Veikko Huuska

Kasvaako Yhdysvaltain talous vai ei? - Katsaus pintaa syvemmälle

Kasvaako Yhdysvaltain talous vai ei?  -  Katsaus pintaa syvemmälle

Joulun seutuun Suomessakin huomioitiin Yhdysvaltain talouden pienet valonpilkahdukset.

Aamulehti 201.22013; http://www.aamulehti.fi/Talous/1194862099622/artikkeli/usa+yllatti+talouskasvu+kiihtyi+4+1+prosenttiin.html

"Yhdysvaltain talouskasvu on kiihtynyt nopeammaksi kuin kertaakaan lähes kahteen vuoteen. Bruttokansantuote kasvoi 4,1 prosenttia vuotta aiemmasta, kertoo maan kauppaministeriö."

Vielä tammikuunkin puolella päätoimittajat noteerasivat positiivisia tietoja USA:sta.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/01/16/fed-usan-taloudessa-myonteisia-merkkeja/2014712/12

 

Mutta mutta..

Onko niin että Yhdysvalloissakin haetaan kissojen ja koirien avulla vähäisimpiäkin kasvun merkkejä, ikään kuin ensimmäisiä sirkkalehtiä lumen alta?  Siltä  hieman vaikuttaa.  Eikä vaikutelma ole syntynyt mielipiteiden pohjalta, vaan lukuisien talouden faktojen.

 

Katsotaanpa vaikkapa työllisyys..

Siis tutkimme nyt viimeisintä Yhdysvaltain työllisyyskatsausta – hieman pintaa syvemmältä.

Se osoittaa heti kättelyssä, että usean kuukauden myönteisen periodin jälkeen – jolloin maan työllisyys on parantunut noin 200.000 hengen keskivauhdilla – nyt tuleekin kuraa putkesta.  Tämä jos mikä osoittaa, miten hauraalla pohjalla tuo ”talouden kevät” sittenkin seisoo.

Yhdysvaltain palkkasumman kasvu hidastui joulukuussa 2013  -  niinpä se oli alhaisin sitten tammikuun 2011 lukien.

Työnantajat palkkasivat lisää työvoimaa joulukuussa vain 74.000 – siis merkittävästi alle viime aikojen trendin.  Nämä kaikki ilmenevät Yhdysvaltain työministeriön (Labor Department) viime perjantaina (10.1.2014) julkaisemasta raportista.

Nämä kaikki ovat alle varovaisimpienkin odotusten

Taloustietäjät odottivat työllisten kasvavan noin 197.000 – 205.00, ja työttömyysasteen pysyvän 7:ssä prosentissa.

Valju työllistyneiden lukumäärä ei ollut raportin ainoa ”yllätys”.  Kaiken tuon jälkeen onkin oikea yllätys se, että työttömyysaste putosi 7,o:sta 6,7 %:iin.  Se on alhaisin taso sitten laman alkuaikojen, lokakuun 2008.

 

Lukujen taustaa

Mutta tutkikaamme, mitkä syyt ovat tällaisen ristiriitaiselta vaikuttavan ”paranemisen” taustalla.  Ja silloin ilmenee, miten problemaattinen koko tilanne on.

 

Syynä on nimittäin se, että samaan aikaan peräti 347.000 amerikkalaista on yksinkertaisesti pudonnut työvoiman ulkopuolelle.  He eivät enää esiinny tilastoissa, eivät työllisinä mutta eivät myöskään työttöminä.

Vaikka komeita otsikoita onkin nähty (alentunut työttömyys), Yhdysvaltain talous on edelleen keskellä vakavia ongelmia, jotka juontavat juurensa vuoden 2008 asuntalainakuplan puhkeamisesta”, sanoo taloustieteen professori Steven Pressman, Monmouthin yliopistosta, New Jerseystä. 

”Merkittävä osa työttömyysasteen laskusta johtui siitä, että ihmiset luopuivat etsimästä enää työtä.  Näitä ihmisiä ei lueta työttömiksi, koska he eivät hae työtä.  Työllisyysaste heikkeni tasolle 62,8 %, mikä on alhaisin siten vuoden 1978.  Tämä saa ryppyjä kenen tahansa otsalle.”

 

Huomionarvoinen ilmiö 

Hämmentävä juttu todellakin.  Yhdysvaltain työvoiman määrä nimittäin laski joulukuussa 525.000 hengellä, ja oli 91.808.000 henkilöä.  Tämä merkitsee hurjaa exodusta ulos työelämän parista.  Poistuneiden luku on hurja etenkin kun sitä vertaa työllisten lisäykseen, 74.000 henkeen.

 

Työmarkkinoiden muut tunnusluvut joulukuulta eivät nekään juuri ilahduta:

Keskimääräinen työviikon pituus putosi 34.5 tunnista 34.4. tuntiin.  Tämä jos mikä on merkki heikosta hapesta työmarkkinoilla.  Toimivathan markkinat juuri toisinpäin: kun taloustilanne ja kysyntä voimistuu, jatkavat työnantajat ensi vaiheessa jo sisällä olevan väen työviikkoa, ja vasta tietyn kynnyksen jälkeen alkavat palkkaamaan uutta väkeä.  Näin nousun alkaessa työviikon keskimääräinen kesto aina ensin nousee.  Nyt se siis laski – vähän, mutta kuitenkin indikoiden vähäistä kasvuvoimaa.

Keskipalkka tunnilta nousi peräti 2 centtiä.  Nyt se on 24.17 dollaria (vastaa noin 17,77 €).

Liittovaltion, osavaltioiden ja paikallisten kuntien henkilöstön määrä väheni joulukuussa 13.000 työpaikkaa (kun se oli marraskuussa noussut 15.000).

Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työllisten määrä laski vuodessa 6.000.  Kuukausittaiset kasvuluvut ovat olleet: 2013 noin 17.000 ja edellisvuonna 2012 noin 27.000.  Tämä oli ensimmäinen notkahdus sitten heinäkuun 2003.  

Rakennusalan työllisyys putosi 16.000, ensimmäinen lasku sitten toukokuun ja asettuu isoon kuvaan, kun mainitaan että vuoden 2013 keskimääräinen kuukausikasvu on ollut 10.000 henkeä. 

Pudotusta on nähtävissä lisäksi: liikenteen ja kuljetusten, informaatioteknologian, varastoinnin ja viihteen aloilla.

Näiden synkeiden lukujen vastapainoksi, ikäänkuiin mausteina karvaassa sopassa, poimittakoon nousija-alat: vähittäiskauppa, pikaruoka ja yleinen tuotemyynti

 

Näiden kasvualojen nousu vain korostaa huolestuttavaa trendiä.

Center for College Affordability and Produktivity´ n raportin mukaan vähän koulutetun (alhainen ammattitaitovaatimus) työvoiman kysyntä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2006 lähtien.

Yhdysvaltain työmarkkinoilla on nyt pelkän peruskoulun käyneitä työläisiä enemmän kuin sotilaita USA:n armeijassa.

Pitkittynyt työttömyys, ongelmat korkojen ja velkojen kanssa, sekä osa-aikaisesti työllistyneet, jotka hakevat kokoaikatyötä, näiden määrä pysytteli joulukuussa edelleen korkealla tasolla. 

 

Vuosiyhteenveto

Uusimmat työmarkkinatilastot kertovat, että Yhdysvaltain kansantaloudessa syntyi keskimäärin 182.000 uutta työpaikkaa kuukaudessa.  Tämä on vähemmän kuin vuoden 2012 keskiarvo. 

Kaikkiaan työnantajat palkkasivat 2013 yhtensä 2.180.000 uutta lisätyöntekijää.  Sekin oli vähemmän kuin vuoden 2012 summa, joka oli 2.190.000 työntekijää (-10.000).

 

Heikko joulukuu

Joulukuun aneeminen työmarkkinakehitys pisti Keskuspankkiin (Federal Resrve – FED) vauhtia.  Sillä oli tietysti Employment Departmentin ennakkotiedot käytettävissään, kun se välittömästi niiden tultua ilmoitti supistavansa 85 miljardin dollarin kuukausittaisia finanssipummapuksiaan 75 miljardiin.

Keskuspankki FED yrittää nyt taiteilla kirkon harjalla.  Sen on aikaa myöten vihdoinkin pakko alkaa ruuvata syöksyhanaa pienemmälle.  Ja se tekee sen hetkellä, jolla se vielä voi jotenkin vedota ”nousun vireisiin”.  Ennen kaikkea tuohon joulukuun nättiin työttömyysprosenttiin.

 

Mutta ei kauan.

Liian monet numerot osoittavat, miten hapero ja itse asiassa olematon Yhdysvaltain talouskasvu on.  Kasvu voi syntyä vain työmarkkinoilla, mutta siellä on… aneemista, ja alenevaa.

FED julisti joulukuun lopulla: Jos lähiajan tiedot markkinoiden kehityksestä tukevat näkymiä työllisyyden paranemisesta jatkossakin, me todennäköisesti vähennämme arvopaperien ostoja askel askeleelta tulevissa kokouksissamme.  … Niinpä tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset (velkakirjojen kuukausiostojen taso) harkitaan tulevien talouslukujen mukaan.

Epäilemättä on kiinnostavaa kuulla, mitä FED:in vanha pääjohtaja Ben Bernanke tässä viimeiseksi jäävässä katsauksessaan tulee lausumaan seuraavan, tammikuun 28.-29. päivinä pidettävän kokouksensa tuloksena.  Uusi pääjohtaja Janet Yellen astuu virkaansa 1.2.2014.

Joutuuko Bernanke vielä viime työnään lyömään ”pakkokaasun” päälle, jotta työmarkkinat – tuo talouskasvun ainoa todellinen synnyttäjä – saisi kasvun käyntiin.

*

Kaiken pessimismin uhallakin on kuitenkin pakko todeta, että pelkän otsaketiedon ja tilastopinnan alle kurkistaessamme kohtaamme aivan eri Amerikan, kuin Suomessakin nyt ilon kiljahduksia tuottaneen pintakuvan mukaisen.

Ei se niin helppoa ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Yhdysvalloissakin suurin ongelma on se, että kotimarkkinoiden ostovoima ei voi kasvaa, koska elinkeinoelämän pyörät pyörivät yhä pienemmällä ihmistyövoimalla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta, mutta toimii siinä toinenkin "siivilä".

"Talouskasvun hyödyt ovat valuneet finanssikriisin jälkeen jo valmiiksi rikkaimmalle eliitille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 95 prosenttia vuoden 2009 jälkeisestä talouskasvusta on päätynyt rikkaimmalle yhdelle prosentille kansalaisista. Samanaikaisesti 90 prosentia yhdysvaltalaisista on Oxfamin mukaan köyhtynyt".

HS, ti 21.1.2014; Ville Similä: Oxfam: 85 rikkainta omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhintä.
Linkki: http://www.hs.fi/ulkomaat/Oxfam+85+rikkainta+omist...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset