestä

Kadonneista osa hukkui Vuokseen, osa jauhautui jäljettömiin heitin- ja tykistötulessa, osa jäi lamaantuneena tai haavoittuneena vihollisen käsiin ja todennäköisesti surmattiin.  Raskas kalusto jäi pääosin tuhoutuneena Vuoksen etelärannalle.  Vihollinen menetti useita satoja miehiä.

Lähde: Veikko Huuska: III/JR 57:n historiikki, 2001

*

Sota-arkiston sodissa menehtyneiden hakemiston sekä sotavankitutkijoiden Teuvo Alava-Dmitri Frolov-Reijo Nikkilä Rukiver-matrikkelin (2002) mukaan

Er.P 25:n menetykset Äyräpäässä kolmen päivän aikana eli 5.7.-7.7. olivat:

5.7.1944: sotavangiksi 6, joista 3 kuoli ja 3 palasi aikanaan Suomeen

5.7.1944: kaatui tai kuoli haavoihin: 9

5.7.1944: katosi 15

*

6.7.1944: sotavangiksi 47, joista 7 kuoli ja 40 palasi aikanaan Suomeen

6.7.1944: kaatui tai kuoli haavoihinsa: 1

6.7.1944: katosi 25

*

7.7.1944: sotavangiksi 48, joista 5 kuoli ja 43 palasi aikaan Suomeen

7.7.1944: kaatui tai kuoli haavoihinsa: 3

7.7.1944: katosi 20

 

YHTEENSÄ:

Sotavangiksi 101, joista 15 kuoli ja 86 palasi aikaan Suomeen

Kaatui tai kuoli haavoihinsa: 13

Katosi: 60

Yllä mainitut menetykset yhteensä 174

 

Päivittäiset menetykset:

5.7.1944: 30 miestä

6.7.1944: 73 miestä

7.7.1944: 71 miestä

Yllä mainitut menetykset yhteensä 174

 

LISÄKSI tulee huomioida haavoittuneet ja sairastuneet.  Heidän määränsä jää jossain määrin arvion varaiseksi tai sitten on tyydyttävä edellä Huuskan käyttämään lukemaan 227.

 

Näin ollen tilastollinen summaus olisi:

Sotavangeiksi 101

Kaatuneita 13

Kadonneita 60

Haavoittuneita 227

 

Pataljoonan menetykset tilanteessa 401 miestä

Pataljoonan rivivahvuus heinäkuun alussa lienee ollut kutakuinkin 1000 miestä (Suurhyökkäyksen tuossa vaiheessa jalkaväkipataljoonan yleinen rivivahvuus oli noin 800 miestä, vh).

*

Erillinen Pataljoona 25:n tappiot ja henkilömenetykset Äyräpään sillanpääaseman taisteluissa .7.-7.7.1944 ovat erikoiset ja poikkeukselliset.

Mutta niin olivat pataljoonan lähtökohdatkin.  Pataljoonan komentaa oli määrätty tehtäväänsä muutamaa päivää aikaisemmin, eikä hän ollut ehtinyt tavata ja kouluttaa joukkoaan, eikä edes kaikkia komppanioiden johtavia upseereita.  Toisaalta heikon sotilaskoulutuksen ja lähes olemattoman taistelukokemuksen omaavan pataljoonan heittäminen sillanpääasemaan oli ilmeisesti enemmän taktinen kuin viisas teko.  Olosuhteet joen takana olivat lohduttomat.  Heikko pataljoona joutui ylivoimaiseen paikkaan, jossa se saattoi vain epäonnistua.

Aake Jermo korostaa teoksessaan Teräsmyskyssä loppuun asti, että Er.P 25 oli ”joulupukkipataljoona” eli koostettu ”vanhoista parroista”, vanhimpien ikäluokkien miehistä ja nostomiehistä.  Tämä väite on virheellinen.  Miesten joukossa oli runsaasti vuosien 1912-1918 välillä syntyneitä, ja jonkin verran jopa1908 syntyneitä sotilaita, mutta joukossa oli suhteellisen paljon nuorempiakin ikäluokkia, ja huomattavan runsaasti vuosina 1919-1925 syntyneitä, eli 18-25 –vuotiaita miehiä.

*

Äyräpää 1944, Er.P 25 ja sen pataljoonankomentaja – sekä muita kuvia taistelualueelta. SA-kuvat;

 

Äyräpään kirkon rauniot. Äyräpää 1941.09.05

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d5256a2146643cddf89814b50618&archive=&zoom=YES


Äyräpää, Vuoksen rannalta kirkolle ja maantielle. Äyräpää 1941.09.17

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d6296222456430415cc368108be0&archive=&zoom=YES


Etulinjan näkymiä Äyräpään sillanpääaseman länsipuolelta (Linnanniemestä viholliseen päin).
Äyräpää, Linnanniemi 1944.08.28

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246520401ea37946fa3fd85211&archive=&zoom=YES

Vääpeli Harry Larva (tunnettu juoksijamme) huoltaa ""morsiantaan"" etulinjan maastossa Vuoksen rannalla Linnanniemessä. Äyräpää, Linnanniemi 1944.08.28

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d224652043161d6a0470501abd8d&archive=&zoom=YES

*

Saarien väliset vesistöt ylitetään pitkin pikasiltoja. Äyräpään sillanpääaseman länsipuolella Vitsaaressa.
Äyräpää, Vitsaari 1944.08.28

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22465204211bebaaaf7a1015273&archive=&zoom=YES

Äyräpään tien risteys.Ventelä 1944.09.17

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222632540123db2bd66cc5adec2&archive=&zoom=YES

Äyräpään kirkon raunioilla. Äyräpää 1942.06.09

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2256620401ec1e7c2562de0c288&archive=&zoom=YES

Vuoksen ranta Äyräpäässä. Äyräpää 1941.08.24

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222662b47112e83cd4684ac89c5&archive=&zoom=YES

Äyräpää, vuosien 1939-40 sodan jälkiä.  Äyräpää 1941.08.24

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222662b4710a6eef72f1db62446&archive=&zoom=YES

Äyräpään kirkko.  Äyräpää 1941.08.24

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222662b471f85cedc3d4a98c4d7&archive=&zoom=YES

*

I/JR 57:n vs. komentaja, majuri J.Kuusinen, joka Äyräpään sillanpäätaistelussa toimi Er.P 25:n komentajana. Kuva otettu I/JR 57:n komentopaikan, Vuokselan Helena Virkin talon parvekkeella.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a2446151e6a9b80a27abe3e&archive=&zoom=YES

Vänrikki Söderström piirtää Äyräpään kirkkoa. Äyräpää 1941.09.05

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d52460254c640f8fcde226d500d4&archive=&zoom=YES

*

luutnantti  Jouko Norén, urheilumies

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7da2960204164103bd940ee0e137e&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d521642436554137d98dd9537013&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d52063243655c050b28d8694cbac&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d0266a2440643fdd35c3127c7b71&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d0266a244264ba06c5b049eb96ce&archive=&zoom=YES

*

Majuri Hänninen, II/JR 57:n komentaja, Vuosalmen sillanpään itäisen lohkon komentaja, komentokorsunsa edustalla ruudussa 478x6734. Majuri Hännisestä tehty Mannerheim-ristin ehdotus.
Vuoksen Petäjäniemen kylä 1944.09.05

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a274d151c82c3b3464cea12&archive=&zoom=YES

Majuri Hänninen, II/JR 57:n komentaja, Vuosalmen sillanpään itäisen lohkon komentaja, komentokorsunsa edustalla ruudussa 478x6734. Majuri Hännisestä tehty Mannerheim-ristin ehdotus.
Vuoksen Petäjäniemen kylä 1944.09.05

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a274d146a9a36e3ce4bb76a&archive=&zoom=YES

*

Jäähyväiset Äyräpäälle elokuu 1944

9:/JR 57:n lohkolta. Aselepo on nostanut etulinjan elämän taisteluhaudasta maan päälle. Korvike kiehuu tulihtalla ja kessupiippu maistuu.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a2445127786d7187482fbea&archive=&zoom=YES

Tuli veljeiltyä hieman ryssän kanssa 5.9.1944 ja vaihdettiin ryssän mahorkkaa, jota sopii suomalaisenkin jermun poltella. (9/JR 57).
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a24451ef12149b023facadf&archive=&zoom=YES

""Koira""-tukikohta: Pokanpelaajat täydessä touhussaan. Aselevon jälkeen pokka oli parasta hermolepoa, sanokootpa papit ja valistus siitä muulloin mitä tahansa moittivaa.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a244415e57c15875cd60e1e&archive=&zoom=YES

Karhu-tukikohdan leveän rauhallinen satakuntalainen puolustajatyyppi.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a244710f24ebf7397a457fc&archive=&zoom=YES

""Karhu""-tukikohdasta (10./JR 57), jota vihollisen tykistö erikoisesti vainosi.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a24441ee3916707c4b25970&archive=&zoom=YES

""Karhu""-tukikohdasta (10./JR 57), jota vihollisen tykistö erikoisesti vainosi. Kuvassa asemiemme eteen heinäkuun hyökkäyksessä jäänyt viholliskaatunut, jota meikäläiset ehdottivat venäläisille haudattavaksi, mutta he vain huiskuttivat kättään ja sanoivat: ""nitshevoo"".
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a244410d8dc256701a86804&archive=&zoom=YES

Korpraali E.Gritshkevitsh (5.Ttus.K) koettaa selittää Makkaran venäläisille, että suomalaiset haluaisivat hakea sen takaa kuusi viikkoa sitten kaatuneen kersantti Lindin ruumiin. Ryssä vastasi keskusteluun, mutta ei tietänyt ruumiista mitään.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a244315bb38595ef7274a23&archive=&zoom=YES


9./JR 7:n tukikohta 6:sta: konekiväärijoukkueen johtaja, ylikersantti K.Iivonen, joka oli haavoittuneena tuomittu kuolemaan, vaikea päähaavoittuma, mutta terveenäpä vain vetelee jo kessusätkää.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a2442179a077a8741fd02ef&archive=&zoom=YES


11./JR 7:n tukikohta 4:stä. Ruokailupuuhissa, vasemmalla tukikohdan päällikkö luutnantti Juurtola.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a244214dbfc18503cfe1e92&archive=&zoom=YES


III/JR 7:n komentaja, majuri Olanterä (toinen oikealla) lähimpine miehineen Vuosalmen sillanpään komentopaikalla.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236624461f65e09f3f87adb920&archive=&zoom=YES


Kivistä ja vetistä taisteluhautaa 8/JR 7:n lohkolta.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236624431589d170b89998efa5&archive=&zoom=YES

 

Etulinjan miehet varustautuvat lähtemään asemistaan vetäytymismarssille (III/JR 7).
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d223662441116ad5b776a60e4cd9&archive=&zoom=YES


III/JR 7:n sauna, joka on peräisin talvisodan ajoilta, oli välirauhan tultua ahkerassa käytössä.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236624401395f5ab96a59980fd&archive=&zoom=YES


III/JR 7:n sauna, joka on peräisin talvisodan ajoilta, oli välirauhan tultua ahkerassa käytössä.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236624401283b0af2fc36480ff&archive=&zoom=YES


Kapteeni Lanamäki, JR 7:n tykistökomentaja, maastossa. Mies julistettiin jo talvisodassa kaatuneeksi, mutta elääpähän vain.  Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366244314c25b5e3bd71a9ca9&archive=&zoom=YES


Kapteeni Lanamäki putosi vetiseen monttuun ja kuivattelee nyt itseään.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366244310dd9ecfba7b7ddd3f&archive=&zoom=YES


III/JR 49 marssii jo maantiellä Taljalan-Vuoksenrannan välillä.
Vuoksenrannan sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366244d10f78ecd8617dbd3b3&archive=&zoom=YES


III/JR 49 marssilla Vuoksenrannan Taljalan maantiellä. Taustalla näkyy entinen Taljalan kylä.
Vuoksenrannan sillanpää 1944.09.15

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366254517209568a7f306d5d6&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366244d1e904f60dfcb61e353&archive=&zoom=YES

Irtaantumisvaiheesta: JR 7:n jälkijoukot ovat jo jättäneet taaksensa Vuosalmen sillanpään asemat, ja 3/JR 7:n I joukkue, johtajana luutnantti Halonen on miehittänyt ensimmäiset vetäytymisasemat purolinjalla Kaskiselän Antrean tienhaarasta 1 km etelään. (klo 10.30).
Kaskiselkä 1944.09.20

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22366254713ab7d10b6e14874d7&archive=&zoom=YES

Hirsivarustusta. ``Kiinan Muuri´´, suolle rakennettu maanpäällinen taisteluvarustus 15.D:n ja 2 D:n saumassa.
Vuosalmen sillanpää 1944.09.07

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226a2443115c3c07f6bac77d57&archive=&zoom=YES

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Tapio Vehmaskoski

Onpas paljon tietoa blogissa. Kiitokset vaivannäöstä kirjoittajalle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos. Melkein kaikista divisoonista ja rykmenteistä on kirjoitettu vaihtelevantasoisia historioita, historiikkeja ja matrikkeleita, tai niiden yhdistelmiä. Ns. "sankarirykmenteistä" - sellaisista kuin JR7 tekstiä ja tallenteita on mittavasti, mutta kukapa nyt mitään kirjoittaisi sellaisista "luuseripataljoonista", kuten juuri tämä Er.P 25, joka - huomattakoon - taisteli juuri tuon "Suomen parhaan" rykmentin, JR 7:n, rinnalla ja sen vaihtopataljoonana. Menestys ei ollut samaa tasoa kuin Ehrnroothin rykmentin pataljoonien, mutta eivät sitä olleet lähtökohdat, eivätkä olosuhteetkaan. Mutta ei tämä Er.P 25 mikään hanttipataljoonakaan ollut. En halua mitenkään todistella sitä, vaan kun katson ihan montun tasolta mitä se homma oli, niin tähän päätelmään tulen.

Se mitä ehkä olisin kaivannut, on että kenraali Ehrnrooth, tuo suuri sotasankari, jollain tavoin olisi huomioinut ja lausunut jonkin "lempeän isällisen" sanan tuon hurjaan jamaan joutuneen pataljoonan ja sen kovia kokeneen miehistön puolesta. Mutta ei. Ei, kun ei.

Tellervo Krogeruksen kirjoittama, äskettäin ilmestynyt Matti Kuusen elämäkerta on aika kylmäävää luettavaa; JR 7:n komentaja määräsi rykmentin valistusupseerin lähes yksinomaan kirjoittamaan seikkaperäistä sotapäiväkirjaa ja taistelukertomuksia hänen sotasaavutuksistaan, jotta jälkimaailma tietäsi millainen sankari hän oli. Tulevan akateemikon kynänjälki osaltaan sitten siivittikin Ehrnroothin tietä Suomen sankariksi. Mutta Kuusi ei pelännyt esittää myöskään vastahankaisia ja kriittisiä näkemyksiä tästä sankarimyytin synnystä. Se taas näkyy siinä, että pitkälti kenraalin kanssa yhteistyössä tehty elämäkerta likipitäen vaikenee, deletoi, Matti Kuusen eversti Ehrnroothin elämänpiiristä. Eihän sinne myytinrakennukseen minkään vieraan pataljoonan tai porukan toiminta ja vielä kärsimyshistoria sopineet, niinpä niitä ei ollut.

Muutenkin näen Er.P 25:n dismissaavan ja halveeraavan jälkimaineen paljolti JR/seiskalaisen itseglorifioinnin olennaisena piirteenä. Er.P 25:n tappiot, siis kaatuneet, kadonneina kuolleet ja sotavankeuteen joutuneet/antautuneet ovat määrältään hirmuiset.

Mutta niitä ei ole ennen kukaan vaivautunut listaamaan ja summaamaan.

Olkoon tämä kolmiosainen pataljoonahistoriikki - ei jälkikuurausta karkuripataljoonaksi leimatun joukko-osaston "maineen palautus", vaan aivan arkinen tosiasioiden julkituonti.

Haavoittuneet mukaan lukien Er.P 25:n tappiot Äyräpään sillanpääasemass 5.7.-7.7.1944 olivat 401 miestä. Tuhannen miehen pataljoonalle ne merkitsevät 40 %:n reaalisia tappioita. Hirmuista.

Patljoonahistoriikin III-osa tulee pian.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

2. divisjoona ja JR 7 saivat luvan vetäytyä Äyräpään sillanpäästä jo aiemmin, mutta armeijakunnan komentaja Siilasvuo perui vetäytymisluvan ja vaati ehdottomasti sillanpäätä pidettäväksi viimeiseen asti.

Varmaankin Mikkelistä oli käsketty, että vihollista ei saa päästä läpi Vuosalmella missään olosuhteissa. Äyräpään harjuahan pidettiin halussa viivyttäen puna-armeijan Vuoksen ylitystä rakentaen samalla kiihkeästi puolustusasemia Vuosalmelle länteen johtavien teiden suunnassa.

Jos vihollinen olisi päässyt läpi Vuosalmella, Suomen kohtalo olisi sinetöity ja venäläiset joukot olisivat olleet Helsingissä jo ennen elokuuta.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Veikko, onko tämä Er.P 25 mahdollisesti sama pataljoona, joka Talvisoassa taisteli Sallan rintamalla?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jaakko, ei ollut. Tämä jatkosodan Er.P 25 muodostettiin vanhennetusta III/Jr 36:sta, ja toimenpiteenä tämä liittyi laajempaan kenttäarmeijan uudelleenjärjestelyyn, jossa 3-rykmenttiset divisioonat ketteröitettiin 2-rykmenttisiksi + yhden erillisen pataljoonan omaaviksi. Tämä tapahtui hieman porrastetusti eri divisioonissa, mutta tuossa maalis-huhtikuulla 1944.

Uudet erilliset pataljonat saivat numeronsa divisioonan mukaan = divisioonan numero + 10. Eli 15.D:n erillisen pataljoonan numeroksi tuli Er.P 25. - Yleensähän pyrittiin nimeämään joukko-osastot siten, ettei sekaannuksia aiemmin toimineisiin joukko-osastoihin tulisi: nyt tuosta systeemistä joudutiin vähän lipsumaan.

Mutta siis eri pataljoona, eri miehet.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kirkonmäelle suoritetusta tykistöiskustakin on aikalaiskertomus Vasikkasaaresta tilannetta seuranneelta tulenjohtajalta, joka vain 400 mertin päästä totesi suomalaisten antautumisen ja näiden välittömän siirron selustan suuntaan. Tämä samainen ( nimeä en nyt muista ) pyysi tulikomennon kirkonmäelle, koska alueella oli nyt epätavallisen lihava maali joka oli valmistautumassa Vuoksen ylitykseen " lennosta ". Kirkonmäen vastapuolella ei tuolloin suomalaisilla ollut juurikaan joukkoja puolustusryhmityksessä, joten mikäli vihollisen ylitys olisi onnistunut, tilanne olisi suomalaisten kannalta muodostunut varsin tukalaksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toki Er.P. 25 kontrasti raskaissa taisteluissa jo aiemmin Siiranmäessä kouliintuneisiin Tyrjan jermuihin oli suuri, komentaja varmaankin läksytti näitä aivan hyvin perustein. Vihollisen hyökätessä Äyräpään puolustusasemiin suuri osa Er.P. 25 sotilaista perääntyivät Vuoksen rannalle ilman irtaantumiskäskyä.

On myös varsin helppoa ymmärtää tapahtunutta, sillä tuolloin suuri osa pataljoonasta oli uimataidottomia ja tuskin enää yhtään venettä oli ehjänä turvaamassa Äyräpään viivyttäjien mahdollista vetääntymistä. Miehiaä pelotti varmasti aivan suunnattomasti jatkuvassa teräsmyrskyssä vihollisen painostaessa valtavalla ylivoimalla ( 2-3 puna-armeijan divisjoonaa ) ilman pienintäkään mahdollisuutta lepoon tai ruokaan.

Eräs rykmentin pataljoonan komentaja ( Mannerheim ritinritari )rohkaisi miehiään taisteluun sanoin: Älkää pojat pelätkö, sillä siellä voi mennä vain henki, ja sehän on lopulta vain p:n pieni pihaisu. Tämäkin komentaja haavottui pahoin 5.7., seuraaja kaatuui liki välittömästi ja tämänkin seuraaja otti osansa näistä taisteluista.

Helpolla ei päässyt kukaan Äyräpäässä ja Vuosalmella kesällä 1944 - ei myöskään setäni, joka oli paikalla ja kuoli myöhemmin sydänkohtaukseen vain 38 vuotiaana taistelujen jo tauottua kolmen pienen lapsen jäädessä tämän lesken kasvattamiksi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos, Lauri, hieno täydennys. Lämmin muistaminen isällesi.

Tämän linkin (Agricola-sivusto) takana olevat kommentit ja arviot Äyräpään viime hetkistä kannattaa lukea monipuolisen kuvan saamiseksi.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=...

Siellä siteerataan JR 7:n tiedotusupseerin, luutnantti Matti Kuusen teosta Tyrjän rykmentti (joka siis on JR 7):

"everstiluutnanttimme ,josta oli 6.7. tullut täysi eversti, johti viimeistä taistoamme pervitiinin ja unilääkkeiden vuoroviljelyn varassa.Kun tilanne vaati ,Niilo Usvasalo,Kalle Niemistö,joskus minäkin ravistelimme hänet hereille.

Tuskallisesti tajuihinsa palaavan esimiehen vihanpurkaukset eivät meidän
suunnassamme johtaneet sanankäyttöä pahempaan.Mutta kun tykistön yhteysmies viestitti , että Äyräpään kirkonmäellä heilutettiin valkoista lippua,miltei tajuton everstimme tajuttuaan tilasi sikäläisiin asemiimme patteriston iskun.

Myöhemmin selvisi ,että osa kirkonmäen puolustajista oli vielä siinä vaiheessa jatkamassa taistelua."

Tähän kommentoidaan mm. näin:

"JR 7:n tulenjohtokomentaja majuri Olavi Arimo on selvittänyt asian yksityiskohtaisesti. Äyräpään harjulla ei ollut puolustusta enää, vaan viimeisten todettiin antautuneen."

Tähän jatkan sen verran,että me ketkä katsoimme uusintana toissa sunnuntaina TV-1:ssä esityn Vuosalmen-Äyräpään suurtaisteluista 1944 kertovan dokumentin, saimme nähdä majuri Olavi Arimon itse kertovan
kokemuksistaan siellä. - Tosin aivan faktuaalisesti on tietenkin niin, että satojen metrien päästä tähystävä tulenjohtokomentaja apulaisineen ei tietenkään voi nähdä kaikkea.

Toisaalta näitä "viimeisiä näkymiä" ovat kertoneet monet muutkin: mm. JR 7:n tykkikomppanian päällikkö joka operoi Vasikkasaaressa. Tosiasia lienee että autenttisin tilannekuva voidaan saada vain miehiltä jotka itse ovat olleet Äyräpään kirkonseudulla noina iltapäivän hetkinä 7.7.1944. Ja heissäkin aika moni olettaa tai uskoo olleensa "se viimeinen porukka", vaikka vielä saattoi jostain tulen alta vetäytyä myöhempiä porukoita.

Ilmo Kekkonen, joka kommenttipuheenvuorossa esittää näkemyksensä jatkaa:

"Arimolla oli tällöin yhteys omaan patteristoonsa, joka oli valmis ampumaan. Hän oli yhteydessä divisioonan tykistökomentajaan ja keskusteli myös siellä käymässä olleen Päämajan edustajan everstiluutnantti Haahden kanssa Molemmat olivat sitä mieltä, että ampua voi. Lopuksi hän kysyi myös Ehrnroothilta. Tämähän oli vastuussa rintamasta. Vasta tämän jälkeen Arimo ammutti patteristollaan yhden peitteen eli suurtaistelussa melko vaatimattomasti. Sotavankien kertoman mukaan heidät juoksutettiin pois tulen alta eikä heille tullut tappioita. Myöhemmin sitten harjulle ammuttiin kaikella saatavilla olleella tykistövoimalla. Nämä kaksi asiaa on usein sotkettu toisiiinsa.
Tapahtuman merkitystä on tavattomasti liioiteltu, koska vastuussa oli myöhemmin koko kansan "kenraali Stooliksi" kehittynyt Ehrnrooth. Oman tulen alle joutuminen ei ollut mitenkään poikkeuksellista viime sodissa eikä myöhemmissäkään. Esimerkiksi venäläiset koulutettiin suorastaan syöksymään vihollisasemaan viimeisten kranaattien mukana."

Ja edelleen:

"Toinen kohuttu juttu on pervitiini. Sitä pidettiin kuitenkin tuolloin lähinnä piristeenä ja käytettiin melko surutta- AE oli haavoituttuaan -41 kieltäytynyt morfiinista kipujen lievittämiseki eli hänellä ei ollut huumeongelmaa, eikä pervitiinin käyttöä siis tuolloin sellaiseksi tajuttu.
Ehrnroothilla ei ollut sijaista, joka olisi häntä lepuuttanut. Rykmentin esikuntapäällikölle hän ei halunnut antaa vastuuta. Tämä oli leppoisa majuri, jolla AE ei katsonut olevan kykyä johtaa suurtaistelua."

Omana käsityksenäni tuohon pervitiiniin sanoisin, että autenttisin koskaan saatava todistajalausunto tulee kyllä luutnantti Kuuselta, jonka eversti E. määräsi seuraamaan itseään kuin hai laivaa, ja Kuusi seurasi. Eli jos upseerimiehen ja tulevan akateemikon sanaan emme usko, niin sitten voimme asettaa kyseenalaiseksi monta muutakin seikkaa. Tarvitsee vain katsoa almanakkaa suurhyökkäyksen alkamisesta Kuuterselän ja Siiranmäen kautta Äyräpäähän ja sen suurtaisteluun, kun pystymme ymmärtämään, että vastuuntuntoinen ja koko ajan "edestä johtanut" Ehrnrooth ei yksinkertaisesti nukkunut "koko aikana" - tai siis otti joskus jonain hetkenä lyhyitä napseja, torkahduksia, ja niin ankaran työn, kovan paineen, vetäytymisen suunnittelun ja toteutuksen, torjunnan suunnittelun ja toteutuksen, taistelujen johtamisen, miesten ja upseerien motivoinnin ja rohkaisun vaatima energiapanos alkoi lopulta vaikuttaa tunnolliseen ja ankaraan mieheen. Tullaan siihen, mistä Kuusi kertoo: piti nukuttaa, nukuttaa edes 2 tunniksi, ettei homma ihan täysin romahda, siis mies ja voimat ja tajunta, ja sitten herättää.. Se ei yksinkertaisesti käynyt ilman kemikaleja. Tässä nähdään keskitetyn johdon voima ja heikkous, onneksi voima voitti..

Edelleen keskustelussa esitetään tämä kysymys:

"Olisikohan Aatu ammuttanut JR 7:n miehiäkin?

Olisikohan Aatu ammuttanut JR 7:n miehiä samalla tavalla omalla tykistöllään kuin ammutti Er.P 25:n antautuneita miehiä? Lähtihän nämä hänelle alistetut joukot Äyräpään sillanpäästä omin lupinensa peräti kolmeen kertaan. Jossain kirjassa (Aake Jermo) kerrotaan suoraan "kuinka oli suorastaan onni, että vieras pataljoona sai Äyräpään sillanpään menettämisen häpeän niskoilleen".

Muuttiko AE alkuperäistä käskyään jälkikäteen? Se alkuperäinen lienee kuulunut, ettei Äyräpään sillanpäästä tulla pois kuin kuolleena tai hänen käskystään, jollaista ei kuulemma tule. Aatu oli unohtanut tyystin haavoittuneet, joita tulikin todella paljon, varmaankin suurin osa tappioista. Maininta haavoittuneista lisättiin käskyyn kuulemma myöhemmin, kauneussyistä, olihan "kaunis-Adolf" kyseessä."

Vastaus on: Ei. Ei olisi ampunut "oman",Tyrjän rykmentin, miehiä. Näin uskon. Vierasta, alistettua porukkaa on helpompi käsitellä kovalla kädellä, ei vihlaise läheskään niin kovaa kuin oma, ja etenkään kun koko pataljoona leimataan lurjuskokoelmaksi, ja yms. Niin kuin nyt on tehty. Tämä psykologinen tausta on hyvä huomata arvioitaessa kyseisen pataljoonan saamia käskyjä ja siitä jälkikäteen kirjoitettuja juttuja.

Tässä vielä jatkolinkkejä jotka yo. kommenttairosastossakin esitetään:

http://www.tiede.fi/keskustelu/22947/ketju/jatkoso...

Nämä kaikki kannattaa lukea:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=...
*

Tässä pieni koonnos vielä;

Suomi24;
http://keskustelu.suomi24.fi/t/8404470/miksi-vuosa...
Oliko ne ErP25 uimamiehiä?

NMehän piti kuskata syöksyveneillä useaan kertaan Vuoksen yli ja aina palasivat uimalla yli. Lopulta Pervitiin-Aatu laitatti KK:t asemiin ja käski ampua uimareita jos vielä yrittävät. Loput antautuvat rippeet koetettiin ammuttaa tykistöllä sinne Äyräpään kirkon harjulle. Olikohan kyseessä Aatun kosto uimareille? JR7:n miehet oli jo aiemmin vaihdettu sieltä pois.

Tämä oli siis se oikeampi syy: Er.P 25. karkaili ja antautui lopulta Äyräpään kirkonmäellä. Suurin osa porukasta oli tästä yksiköstä ja Aatu oli aika kypsä tuon porukan seilaamiseen Vuoksen yli edestakaisin!

"Ehrnroothin onnistui kuitenkin taivuttaa Martola pitämään toistaiseksi sillanpään, jonne sijoitettiin levännyt Er.P. 25. Saman päivän iltana jatkunut venäläisten suurhyökkäys sai Er.P. 25:n irtautumaan asemistaan täysin hallitsemattomasti. Asemissa olleet JR 7:n ja JR 49:n osat joutuivat vaikeaan asemaan ja osin saarroksiin. Osa joukoista tuhoutui, osa pääsi murtautumaan venäläisten linjojen läpi naapuriensa luo ja osa pakeni vastarannalle. Sillanpään keskiosa oli joutunut venäläisten haltuun.

Heinäkuun 6. päivän aamulla käynnistyi tykistön ja syöksypommittajien tukema suomalaisen pataljoonan vastahyökkäys, joka ei kuitenkaan saavuttanut menestystä. Pataljoonan hyökkäys toistettiin illalla, edelleen ilman menestystä.

Heinäkuun 7. päivän aamulla pataljoona hyökkäsi jälleen tykistövalmistelun ja syöksypommittajien tukemana ja pääsi aluksi eteenpäin, mutta törmäsi sen jälkeen venäläisten vastahyökkäykseen. Aamupäivön aikana pataljoona oli kuitenkin taas lähtöasemissaan. Vuoksen yli kuljetettiin lisäjoukkoja ja hyökkäys uusittiin jälleen klo 16. Alkumenestyksen jälkeen oli hyökkääjien kuitenkin palattava lähtöasemiinsa. Iltapäivällä oli sillanpään eteläosan puolustus romahtanut, kun Er.P. 25:n kiinniotetuista miehistä muodostettu osasto jätti jälleen asemansa venäläisten tykistötulessa."

Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2: 1939-1945, Vuosalmen taistelut, sivulla 439:

"Noin 30 miestä viivytti vielä kirkon raunioissa. Heidät venäläiset ottivat sotavangeiksi. Tässä vaiheessa sillanpäähän ammuttiin patteriston peite. Sen tarkoituksena oli vihollisen hidastaminen ja ajan voittaminen omille Vuoksea ylittäville miehille. Valitettavasti tulen alle jäi myös omia miehiä kirkon raunioiden luona."

Ari Rautala: "Sotiemme taistelupaikoilla", Gummerus 2004, kerrotaan sivulla 124 Äyräpään kirkonmäen tapahtumista heinäkuun 7. iltapäivänä mm. näin:

"Iltapäivällä oli kirkonmäellä enää hajanaista vastarintaa, joka päättyi siellä olevien noin 30 puolustajan antautumiseen. Kaikkiaan venäläiset saivat vajaat sata vankia. Vangit ryöstettiin, haavoittuneita ammuttiin hengiltä tai alastomia suomalaisia ajettiin Vuokseen, jonne heidät ammuttiin. Useimmat kuitenkin säilyttivät henkensä ja joutuivat sotavankeuteen.

Everstiluutnantti Ehrnrootin ollessa etukomentopaikallaan seuraamassa sillanpään viimeisiä taisteluja hän näki kirkonmäen viimeiset tapahtumat. Hänen tulenjohtopäällikkönsä kysyi: -Mitä me nyt teemme? Tuolloin Ehrnroot oli miettinyt hetken: Siellä on vielä omiakin, osa vankeina, osa haavoittuneina ja osa uimataidottomina. Mutta siellä on myös vihollisisa, jotka tulittavat kiivaasti virran yli pyrkiviä ja jotka valmistautuvat Vuoksen ylitykseen. Se painoikin eniten vaakakupissa ja hän olikin vastannut: -Vedä sinne koko voimallasi!

http://keskustelu.suomi24.fi/t/8404470/miksi-vuosa...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Er.P 25:n poistuman, eli kaatuneet+kadonneet+sotavankeuteen joutuneet, ikäjakautuma:

Laskin tukkimiehen kirjanpidolla Äyräpään sillanpääasemaan kesken taistelutoimien vaihtopataljoonaksi määrätyn Er.P 25:n rivistä poistuneiden miesten jakautuma, se on tällainen:

Er.P 25:n menetykset tulen alla 5.7.-7.7.1944 Äyräpään sillanpäässä:

KAATUNEET: 16 miestä,
heidän syntymävuotensa vaihtelevat 1911-1925. Eniten kaatui vuonna 1923 syntyneitä (4 miestä). Kaatuneiden mediaani-syntymävuosi 1919, eli heinäkuussa 1944 noin puolet heistä oli juuri täyttänyt 25, ja loput olivat 24 vuotiaita.

KADONNEET: 63 miestä,
heidän syntymävuotensa vaihtelivat 1909-1925. Eniten katosi 1915 syntyneitä (9 miestä), seuraavaksi eniten 1918 ja 1923 syntyneitä (molempia 7); vuosina 1911, 1921 ja 1925 syntyneitä katosi 5 miestä. Kadonneiden mediaani-syntymävuosi oli 1918, eli kyseessä olivat 25-26 -vuotiaat miehet.

SOTAVANGIKSI: 102 miestä,
heidän syntymävuotensa vaihtelivat 1908-1925. Eniten vangiksi joutui 1923 syntyneitä (16 miestä!), toiseksi eniten 1922 (13 miestä) ja 1925 syntyneitä (12 miestä). Seuraavaksi eniten oli 1917 syntyneitä (11 miestä). Sitten seurasivat ikäluokat: 1915 (7 m), 1916 (7 m), 1912 (6 m) ja 1924 syntyneitä (5 miestä).

Kaikkiaan KAATUNEIDEN, KADONNEIDEN JA VANGIKSI joutuneiden mediaani-syntymävuosi oli 1919. Taistelutoimissa tulen alla pois rivistä joutuneiden mediaani-ikä oli siis 24-25 vuotta.

Poistumatietojen perusteella 15. Divisioonan kokoomapataljoonan, Er.P 25:n miehistä ei ollut suinkaan mikään "joulupukkipataljoona", eli vanhimpien ikäluokkien jermujen ja purnarien porukka, vaan selkeästi, ja jopa leimallisesti nuorten tavallisten rintamalle joutuneiden reserviläisten pataljoona.

Er.P 25:stä kaatui,katosi ja joutui sotavangiksi nuorimpaan rintamavuosiluokkaan eli 1925 syntyneisiin kuuluneita nuoria miehiä peräti 19 miestä. He olivat niitä nuorukaisia, joista sotavangiksi 18-vuotiaana joutunut Mikko Kallio sanoi: "Me olimme lapsisotilaita..."
Vuonna 1924 syntyneitä pataljoonasta meni Äyräpään sillanpääasemassa 9 miestä, 1923 syntyneistä ylivoimaisesti suurin ryhmä, nimittäin 27 miestä! Vuonna 1922 syntyneistä 17 miestä ja 1921 syntyneistäkin 10 miestä.

Kaikkiaan pataljoona menetti Äyräpään tulikattilassa alle 25-vuotiaita sotilaita yhteensä 88 miestä! Että sellaisia "joulupukkeja"!

Näiden silloin alaikäisten nuorukaisten osuus koko pataljoonan kirjavahvuudesta oli huiman korkea, noin 9 %.

*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset