*

Veikko Huuska

Energiatalouden mannerlaattojen ryske peittyi hiljaisuuden alle

Energiatalouden mannerlaattojen ryske peittyi hiljaisuuden alle

 

Näin pakkasten aikaan me suomalaiset elämme energiasta, lämpöenergiasta – kirjaimellisesti.  Tiedämme sen, mutta emme aina edes huomaa.  Niinpä ajatuskoe: miltä tuntuisi olla nyt, (ulkona on 19 astetta C) jos ei olisi tätä paljon puhuttua ja parjattua energiaa.  Ei olisi lämpöä.

 

Tulisi hätä.

 

Kirjaimellisesti, hätä.

 

*

 

Tuo olkoon kutakuinkin kömpelö alkulause, johdanto tähän ajatteluun.

 

Nopeat, pitkäkestoiset muutokset. 

 

Ne tulevat yllättäen ja odottamatta.  Näin yleensä käy.  Eivätkä ne tule ainoastaan suuressa finanssipelissä, jossa ne ovat tavallisia, ja ikään kuin kuuluvat sen flexiibeliin luonteeseen.  Rahaa tulee ja rahaa menee, vain erotus ratkaisee, joskus ajoitus.

 

Mutta nopeita – ja todella isoja – muutoksia voi tapahtua myös reaalitaloudessa, siinä mitä vielä äskettäin pidimme sinä oikeana taloutena.  Nythän kaikki (melkein kaikki) kiinteä rahanarvoinen on kaasuuntunut ja leijailee pitkin ilmakehää, vallattomasti tanssien, emme me sille mitään voi.

 

Mutta mitä isoa nyt muka on tapahtunut niin ankarassa paikassa, kuin reaalitalous?

 

*

 

 

Siinä, missä me suomalaiset jahkailimme viidennen atomimyllymme tiimoilla, ja hämmästelimme kiipeilijätyttöä venäläisen öljynporauslautan kupeella, siinä maailma toimi, rytisi suorastaan.

 

Eihän se nyt ihan pelkästään viime vuonna 2013 tapahtunut, mutta ehkä lopullisesti hahmottui.

 

Suuri energiatalouden muutos.

 

*

 

Globaalin energiatalouden suurin muutos miesikään on tämä, kun valtavana energian maahantuojana tunnettu, ja sellaiseksi tuomittu, Yhdysvallat muuttui nopeasti kohden omavaraista maata.

 

Tämän muutoksen äitinä toimivat valtavat öljykentät, liuske- ja nesteytetty kaasu, hiilikerrosmetaani, raskas öljy ja kevyt öljy, mukaan lukien öljyhiekka ja bitumi.  Näiden todellinen esiinmarssi Yhdysvaltain öljy- ja kaasutuotannon etunäyttämölle vuonna 2013 johtivat alan voimakkaimpaan kasvuun sitten kolmen vuosikymmenen.  (Viralliset tilastot valmistuvat kuukauden kuluttua, silloin saadaan numeroita).

 

*

 

Tämä Amerikan maankamaran luonnonvarojen uusrikas esiintyminen ja hyödyntäminen johti koko globaalin energiantuotannon dynamiikan rajuun muutokseen.  Energiamaailman dynamiikka muuttui. 

 

Osoituksena tästä jättimuutoksesta on tuore OPEC-maiden suunnitteluasiakirjan maininta siitä, että öljykartellin maat eivät tule myymään oljyä tippaakaan Yhdysvalloille tästä lähtien vuoteen 2050 saakka.

 

Ei pisaraakaan ”täältä tulevaisuuteen”.

 

Samaan aikaan, hyvissä ajoin tätä hetkeä (jotkut sanovat jopa: ei viiteentoista vuoteen) Amerikan tuonti sen energian kokonaistarpeesta romahti 30 %:iin.  Ja nyt jo kaikki tämä tarve tyydytetään tuonnilla Kanadasta.

 

Tämä on valtava muutos.

 

Vain muutama vuosi sitten Amerikan markkinat katsoivat tarvitsevansa energiankäytöstään peräti 70 % tuontina.

 

Kotimaan tuotannon kasvu, on tämän takia dramaattinen potku sekä Yhdysvaltain taloudelle että koko maailmanmarkkinoille.  Yhdysvalloille se on voimakas polkaisu talouden ”kaasuttimelle”, onhan se mahdoton hyöty kansantaloudelle kun tuollainen mälli tuontikustannuksia yhtäkkiä säästyy.

 

Maailmantaloudelle se puolestaan merkitsee kaksisuuntaista talouselementtiä.  Energiantuojille se meinaa globaaln öljyn ja hiilivetytuotteiden kysynnän laskun myötä maailmanmarkkinahinnan selkeää pudotusta.  OPEC-maille ja muille öljyviejille …edessä on ohraleipä. 

 

Presidentti V.V. Putin ja hänen valtakuntansa mukaan lukien.

 

*

 

Energian mannerlaatat ovat siirtyneet.  Jälki tulee olemaan suurta.

 

Tuotantokustannukset halpenevat, samoin kuljetus. Lähituotanto lisääntyy.  Energiavarmuus paranee.  Tämä on tällaisenaan globaalitaloudellista, en sano onko ekologista, mutta näin tämä vain menee.

 

Jotkut nousevat.  Toiset laskevat.  Yhdysvallat saa väkevän buustin uudelle alulle, tuhannesti kirotulla hiilivety-tuotannollaan se tulee saamaan ”mäkilähdön” uuteen hyökkäykseen sen pyrkiessä pois velka- ja lamakuopasta.  US. puolustaa voimalla asemiaan maailman ykkösmahtina.  Se ehkä saa jatkoaikaa kukkulan kuninkaana.  Kiina ei porhalla ohi, vielä.

 

Kuljetus ja putkitus kärsii, Amerikan mantereella öljy kulkee pitkittäin ja poikittain, mutta oma öljy.  Tankkereita pannaan telakalle.  Kiina jatkaa vyörytystään, Ecuadorin öljyssä kääntyy lehti.  Se on ensimmäinen Kiinan työnäyte kaukomailla: jatkoa seuraa.  Kiina ottaa entistä raivokkaammin huostaansa alikehittyneiden luonnonvaramaiden aarteet.  Yhdysvallat ei ole jaloissa, ei ainakaan vanhaan malliin, sillä on kotikentällä energiapuhteensa.  Venäjä on pahasti poissa pelistä.  http://oilandenergyinvestor.com/watch-it-now-china-makes-its-move-in-ecuador/  

 

Miten käy OPEC-maiden tulevaisuuden?  Sielläkin on jo herkistelty muutama vuosi, toiveet, unelmat herätelty, ja sitten tulee takapakki, talouskuuri, joka ei salli narujen löystyvän, ei mitenkään. 

 

Lähi-idän maailmanpoliittinen merkitys muuttuu, mutta laskeeko se sinänsä, jos suoran taloudellisen intressanttiuden sijaan nousevat yhä kasvavat poliittiset, kansalliset, ideologiset ym. ristiriidat ja konfliktit?  Raivaako tämä kehitys tietä Kiinan vaikutusvallan kasvulle myös lähi-idässä? 

 

Ei kai tämä ala vaikuttaa jo päähänpinttymältä, toistan tätä ”Kiinan nousua” yhtenään. 

 

Kuka/mikä muukaan tulisi Yhdysvaltain jättämään general managerin rooliin?  Kuin Kiina.  Venäjä olisi halukas, osittain, mutta sillä tulee olemaan omat pulmansa, kasvavat pulmansa.

 

*

 

Siispä seuratkaamme tarkalla silmällä huoli sydämessä, miten asiat etenevät rajanaapurissamme.  Öljyn voiteleva voima heikkenee, ei ole enää entisessä mitassa öljytuloja, joilla voidella kansalaisten kolottavia jäseniä, avoimia haavoja, pitää suut supussa. 

 

Putinilla on kova kausi edessä, koko maalla, ehkä meilläkin. 

 

Ei ole perusteita toivorikkaalle uskolle, että Venäjän vaikeudet koituisivat suoraan eduksemme: pikemminkin päinvastoin.  Siellä on niin paljon pahaa sappea pohjalla, ja jo kypsyviä vihaliikkeitä, ei tässä hyvin käy huomenna.

 

Pitkän helpon vaiheen jälkeen koittaa se vaikea rasti.

 

*

 

Suomessa tämä liike, ja muuntokuuri panee miettimään.

 

Ei se ainakaan atomimyllyjen kannattavuutta paranna.  Ovatko Suomi ja Venäjä rintarinnan uuden energiaboostin uhreina, Perämeren rannalla?  Ruikuttamassa, rannalla.

 

*

 

On se hämmentävää, miten jättimäinen mannerlaattojen liike peittyy hiljaisuuden alle.  Emme me mitään huomanneet.  Tapahtui suuria.  Katselimme pieniä liikkeitä terraarion pohjalla, ohi käveli tumma gorilla.  Kohina peitti silmämme.

 

Emme vain huomaa.

 

*

 

Lähde;

Tämän artikkelin faktaosiossa olen hyödyntänyt Dr. Kent Moors´in artikkelia: ”Two Ways to Cash in on Energy Security”, published January 16th, 2014.  Muuna kehystietona ja kontekstina yleisesti tiedossa olevia pääpiirteitä aikamme kehityksessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kirjoitin johonkin blogiin kommentin, jossa mainitsin, että poliittisia virhepäätösksiä on poliitikkojen toimesta mahdoton saada perutuksi tai oikaistuksi, paitsi Amerikassa.

USA lähti mukaan energiakeskusteluihin ja maailmanlaajuisiin sopimuksiin päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvassa energiassa ja Al Core kiersi maailmalla saarnaamassa CO2 päästöistä.

Sitten keksittiin fracking ja hetkessä kaikki muuttui. Ja nyt USA on omavarainen energiassaan ja tuo Eurooppaan halpaa hiiltä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Vain kevyttä alkusoittoa. Kunhan LENR (kylmäfuusio) opitaan hallitsemaan, on edessä kovin erilainen maailma.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tässä vaiheessa täytyy kai sanoa, että jos opitaan hallitsemaan. Mitä muuta sillä on tähän mennessä saatu aikaan kuin pieniä määriä lämmintä vettä?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Onhan tässä voimasuhteet vähän keikahtaneet. Ainakin joksikin aikaa. Mitä Suomen kannattaisi nyt tehdä? Mitä mieltä on blogisti? Yksittäisen EU-maan on huono lähteä sooloilemaan. Tähän on valitettavasti tultu.

Toisaalta kyllä Suomikin on jo tähän mennessä osansa liuskekaasubuumista saanut. Kivihiili on halpaa, ja sitähän käytetään. Samoin suunnitellut LNG-terminaalit liittyvät tähän amerikkalaisten energiakäänteeseen. Ne ovat ihan hyvä idea kaasun toimitusvarmuuden ja hinnan kannalta sekä Itämeren rikkipäästöjen kannalta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juha, juuri näin kuten sanoit. Olemme mukana, ja joudumme myös sopeutumaan. Mutta voisimmeko olla mukana tekniikoissa ja tässä paljon puhutussa cleanteckissa myös energiatuotannon piirissä? Tuo kliintekki tosin on ollut ankarankin kritiikin alla viime aikoina: onko sekin vain yksi kupla josta ei sen enempiä heru, ja silti sitä Suomessa hehkutetaan. Eli tullaan kai näihin viime viikkojen seminaarien ytimiin: uskallammeko yrittää ja mahdollisesti erehtyä, tehdä virheitä, vai olemmeko viisaasti sivussa melkei kaikesta uudesta.

Itseäni näissä energia-aiheissa kiinnostaa lähinnä nämä makromuutokset, joilla on hyvinkin suuria talous- ja voimapoliittisia vaikutuksia, ja ne tosiaan toteutuvat yllättävän nopeasti kun sikseen on. Tavallaan tämä aihepiiri on mielestäni jäänyt katveeseen Suomessa, ja kun toisaalta kaverit maailmalla näitä jatkuvsti hehkuttavat, tekee mieli vähän omaltakin osalta välittää niitä suomalaisille asista mahdollisesti kiinnostuneille tahoille.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä cleantech:ssa kannattaa mukana olla. Ei se kupla ole. On vähän irvailtu siitä mitkä kaikki ratkaisut ja teknologiat kuuluvat cleantech:iin. Minusta määritelmä on hyvä: eli ne kuuluvat, jotka vähentävät päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta. Ilma- ja vesistöpäästöt, materiaali- ja energiatehokkuus jne.

Maailmassa on niin likaisia paikkoja, että saastuttamista ei yksinkertaisesti voi jatkaa. Kiina on näkyvin esimerkki. Nimenomaan asiantuntijapalvelut ja teknologiavienti ovat Suomen heiniä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hieman linkkejä aiheeseen:

Öljyteollisuus; http://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_industry

Maailman öljytuotanto 1930 – 2012; http://en.wikipedia.org/wiki/File:World_Oil_Produc...

Öljytuotanto maittain: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_...

TOP-5 öljyntuottajamaata, tuotantomäärät: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Top_5_Oil-Produc...

Vähän historiaa 1960-2006; http://en.wikipedia.org/wiki/File:Top_Oil_Producin...

Luonnon/maakaasun tilastokurvat löytyvät vastaavasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset