Veikko Huuska

Tuntematonta sotilasta katsellessa

Tuntematonta sotilasta katsellessa

 

Katsoin itsenäisyypäivän [6.12.2013] myöhäisillalla Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan.  Näin tämän Väinö Linnan romaaniin perustuvan elokuvan ehkä noin 26. kerran.

 

Joitakin huomioita

 

Hiuksiaan kampaava lähetti

 

Elokuvan krediiteissä (roolitiedoissa) esiintyy sitkeästi merkintä: ”Lähetti - Pertti Palo

 

Lähetti liittyy Tuntemattoman maailmankuvaan aivan olennaisena tekijänä: Linna vetää aika komean kaaren Berliinin ja Paloaukean toimistoparakin välillä:

 

KKK:n päällikkö, kapteeni Kaarna ja vääpeli Korsumäki juovat lähtökahveja:

 

”He joivat äänettöminä kahvia.  Vääpeli katseli ajatuksissaan eteiseen, jossa kirjuri kampasi tukkaansa.  Tämä ilmehti peilin edessä, vieden päätään välillä kauemmaksi ja painellen lainetta tukkaansa.  Vääpeli huokasi, aivan kuin tulkiten hieman alakuloista mielentilaansa, ja sanoi:

-          Kaikenlaista viheltäjää sitä on.

Kaarna naurahti kuivan ilkeästi ja sanoi:

- Maailmanhistoria muodostuu kaikenlaisista toimista.  Joku ehkä katselee Berliinissä Venäjän karttaa ja tekee suunnitelmia.  Tämä kampaa tukkaansa, mutta mukana hänkin on.”  http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat/artikkeli/Luku+1+Aatu+panee+hulinaksi/1135223467578

 

Muuten ihan kiva juttu, kirjurin vähäinen sivurooli.  Mutta kun Pertti Palo ei esiinny ko. kohtauksessa tv:n esittämässä elokuvassa.  Kohtaus on leikattu pois. 

 

Kuka on leikannut, ja missä vaiheessa?    Kohtaus on kuulunut elokuvaan, mutta se vain on leikattu pois.  Mitään ideologisia tai ohjelmallisia syitä sen leikkaamiseen ei ole – ellei sitten tuota ”joku ehkä katselee Berliinissä” –viitettä ole kirjaimellisesti, ja aivan oikein, kytketty Hitleriin, ja näin haluttu tuollainen ehkä jonkun mielestä epäsopiva viittaus A.Hitleriin kitkeä pois.

 

Pertti Palon elokuvarooli Elonetissä; http://www.elonet.fi/fi/henkilo/224642

 

 

Konekiväärien heittäminen metsälampeen

 

Peräytymisvaiheessa luutnantti Koskela johtaa pataljoonan perääntymisen lampikannasten kautta.  Sitä ennen hän, rykmentin komentajan nimenomaista käskyä uhmaten, räjäytyttää pst-tykit sen viimeisen jäljellä olevan ja upotuttaa konekiväärit lampeen Määtän konetta lukuunottamatta – muutoin haavoittuneiden mukaanotto ja perääntyminen muutoinkaan ei olisi onnistunut. 

 

”Morjens, letkapyssy!”

 

Tämäkin kohtaus on leikattu pois.

 

 

Vihollinen tulittaa Punaisen ristin ambulanssia

 

Kolmas kohtaus, hieman arkaluontoisempi, on myös poistettu.  Punaisen ristin merkein varustettu bussi, josta on tehty haavoittuneiden kuljetusvaunu joutuu pataljoonan komentopaikkaa lähestyessään sinne koukanneen, konekiväärein varustetun vihollisosaston tuleen.  Metsästä ammutaan, tuulilasi tulee kuskin silmille. 

 

Tämä kersantti Hietasen kuoleman alku on leikattu pois.  Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin.  En ole ainoa, joka olen nähnyt Tuntemattoman version, jossa tämä kohtaus on mukana.  Television esittämästä versiosta se on kaiketi ollut pois alkujaankin. 

 

Mutta missä olen nähnyt täydemmän version?  Joko elokuvateatterissa joskus 1960-luvulla, tai sitten armeijan esittämässä versiossa.  Minulla on muistikuva, miten Aamulehdessä oli polemiikkia siitä, miten tämä joidenkin mielestä Neuvostoliittoa ärsyttävä kohtaus on leikattu ulkopoliittisista syistä. 

 

Olisi mielenkiintoista nähdä pitkä versio Tuntemattomasta, se täydellinen, jonka Laine käsistään päästi.

Kirjoitin vuosi sitten; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126675-edvin-laineen-tuntematonta-on-sensuroitu-ambulanssin-tulitus-poistettu

 

 

Leikattiinko ”kommunisti”-sana pois?

 

Peter von Baghin usein esitetyssä suomalaisen kulttuurin ylistyslaulussa, 10-osaisessa Sininen laulu –dokumenttisarjassa stm Honkajokea esittävä Tarmo Manni sanoo, että hän asetti roolinsa ehdoksi, että siihen sisällytetään Linnan kirjoittama kohta, jossa kapteeni Lammio kuulustelee Honkajokea.  Elokuvassakin olevan Honkajoen iltarukouksen jälkeen korsussa ollut luutnantti teki ilmiannon tästä originellista sotamiehestä Lammiolle, joka syyttää tappiomielialasta ja armeijan halventamisesta.

  – Älkää viisastelko.  Oletteko kommunisti?

  - Olen keksijä.  Varsinainen ammattini on kyllä ollut käpyjenkeräily, mutta pidän tiedettä kuitenkin pääasiallisena elämäntehtävänäni.

  – Oletteko mielenvikainen?

 

Manni arveli, että tuo jo valmiiksi kuvattu kohtaus joutui tuon aran sanan, kommunisti, takia leikkaamon lattialle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Honkajoki

 

 

Lakki päässä – lakki päästä

 

Kuinkahan moni muuten eilen huomasi (jälleen kerran), miten Tuntemattomaan on päätynyt eräs elokuvanteon perusvirheistä.  Niin sanottu vaihtuvan takin –ongelma.  Klassinen moka menee näin: Mies poistuu huoneesta.  Seuraavassa kuvassa hän tulee toiseen huoneeseen ja takki on vaihtunut.  Tai parta pois, tai kädessä jotain jota ei äsken ollut tms.

 

Vakava ja järkyttävä kohtaus, jossa konekiväärikomppanian talousaliupseeri, alikersantti Mäkilä, tuo uskovainen ja tunnollinen pohjalainen nuori isäntä, kaatuu.

 

Kuvat menevät näin:

 

Mäkilä kysyy, kenen vuoro lähteä ja arvelee että se olisi stm Uusitalon (Veijo Pasanen) huki.  Uusitalo manaa ja sanoo, että menisit kerran itsekin niin tietäisit mitä se on.  Mäkilä ottaa suitset ja Uusitalon myöhästyneistä hangoitteluista huolimatta lähtee.  Mäkilä ajaa muonaa.  Hän seisoo ruokatonkkien joukossa kärryillä, hevonen laukkaa vauhkona. 

 

Mäkilä pysäyttää hevosen ja hypähtää rattailta, jolloin hänen ns. verikauhansa lennähtää päästä.

 

Leikataan kuvaan, jossa Mäkilä rauhoittelee hevosta.  Hänellä on verikauha päässä.

 

Seuraavaksi hevonen karkaa täyttä vauhtia villinä ja suitsista kiinni pitävä Mäkilä raahautuu mukana.  Hän on paljaspäin.

 

Sitten loppukuva: Mäkilä yrittää ohjata hevosen kranaattikeskityksestä sivuun, mutta kranaatit osuvat kohti.  Mäkilän lakki lentää päästä, hän kaatuu.  Loppu on tullut. 

 

Nopeasti etenevä dramaattinen kohtaus saa yllättävän efektin – sitkeästi päähän palaavan verihaukan - ansiosta ikävällä tavalla huvittavan lisäsäväyksen.

 

*

 

Netissä on kysytty vanhan perimätiedon pohjalta, että Mäkilän ajama hevonen olisi saanut surmansa mainitun kohtauksenräjähdyksessä, tarkoituksella tai tarkoittamatta.  Mielenkiintoinen kysymys, joka ainakin Helsingin Kaupunginkirjaston suorittamissa selvittelyissä jäi lopullista vastausta vaille.

 

*

 

Jokaisella Tuntemattoman katsomiskerralla huomaan kiinnittäväni huomiota joihinkin yksityiskohtiin tai sattumuksiin, joita en ole aikaisemmin havainnut tai jotka muistan nähneeni joskus 40 vuotta sitten, mutta en läheskään joka katsomiskerta.

Tuntemattoman reploja; http://fi.wikiquote.org/wiki/Tuntematon_sotilas

 

*

 

Tässä muuten tri Tom Lundbergin Tuntematon sotilas ja johtamisen taito

 

Tuntemattomien tyyppilogiaa, ihan mielenkiintoisesti koottuna ja analysoituna:

http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/07/tuntematon-sotilas-ja-johtamisen-taito.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Btw;
Linnaa on pidetty, aiheellisesti, sekulaarina, epäkirkollisena ja jopa uskontokylmänä kirjailijana. Hänen teoksistaan on turha etsiä taatamaisia joulutunnelmia ja muitakaan kristillishenkisiä viritelmiä, muuten kuin jossain määrin kriittisessä valossa.

Suomi24/Stormvik 9.11.2009; http://keskustelu.suomi24.fi/node/8607361

Tässä eräs lukija vuosien takaa (2009) on havainnut mielenkiintoisen kytkennän raamatun teksteihin. Harvinaisehkoa, mutta ei ainutlaatuista Linnan tuotannossa. Suomen kirjailijat ovat perinteisesti olleet vähintään kohtuullisesti raamattunsa lukeneita, tai vallan entusiasisteja kuten Kivi ja Haanpää, esimerkiksi. Myös sellainen urbaani esteetti kuin Pentti Holappa tunsi raamattunsa, hänen ukkinsa luki isoa kirjaa pirtin hämärissä Luhalahden perillä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Elokuvan alkuteksteissä nimi Osmo Harkimo esiintyy pariinkin kertaan. Muistaakseni Harkimo toimi filmin leikkaajana, mutta hänellä oli rooli myös näyttelijänä. Onko hän mukana tv-versiossa, ja jos on, niin missä ihmeen kohtauksessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen hiukan ihmetellyt miksi yksi romaanin päähenkilöistä, sotamies Viirilä, ei esiinny Laineen elokuvaversiossa lainkaan. Ei myöskään hänet ampunut everstiluutnantti Karjula.

Uudessa elokuvaversiossa sen sijaan Viirilä on yksi näkyvimmistä hahmoista heti alusta alkaen. Myös hänen "kuolemantuomionsa" on filmillä mukana.

Miksi suuri yleisö vierastaa uutta versiota, vaikka siinä on paremmat näyttelijäsuoritukset, sopivamman ikäiset näyttelijät, teknisesti paremmin toteutetut efektit ja äänitys, se on värifilmi ja siinä on enemmän kaikkia niitä kohtauksia, jotka kirjassakin esiintyy? Ikäänkuin olisi tehty päätös, että "se vanha ja alkuperäinen on ainoa oikea eikä sille mikään vedä vertoja".

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Sotaveteraanien mielestä tässä uusimmassa oli liikaa räiskintää.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Miksi suuri yleisö vierastaa uutta versiota, vaikka ...?"

Erinomainen kysymys, jota pysähdyin miettimään. Filmiversioiden ero on tasan 30 vuotta, siis juuri "sukupolvi"-käsitteen verran. Laine teki elokuvansa sodankäyneelle kansalle sodan kokeneiden näyttelijöiden voimin. Ehkä se kollektiivisena taidekokemuksena upposi tuoreeltaan hedelmällisempään maaperään, kuin mihin Mollbergin työllä 80-luvulla oli edes mahdollisuuksia?

Laineen filmi on elokuvaksi pitkänpuoleinen, mutta Mollberg pani vielä hiukan paremmaksi. Onkohan kolme tuntia jonkinlainen käytännön raja, joka erottaa kansanfilmin (Laine) erikoistuneelle yleisölle kohdistetusta friikki-elokuvasta (Mollberg)? Viimemainitun kohderyhmä on väistämättä suppeampi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mollbergin versio on vaan liian realistinen. Edvin Laineen Tuntematon on lähes eeppinen tarina.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kaikkea sitä on tullu koettua. Kun sitä alkuperäistä Tuntematonta filmattiin Imatralla Immolan lentokentän liepeillä, oltiin kylän poiken kanssa niitä touhuja seuraamassa.
Mahtavinta oli, kun tekivät sitä sotamaisemaa. Paljon paloi "dynyä" ja paljon katkeili puita, paljon tannerta myllertyi. Komeita olivat vesipatsaat Niemilammessa, jonka pinta muuttui hopeiseksi taintuneiden kalojen paljoudesta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Immolan alueella on maailmansodan suhteen siis muutakin historiaa kuin varsinainen lentokenttänä toimiminen Hitlerin vierailuineen (4.6.1942) ja osasto Kuhlmeyn tukikohtineen (1944).

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ja mitä parhaita Immolan varuskunta-alueella on, niin on se, että minäkin olen siellä Suomen maineikasta armeijaa varusmiehenä palvellut. Olin kevättalvella 1968 Rajakoulun aliupseerikurssilla, joka toimi silloin kaikkien neljän Rajavartioston varusmiesten aliupseerikouluna. Nuo tuntemattoman maisemat ja kaivetut juoksuhaudat esiteltiin meille enimmäisenä eikä vähimmälle jäänyt ollenkaan Hitlerin vierailut. Erittäin hyvä paikka varusmiehelle. Immolasta kolmen kuukauden jälkeen RUK:iin Haminaan, joka oli taas aika paska paikka.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minulla on hämärä muistikuva, jotta alkuperäinen bussin tulituskohtaus olisi ollut tv:ssa 60-luvulla, mutta kyseessä voi olla valemuisto.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Minulla myös semmoinen muistikuva on. Voi tietenkin olla että se jäänyt siitä alkuperäisestä Linnan Sotaromaanista mieleen... Se Tuntematon Sotilashan ei ollut se alkuperäinen Linnan teos vaan sensuroitu painos siitä.

Kuitenkaan en voi ymmärtää miksi Linna esittää esim. lotat kielteisessä valossa. Mielestäni lottien moraali on aina ollut korkea enkä voi mitenkään olla Linnan kanssa samaa mieltä niiden kevytkenkäisyydestä.

Sitä en voi kanssa käsittää miksi Lammio esitetään vastenmielisenä henkilönä vaikka mielestäni hän oli varsin asiallinen esiupseeri...

Luultavasti Linnan on täytynyt kantaa jotain poliittista kaunaa upseereille...ainakin olen sen astivinani rivien välistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset