*

Veikko Huuska

Kannattaako Venäjälle sijoittaa?

Kannattaako Venäjälle sijoittaa?

 

Viikon nimi on Vladimir Putin, - Russian Romeo, tuo jällevä kosiomies.

 

Viikon puheenaihe oli Venäjä, Venäjä, Venäjä.

 

Viikon inhokki oli epäilemättä tämä: ajatuskin sijoittaa Venäjälle. 

 

*

 

Eli kuten kaverini Amerikoista kirjoitti:

 

Sano minulle sana ”Russia”, niin juoksen.  Ja juoksen niin lujaa kuin vain voin…

 

*

 Monille mikään ei voisi tänään olla kaukaisempi ajatus, kuin sijoituksen teko Venäjälle. -

 

Mutta vakavasti puhuen: Kannattaako Venäjälle sijoittaa?

 

Alempana oleva perustuu dialogiin, jota ovat käyneet yhdysvaltalaiset strategisen investoinnin ammattilaiset Michael Robinson ja William Palaton III.

 

Kokoan pitkähköstä keskustelusta meitä eniten kiinnostavat kohdat.

 

*

 

Todettakoon, että Michael Robinson on seurannut 40 vuotta Neuvostoliiton ja Venäjän teknisen alan markkinoita, ja Bill Palaton puolestaan muutoin vain kokenut investoija ja toimittaja, joka on kirjoittanut mm.  teoksen vastavirran investoinneista, joka käsittelee kysymystä, miten ostaa ja myydä silloin kun muut eivät sitä halua tehdä ja tehdä rahaa niin tekemällä.  Eli perspektiiviä löytyy Brezhnevin ajoista nykypäivään.

 

*

 

Valtavirran mukana – vai vastavirtaan kuin lohi..?

 

Vastavirran investoijilla on oma ranskankielinen sanontansa ”Achetez aux canons, vendez aux clarions” (Osta kanuunoita, myy trumpetteja”).  Tarkoittaa siis sanoa, että osta raskasta tavaraa oikeaan aikaan, niin pääset vielä soittamaan voittosäveliä..

 

Se mitä Venäjällä juuri nyt tapahtuu on kaiken tarkkaavaisuuden väärti, sillä juuri tällaisiin ”saa kaiken toivon heittää” –tuntoihin sisältyy lupaus tulevaisuudesta, jossa trumpetit soivat. 

 

Mutta kenelle trumpetit soivat?  Siinäpä kysymys.

 

Juuri tällä viikolla Valkoisen talon tiedottajan kerrotaan sanoneen: ”Minä en kehottaisi sinua sijoittaman Venäjän osakkeisiin juuri nyt.”  Diplomaattisesti muotoiltu truismi: Et kai ole hullu!

 

Kun kuulet jonkin isokenkäisen kertovan kaikille, että jonnekin tiettyyn kohteeseen nimenomaan EI kannata investoida… silloin kannattaa terästyä, ja harkita vakavasti jospa investoisin sittenkin!

 

Kannattaa tietenkin huomioida poliittisen tilanteen herkkyys, onhan tämän viikon karttaharjoitus merkittävin muutos Euroopan kartalla sitten WW II:n.  Mutta toisaalta kannattaa huomioida että Saksan öljyn ja kaasun tuonnista tulee peräti 35 % Venäjältä.  Onko odotettavissa että Saksa, ja liittokansleri Merkel, tulisivat missään muodossa pakottein tai muutoin asettamaan tämän energiariippuvuutensa uhan alle?  Tuskinpa.

 

Venäjän siirtymätalouden monostruktuuri (energiateollisuus) ja hitaasti kehittyvä korkeampi teknologia ovat olleet pettymys.  Mutta toisaalta omissa ongelmissaan piehtaroiva Yhdysvallat ei voi olla välinpitämätön siitä mitä Venäjällä tapahtuu.

 

Itse asiassa Wall Street on huolissaan koska Venäjä on niin suunnattoman laaja ja voimakas maa, ja pörssin noteeraukset putoavat juuri nyt.  Standard & Poors alensi Venäjän maaluokitusta.  Toimen perusteena huomioitiin geopoliittiset riskit sekä pelko Lännen sanktioiden ja vastasanktioiden taloutta heikentävistä vaikutuksista.

 

Tämän seurauksena Venäjän osakekurssit ovat yleisesti painuneet alas.  Selkokuvan luomiseksi mr. Palaton on käynyt läpi ja tarkastanut kaikki noteeraukset viimeisten kolmen kuukauden ajalta. 

 

Tänä aikana energiajätti Gazprom ja [vertailuna, kiinalainen] CNOOC Ltd ovat molemmat pudonneet yli 18 %.  Teräskonserni Mechel OAO:n syöksy on ollut peräti 24 %.  Eli idän jätit yskivät tasatahtiin.  http://finance.yahoo.com/q/ks?s=CEO+Key+Statistics  -  http://en.wikipedia.org/wiki/Mechel

 

Näin siis Venäjän perusteollisuuden selkärankayhtiöt.

 

Entä miten makaa venäläinen teknologiasektori?  Lisäksi on aiheellista esittää iso kysymys: onko Venäjällä kehittymässä sikäläistä ”Silicon Valleytä” – USA:n, Israelin, Intian yms. tapaan.

 

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto niitti menestystä avaruustutkimuksen, ilmailun sekä sotilaallisen teknologian kehittelyn saralla. 

 

Nykypäivän Venäjällä on eräitä merkittäviä menestyksiä tieteen ja teknologian aloilla, muun muassa ydinkärkiohjusten ja kantorakettien tuottajana.  Samoin he ovat edenneet pitkälle ilmailuteknologiassa sekä elektronisen valvonnan ja häirinnän aloilla. 

 

Mikä olennaista: emme saa unohtaa, että Yhdysvaltain avaruusohjelma on juuri nyt voimakkaasti riippuvainen Venäjän kantorakettitekniikasta – ilman niitä Yhdysvallat ei olisi aikoihin saanut astronauttejaan kansainväliselle avaruusasemalle, ISS:lle. – Katso esim.: http://yle.fi/uutiset/kaupallinen_cygnus-alus_telakoitui_avaruusasemaan_-_video/6855361

 

Niille, jotka kasvoivat aikoinaan USA:n Apollo-ohjelman lumoissa kaikki tämä on täysin uskomatonta tarinaa..  http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_(avaruusohjelma)    http://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruussukkula

 

*

 

Venäjän korkea teknologia sutii

 

Yleisesti tunnettu tosiasia on, että Venäjällä ei ole mitään sikäläistä Silicon Valleytä, eikä sellaista ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa nousemassakaan, vaikka hallitus onkin työskennellyt synnyttääkseen sellaisen.  Kehityksen käynnistymiselle on historiallisia syitä, keskeisin kenties se, että Stalinin kaudella huipputiedemiehiä määrättiin joukoittain eristettyihin oloihin toteuttamaan valtiojohdon mitä moninaisempia tilaustöitä.  Myöhemminkin korkeimman teknologian kehittäminen ja tuottaminen on merkittäviltä osin keskitetty mitäänsanomattomiin ”tiedekaupunkeihin”, joita ei ole näkynyt edes kartoilla.  Nämä salatut kaupungit ovat olleet Venäjän tekno-strategian ydin. 

 

Noissa häivekaupungeissa asuvilla ja sinne määrätyillä tiedemiehillä on ollut niukasti kontakteja ulkomaailmaan.  Niinpä näihin venäläisiin tiedekeskuksiin ei ole muodostunut korkean teknologian ”kriittistä massaa” – josta amerikkalaiset ovat omissa keskuksissaan saaneet nauttia. 

 

Venäjä on havainnut tämän strategisen virheen.  Viimeisen kymmenen vuoden aikana suuntaa on muutettu.  Venäjän hallitus on päättänyt sijoittaa satoja miljoonia dollareita – ellei vieläkin paljon enemmän – venäläisen Silicon Valleyn luomiseen.

 

*

 

Huiput – onko niitä?

 

Mitkä yritykset ovat Venäjän teknologian huippuja, todellisia tulevaisuuden nousijoita?

 

Ensinnäkin merkittävin kasvu tulee tapahtumaan yleisillä sektoreilla – televiestinnän ja sähköisen kaupankäynnin aloilla.

 

Venäjä seuraa muiden BRIC-maiden, eritoten Intian ja Kiinan, kehitystä siinä, että suuret massat liittyvät pontevasti mukaan internetvallankumoukseen.  He haluavat päästä toimimaan verkossa kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden avulla.  (Tässä on taustatekijänä yleisen kehitystrendin ohella, epäilemättä, myös Venäjän tunnettu sensuurijärjestelmä, joka on tehnyt yleisesti katsotuista televisiokanavista vallanpitäjien megafoneja.

 

*

 

Useimmat sijoittajat eivät tiedä, mutta noin puolet Venäjän 140 miljoonasta kansalaisesta on, ihan oikeasti, mukana verkossa.  Tämä on itse asiassa yksi korkeimmista prosenttiosuuksista Euroopassa.  Ja 70 miljoonaa ihmistä verkossa – sehän on enemmän kuin minkä muun eurooppalaisen maan koko väestö, Saksaa lukuun ottamatta.

 

*

 

Seuraavaksi esitellään neljä venäläistä teknologia-johtajaa;

 

Venäjän potentiaalisimmat tec-yritykset, jotka jokaisen sijoittajan tulisi tuntea:

 

1.)    VimpelCom Ltd, laajapohjainen telekommunikaatio toimija.  Yhtiö tarjoaa sekä kiinteitä että langattomia Internet-yhteyksiä sekä matkaviestinnän ja muiden kommunikaatiojärjestelmien palveluita.  Yhtiöllä on useita tytäryhtiöitä, joilla yhteensä on noin 215 miljoonaa tilaajaa.  http://en.wikipedia.org/wiki/VimpelCom_Ltd.  

2.)    Mobile Telesystems OJSC, suorayhteys mobiilitoimija, joka operoi paitsi Venäjän Federaation alueella, myös Ukrainassa, Uzbeksianissa, Turkmenistanissa ja Armeniassa.  Lisäksi sillä on strategista yhteistyötä Euroopan johtavan toimijan, Vodafone Group PLC:n kanssa.  http://en.wikipedia.org/wiki/MTS_(network_provider)  & http://www.mtsgsm.com/  

3.)    Qiwi PLC, johtava sähköinen maksujärjestelmä kioskeissa, Web- ja mobiilijärjestelmissä.  Kyseessä on venäläinen versio PayPal –systeemistä, jonka olemassaolon Carl Icahn saattaisi kyseenalaistaa.. http://investorshub.advfn.com/Qiwi-Plc-ADS-QIWI-27077/ & http://www.fool.com/investing/general/2014/03/11/will-qiwi-plc-earnings-produce-paypal-like-growth.aspx  

4.)    Yandex NV, joka on ”Venäjän Google”.  Yandex operoi maailman neljänneksi levinneimmäksi rankattua hakujärjestelmää ja nauttii peräti 60 %:n markkinaosuudesta kotimaassaan.  Google, jolla on globaaleistaa markkinoista neljännes, on Venäjällä kaukana kakkosena.  http://en.wikipedia.org/wiki/Yandex.Direct  & http://fi.wikipedia.org/wiki/Yandex

 

*

 

Tässä potentiaalisimmat Venäjän tekno-yritykset, eräitä niistä.  Siihen nähden niiden osakkeiden hinta nykyisellään on asennossa: Osta.

 

Asiantuntijoiden mukaan analyytikkojen ykkössuosikki on viimeksi mainittu Yandex.  Yrityksellä on laaja valikoima erilaisia kehitelmiä markkinoiden web-palveluiksi. 

 

Sitä paitsi Yandex alkaa jo olla käsite Venäjällä.  Siinä missä muualla maailmassa sanotaan että ”minäpä googlaan tätä”, venäläiset sanovat ”menevänsä Yandexiin”. 

 

Samaan tapaan kuin Google lännessä on kehittynyt paljon enemmäksi kuin vain hakukoneeksi, Yandex on tahollaan samoilla poluilla  Yandex toimii uutissivustona, e-kirje- ja e-kauppaportaalina sekä huutokauppapaikkana.  Lisäksi se tarjoaa navigointipalveluita, karttoja sekä paikannin-palveluja sekä erilaisia langattomia palveluita.

 

Tätä taustaa vasten Yandexin kurssi on kieltämättä edullinen.

 

Yandexin kurssi on pyörinyt noin 30 dollarin tasolla, jonka mukaan laskettu yhtiön markkina-arvo on 10 miljardia dollaria.  Versus Googlen pörssiarvo 400 miljardia dollaria.  Siis nelikymmenkertainen.

 

Yandexin alhainen markkina-arvo johtuu epäilemättä osittain osakkeen uskomattoman alhaisesta noteerauksesta.  Osakkeet ovat laskeneet 28 % tammikuun kolmannen viikon jälkeen. 

 

Kyse on klassisesta ylireagoinnista. 

 

Yhtiön osakkeen PEG-ratio on 0.83, ja kuten fundamentalistiset sijoittajat tietävät, kaikkea mikä menee alle 1.o kannattaa arvioida ostamisen väärtinä.  Muita tunnuslukuja: Liikevoitto 32 %, oman pääoman tuotto 32 % (ROE) sekä viimeisimmän neljänneksien tuoton kasvu peräti 47 %.  Yandex on kasvattanut osakekohtaista tulosta keskimäärin 42 % kolmen viime vuoden aikana.  Siis melko kuuma osake.

 

Minkälaisia kasvuodotuksia voisi viritellä jatkoa silmälläpitäen?

 

Analyytikko Michael Robinson arvioi, että Yandexin osake voisi kaksinkertaistua lähimmän kolmen vuoden kuluessa. 

 

Mikäli osake piakkoin palaisi tammikuun huippuunsa, 44,22 $:iin, puhutaan päivän noteeraukseen nähden noin 45 %:n noususta.  Ja sekään ei olisi mikään katto ottaen huomioon sen monitoimimarkkinat Venäjällä ja lähivaltioissa. 

 

*

 

Kuten havaitsemme, Venäjän markkinoista voidaan sanoa, kaikkien mahdollisten riskien ohella, että siellä on runsaasti potentiaalia ja myös yrityksiä, jotka omaavat lähtökohtaiset ja toiminnalliset menestymisen edellytykset.

 

Ulkomaisen sijoitusrahan näkökulmasta Venäjän markkinat tarjoavat kaikesta hämmingistä huolimatta vähintään kohtuullisia sijoituskohteita. 

 

Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että ei oteta vakavasti kahta riskiä: sivuutetaan mahdollisuus että Venäjä kansallistaa pörssiyhtiönsä tai sulkee läntisen pörssikaupan tykkänään.

 

 

Lähde:

Terry Weiss: We Found the World´s Cheapest Tech Stock – in Russia.  Published March 21st, 2014.  Strategic Tech Investor, editor Michael Robinson talks with Money Map Press Executive Editor William Palaton III.  It is talk abuot why, despite what´s happening in the Ukraine and the Crimea, Russia stocks offer some of the biggest profit opportunities in the global tech market today.

 

*

 

Btw;

Vironkielen taitoisille ja miksei muillekin: 

http://arvamus.postimees.ee/2736162/eerik-niiles-kross-vordleb-putini-konet-ja-hitleri-konesid

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Jukka Laine

Venäjän talous on verkostoitunut globaaliin talouteen. Toinen huomioitava seikka on se etteivät luonnonvarat haihdu ilmaan. Päinvastoin. Kasvun edellytykset ovat edelleen olemassa.

EU:n ja Yhdysvaltojen tavoitteet tässä hämmästyttävät eniten. Vai hämmästyttääkö.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/ulkomaat/maakaa...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niinpä, talous meillä on aina keskuudessamme.

Sotien suhteen on hyvä hieman raapaista pintaa, ja pinnan alta alkaa näkyä erilaisia taloudellisia intressejä ja muita pakkoja. Eiköhän Putinin operaation takana ole keskeisenä tekijänä Venäjän sakkaava talous; kalliiden O-kisojen jälkeen piti vielä samoilla hiilloksilla hoidella kansallistunteen lämmittelyä kesää kohden, ja sitäpaitsi tulipa hoideltua muutenkin talousmaantieteellinen "homma kotiin", pitkä pulma, jossa tietysti oli myös sotilaspoliittinen aspekti.

Pakotehomma polttelee nyt poliitikkojen näpeissä; pitäisi näpäyttää mutta niin että oma vesilasi ei läiky pöydälle..

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Nämä sijoittajalähtöiset, läntisen teknologiatason arviot saattavat mennä raskaasti metsään, koska ne yliarvioivat Venäjän kehitysvauhdin.

Venäjän suurin kauppakumppani on jo pitkään ollut Turkki, joka on raskaan protektionismin suojassa kehittänyt teollisuutensa monilta osin länismaiden tasolle. Kiina on edistynyt myös laadullisesti kopioinnista omaleimaisempiin sovelluksiin ja voi vähin äänin ostaa Venäjältä energiaa ja vaihtaa sen teknologiainvestointeihin.

Venäjä ei tarvitse välttämättä juuri yhtään läntistä kumppania saadakseen väestöään tyydyttävää teknologiaa käyttöönsä. Ehkä tässä yhdistelmässä piilee myös läntisen koalition kasvanut into aiheuttaa Turkissa sisäpoliittista kuohuntaa.

USA on suututtanut arabimaailman, porukalla on suututettu Venäjä ja samaa yritetään Turkille. Vain Kiina puuttuu paletista, eikä sieltä ole paljoa pukahdeltu toistaiseksi, mutta valtuuskuntia on varmasti lennellyt edestakaisin kabinettien välillä.

Itse en näistä lähtökohdista lähtisi kokeilemaan onnea edellä mainittujen kanssa. USAn ja Euroopan johtajat ovat erkaantuneet kansoistaan omaksi eliitikseen ja idän jättien johto nauttii kaikesta huolimatta selvästi laajemmin kansalaistensa luottamusta, koska myönteistä kehitystä on tapahtunut, lähtökohtiin nähden jopa erittäin myönteistä.

Reaalipolitiikan kirkkailla silmälaseilla todellisuus häikäisee värillisten teknohumppalinssien jäljiltä. Itä saa nyt tarvitsemaansa lisäaikaa sopeutua omaan kehitystahtiinsa. Länsi joutuu pahimmillaan sopeutumaan nykyistä reippaasti alhaisempaan energian kulutukseen kovin lyhyellä varoitusajalla.

Jopa Ukrainaa enemmän huolestuttaa Turkin sisäpolitiikkaan sotkeutuminen ja siellä näyttää olevan liipaisin aika herkässä ainakin Syyrian suuntaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta, nämä ison ympyrän riskit me kaikki tiedämme. Kysymys tässä jutussa olikin siitä, kannattakko silti - riskit tiedostaen - hakea mahdollista "paksumpaa läskiä" eli Lännen näkymiä parempaa tuottoa Venäjältä?
Itse en arvaisi kummastikaan satsata, mutta toisaalta juuri tuo mitä kaverit Jenkeistä korostivat: nyt olisi sijoituksia tehtävä, jos aikoo olla mukana. Vanha sääntö; kun muut eivät uskalla, niin tulevat voittajat tekevät sen - tai sitten itkevät ja häviävät. Näinhän se käy; tuskin mitään tulostasannetta odotettavissa, joko melkoiset voitot, kenties jopa pika- tai sitten ainakin keskipitkällä tähtäimellä. Tai sitten ei.

Tähän samaan syssyyn vielä yksi pointti:
Meillä on toistuvasti kerrottu, miten Venäjän talous on sakannut jo 2-3 vuotta. Mahtaako missään olla virallisia tietoja vuoden 2012 virallisesta kasvusta ja vuoden 2013 edes jossain määrin vahvistettuja ennakkonumeroita.

Näytin tätä IMF:n käppyrää jo aikaisemminkin jossain: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russian_eco... Miten pitkälle tähän voisi luottaa? Hyvinkin herää epäilys että lukemia on jossain määrin sievistelty?

Mikäli tämä käyrä on likikään tosiperäinen, on BKT-kasvu jotain aivan muuta kuin EU:ssa, meistä itsestämme puhumattakaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kannattaako Venäjälle sijoittaa?''

Ei nyt, eikä jatkossakaan. Sinne sijoitut rahat ovat mennyttä kauraa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Mikko Saarinen

Venäjällä lähes koko talous kuuluu strategisesti täekeisiin aloihin, ehkä kauppaa lukuunottamatta. Se tarkoittaa sitä, että investoinnit voidaan tarvittaessa sosialisoida, ja niin on useassa tapauksessa tehtykin. Mitään investointisuojaa ei ole.

Jos on paljon ylimääräistä rahaa, kuten Fortumilla aikanaan, niin riski kannattaa ottaa. Mutta esim. Fortum on joutunut alaskirjaamaan miljarditolkulla euroja Siperian investoinneistaan. Tosin tämän syynä taisi olla ylihintaan ostetut venäläiset voimalat, joista ei olisi pitänyt maksaa romuarvoa enempää.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kyllä kannattaa. Kun halvalla ostaa ja kalliilla myy, on aina onnistunut. Ajoitus ratkaisee!

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Weberiläisittäin syntyäkseen markkinatalous tarvitsee tietyt puitteet. Ennustettava lainsäädäntö ja lainmukainen viranomaisten toiminta lienevät tärkeimpiä. Venäjällä tämä ehto ei täyty. Luonnonvaroistaan ja valtavista kotimarkkinoista huolimatta PK-sektori ja kotimainen kulutustavarateollisuus kituuttaa Venäjällä. Venäläiset eivät itsekään ole halunneet investoida kotimaahansa. Parin kymmenen vuoden aikana sekä ruotsalaiset että amerikkalaiset ovat menettäneet sijoituksensa epämääräisissä oloissa ja nyt sitten Fortum saa nuolla haavojaan.
Kysymykseen, kannattaako Venäjälle sijoittaa nyt, vastaan vastakysymyksellä, olisiko Saksaan kannattanut sijoittaa v. 1938?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset