Veikko Huuska

Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty?

Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty?

Sveitsin viikonvaihteen kansanäänestystä ulkomaalaislain muuttamisesta on herättänyt paljon keskustelua, kuten http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160473-sveitsin-demokratia-hammentaa-suomessa jossa Tere Sammallahti toteaa:

Sveitsiläinen kansalaisdemokratia näytti juuri mahtinsa, kun kansanäänestyksessä Sveitsiin maahanmuutolle asetettiin tiettyjä ehtoja. Suomalaistenkin federalistien leuat näyttävät tipahtaneen, kun yksi eurooppalainen kansa uskaltaa elää vapaana ja kieltäytyy aktiivisesti taipumasta eurooppalaisen keskushallinnon ikeen alle. Julkisessa keskustelussa esitettyjen kommentien rivien välistä voikin hyvin aistia sen epätoivon, mitä tämän modernin ”pienen gallialaisen kylän” vastarinta aiheuttaa vahvan keskushallinnon kaikkivoipaisuuteen indoktrinoiduissa.”

*

Teren jutun luettuani ajattelin jättää juttuni roskikseen, mutta ehkä tämä kestää vielä tällaisenkin näkökulma-artikkelin:

Demokratia

Pidämme demokratiaa (kansan valta) merkittävässä arvossa ja edellytämme sitä muilta ja joskus vetoamme siihen omaltakin kohdaltamme, mikäli näemme sen asiallemme eduksi.  Sveitsin kansanäänestykset on välillä nostettu kepin nokkaan esimerkkinä erittäin pitkälle kehittyneestä ja kansalaisten todellista tahtoa suoraan ja väärentämättä ilmentävänä menettelytapana.  Välillä on kylläkin valotettu sen varjopuolia, alhaista osallistumisastetta ja erilaisten intressiryhmien hääräilyä sen partaalla.

Nyt – jos koskaan – voimme empiirisessä tilanteessa kiihkotta havainnoida ja tehdä vertailuja siihen nähden, miten hyvin demokratia itse asiassa toimii tällaisessa kansanäänestystä soveltavassa mallissa.  Toimiiko se hyvin tai suorastaan erinomaisesti, ja kannattaisisiko menettelyä benchmarkata? Vai toimiiko se peräti ”liian hyvin”?  Vai jättääkö se jotain toivomisen varaa? 

Kuten välillisessä demokratiassa joskus sattuu, poliitikot – päinvastoin kuin uurnille yksittäishenkilöinä kokoontunut kansa – voivat edes toisinaan soveltaa ”poliittista kokonaisharkintaa”.  Tai jotain suhteuttamista, millä nimellä sitä tarkemmin ottaen sitten nimitämmekään.  Suhteuttamista kokonaisuuteen tai ainakin laajempaan kontekstiin.  Siihenhän välillinen demokratia antaa mahdollisuuden, ei niin etteikö sitä voisi olla myöskin suorassa kansanvaalissa, mutta totta puhuen, milloin olette sellaista havainnut?

*

Kosto Saksalle?

Ystäväni väitti, että tämä on Sveitsin kansan kosto Saksalle, joka on hanakasti hyödyntänyt salaa vuodettuja pankkitilitietoja, siis Sveitsin pankkien varsinaista kultamunaa hyödyntäen.  Nyt sveitsiläiset ovat huolissaan pankkiensa – tuon heille niin tärkeän ja tuottoisan elinkeinonhaaran puolesta – että halusivat näpäyttää Saksaa.  Tai saksalaisia työntekijöitä, jotka muodostavat toiseksi suurimman kansalaisuuden sveitsiläisten ulkotyöläisten joukossa. 

Radion uutisten mukaan Sveitsin työvoimasta 24 % on ulkomaalaisia, ja heidän lisäkseen rajanaapureista päivittäin pendelöivät kymmenet tuhannet työntekijät.  Eli kyse ei ole mistään pienryhmästä. 

Mitä sitten voimme ajatella tällaisesta väitteestä?  Voiko kansa kostaa kansalle, tai kansalaiset kollektiivina toiselle kollektiiville?  Ehkä myöhempi tutkimus selvittää, missä määrin tällaisesta ulottuvuudesta oli kyse.

*

Voimmeko kätellä sveitsiläisiä?

Etsimättä tulee mieleen Itävallan vaalitulos (edustuksellinen) joitakin vuosia sitten.  http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%B6rg_Haider  Sikäläinen oikeistopopulisti Jörg Haiderin johtama Itävallan Vapauspuolue menestyi vaaleissa ja EU julisti Itävallan diplomaatit dishandschlagiin eli kättelykieltoon.  Melko erikoinen tilanne sinänsä kansainvälisen diplomatian nykyhistoriassa. 

Wiki kertoo:

Puolue menestyi hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa 1999 saaden 26,9 % äänistä, ja pääsi hallitukseen toiseksi puolueeksi Wolfgang Schûsselin Kansanpuolueen ÖVP:n kanssa. Tällöin neljätoista Euroopan maata julisti Itävallan boikottiin EU:n perusarvojen rikkomisen takia. Syynä oli Itävallan vapauspuolueen edustajien antamat avoimet natseja myötäilevät ja ulkomaalaisvastaiset lausunnot. Haiderin ministerikausi loppui jo helmikuussa 2000. Vuoden 2000 huippukokouksessa Ranskan silloinen presidentti Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta Itävallan ei-FPÖ:läisen liittokansleri Wolfgang Schüsselin vieressä. Boikotti Itävaltaa vastaan kesti seitsemän kuukautta. Se häiritsi EU:n toimintaa. EU asetti tapausta tutkimaan komitean, johon kuului muun muassa Martti Ahtisaari. Komitea kehui Schlusselin hallituksen toimia rasismia vastaan, vaikka arvosteli eräitä FPÖ:n jäseniä. Sen suosituksesta boikotti purettiin.”   http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_vapauspuolue  Tätä boikottia – niin kuin useimpia boikotteja – ei ole paljon muisteltu jälkeenpäin: ei järin kunniakas suoritus kummaltakaan osapuolelta?

Mutta kysymys kuuluu:

Pitäksikö ulkoministeri Tuomiojan nyt, tasapuolisuuden nimissä, viritellä vastaavaa boikottia?  Mutta ketä kohtaan?  Kaikkia sveitsiläisiä? Niitä, jotka äänestivät uuden lain puolesta?  Miten heidät erotellaan toisistaan..

*

Euroopan Unionia on välillä moitittu hyväkkääksi, vähän samaan tyyliin kuin skandinaavejakin, jotka ehkä liian usein sormi pystyssä ovat mestaroimassa muille, mitä heidän rauhaansa kuuluu.  Sittenpä spontaani diplomatia (nyt tosin nauhotettu) sanoo siekailematta: ”Fuck the Eee Juu…”  http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194873043222/artikkeli/fuck+the+eu+sanoi+amerikkalaisministeri+puhelimessa+usa+syytti+vuodosta+venajaa+kertoo+yle.html

*

Kuka määrittää hyvän, oikean ja kauniin?

EU:n mielestä se on EU.  Oikeamielisten mielestä se on he, oikeamieliset.  Sveitsiläisten kansanvaalissa äänestäneiden enemmistön mielestä se on he, sveitsiläiset jaa –äänestäneet.

EU – tuo demokratian linnake, ei kunnioita demokratiaa, kun näkee sellaisen.

Demokratia on EU:n peruspilareita.

*

EU:n arvot

Lainaan tähän suoraan hevosen suusta;

”Unionin perusperiaatteet

JOHDANTO

Perustuslakiluonnoksen johdanto-osan alussa on seuraava lainaus Thukydidesiltä: "Hallitusmuotoamme … nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä".

Johdanto-osassa palautetaan mieliin muun muassa Euroopan kulttuuriset, uskonnolliset ja humanistiset perinnöt, vedotaan Euroopan kansojen tahtoon ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteinen tulevaisuus, samalla kun siinä toistetaan suurelta osin aiempien perussopimusten johdannoissa esitetyt asiat. Uusiakin aiheita on otettu mukaan, ennen kaikkea humanismi, oikeuden kunnioittaminen ja kansallinen identiteetti. Valmistelukunnassa keskusteltiin pitkään siitä, oliko johdantoon syytä lisätä viittaus Jumalaan tai kristillisiin arvoihin ja kreikkalais-latinalaiseen perintöön. Yhteisymmärrys löydettiin, ja johdannossa viitataan lopultakin "kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen" arvoihin. Tällaisen muotoilun kaikki valmistelukunnan jäsenet saattoivat hyväksyä.”

http://europa.eu/scadplus/european_convention/objectives_fi.htm

 

Huomio kiinnittyy Thukydidesin lausekkeen demokratia-määritelmään:

”..koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä”.

Valta ei ole Komissiolla.  Valta ei ole Parlamentilla.  Valta ei ole komissaareilla eikä muillakaan missionääreillä.

Demokratiassa valta on ”monilla ihmisillä”.

Hyvä niin.

*

Subsidiariteetti

Wiki:

Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä.”  http://fi.wikipedia.org/wiki/Subsidiariteettiperiaate

 

Nyt täytyy sanoa, että en ole kuullut subsidiariteetti –periaatteesta hiiskahdustakaan Suomen EU:n jäsenyysaikanani.  Se oli huulilla, kun joskus 1993 Ikaalisten paikallisjärjestön opintopiirissä yhdessä opiskelimme ja pohdimme Euroopan Yhteisöjen (sittemmin EU) periaatteita, korkeita periaatteita, jaloja periaatteita, hienoja käytäntöjä ja upeita tavoitteita. 

Subsidiariteettiperiaate.  Hieno sana.

Tyhjää vain.

*

Valtiollinen suvereniteetti

Aikamme valtio-opillisia suuria kysymyksiä ovat: Markkinoiden vallan nousu ohi Valtion vallan.  Markkinoiden valta on ylittänyt myöskin kansainyhteisöjen, sellaisten kuin EU, vallan.  Ne eivät aina ole edes taistelleet vallasta.  Valta on melkein lautasella kannettu sen nykyiselle omistajalle ja haltijalle, Markkinoille.

Mitä meidän on sitten ajatteleminen käsitteestä ”valtiollinen suverenitetti”.  Joku panee hanttiin täysin avoimien markkinoiden, myös avoimien työmarkkinoiden, muodostamalle paineelle.  Tällä kertaa se on Sveitsin kansa (kutsun sitä lyhyyden vuoksi näin, tietenkin on kyse niistä äänestäneistä, jotka äänestivät jaa tälle laille).

Valtiollinen suvereniteetti.  Sveitsin kansa uhmasi aika monia uhmattavia, vapaiden markkinoiden painetta, globaalia ajansuuntaa, naapurivaltoja, monia muita valtoja ja >EU:ta vastaan.  Ja paljoa muuta vastaan.  Eurooppalaista valtavirtaa vastaan.  Sveitsin kansa taitaa ollakin aika tuju kansa, onko se tyhmä vai muuten vain yksinkertainen tahi ymmärtämätön, en ole vielä kyennyt päättämään.

Moraalista pahennusta ja muuta hyörinää se ainakin aiheutti.

*

Itsenäinen

Kuka on itsenäinen?  Vähän tuntuu siltä, että itsenäinen, vapa elämänmuoto tuottaa elinikäisen ajattelun toimintamallin.

Sitä on valtion tai ulkovaltojen hankala kammeta toiseksi.

Demokratian jalojen prinsiippejä loukkaamatta Sveitsi on varsinainen kukkanen kedolla, mitä tulee itsenäisyyteen ja vapauksiin.  Onko se siinä ohessa vapaamatkustaja ja eurooppalaisen ajattelun luopio?

Tämä vaali aidosti problematisoi Sveitsin aseman Euroopan kartalla.

*

Sveitsi vapaamatkustaa

Miksi EU on sallinut Sveitsille vapaamatkustajuuden?  Tulojensa ja asemansa puolesta sen pitäisi – nauttiessaan Euroopan Unionin kaupan ja markkinoiden vapauksia – toimia samalla unioni nettomaksajana.  Miksei se ole sitä.  Koska se on päättänyt pysytellä unionin ulkopuolella.  Mutta miksi ihmeessä sillä on sitten yksipuoliset etuudet ilman vastuita ja maksuja?

EU on poikkeuksellisen taitava laatimaan itselleen epäedullisia diilejä yleisen hyvän nimissä.

Olen kuullut paljon poruta Mrs. Thatcherin neuvotteleman (tai kiristämän) maksuvapautuksen tai –loivennuksen vuoksi.  On vaadittu Britanniaa maksamaan täyden jäsenmaksun tähän klubiin.  En ole kuullut kenenkään vaativan Sveitsiltä ja sveitsiläisiltä maksusuorituksia EU:n tuoman markkinahelpotuksen ja kaupanesteiden poistamisen hintana.

Olisi aika vaatia.

*

Saako kansa tehdä typeryyksiä?

Saako kansa tehdä typeryyksiä.

Kun kansa tekee typeryyksiä, kuka silloin tekee typeryyksiä?

Haavikkolaisittain:

Kun kansa ottaa vallan, kuka sen silloin saa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Melenkiintoista, kiihkotonta pohdintaa blogistilta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sveitsiläiset nousivat kapinaan jo ensimmäistä valtakuntaa vastaan, joka oli Pyhä Saksalaisroomalainen Keisarikunta.
Nyt sveitsiläiset puolustautuvat neljättä valtakuntaa eli EU:ta vastaan!
Sveitsi on oma pikkueurooppansa puhutaansa siellä saksaa, italiaa, ranskaa ja retoromaniaa. Sveitsillä on omien rajojen sisällä monikultturinen pikku Eurooppa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Väärin äänestäminen on ollut EU:lle siis ongelma ennenkin. Seuraava ongelma tullee Norjasta: "Norjan oikeistopuolue vaatii omaa maahanmuuttoäänestystä".

Jossain vaiheessa EU:n on pakko myöntää, että se ei voi voittaa tätä taistelua (demokratiaa vastaan). Näitä tulee aina uusia kunnes asioille tehdään jotain (eli lähinnä kai maahanmuutolle).

EU ei varmaan pysty edes näyttämään, missä olisi rikottu lakeja/sopimuksia tai poljettu ihmisoikeuksia.

Juhani Putkinen

Minun mielestäni jokaisella itsenäisellä valtiolla pitää olla oikeus päättää ketä päästää maahan ja ketä ei. Mikään muu elin ei voi käskeä ottamaan ketään maahan.

Sveitsin kansanäänestykset ovat ikivanha traditio - suoraa demokratiaa. Hyvä asia.

Muuten, Tshetsheniassa oli Sveitsin kaltainen demokratia kunnes Venäjä viimein kykeni miehittämään Tshetshenian vuonna 1859 monikymmenvuotisten katkerien sotien jälkeen:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/tshet...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miksi EU on sallinut Sveitsille vapaamatkustajuuden? Tulojensa ja asemansa puolesta sen pitäisi – nauttiessaan Euroopan Unionin kaupan ja markkinoiden vapauksia – toimia samalla unioni nettomaksajana."

Mikä ihmeen vapaamatkustaja, perustelut? Miksi Sveitsin (Suomen) pitäisi maksaa muiden maiden (pankkien) holtitonta rahankäyttöä?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sveitsi nauttii Euroopan talousalueen vapausetuja lähes täysjäsenyyttä vastaavalla tavalla, ilman että se on siis jäsen EU:ssa ja ilman että se maksaa jäsenmaksua. Epäsymmetrinen vapausjärjestys, jossa Sveitsille on suotu mainitut vapaudet ja edut sen hurskaan näkemyksen varassa, että siitä on universaalia hyötyä kaikille osapuolille. Sveitsin asema on aivan eri luokkaa kuin esim. pohjoisten Eta-maiden.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sveitsi nauttii Euroopan talousalueen vapausetuja lähes täysjäsenyyttä vastaavalla tavalla.."

Luettele nyt niitä vapausetuja?

Norja maksaa ETA-alueen jäsenyydestä yli 200 miljoona vuosittain, tuskin Sveitsikään tässä rosvokerhossa ilman jäsenmaksua on. Hävytöntä sinänsä että tätä rosvoamista perustellaan vapaakaupalla, varsinkin kun sanktioita näyttää löytyvän jos ei maksa näitä tullimaksuja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Oikein nautittava blogi. Lisäys:
"Sveitsi ja EU ovat tehneet yli 120 alakohtaista kahdenvälistä sopimusta, joihin sisältyy valtaosa ETA-maiden hyväksymistä säännöksistä henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden alalla." (EU)

Oletan, että jotain maksuliikennettä on kuitenkin Sveitsin tekemien EU-sopimusten perusteella, vaan enpä löytänyt. Pelkästään vapaamatkustajaksi ei omaa etuaan ajavaa Sveitsiä voine sanoa?

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Aitoa kansanvaltaa, toisin kuin meillä, hyväveli-piirien harvainvaltaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Onkohan jossain netin kätköissä lista kaikista niistä EU:iin liittyvistä kansanäänestyksistä, joissa kansa on äänestänyt väärin - ja äänestykset on uusittu, joskus useampaan kertaan, kunnes kansa on ymmärtänyt äänestää "oikein"?

Jos tuollaista luetteloa ei ole, niin sellainen pitää laatia.

Pekka Heliste

Ainoa , mikä voitti , oli byrokratia

Kansanäänestyksessä ei asetettu rajoja eikä kiintiöitä maahanmuutolle Hallitus voi asettaa ne halujensa mukaan eli äänestys ei vaikuta maahanmuuton määrään

Sen sijaan uusi viisumi-työlupa-olekelulupabyrokratia lisää virkamiehiä ja byrokratiaa moninkertaiseksi

Alexius Manfelt

Nyt kun byrokratia lisääntyy, niin moni sveitsiläinen saa työpaikan hallinnosta ja hänet pitää korvata ulkomaisella työvoimalla ja se aiheuttaa lisää byrokratiaa ja uusia virkamiehiä, jotka pitää korvata jne jne jne.

Ja tarkeintä, maahantulijoiden lukumäärää ei ole säännelty. Ilmeisesti Sveitsin ulkopuolella asuvat, Mutta siellä töissä käyvät voivat edelleenkin jatkaa pendelöintiään.

Sukulaisenikin asuvat Ranskan puolella ja käyvät Genevessä töissä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Hallitus voi asettaa ne halujensa mukaan"

Sveitsiläiset voivat haastaa nämä lait kansanäänestykseen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Sveitsi on sekä demokratian lyhty että suvereniteetistaan kiinni pitävä itsenäinen matkustaja.

Lyhyesti sanottuna EU:n voi myös nähdä suurena suojelujärjestönä (ronskisti eräänlaisena mafiana), joka vaatii pienehkön määräaikaisen piirin päätöksin suojelurahaa järkevyydeltään kyseenalaisin perustein ja sanktioin[!] siten, että maksajat eivät voi tietää /vaikuttaa, miten ko. raha käytetään.

Tavallaan Sveitsissä on päätetty ryhtyä omiin toimiin ko. asiassa ja laatia oman maan suojelemiseksi sellaisia ehtoja, jotka kansalaiset hyväksyvät vapaaehtoisesti oman etunsa nimissä ja omat lähtökohtansa huomioiden.

EU tarjoaa vain yhdenlaisia ja kalliita seuramatkoja, mutta ihmiset ja kansat haluavatkin pääasiassa itse suunnitella reissunsa ja päättää, miten paljon niistä kannattaa maksaa. Perustuslain pitäisi suojella ihmisiä hallintobyrokratian mielivallalta.

Pekka Heliste

Sveitsi elää tukemalla sellaisten dikdaattoreiden ryöstelyä kuin Putin tai Kim Jong-un tai Gaddafi, Mobutu sese Seko, Saddam Hussein, Idi Amin.

Sveitsi haluaa rakentaa liittoja mieluummin näiden kanssa kuin europpalaisten demokratioiden

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset