Veikko Huuska

Tuhoaako Länsi Gazpromin?

Tuhoaako Länsi Gazpromin?

Venäjän Karhu menee EU:ta ja USA:a pakoon - EU ja NATO tulevat vastaan..

Kovaa peliä öljykentillä

x

Viime viikonvaihteessa Bulgarian pääministeri käski pysäyttämään Venäjän South Stream -kaasuputken rakennustyöt EU:n ja USA:n painostuksen alla.

Öljymarkkinoiden vakautta ei ole omiaan lisäämään South Streamin ohella viime päivinä kuumaksi kehkeytynyt tilanne Irakissa, siellähän kriisi on leimahtanut täyteen liekkiin. Öljyn hinta on nousussa kaikkialla maailmassa, äsken vielä suhteellisen vakaa öljymarkkina on levottomassa tilassa. Eilen aamulla öljyn futuurit sekä New Yorkissa että Lontoossa saavuttivat alimman tasonsa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös Aasiassa tapahtuu, mutta kaikin osin ei ole selvä, mitä ”Taloustiikerien” suunnalla lopulta on varmaa.

*

Keskiviikkona (11.6.) Ukrainan hallinto Kiovassa hylkäsi Gazpromin öljyä koskevan hintatarjouksen 385 dollaria per 1000 kuutiometriltä (noin 10,9o $/kuutiojalka). Tarjous noudattelee nykyistä Euroopan kanssa sovittua myyntihintaa, mikä aiheutti vakavaa huolestumista EU:n päämajassa. Tämä johtuu siitä, että Ukrainan läpi putkitetun kaasun hinta Länsi-Euroopassa välityshintojen myötä tulee nousemaan. Nyt laskeskellaan miten paljon länsihinta olisi joka tapauksessa tullut nousemana.

Pitkäaikainen sopimus Gazpromin ja eurooppalaisten loppukäyttäjien välillä sanoo, että kaasun hintaa tarkistetaan säännöllisesti ja taso jolle se kulloinkin tulee asettumaan riippuu öljykorin hinnankehityksestä. Tuossa korissa noteerataan raakaöljyn ja eräiden muiden öljytuotteiden hintakehitys. Kun öljyn hinta nousee (kuten se nyt on tehnyt) maakaasu seuraa väistämättä perässä.

*

Paineet Gazpromia kohtaan kohoavat Vanhastaan on muistissa se, miten taloudellisten ongelmien kasautuessa sekä Gazpromin että Venäjän federaation liittobudjetti vaativat maakaasun myynnin voimakasta lisäämistä. Lisäksi on syytä muistaa, että paljon puhuttu kaasusopimus Kiinan kanssa on vielä alkutekijöissään, ilman yksilöityä sopimusta, ja vaikka se tuokin Venäjälle mairean hinnan, kiinanvienti pitää käytännössä yhteen sovittaa tärkeimmän loppukäyttäjän eli Länsi-Euroopan kaupan kanssa.

Kaikenkaikkiaan Ukrainan mekkalan jälkeen kaikki tämä on perin epätoivottu selkkamo. Sekä USA että EU prässäävät nyt Venäjää ruotuun kaikkien valtiollisten oheispoikkeamien tieltä, ja syyttävät aiheellisesti Kremliä Itä-Ukrainan etnisistä ja nationalistisista levottomuuksista.

Talouspakotteiden kolmannen vaiheen raskaampi versio häilyy uhkana taustalla.

*

Venäjä on vuosikausia vakuutellut omaa luottavuuttaan energianviejänä. Tätä mantraa se on jaksanut hokea. Enimmät ongelmat ovatkin kohdentuneet läpikulkuvaltioille, - loppukäyttäjistä Venäjä on pyrkinyt pitämään huolta olosuhteisin katsoen merkittävän suurella huolella.

Toinen keskeisistä välittäjävaltioista, Valko-Venäjä, on toistuvasti lisännyt epävarmuutta sekä kaasun hinnan että määrän suhteen Puolaan johtavalla Yamalin kaasulinjalla.

Gazpron ratkaisi tämän vekslauksen siirtämällä putkiston Belarusneftin ja Belarusian Pipeline Systemin kontrolliin.

*

Ukrainan tilanne on tyyten toinen.

Jopa aiempien kun Kiovassa istui venäjämielinen presidentti, Venäjän pyrkimykset hallita Ukrainan alueella olevia putkistoja on Kiovan toimesta torjuttu. Niinpä kiistat kaasuvelasta ja Venäjälle maksettavista kaasun läpijuoksutustaksoista johtivat kahteen ”kaasusotaan” (2006 ja 2009). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_maakaasukysymys

Vastavetona läntisen euroopan maat välittömästi etsivät tapoja monipuolistaa energialähteitä. Moskova puolestaan syytti Kiovaa ongelman luomisesta ja alkoi rakentaa ohittavia linjoja suoraan Eurooppaan: näin kehkeytyivät Nord Stream ja South Stream.

*

Venäjän riskejä Lännen talouspakotteet – jo nykyisellä kakksolevelillään – aiheuttavat harmaita hiuksia Kremlissä. Länsi tietää, mistä puristaa, kun se haluaa pienellä liikkeellä tehdä kipeää…

Kuten tiistaina (10.6.) ilmoitettiin, South Stream –putkihanke on jo nyt kallein kaasuputkihanke ikinä ja missään. Yksin tähän linjaan satsaaminen on vaatinut Moskovaa luopumaan suuresta osasta kotimaan kaasukuljetuksen verkostojen korjaus- ja rakennustöistä.

Se puolestaan räppää pahasti Venäjän peruskaasuntuotannon volyymejä. Bulgarian päätös keskeyttää työt sen alueelle kaavaillun South Stream –linjan putkityöt on merkittävä isku Gazpromille. Venäjällä on vain rajallinen määrä vaihtoehtoja kiertää tämä pullonkaula. Tällä hetkellä Romania on todennäköisin vaihtoehto.

Paha kyllä venäläisten kannalta, Bukarest on varautunut rakentamaan nesteytetyn maakaasun (LNG) sataman Constantaan, Azerbaidzan-Georgia-Romania yhdysputken (Interconnector) jatkopalvelukeskukseksi. Kyseessä on ns. AGRI -hanke)

Mutta on toinenkin kuvio, jossa Romania järkyttää South Streamin kaavailuja. Venäjän on neuvoteltava Mustan meren kaasuputkilinjauksista. Krimin annexaation jälkeen Venäjän ei tarvitse enää kantaa huolta Ukrainan toimenpiteistä Mustan meren pohjalla kulkevan kaasujohdon linjauksen ja upotuksen suhteen. Mutta se joutuu sen sijaan selvittelemään ja sopimaan putkilinjauksista kahden maan kanssa – tai vaihtoehtoisesti jos oikeuksista ei päästä sopimukseen kaasu ei tule koskaan virtaamaan tuota linjaa pitkin (etenkään jos Bulgarian päätös pitää).

Toinen maa on Romania ja toinen Turkki. Venäjä ei saa kaasua virtaamaan South Streamissa ilman että ainakin toinen noista maista sallii vedenalaisen putkituksen aluevesillään.

Valitettavasti – Venäjän kannalta – Romania on EU:n jäsen. Ja toisaalta: sekä Romania että Turkki ovat NATO:n jäseniä.

*

Onko South Stream ”susi”? Ensimmäistä kertaa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että miljardeja dollareita jo niellyt South Stream –kaasulinja saattaa olla lopulta pelkkä nolla. Susi. Vikapisto. Siihen, että sopimukset Lännen kanssa syntyvät nykynäkymin kuluu vuosikausia. Ennen kuin kaasu virtaa putkistossa, parhaimmillaankin vielä enemmän vuosia.

Tämän seurauksena Gazpromin tuloslaskelma vielä taatusti kärsii.

*

Joten mikä maailmanpoliittinen opetus tähän tarinaan sisältyykään? Miten tässä oikeasti kannattaisi toimia? Totuus on, että Bryssel (jossa on sekä EU:n että NATOn pääkonttori) sekä Washingtonin tulee edetä varovaisuutta noudattaen. Niin paljon kuin vuosikymmeniä on puhuttu ja ponnisteltu yhdentyvän maailman ja taloudellis-poliittisen yhteistyön nimissä, ei kannattaisi hetkellisessä turbulenssissa saattaa tätä kaikkea uhanalaiseksi lyhyiden ja näennäisten voittojen nimessä. Ei kannata asettaa uhanalaiseksi merkittäviä sopimuksia, laajoja liikesuhteita eikä Euroopan energian loppukäyttäjien energiansaantia vain sen vuoksi että on niin herkullinen tilaisuus kurittaa ja mahdollisesti lamauttaa Gazpromin toiminta – ja kenties merkittävällä tavalla koko Venäjän talous.

*

Makrotalusoppinut Ken Moore kiteyttää tapahtumassa olevan kehityksen ja sen syyt näin:

”Tämä asetelma tuo etsimättäkin mieleen ne viisaat neuvot, joita annettiin lähes viisi vuosisataa sitten Italiassa. Ohjeen antaja oli strategian klassikko Niccolo Machiavelli. Teoksessaan Discourses (…on the First Ten Books of Titus Livius´History of Rome; Keskusteluja, Titus Liviuksen Rooman historian ensimmäisistä kymmenstä kirjasta), suuri strategi pohti mikä tekee kenraalista suuren. Macciavelli päättelee, että kyvykäs johtaja asemoi omat joukkonsa niin että ne eivät voi paeta, mutta jättää aina viholliselle reitin perääntymistä varten.

Macciavelli toteaa: ”Kykenet voittamaan enemmän taisteluja, kun sallit vihollisen vetäytyä sen sijaan, että puristat hänet vuorta vasten ja pakotat hänet taistelemaan”.

Niinpä viisasta Länneltä juuri nyt on sallia Kremlille South Streamiin liittyen kompromissi, kuin tuhota Gazprom.

Gazpromin tuhoutumisen seuraukset olisivat epäilemättä väkevät ja kauaskantoiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tuhoaako Länsi Gazpromin?

Venäjän Karhu menee EU:ta ja USA:a pakoon - EU ja NATO tulevat vastaan..

Kovaa peliä öljykentillä

x

Viime viikonvaihteessa Bulgarian pääministeri käski pysäyttämään Venäjän South Stream -kaasuputken rakennustyöt EU:n ja USA:n painostuksen alla.

Öljymarkkinoiden vakautta ei ole omiaan lisäämään South Streamin ohella viime päivinä kuumaksi kehkeytynyt tilanne Irakissa, siellähän kriisi on leimahtanut täyteen liekkiin.

Öljyn hinta on nousussa kaikkialla maailmassa, äsken vielä suhteellisen vakaa öljymarkkina on levottomassa tilassa. Eilen aamulla öljyn futuurit sekä New Yorkissa että Lontoossa saavuttivat alimman tasonsa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Myös Aasiassa tapahtuu, mutta kaikin osin ei ole selvä, mitä ”Taloustiikerien” suunnalla lopulta on varmaa.

*

Keskiviikkona (11.6.) Ukrainan hallinto Kiovassa hylkäsi Gazpromin öljyä koskevan hintatarjouksen 385 dollaria per 1000 kuutiometriltä (noin 10,9o $/kuutiojalka).

Tarjous noudattelee nykyistä Euroopan kanssa sovittua myyntihintaa, mikä aiheutti vakavaa huolestumista EU:n päämajassa. Tämä johtuu siitä, että Ukrainan läpi putkitetun kaasun hinta Länsi-Euroopassa välityshintojen myötä tulee nousemaan.

Nyt laskeskellaan miten paljon länsihinta olisi joka tapauksessa tullut nousemaan. Pitkäaikainen sopimus Gazpromin ja eurooppalaisten loppukäyttäjien välillä sanoo, että kaasun hintaa tarkistetaan säännöllisesti ja taso jolle se kulloinkin tulee asettumaan riippuu öljykorin hinnankehityksestä. Tuossa korissa noteerataan raakaöljyn ja eräiden muiden öljytuotteiden hintakehitys.

Kun öljyn hinta nousee (kuten se nyt on tehnyt) maakaasu seuraa väistämättä perässä.

*

Paineet Gazpromia kohtaan kohoavat

Vanhastaan on muistissa se, miten taloudellisten ongelmien kasautuessa sekä Gazpromin että Venäjän federaation liittobudjetti vaativat maakaasun myynnin voimakasta lisäämistä.

Lisäksi on syytä muistaa, että paljon puhuttu kaasusopimus Kiinan kanssa on vielä alkutekijöissään, ilman yksilöityä sopimusta, ja vaikka se tuokin Venäjälle mairean hinnan, kiinanvienti pitää käytännössä yhteen sovittaa tärkeimmän loppukäyttäjän eli Länsi-Euroopan kaupan kanssa.

Kaikenkaikkiaan Ukrainan mekkalan jälkeen kaikki tämä on perin epätoivottu selkkamo.

Sekä USA että EU prässäävät nyt Venäjää ruotuun kaikkien valtiollisten oheispoikkeamien tieltä, ja syyttävät aiheellisesti Kremliä Itä-Ukrainan etnisistä ja nationalistisista levottomuuksista.

Talouspakotteiden kolmannen vaiheen raskaampi versio häilyy uhkana taustalla. -

Mutta yllättäen (?) jo tähänastiset Lännen pakotetoimet eri muodoissaan näyttävät tuottavan tavatonta hallaa Venäjän kansantaloudella.

Voidaan - ja Lännen on pakko kysyä - onko tässä enää mitään järkeä?

*

Venäjä on vuosikausia vakuutellut omaa luottavuuttaan energianviejänä. Tätä mantraa se on jaksanut hokea. Enimmät ongelmat ovatkin kohdentuneet läpikulkuvaltioille, - loppukäyttäjistä Venäjä on pyrkinyt pitämään huolta olosuhteisin katsoen merkittävän suurella huolella.

Toinen keskeisistä välittäjävaltioista, Valko-Venäjä, on toistuvasti lisännyt epävarmuutta sekä kaasun hinnan että määrän suhteen Puolaan johtavalla Yamalin kaasulinjalla.

Gazpron ratkaisi tämän vekslauksen siirtämällä putkiston Belarusneftin ja Belarusian Pipeline Systemin kontrolliin.

*

Ukrainan tilanne on tyyten toinen.

Jopa aiempien kun Kiovassa istui venäjämielinen presidentti, Venäjän pyrkimykset hallita Ukrainan alueella olevia putkistoja on Kiovan toimesta torjuttu. Niinpä kiistat kaasuvelasta ja Venäjälle maksettavista kaasun läpijuoksutustaksoista johtivat kahteen ”kaasusotaan” (2006 ja 2009).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_maakaasukysymys

Vastavetona läntisen euroopan maat välittömästi etsivät tapoja monipuolistaa energialähteitä.

Moskova puolestaan syytti Kiovaa ongelman luomisesta ja alkoi rakentaa ohittavia linjoja suoraan Eurooppaan: näin kehkeytyivät Nord Stream ja South Stream.

*

Venäjän riskejä

Lännen talouspakotteet – jo nykyisellä kakksolevelillään – aiheuttavat harmaita hiuksia Kremlissä. Länsi tietää, mistä puristaa, kun se haluaa pienellä liikkeellä tehdä kipeää…

Kuten tiistaina (10.6.) ilmoitettiin, South Stream –putkihanke on jo nyt kallein kaasuputkihanke ikinä ja missään.

Yksin tähän linjaan satsaaminen on vaatinut Moskovaa luopumaan suuresta osasta kotimaan kaasukuljetuksen verkostojen korjaus- ja rakennustöistä. Se puolestaan räppää pahasti Venäjän peruskaasuntuotannon volyymejä.

Bulgarian päätös keskeyttää työt sen alueelle kaavaillun South Stream –linjan putkityöt on merkittävä isku Gazpromille.

Venäjällä on vain rajallinen määrä vaihtoehtoja kiertää tämä pullonkaula.

Tällä hetkellä Romania on todennäköisin vaihtoehto. Paha kyllä venäläisten kannalta, Bukarest on varautunut rakentamaan nesteytetyn maakaasun (LNG) sataman Constantaan, Azerbaidzan-Georgia-Romania yhdysputken (Interconnector) jatkopalvelukeskukseksi. Kyseessä on ns. AGRI -hanke)

Mutta on toinenkin kuvio, jossa Romania järkyttää South Streamin kaavailuja.

Venäjän on neuvoteltava Mustan meren kaasuputkilinjauksista.
Krimin annexaation jälkeen Venäjän ei tarvitse enää kantaa huolta Ukrainan toimenpiteistä Mustan meren pohjalla kulkevan kaasujohdon linjauksen ja upotuksen suhteen.

Mutta se joutuu sen sijaan selvittelemään ja sopimaan putkilinjauksista kahden maan kanssa – tai vaihtoehtoisesti jos oikeuksista ei päästä sopimukseen kaasu ei tule koskaan virtaamaan tuota linjaa pitkin (etenkään jos Bulgarian päätös pitää).

Toinen maa on Romania ja toinen Turkki.

Venäjä ei saa kaasua virtaamaan South Streamissa ilman että ainakin toinen noista maista sallii vedenalaisen putkituksen aluevesillään.
Valitettavasti – Venäjän kannalta – Romania on EU:n jäsen.

Ja toisaalta: sekä Romania että Turkki ovat NATO:n jäseniä.

*
Onko South Stream ”susi”?

Ensimmäistä kertaa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että miljardeja dollareita jo niellyt South Stream –kaasulinja saattaa olla lopulta pelkkä nolla. Susi. Vikapisto.

Siihen, että sopimukset Lännen kanssa syntyvät nykynäkymin kuluu vuosikausia. Ennen kuin kaasu virtaa putkistossa, parhaimmillaankin vielä enemmän vuosia.

Tämän seurauksena Gazpromin tuloslaskelma vielä taatusti kärsii.

*

Joten mikä maailmanpoliittinen opetus tähän tarinaan sisältyykään?
Miten tässä oikeasti kannattaisi toimia?

Totuus on, että Bryssel (jossa on sekä EU:n että NATOn pääkonttori) sekä Washingtonin tulee edetä varovaisuutta noudattaen.

Niin paljon kuin vuosikymmeniä on puhuttu ja ponnisteltu yhdentyvän maailman ja taloudellis-poliittisen yhteistyön nimissä, ei kannattaisi hetkellisessä turbulenssissa saattaa tätä kaikkea uhanalaiseksi lyhyiden ja näennäisten voittojen nimessä.

Ei kannata asettaa uhanalaiseksi merkittäviä sopimuksia, laajoja liikesuhteita eikä Euroopan energian loppukäyttäjien energiansaantia vain sen vuoksi että on niin herkullinen tilaisuus kurittaa ja mahdollisesti lamauttaa Gazpromin toiminta – ja kenties merkittävällä tavalla koko Venäjän talous.

*

Makrotalusoppinut Ken Moore kiteyttää tapahtumassa olevan kehityksen ja sen syyt näin:

”Tämä asetelma tuo etsimättäkin mieleen ne viisaat neuvot, joita annettiin lähes viisi vuosisataa sitten Italiassa. Ohjeen antaja oli strategian klassikko Niccolo Machiavelli. Teoksessaan Discourses (…on the First Ten Books of Titus Livius´History of Rome; Keskusteluja, Titus Liviuksen Rooman historian ensimmäisistä kymmenstä kirjasta), suuri strategi pohti mikä tekee kenraalista suuren.
Macciavelli päättelee, että kyvykäs johtaja asemoi omat joukkonsa niin että ne eivät voi paeta, mutta jättää aina viholliselle reitin perääntymistä varten.

Macciavelli toteaa: ”Kykenet voittamaan enemmän taisteluja, kun sallit vihollisen vetäytyä sen sijaan, että puristat hänet vuorta vasten ja pakotat hänet taistelemaan”.

*

Niinpä viisasta Länneltä juuri nyt on sallia Kremlille South Streamiin liittyen kompromissi, kuin tuhota Gazprom.

Gazpromin tuhoutumisen seuraukset olisivat epäilemättä väkevät ja kauaskantoiset.

*

Eivätkä Lännelle yhtään suotuisat.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sekä USA että EU prässäävät nyt Venäjää ruotuun kaikkien valtiollisten oheispoikkeamien tieltä, ja syyttävät aiheellisesti Kremliä Itä-Ukrainan etnisistä ja nationalistisista levottomuuksista.

Talouspakotteiden kolmannen vaiheen raskaampi versio häilyy uhkana taustalla. -

Mutta yllättäen (?) jo tähänastiset Lännen pakotetoimet eri muodoissaan näyttävät tuottavan tavatonta hallaa Venäjän kansantaloudella.

Voidaan - ja Lännen on pakko kysyä - onko tässä enää mitään järkeä?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Taustaksi ja muistin avuksi:

Tämän monet muistavat:

Venäläinen Neftogasin työmies kääntää televisiokuvassa kaasuhanaa kiinni uudenvuodenpäivänä 2009.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ukraina+Kaasukiista+alkaa+näkyä+myös+EU-alueella/1135242528341

Visuaalista vaikutelmaa terästi se, että koko Eurooppaa riivasi tuohon aikaan rapsakka pakkaskausi.

*

Viime viikonvaihteessa:

”Bulgarian pääministeri on käskenyt pysäyttämään Venäjän South Stream -kaasuputken rakennustyöt EU:n ja USA:n painostuksen alla. Päätös työmaan keskeyttämisestä tehtiin kun USA:n senaattorit olivat keskustelleet asiasta Bulgarian pääministerin kanssa.

"Tällä hetkellä asiasta on pyyntö Euroopan komissiolta, jonka jälkeen me lopetimme nykyiset työt. Minä määräsin tämän," ilmoitti pääministeri Plamen Oresharski.

Hän oli sunnuntaina tavannut senaattoreita Yhdysvalloista: John Mc Cain, Cris Murphy ja Ron Johnson heidän vierailtuaan Bulgariassa.

"Lisätoimet päätetään Brysselin-konsultaatioiden jälkeen", ilmoitti Oresharski.

Venäjän energiaministeriö sanoo, ettei se ole toistaiseksi saanut mitään virallista ilmoitusta, että työt maiden välisessä yhteishankkeessa olisi keskeytetty.”

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=10&id=10904

*

Maanantain 9.6. kuluessa nämä tiedot torjuttiin:

”Venäjä pitää toistaiseksi liian aikaisena kommentoida ilmoitusta, jonka Bulgaria on tehnyt South Stream kaasuputken rakentamisesta, ilmoitti Venäjän presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov.”

http://finnish.ruvr.ru/news/2014_06_09/Peskov-Bulg...

*

Helsingin Sanomat torstaina 11.6.:

”Kaasuputkihanke on joutunut Brysselissä vastatuuleen paitsi Ukrainan kriisin takia myös ennen kaikkea siksi, että EU-komission mukaan putken kauttakulkumaat ovat rikkoneet projektin valmistelussa yhteisiä määräyksiä.

Bulgariassa putki on johtanut jo poliittiseen kriisiin. EU-komissio on avannut Bulgariaa vastaan rikkomusmenettelyn kaasuputkihankkeessa tehtyjen virheiden takia.

Vaikka pääministeri Plamen Orešarski lupasi sunnuntaina pistää rakennustyöt jäihin, kaasuputken aiheuttama kiista – ja EU:n parlamenttivaaleissa koettu karvas tappio – näyttävät kaatavan hallituksen ehkä jo lähipäivinä.”

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+pelaa+k...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tässä pieni kuva Kaspianmeren putkiston haaratumisesta:
http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=baku+batumi+...

Kreikan ja Turkin roolia on korostettu Euroopan polttoainehuollossa. Kun Venäjä otti "taskuunsa" Abhasian, se (ja Gasprom) imeisesti pyrki lähelle näitä strategisia etelän linjoja. Joka tapauksessa ongelmat pohjoisessa saavat aikaan sen, että eteläinen linja saa vuoden 2008 konfliktin (Venäjän hyökättyä Georgiaan) jälkeen enemmän huomota osakseen.

BP tuli mukaan kuvioihin. Tuleeko tämä reitti yhä tärkeämmäksi, kun Irakin ja Syyrian sisällä konfliktit eivät ota laantuakseen. Pohjois Irakin öljy saattaa liittyä tähän kuvioon vahvasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset