Veikko Huuska

Kuka suomalainen tuhosi eniten panssarivaunuja II maailmasodassa?

Kuka suomalainen tuhosi eniten panssarivaunuja II maailmasodassa?

Veikkaanpa että vastaajista suurin osa ehdottaa jotakin menestyneistä ja Mannerheimin ristin ritariksi lyötyä panssaritaistelijaamme.  Eikä niin tehdessään ihan kauas vikaan osukaan.  Mutta vastaus on kuitenkin toinen, hieman yllättävä.

Lainahevosella

Ajan nyt lainahevosella.  Ja teenkin sen ”komialla hevosella”.

Tuoreimmassa Kylkirauta –lehdessä (3/2013) eversti Sampo Ahto esittäytyy vakipalstallaan jälleen huippuluokan kirjoittajana.  Paitsi asiasisällön puolesta teksti täyttää ylimmätkin retorisen esityksen korkeimmat vaatimukset.  Sitä paitsi hän kertoo muutamia sotahistorian eri syistä pimentoon jääneitä tapauksia, jotka kaikki ansaitsevat laajemman huomion.  Tässä tartun yhteen Sampo Ahdon pointeista.

Sampo Ahto kirjoittaa

Kylkirauta n:o 3/2013, lehden sivu 67. > nettipaketin sivu 72)  http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta3_13.pdf

”Niinpä yhä uudelleen joudun toteamaan, miten suuria aukkoja on siinäkin hankkimassani tietämyksessä, johon  ajan salliessa olen sentään käyttänyt reippaasti yli puoli vuosisataa.  Lohtua tosin saan siitä, että nyt ainakin jotkin aukot ovat täyttyneet.  Mainitsen seuraavassa kolme kohdalleni osunutta tuoretta tapausta.

Ensimmäinen niistä olisi sopiva kysymykseksi tietokilpailuun.  Kuka suomalainen tuhosi eniten panssarivaunuja toisessa maailmansodassa?  Pieni yksityiskohtahan tämä vain on mutta mielenkiintoinen sellainen.

Vielä vuosi sitten arvailuni olisivat menneet pieleen.  Mies oli nimittäin helsinkiläinen Ola Olin, Suomen armeijassa vänrikki ja Saksan armeijassa SS-Obersturmführer.  Hänen tililleen tuli vähintään 34 panssarivaunua.

Suomessa Olin on jäänyt tuntemattomaksi, sillä suomalaista SS-pataljoonaa kotiutettaessa hän jäi Saksaan löydettyään sieltä aviopuolison.  Ansioistaan, joihin kuului paljon muutakin kuin panssarivaunujen tuhoaminen, hänelle myönnettiin Saksan kultainen risti.”

Kummallisen vähälle huomiolla on tämä mies, Ulf-Ola Olin jäänyt Suomessa.  Noilla meriiteillä uskoisi julkisuuden ja huomionosoitusten olleen suurempiakin.  Ahdon mainitseman Saksaanjäännin ohella asiassa on varmaankin vaikuttanut ns. SS-sordiino.

 

Kuka oli Ola Olin?

Tuore julkaisu, ”Suomalaisten Waffen-SS –vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943” rajaa sekin otsikkonsa mukaisesti SS-miesten vaiheiden tarkastelun komennuksen kestoaikaan, eli siis vuosiin 1941-1943.  Sen jälkeisiä vaiheita, toimintaa, elämää, saavutuksia, seikkailuja ja kohtaloita ei tarkastella.

Matrikkelin henkilötiedot:

OLIN, Ulf-Ola,

s. 18.7.1917 Helsinki, k. 11.1.1995 Kassel, Saksa.  Somistaja.  Talvisodan palvelus: JR 61, Kk/RUK kurssi n:o 47 (1940).  Kotipaikka Helsinki, värväytymispaikkakunta Helsinki. 

Kuului 3. kuljetuserään.  Palvelus Saksan armeijassa: Freiwillige Batallion/4.K;  7./SS-Panzerregiment 5.  Tehtävät SS-joukoissa: ryhmänjohtaja, joukkueenjohtaja, komppanianpäällikkö.  SS-Obersturmführer / Vänrikki. 

Kunniamerkit: ks. alla.

Puoliso: Hildegard, vihitty 1942, Erika.  Siirtyi syksyllä 1942 SS:n panssarijoukkoihin.  Jäi Saksaan, palveli 5. SS-Panzerdivision ”Wiking” –riveissä sodan päättymiseen asti.”

 

Kuvat aiheesta Ola Olin: https://www.google.fi/search?q=%22ola+Olin%22&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=1nZaUsP1LseH4gSMi4GYBw&ved=0CDkQsAQ&biw=1366&bih=646&dpr=1

Panoramio-sivuilla edustava kuva SS-Obersturmführer Olinin kunniamerkkitaulustahttp://www.panoramio.com/photo/87040048?tag=Vapaudenristi

SaksanKultainenristi,1945                                                                                                                                      

Saksan Rautaristi I luokka,1944                                                                                                                                               Saksan Rautaristi II luokka, 1942                                                                                                                         Panssaritaistelumerkki 25 päivästä, 1944                                                                                                                                              Musta Haavoittumismerkki, 1944                                                                                                                                       Saksan Itärintamamitali, 1942                                                                                                                         4. luokan Vapaudenristi mk (Talvisota)                                                                                                                                        2. luokan Vapaudenmitali 1939 (Talvisota)                                                                                                                              Hopeinen panssaritaistelumerkki, 1944                                                                                                                         Rintamasotilastunnus

Axis History Forum kertoo lisää Olinin taisteluista vuoden 1945 puollellahttp://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=5280

Nettikeskustelussa täällä todetaan, että SS-Obersturmfuhrer Olin taisteli sekä venäläisiä että viime vaiheessa amerikkalaisia vastaan.  http://www.pienoismallit.net/keskustelut/1872_suomi-tiikeri/?offset=20

Täällä kerrotaan myös hänen nimikkopanssaristaan ”Erikasta http://www.ww2incolor.com/finnish_forces/OlaOlin-1.html

Netistä löytyy lisää tietoja panssari-sankarista.  http://www.feldgrau.net/forum/viewtopic.php?f=26&t=21346

 

Luettelo Rautaristillä palkituista suomalaisista

Jostain syystä Wikin lista ei tunne Ulf-Ola Olinia.  Saksalaisilla ja englanninkielisillä sivustoilla Ulf-Ola Olin asianmukaisesti  mainitaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Rautaristill%C3%A4_palkituista_suomalaisista

http://www.finnmedals.net/Saksalaiset-Kunniamerkit/Saksalaiset-kunniamerkit-1918-1945/Rautaristit-1939-ja-Sota-ansioristit-Natsi-Saksa

Obersturmführer

”Obersturmführer (lyh. Ostuf, suom. ylirynnäkköjohtaja) oli natsi-Saksan SS-joukoissa ja Sturmabteilungissa (SA) käytetty sotilasarvo. Se vastaa Suomen puolustusvoimien arvoa luutnantti. Arvon vastaavuus Wehrmachtissa oli Oberleutnant.

Obersturmführer tarkoittaa suoraan käännettynä ylirynnäkköjohtajaa. Arvoa käytti ensimmäisenä SA seurauksena sen laajentumisesta 1932. Se otettiin pian käyttöön myös SS:ssa.

Sotilaallisissa Waffen-SS-joukoissa Obersturmführer oli yleensä joukkueenjohtaja. Kolmannen valtakunnan pääturvallisuusviraston RSHA:n Obersturmführer toimi apulaiskomppanianpäällikkönä. Yleensä SS:n riveissä arvon kantaja saattoi toimia esikunta-adjutanttina, Gestapon upseerina ja keskitysleirin valvojana.”; Wiki.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Obersturmf%C3%BChrer

 

Sotatieteiden tohtori hc.

Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäinen tohtoripromootio syyskuun ensimmäisellä viikolla tuotti myöskin maamme ensimmäiset sotatieteiden kunniatohtorit.  Sotatieteiden kunniatohtoreiksi promovoitiin kuusi alan vaikuttajaa, heidän joukossaan sotahistorian vankka nimi, Sampo Ahto.  Ahto on kunnostautunut monilla rintamilla, varsinaisen tutkimustyön ohella hän on suosittu juhlapuhuja, kolumnisti ja matkaopas. 

*

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoripromootiossa 6.9.2013 promovoitiin sotatieteen tohtori hc:ksi

eversti Sampo Ahto,  akateemikko Jorma K. Miettinen, professori Hannele Niemi, everstiluutnantti, teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti, ministeri Elisabet Rehn ja ministeri Antti Tanskanen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sorry, tuo kunniamerkkitaulu meni "rikki" eikä korjaannu manuaalikorjailuillakaan..

Harri Rautiainen

Hyvinhän se näyttää toimivan?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kiitos Veikolle jälleen mielenkiintoisista historian yksityiskohdista, jotka muuten peittyisivät suomalaisilta kokonaan unohduksen lumeen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ilmeisesti Ola Olinilla ei ollut kotimaahan palaamista moneen vuoteen sodan jälkeen, koska oli taistellut II maailmansodan loppuvaiheissa amerikkalaisia vastaan Suomen vihollisen Saksan joukoissa.

Mahtoiko Olin vierailla tai peräti asua Suomessa loppuelämänsä aikana ?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

En olisi tuota tiennyt. Eräs panssarivaunujen miehistön tuhoajista, nimittäin, jos pistivät päänsä näkyville, oli tarkka-ampuja Simo Häyhä.

Hän taitaa olla maailmanmestari ensimmäisessä, ja toisessa maailmansodassa toimineiden tarkka-ampujien sarjassa.

Häyhä toimi vain toisessa maailmansodassa, ja hänen uhreiksen joutui 542 vihollissotilasta. Toiseksi eniten varmennettuja, kuolemaan johtavia laukauksia ampui Ivan Sidorenko U.S.S.R. 500 tapausta.

En ole asiantuntija, mutta olen lukenut aiheesta kirjan: Valkoinen Kuolema. Siinä kerrotaan tuon lyhyenlännän miehen Simo Häyhän tarina.

Olisiko Veikko Huuskalla hänestä jotain kerrottavaa.

Se tiedetään, ettei hän saanut Mannerheimristin mitalia, mutta hänet kyllä poikkeuksellisesti ylennettiin korpraalista suoraan vänrikiksi.
http://www.youtube.com/watch?v=rdxcswf_Gvw

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mannerheim-ristejä jaettiin ainoastaan jatkosodan ja Lapin sodan aikana, joihin Simo Häyhä ei lainkaan osallistunut haavoituttuaan vaikeasti talvisodan lopulla.

Käyttäjän EljasRahikainen kuva
Eljas Rahikainen

Mielenkiintoinen kirjoitus Olinista, joka pysäytteli panssareita osana Viking pataljoonaa Saksan Itärintamalla.

Entä kuka/ketkä tuhosivat eniten panssarivaunuja Suomen rintamilla?

Koko II -maailman sodan toiseksi suurimmassa taistelussa, isommmassa kuin Normandian maihinnousu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lento-osasto_Kuhlmey

Suurin taistelu käytiin Eestissä, jossa saksalaisten ja Neuvostoliittolaisten välillä Sinimäessä, vaikka tästä ei Suomessa paljoa tiedetä. Sinimäentaistelu oli myös iso syy sille, ettei Suomea vallattu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinim%C3%A4kien_taistelu

Jaakko Anttila

Sinimäen taistelut alkoivat 26.7.1944, kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Stalin oli vastannut kieltävästi Leningradin rintaman komentajan marsalkka Govorovin pyyntöön saada käyttöönsä lisää joukkoja ja pyyntöön saada jatkaa hyökkäystä kohti Kymijoen linjaa ja sen jälkeen Helsinkiin, koska hyökkäys Suomea vastaan oli kestänyt 5 viikoa ilman Stalinin asettamien tavoitteiden saavuttamista - sietämättömän raskaista tappioista huolimatta.

Sen jälkeen Leningradin rintaman läpimurtojoukkoja alettiin siirtää Baltian rintamalle ja Valko-Venäjän rintamalle. Kun mainitut joukot oli siirretty pois Suomen rintamalta, Kannakselle jäi 100 000 puna-armeijan sotilasta, jotka asettuivat puolustukseen, ja itärajan taakse jäi 250 000 puna-armeijan sotilasta, jotka asettuivat puolustukseen.

Sen jälkeen puna-armeija pelkäsi, että suomalaiset valtaavat Viipurin ja Laatokan itärannalla olleet joukot valmistautuivat torjumaan Suomen armeijan maihinnousua. Lähde: Ohto Mannisen tutkimus "Miten Suomi valloitetaan. Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-144", 2008.

Käyttäjän Hermits kuva
Tomi Virtovuo
Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Ainakin Sulo Uitto puuttuu tuosta wikipedian rautaristin saaneiden luettelosta. Saksalaiset antoivat toisen luokan rautaristin Uitolle vuonna -42 Petrovski Jamiin tehdyn iskun jälkeen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Eniten tuhoa ja hävistystä aikaansaanut yksittäinen taistelija toisessa maailmansodassa oli Hans-Ulrich Rudel, kiihkomielinen kansallissosialisti ja loistava Stuka-pilotti.

Mutta riittihän sitä tuhottavaakin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans-Ulrich_Rudel

Rautaristin saaneista suomalaissotilaista sen verran, että Tuntemattomaan Sotilaan Antero Rokka, eli oikeasti Viljam Pylkäs oli yksi rautaristillä palkituista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s

Pylkkään suoritus oli yksittäiselle taistelijalle liki ennen kuulumaton.

Hän ampui elokuvasta Tuntematon sotilas kaikille tutussa taistelukohtauksessa konepistoolilla yksin 83 venäläissotilasta partiokaverin ladatessa lippaita.

Ymmärrettävästi palkitsemisesta ei sodan jälkeisessä Suomessa paljoa hehkutettu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Pertjärven taistelussa Linnan komppanian tuntumassa taistelleet suomenruotsalaiset huusivat apua, kun venäläiset suoralla hyökkäyksellä tulivat kohti linjoja. Pylkäs riensi apuun ja sai suomenruotsalaisilta konepistoolin. Yhdessä lataajansa sotamies Kärkkäisen kanssa he ehtivät paikalle, kun lähimmät venäläiset olivat 20 metrin päässä.
Tulitaistelun jälkeen kerrotaan kerätyn yli 80 kokardia. On luultavaa, etteivät kaikki kaatuneet viholliset olleet suinkaan pelkästään Pylkäksen ampumia.

Sekä Linnan kirja että Laineen elokuva antavat todellisesta tapahtumien kulusta oman taiteellisen versionsa. Erityisesti Pylkäksen aavistama vihollisen kierto-operaatio on silkkaa kirjailijan mielikuvitusta.

Lähteenä sotahistoriateos Tuntemattoman sotilaan rykmentti- JR8 ( WSOY 1991)

P.S. Pylkäksen teon merkittävyyttä ei tämä tieto luonnollisestikaan himmennä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

AxisHistory –sivustoilla on runsaasti aihepiirin juttuja, mm:

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=4&t=3...

After the volunteer batallion left "Wiking", several stayed on in the SS. This includes Finnish Army officer Ulf-Ola Olin and his cousin Lars Erik Ekroth. Olin served in SS-Panzer Regiment 5, where he commanded a Panther tank platoon in 7th Company, under Knight’s Cross winner Otto Schneider. Olin’s successful leadership in the fighting near Warsaw during the summer of 1944 was rewarded with the German Cross in Gold on February 28, 1945. He later succeeded Schneider as company commander, and remained in Germany after the war.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset