*

Veikko Huuska

Seitsemälle suomalaiselle esitettiin rauhan-Nobelia 1901-1956

Seitsemälle suomalaiselle esitettiin rauhan-Nobelia 1901-1956

Johdatus aiheeseen

Oli tilaisuus kurkata Nobel-komitean vanhoja papereita, nyt jo salaisuuden hämärästä esiin nostettuja, ja julkisia tietoja.  Niiden parista ilmenee muutamia kiinnostavia seikkoja, suoranaisia historian kuriositeetteja, jotka tässä tarjoiltakoon suuremmallekin yleisölle.

Asiat puhukoot itse puolestaan, joten jätän enemmät kommentit sikseen.  Historia muodostuu pitkäjänteisistä kaarista ja hienoista kehityskuluista.  Mutta näiden ”upeiden terässiltojen” katveessa ja terässinfonioiden uumenissa esiintyy myöskin mitä erikoisimpia kuriositeetteja, normipyrkimyksiä ja kaikenlaista muuta sälää.

Nobel-komitealle 1901 – 1956 tehdyt esitykset suomalaisista Rauhan-Nobelisteista

Niin kuin kaikki tiedämme on ex-presidenttimme Martti Ahtisaari vuonna 2008 laakeroitu diplomaattisista ansioistaan rauhantyön parissa Nobelin rauhanpalkinnolla.  Sitä ennen hän ehti olla useamman vuoden ajan ehdolla kyseisen huomionosoituksen saajaksi.  Kuten Nobel-komitean sivuilla asiallisesti todetaan, Nobel-palkintoa ei voiteta, koska kyseessä ei ole kilpailu, eikä siihen erikseen osallistuta, vaan se on huomionosoitus joka myönnetään ansioituneille henkilöille tai yhteisöille..

Ennen Martti Ahtisaarta on kuitenkin useampikin suomalainen ollut Nobel-ehdokkaana.  Kaikkien nimiä emme välttämättä edes tiedä, sillä ehdokastiedot ovat julkisia vain yli 50 vuoden takaisista ajoista lähtien.  Sen toki tiedämme, että Urho Kekkonen oli ETYK-konferenssin 1975 menestyksekkään isännöinnin jälkeen toivorikkaana ehdokkaana, joskin ilman myöntöä.

Lista suomalaisista Rauhan-Nobel –ehdokkaista 1901-1956:

Esityksiä yhteensä 7 kpl:  Kuten tunnettua yksikään esitys ei johtanut Nobelin myöntämiseen.

  1. Vuonna 1931 Rafael Waldemar Erich esitti että rauhan-Nobel myönnettäisiin Suomen hallitukselle.  R.W. Erich oli The Institute of International Law – IIL:n jäsen ja Suomen Ruotsin suurlähettiläs.  Esityksen lähemmät perustelut eivät ole tiedossa, mutta liittynevät ulkopoliittisiin ponnisteluihin erityisesti Hjalmar Procopén pitkän yhtäjaksoisen ulkoministerikauden 17.12.1927 – 21.3.1931 aikana; HP toimi tuona aikana neljän eri hallituksen, nimittäin Sunilan I:n, Mantereen, Kallion III:n ja Svinhufvudin II:n ulkoministerinä.  Häntä seurasi 22.3.1931 lukien Sunilan II:n ulkoministerinä Aarno Yrjö-Koskinen.  Procopén toimintaa ulkoministerinä 1927-1931 luonnehtii Kansallisbiofrafian pienoiselämäkerta (kirjoittaja: Magnus Lemberg, julkaistu 22.2.199):                                       ”Kestävien kansainvälisten suhteiden etsiminen Neuvostoliiton aggressioiden varalle oli toinen ulkopolitiikan tukipylväs. Pohjoismainen yhteistyö, Kansainliitto-politiikka ja suhteiden kehittäminen länsimaihin [vahv. VH] olivat ilmauksia näistä pyrkimyksistä. Procopén ulkoministerinä toimimiselle oli myös ominaista eräänlainen viivytystaistelu kieliriidan ja nationalismin ulkopoliittisestikin kielteisten vaikutusten eliminoimiseksi. Kun virallinen Ruotsi muutoinkin varauksellisesti ja epäluuloisesti seurasi nuoren tasavallan alkutaipaletta, oli selvää, että aitosuomalaisuus ja lapuanliike Mäntsälän kapinoineen ja Ståhlbergin kyydityksineen antoivat horjahtelevan kuvan suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta. Procopén varsinaiseen tehtäväkenttään kuulumattomien palopesäkkeiden sammuttaminen merkitsi tavoitellun ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ainakin väliaikaista pysähtymistä. Kun aktiivinen reunavaltioyhteistyö oli takanapäin ja koska pohjoismaisen suuntauksen tiellä oli hankala edetä, oltiin edetty vaiheeseen, jota Procopé sattuvasti kutsui "loistavaksi eristyneisyydeksi".”  -  Kun esittäjä Rafael Waldemar Erich oli lakitieteen professori, diplomaatti ja entinen Suomen pääministeri v. 1920-1921, joka oli toiminut Suomen pysyvänä edustajana Kansainliitossa vuodeta 1926, ja ajanut ”Pohjoisen Locarnon” vahva kannattaja, voidaan jopa arvioida, että ”jäljet johtavat sylttytehtaalle”.  – Kaikesta huolimatta esitys ei päässyt arvioitavaksi (evaluation).
  2. Vuonna 1952 professori N.W. Posthumus, Amsterdamista, esitti rauhan-Nobelia suomalaiselle Felix Kerstenille.  Kerstenin ammatiksi hän merkitsi ”lääketieteellinen neuvoja” (medical advisor).  Perustelu: ”Nominated for his work to save civilian POWs from German concentration camps” eli siviilisotavankien pelastamiseksi Saksan keskitysleireiltä tehty työ [toisen maailmansodan loppuvaiheessa, vh].   http://fi.wikipedia.org/wiki/Felix_Kersten                                                                                                                                     Felix Kersten tunnetaan ”Himmlerin hierojana”, ja hänestä on ilmestynyt lukuisia enemmän tai vähemmän kaunisteltuja elämäkertoja.  Hänen tiedetään kuitenkin myös tehneen keskitysleirivankien hyväksi työtä, missä määrin pyyteetöntä, missä määrin hyödyntavoittelun merkeissä on hieman kiistanalaista.  -  Nobel-komitea ei heltynyt: esitys ei päässyt arviotavaksi, joten Nobelia ei myöskään myönnetty.                                                                                                        Lue lisää Kerstenistä blogistani: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143593-felix-kersten-himmlerin-henkilaakari-seikkailija-ja-huijari  Blogistani ilmenee, että monitoimisen baltiansaksalaisen ja pariinkin kertaan Suomen kansalaisuuden saaneen, mutta sen myöskin menettäneen, herrn Kerstenin elämänpolku hieman sivuaa myös kotipaikkakuntaani Ikaalista.
  3. Vuonna 1953 professori Postuhumus, Amsterdam, uusi esityksensä Nobelin myöntämisestä Felix Kerstenille samoin perustein, mutta yhtä huonoin tuloksin.  Hollantilainen Wiki kertoo Kerstenin tarinan: http://nl.wikipedia.org/wiki/Felix_Kersten
  4. Vuonna 1954 professori Postumus, Amsterdan, jälleen asialla Kerstenin puolesta.  Ei edelleenkään arviotavaksi.
  5. vuonna 1955 samoin professori Postumus asialla jotta Kersten palkittaisiin: Ei arvioitavaksi, eikä myönnetty.  Wikipediasta ilmenee, että professori N.W. Posthumus oli vakavasti otettava oppinut ja akateeminen vaikuttaja: http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolaas_Wilhelmus_Posthumus
  6. Vuonna 1956 neljä Norjan Stortingin (parlamentin) jäsentä, Oslo, esittivät Nobelia Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivelle.  Perustelut: hänen työstään rauhan ja sovinnon hyväksi.  Arviointi (evaluation): suoritti O. T. Røed.    -  Kommentti: Juho Kusti Paasikivi oli Suomen presidentti 1946 -1956.  Ei myönnetty.
  7. Vuonna 1956 presidentti Urho Kekkonen, Helsinki, esitti Nobelia presidentti Juho Kusti Paasikivelle.  Arvioinnin suoritti O. T. Røed.  Kommentti: Juho Kusti Paasikivi oli Suomen presidentti 1946-1956.  Esityksen on Kekkosen lisäksi allekirjoittanut kolme Suomen eduskunnan  jäsentä (kansanedustajien nimiä ei mainita, VH). – Ei myönnetty.

Siis seitsemän (7) esitystä: nolla (0) Nobelia.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kuten huomaamme, esityksiä on seitsemän (7), mutta ehdokkaita saajaksi on kaksi henkilöä, nimittäin J.K. Paasikivi ja Felix Kersten sekä kollektiivina Suomen hallitus,(Svinhufvudin II hallitus) jossa tuolloin lienee ollut noin 15 jäsentä.

Mutta koska esityksiä on tehty seitsemän (7) kappaletta, siksi otsikko.
Siis: "Seitsemän suomalaista".

Jos ollaan tarkkoja, niin Felix Kerstenillä lienee ollut jonkin sortin kaksoiskansalaisuus. Mutta noista yksityiskohdista kehoitan katsomaan lähemmin blogistani linkin takaa. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14359...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

J.K. Paasikiveä koskeneiden esitysten arvioijana toimi muuten Oslon Nobel-komitean neuvonantaja, lakimies Ole Torleif Roed. Yritin googlailla hänestä jotain lisätietoja, mutta lähes ainoa vaste mikä löytyi oli juttusikermä, jossa häneltä oli mm. kysytty, miksei Mahatma Gandhi koskaan saanu Nobelia. ks. esim.:

http://timesfoundation.indiatimes.com/articleshow/...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Oli advokaatti, joka kirjoitteli ainakin kansainvälisestä oikeudesta että kansainvälisestä yksityisoikeudesta.
http://nbl.snl.no/Jens_P_d.y._Heyerdahl
http://nydalenbokstue.no/produkt/krig/fra-krigens-...
http://books.google.fi/books?id=YDYTPAAACAAJ&dq=Ol...

Lie ollut ammatissaan pätevä, koska hyvien advokaattien kerrotaan olevan huomaamattomia...

Terv. KK

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset