Veikko Huuska

Suvivirren synty ja sen rankka historiallinen tausta

Suvivirren synty ja sen rankka historiallinen tausta

Kevätaurinko paistaa, lumi sulaa (sikäli kuin sitä enää on), rännit laulavat..

Niinpä, kesä lähestyy, Aurinkoinen voittaa.

Jokakeväinen kevään merkki on koirankakkakeskustelut ja väittely Suvivirren oikeutuksesta.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi

Niinpä niin.

Nyt on aika luoda hieman perpektiiviä tälle Suvivirsi-inkutukselle

http://yle.fi/uutiset/suvivirsi-ratkaisun_tehnyt_apulaisoikeuskansleri_vastaa_arvosteluun_emme_kiella_mitaan__toimme_esiin_ongelman/7157209

Seuraa historiallinen katsaus.

*

Suvivirren syntyajankohdan maailmanmenoa ja elämäntilannetta ymmärtääkseen on hyvä lukea teos:

Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697. Helsinki: Siltala 2012. (262 s.) 

Koska elämme kiireisen elämänrytmin aikaa, monikaan ei ehkä ehdi paneutua Mirkan teokseen joka todella on lukemisen arvoinen.  Asiaa voi jossain määrin paikata lukaisemalla tämä Riika Miettisen ko. teoksesta laatima arviointi:

http://www.ennenjanyt.net/?p=646

Taustaa myös täällä:

http://maanpuolustus.net/threads/1600-luvun-suuri-n%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4-vei-kolmanneksen-suomen-v%C3%A4est%C3%B6st%C3%A4.1773/ 

*

Oikein isolla ympyrällä mennään tällaisiin goefyysisiin sfääreihin:

Pikku Jääkausi

”Pieni jääkausi(pikku jääkausi) oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850. Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina 16951697 koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina. Kylminä ajanjaksoina jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Lontoossa Thamesjoki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.”  http://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi

Ruotsinkielinen Wiki kertoo näin http://sv.wikipedia.org/wiki/Lilla_istiden

*

Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulta lähtien saavutti huippunsa 1600-luvun lopulla.  Tämä yhdessä sitä seuranneen kasvukauden lyhenemisen kanssa aiheutti nälänhädän:

Tämä yhdistelmä tarkoitti, että ruoka ei monta kertaa yksinkertaisesti enää riittänyt.  Tilanteen ollessa pahimmillaan 1690-luvulla esimerkiksi kaksi miljoona ranskalaista, sekä, yksi kolmannes Suomen koko väestöstä , kuoli nälkään..”. 

Katso mm.: http://www.st.nu/kultur/lilla-istiden-pa-1600-talet

*

Lyhyesti sanoen: Pikku Jääkausi (PJ, ruotsiksi Lilla Istiden eli LI) oli kylmin kausi 10.000 vuoteen – eli holotnin aika sitten Jääkauden

http://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2012/04/07/little-ice-age-was-the-coldest-period-for-10000-years/ 

*

Suvivirren sanoittajaksi mainitaan ruotsalainen pappismies, Visbyn piispa Israel Kolmodin (1643-1709), joka kertoman mukaan sai inspiraation luonnonylistyslauluunsa kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694 Gotlannissa.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Israel_Kolmodin 

Perimätiedon mukaan hän sai innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”.

Hangerin lähde http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5ngers_k%C3%A4lla

Myös täällä kuvia http://commons.wikimedia.org/wiki/H%C3%A5ngers_k%C3%A4lla

Runoilijan, superintendent Israel Kolmodin muistokivi lähteen tykönä http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hangers_kalla_02.jpg

Ja tässä vielä Guteinfon tarjoamaa idylliä http://www.guteinfo.com/?id=262

*

Katso esimerkiksi Tukholman vuotuiset lämpötilat 1690-luvulla: Sivu 26 tässä raportissa http://www.smhi.se/polopoly_fs/1.18626!Oceanography_111.pdf

Nämä osoittavat että Ruotsi oli vuoteen 1694 mennessä kärsinyt todella poikkeuksellisen kylmästä kaudesta, joka ankarin ottein kuritti kansaa.  Viljelykaudet jäivät mitättömin lyhyiksi ja niiden seurauksena sato oli laiha ja niukka, tai se tuhoutui tykkänään.  Seurauksena nälkä ja taudit.

Tällaisen kurituksen keskellä runoilijan suoni sykki, kesällä 1694.  -  Ja syntyi Suvivirsi.

*

Vuodesta 1700 alkanutta lämmintä jaksoa edelsi vuosien 1694-1697 kylmä kausi.  Kylmyys oli kenties lyhytaikainen, mutta sitäkin voimakkaampi (vrt. kylmiä jaksoja aikana 1940 - ja 1980). Kylmän jakson 1600-luvun loppupuolella havaitaan Maunder Minimi –ilmiö http://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi , joka on yhteydessä auringon epätavallisen alhaiseen aktiivisuuteen.  Poikkeuksellisen kylmien kausien korrelaatiota auringon aktiivisuuden tasoon on tutkittu, mutta mitään lopullista varmistusta riippuvuussuhteesta ei ole voitu todeta.  Viimeisten 500 vuoden ajalta kylmin vuosi on kuitenkin vuosi 1695.  http://klimat.wordpress.com/2007/10/22/stersjns-havsklimat-varierar-mer-n-tidigare-trott/ 

*

Suuret kuolonvuodet

Ruotsissa – ja sen itäisessä osassa eli nykyisen Suomen alueella kärsittiin pahasta kadon aiheuttamasta nälästä ja kulkutaudeista aikana, jota kutsutaan suuriksi kuolonvuosiksi (1695-1697).  http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

Lasketaan, että jopa kolmannes Suomen väestöstä menehtyi noina vuosina.

*

Vuodesta 1688 Ruotsi oli kärsinyt kadoista ja varhaisista pakkasista, jotka kulminoituivat noina vuosina vakavaan nälänhätään.  Talvi 1695 oli kylmin sitten vuoden 1658 ja rukiin kukinta alkoi vasta heinäkuun lopulla.  Siksi vuotta 1695 kutsutaan myös nimellä "Suuri musta vuosi".  Pohjois-Ruotsi ja Suomi kärsivät eniten, ja ihmiset maaseudulla aloittivat lohduttoman vaelluksen kaupunkeihin saadakseen edes pienen annoksen ruokaa.  Kansainvaellus kohdistui erityisesti Tukholmaan, jossa kadut pian täyttyivät kuolleista tai kuolevista ihmisistä vuoden 1697 keväällä.  Tarinoita kannibalismin puhkeamisesta kärsivän kansan keskuudessa kerrotaan sitkeästi.  Kaikkiaan 150.000 ihmisen lasketaan kuolleen suomessa.”                  

Ruots. Wiki: http://sv.wikipedia.org/wiki/Hungersn%C3%B6den_1695%E2%80%931697

*

Oman kotipitäjäni Ikaalisten seurakunnan historiakirjat kertovat:

Haudatut, vuosittain:  http://hiski.genealogia.fi/hiski/57aws1?fi+0114+haudatut

1690;  82 henkilöä

1691;  52 henkilöä

1692;  75 henkilöä

1693;  89 henkilöä

1694;  82 henkilöä

1695;  105 henkilöä

1696;  151 henkilöä

1697;  585 henkilöä

1698;  3 henkilöä (ei tainnut olla ketään tarkemmin kirjaamassa enää tässä vaiheessa.., VH)

1699;  2 henkilöä

1700;  9 henkilöä.

*

Tällaiseen ”saumaan” osuus siis Suvivirren alkuperäisen tekstin synty.

Runosykkeen idyllisen lähteen partaalla saanut Israel Kolmodin siis kirjoitti tämän ihanuuden noin vuonna 1694. 

Se sävellettiin Ruotsissa 1697 – sävelniekka on jäänyt valitettavasti tuntemattomaksi. 

Vuonna 1700, kun Suvivirsi saa suomenkielisen ilmiasun, Suomi – tämä paljon kärsinyt maa – huokailee hirmuisten kokemusten uuvuttamana. 

Sen suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus.  -  On mahtanut olla elähdyttävää lukea ja kuulla ja laulaa tämä ihmeellisen hieno laulu.

Kajanus oli Kajaanin kirkkoherran poika, ja hänen on arveltu tuottaneen toimittamaansa vuoden 1701 virsikirjaan jopa 100 virsisuomennosta.  Yksi näistä suomennoksista oli Suvivirsi.  -  Tosin Pentti Virrankoski päätyy Kansallisbiografian Erik Cajanus –pienoiselämäkerrassaan eri lähteiden – ja ennen kaikkea niiden puuttumisen perusteella – liki tyrmäämään Cajanuksen roolin suurena virrensuomentajana: hänen tehtävänsä lienee rajoittunut virsikirjan tekstin oikolukuun.  http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2409/ 

Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.

(eli Korkeaan Veisuun, kuten nimitys ennen vanhaan kuulu – ja on mielestäni paljon parempi kuin tuo pliisu ”Laulujen laulu”, jota tulee jossain määrin väljähtyneen kahvin omaisesti mieleen majuri, juontaja Niilo Tarvajärven toivotus ”Aamujen aamua”…)

Suvivirren sanoilla Ruotsissa lauletaan Oskar Lindbergin vanhaa virttä Taalainmaalta.

Sittemmin suomennosta on laajennettu ja uudennettu.

*

Alkuaan Suomi tutustui tähän lauluun tässä muodossa (vuoden 1701 virsikirja):

Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.

 

Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät
werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt' Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi

 

*

Myöhempien aikojen pyhyydentorjujat

Sanoittaja Miiroskari esitti eri areenoilla jo kymmenkunta vuotta sitten – vuonna 2003 – Suvivirrelle uudet ”neutraloidut” sanoitukset, jotka löytyvät täältä selityksineen:¨

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/suvivirsi.phtml

*

Vertaa

Kauniin, vahvan ja alkuperäisen taideluoman peukalointi ”hyvässä tarkoituksessa” on eri aikoina tavattava ilmiö.  Joillekin ehta ja väkevä originaali ei mitenkään käy, vaan sitä pitää mukauttaa joko omaan aatemaailmaan soveltuvaksi – tai sitten äärimmillään koko artefakti torjutaan tyyten.

Kouluopetuksen on usein väitetty tappavan Aleksis Kiven. Kaukana kavala maailma kertoo Seitsemän veljeksen typistetystä nuorisopainoksesta, jonka lehtori ja kirjailija Samuli Suomalainen teki 1891 poistaen kirjasta 158 sivua kauheuksia. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää on muistellut, että he kutsuivat koulussa Samuli Suomalaista nimellä "Samuli Salvuri",” kertoo kirjallisuusmies Vesa Karonen. http://www.hs.fi/tulosta/HS20020207SI1KU01thh

Samaiseen Salvuriin viittaa myöskin Panu Rajala blogissaan; http://www.panurajala.fi/2013/11/06/svenska-dagen-2013/   ”Jäljet pelottavat”.

*

Muistan miten 6-vuotiaana Ikaalisten kansakoululla, vanhan kauppalan lehmusten katveessa yhäkin seisovan ”Keltaisen koulun” luokassa sain vanhan opettajamme, entisen lotan, Alma Räystölän opettajanpöydän kaapista ottaa ja lukea Risto Roopenpojan seikkailuista – sen jälkeen kun olimme saaneet kirjoitustehtävän valmiiksi.. 

Tuo monille tuttu opus oli kansanmuunnelma Daniel Defoen klassikkoromaanista Robinson Crusoe.  Sen oli kouluikäisille ”soveltuvaksi” lyhentäen muokannut kynähenkilö Siviä Heinämaan muotoilemaa versiota. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=198

Muunnelmateoksessaan Siviä Heinämaa erään tulkinnan mukaan sovelsi herbartilaisen pedagogiikan ihanteita.  1800-lukulainen herbartilainen kasvatusfilosofia muodostui myöhemmin 1900-luvulle tultaessa ”ajan sanaksi”.  Ajatus lähti filosofi John Friedrich Herbartin näkemyksestä, että ”kasvattaminen voi toteutua vain opettamalla, eli että kasvattaminen on opettamista”.  Kääntäen voidaan jonkinlaisena tulkintana määrittää: mitään ylhäältä tai ulkoa tulevaa, korkeaa tai pyhää ei ole, ei Jumalalta eikä Keisarilta.  On vain opetus ja sen oivalluksista lähtevä käsitys elämästä ja ihmisestä.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbartilainen_kasvatusfilosofia  Käytännön lopputuloksena useinkin oli opettajakeskeinen, kuivakas, - toisin sanoen – elävälle elämälle vieras katsomus, jossa sinänsä hyvien tavoitteiden nimissä vankeuduttiin opin ja sen kaavamaisen totutuksen kopperoihin.  Etäälle ”elämän viheriästä puusta”.

Näitä ”Samuli Salvureita” ja muita siviäheinämaita näyttää ilmaantuvan yleiseen ja julkiseen elämään aika ajoin.  Meidän aikamme Samuli Salvurit käyvät ”peitsi tanassa” vanhaa kunnianarvoisaa Suvivirttä vastaan.  Mistä näitä salvureita oikein sikiää?

*

Nykypäivänä ilmenevä karsastus ja torjunta Suvivirttä ja sen julkista esittämistä vastaan liittyy sekin laajempaan kulttuuriseen ja historialliseen kehykseen. 

Mutta sen tarkempi esittely ja pohtiminen on sitten aivan eri tarinan väärti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oli kiinnostavaa tietoa.
Minäkin olen osallistunut tähähän suvivirsikeskusteluun enkä ymmärrä miten sen esittäminen loukkaisi ihmisoikeuksia.
Tuossa 1700-luvun sanoissa ei vielä käytetä "Herra"-sanaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin, on tämä virsi kerrasaan ainutlaatuinen. Itsellekin yllätys että sen taustat, siis syntyajankohdan olosuhteet ja meiningit, olivat todella noin rankat.

Ainakin minulle tuo jylhä ankaruus elämässä juuri noina vuosina tuo vielä yhden uuden kertoimen tähän lauluu tai virteen, miten nyt haluammekaan sanoa.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Kiitos, todella mielenkiintoista tietoa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Kauniin, vahvan ja alkuperäisen taideluoman peukalointi ”hyvässä tarkoituksessa” on eri aikoina tavattava ilmiö. Joillekin ehta ja väkevä originaali ei mitenkään käy, vaan sitä pitää mukauttaa joko omaan aatemaailmaan soveltuvaksi – tai sitten äärimmillään koko artefakti torjutaan tyyten."

Hyvää tarkoittavia Samuli Salvareita tosiaan on.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kiitos minunkin puolesta. Olipa hyvä juttu.

Entäpä nuo 1860-luvun nälkävuodet, jotka lienevät olleet Euroopan pahimmat ja viimeisimmät. Toki erona on otettava Ukraina 1930-luvulla, mutta se olikin kommunistien ja Stalinin tietoisesti aikaansaama.

Minun suvussani kerrottiin noista hirveistä nälkävuosista, jotka jäivät lapsen mieleen.

Jäätyikö Bosporiin salmi? Silloinhan Kaarle XII oli osmanien lähes vankina. Ainakin Itämeren eteläosa jäätyi niin, että jäälle rakennettiin majataloja ja jäällä kuljettiin pitkiä matkoja talosta toiseen.

Käyttäjän SeijaKastari-Johansson kuva
Seija Kastari-Johansson

Kiitos, mielenkiintoista lukea kirjoituksiasi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset