Veikko Huuska

”I have a Dream” – 50 vuotta vapauden unelmia

”I have a Dream” – 50 vuotta vapauden unelmia

Ensi keskiviikkona (28.8.2013) tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta Yhdysvaltojen mustien kansalaisoikeusliikkeen suurimman hahmon, tohtori Martin Luther King jr:n kuuluisasta puheesta ”I have a Dream” (Minulla on Unelma).  Tätä puhetta voidaan syystäkin pitää 1900-luvun tunnetuimpana yksittäisenä puheena.  http://fi.wikipedia.org/wiki/I_Have_a_Dream

Ainakin vuonna 1999 teetetyssä kyselyssä I Have a Dream valittiin 1900-luvun parhaaksi yhdysvaltalaiseksi puheeksi. – Tässä puhe elävänä: http://www.americanrhetoric.com/speeches/mlkihaveadream.htm

 

Valkoinen talo muistaa 50 vuotta myöhässä

Valkoinen talo on ilmoittanut, että se tulee muistopäivän merkeissä postuumisti kunnioittamaan presidentin vapauden uranuurtaja –mitalilla (Presidential Medal of Freedom) ihmisoikeusliikkeen johtoon kuulunutta, ja Washingtonin jättimarssin 28.8.1963 pääjärjestäjänä toiminutta Baynard Rustia.  Tässä Rustin ja hänen puolisonsa Julian Bondin haastattelu. http://storify.com/democracynow/50th-anniversary-of-the-march-on-washington/slideshow?utm_source=embed&utm_medium=publisher&utm_campaign=embed-header-slideshow

 

”Minulla on unelma…”

”I Have A Dream on Martin Luther Kingin pitämä historiallinen puhe, jossa hän esittää toiveensa mustan ja valkoisen väestön välillä vallitsevasta rauhasta ja tasa-arvosta. Puhe pidettiin yli 250 000 kansalaisoikeuksien puolustajalle 28. elokuuta 1963. Puheen ansiosta rotuerottelun vastustajat saatiin liikkeelle. Vuonna 1964 hyväksytty kansalaisoikeuslain on katsottu saaneen myötätuulta puheen vuoksi. Puhe myös toisaalta lisäsi Kingin vastustajia.

King vetoaa puheessa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen ja perustuslakiin. Osa puheen sisällöstä vastaa aikaisempaa Kingin puhetta, jonka hän piti Detroitissa kesäkuussa 1963.

 

King aloittaa puheen näin:

”Sata vuotta sitten suuri amerikkalainen, jonka symbolisessa varjossa seisomme tänään, allekirjoitti vapautusjulistuksen. Tämä merkittävä julistus oli kuin valonhohtoinen toivon majakka miljoonille neekeriorjille, jotka olivat kärventyneet epäoikeudenmukaisuuden loimottavissa liekeissä. Se tuli riemuisana päivänkajona päättämään heidän vankeutensa pitkän yön. Mutta sata vuotta myöhemmin mustaihoiset eivät vieläkään ole vapaita.”

King puhui Washingtonissa, presidentti Lincolnin muistomerkillä ja viittasi ”suurella amerikkalaisella” juuri tähän, ”orjien vapauttaja –presidenttiin”, kuten yleisesti – osin tosiasiain vastaisestikin asia käsitetään.

 

Retorinen paatos ja komeat kielelliset kuvat ovat itsenäisyyden aamunkajosta lähtien ollut leimallista Yhdysvaltain johtaville puhujille.  Joskus toivoisi Suomenkin parhaiden puhujien panostavan nykyistä enemmän puheidensa kirjalliseen ja puhetaidolliseen muotoiluun niin että pelkän listaamisen ja pakkopullan lisäksi kuulijoiden korviin ja sieluhinkin – parhaassa tapauksessa – jäisi jotain ”muistijälkeä”, jota kenties vielä jälkipolvetkin mielenkiinnolla tutkisivat ja tutkistelisivat.  Vertaan nyt vain mielessäni Suomen presidenttien puheita ja esim. Viron presidentin Lennart Meren korkeatasoisia puheita – eroa nimittäin on.

 

Washingtonin jättimielenosoitus 23.8.1963

http://www.democracynow.org/special/50th_anniversary_of_the_march_on

Kuten linkin otsikkokuvasta hyvin näkyy, marssin keskeinen viesti oli taistelu (mustien) työllisyyden ja vapauksien puolesta.  Vapauksista johtava tavoite oli yhdenvertainen oikeus koulutukseen enemmistöväestön tapaan.  King oli huhtikuussa samana vuonna Alabamassa pidetyssä massiivisessa rotuerottelun vastaisessa mielenosoituksessa pidätetty, jolloin hän kirjoitti kuuluisan ”Kirje Birminghamin vankilasta” –kirjeensä, jossa hän totesi:

”Olemme kaikki toinen toisiimme sidotut vastavuoroisuuden väistämättömyydellä, olemme kaikki toinen toisiimme sidotut yhteisen kohtalomme kautta.  Riippumatta siitä, kehen tekojemme vaikutukset kohdistuvat, ne kohdistuvat aina meihin yhteisesti.”  [VH:n pikakäännös, en valitettavasti löytänyt sen käännöstä tähän saumaan]

Washington 28th August, 1963 –tapahtuman tiimoilta on Yhdysvalloissa ilmestynyt ainakin kaksi kirjaa.  http://www.democracynow.org/blog/2013/8/20/read_two_new_books_on_misremembering_mlks_i_have_a_dream_speech_at_the_march_on_washington

http://www.thenation.com/article/175764/misremembering-i-have-dream#axzz2cbXssjqU

Kovaa peliä Amerikoissa

Yleensä muistamme, että kansalaisoikeustaistelun rintamasta nimenomaan sen ”kirkkain timantti”, pastori King surmattiin, mutta älkäämme unohtako niiden lukemattomien polun varteen uupuneiden muistoa, jotka väkivalta sulki näkemästä vihdoin 1964 – eli Kingin tätä puhetta seuranneena vuonna – hyväksytyn Kansalaisoikeuslain (Civil Rights Act) voimaantuloa, sekä siihen kytkeytynyttä 1965 voimaan saatettua Äänioikeuslakia (Voting Rights Act of 1965).

Kesäkuun 12. päivä 1963 ammuttiin kansalaisoikeustaistelija ja NAACP:n sihteeri Medgar Evers kotinsa ulkopuolella Mississipissä.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Medgar_Evers (NAACP = national Association for the Advancement of Colored People)

Hieman perusteellisempi esitys englanninkielisessä Wikissä: http://en.wikipedia.org/wiki/Medgar_Evers

Omasta nuoruudestani muistiini on piirtynyt James Meredithin vaiheet opinto-oikeuksien rajoitusten murtamismielessä.  http://en.wikipedia.org/wiki/James_Meredith  Suomen televisiossa on esitetty todella mielenkiintoinen dokumentti Jamesin ensimmäisistä päivistä Mississipin yliopistossa, parhaita yhteiskunnallisia dokumentteja ikinä.  -  Tässä muuan kuva noilta päiviltä, niin täydellinen ajan ja hetken tallennus: http://face2face.si.edu/my_weblog/2012/09/september-30-1962-james-meredith-the-university-of-mississippi.html

 

Suomalainen lehdistö

Suomalaisen lehdistön suhtautumisesta Yhdysvaltojen mustien kansalaisoikeusliikkeen toimintaan 1963-1968 antaa oivan – joskin jossain määrin kapean – kuvan Anna Äystön yleisen kirkkohistorin pro gradu (2010), jossa hän tarkastelee maamme kirkollisen lehdistön kirjoittelua aiheesta. 

Gradussaan Äystö esittelee perusteellisesti dr. Kingin ajattelua ja sen lähtökohtia sekä tavoitteita.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/62903/mikaonme.pdf?sequence=1

 

Wiki kertoo tiivistettynä Martin Luther King jr.:n toiminnasta 50 vuotta sitten, 1963:

”Vuoden 1963 keväällä King pääsi jälleen otsikoihin osallistuessaan kansalaisoikeusliikkeen toimintaan Alabaman Birminghamissa. Protestit alkoivat näyttävästi mutta ilman väkivaltaa: mustat yrittivät ostaa lounasta vain valkoisille varatuista ruokapaikoista kaupungin keskustassa. He istuivat odotamaan ja jonot pysähtyivät. Lisäksi järjestettiin mielenosoitusmarsseja. Monia mielenosoittajia pidätettiin, heidän joukossaan Martin Luther King Jr. King joutui eristysselliin ja kirjoitti siellä kirjeen Letter from Birmingham Jail, joka levisi hänen kannattajiensa keskuuteen ja julkaistiin myöhemmin. Hänen vaimonsa ei saanut puhua miehelleen ja otti yhteyttä oikeusministeri Robert Kennedyyn. FBI puuttui tapahtumien kulkuun. Toukouun alussa mielenosoituksiin liittyi tuhansia mustia koululaisia. Ku Klux Klan järjesti vastamielenosoituksia. Toukokuun puolivälissä mellakat muuttuivat väkivaltaisiksi, ja presidentti Kennedy lähetti kaupunkiin kolmetuhatta sotilasta rauhoittamaan tilannetta.

Birminghamin kaupungin edustajat lupasivat kieltää rotuerottelun kaupungin tominnoissa ja tukea mustien työllistymistä kantakaupungissa. Alabaman kuvernoori George Wallace ilmoitti, että sopimuksen tekijöillä ei ollut siihen valtuuksia. Ku Klux Klan iski hotelliin, jossa King asui, mutta tämä oli jo ehtinyt lähteä kaupungista.

Elokuussa vuonna 1963 King piti kuuluisan ”I Have a Dream” -puheensa Lincolnin muistomerkillä Washingtonissa järjestetyn mielenosoitusmarssin osallistujille.[12] Paljolti Kingin järjestämien marssien ansiosta Yhdysvaltain lakiin lisättiin kansalaisoikeuslaki (Civil Rights Act of 1964) 1964 ja äänioikeuslaki (Voting Rights Act) 1965.”

 

Martin Luther King: Kirje Birminghamin vankilasta, 1963 http://www.africa.upenn.edu/Articles_Gen/Letter_Birmingham.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kun Martin Luther King Jr. makasi ammuttuna memphisiläisen motellin parvekkeen lattialla huhtikuun iltana 1968, niin alkoi yhden hyvän, vain 39-vuotiaan miehen muuttuminen pyhimykseksi... Jotenkin näin alkoi lukemani kirja tästä Nobelin rauhanpalkinnon saaneesta miehestä ja se on painunut mieleeni varsin elävästi, eikä vähiten käynnistäni 1990-luvun lopulla tässä Martin Luther Kingin museossa samaisessa Memphisin museossa, jossa hän myös kuoli.

En koskaan unohda näitä filmipätkiä, jotka pyörivät joka huoneen seinillä kuvaten näitä amerikkalaisia häpeän aikoja, jolloin mustien ihmisten kohtelu oli ala-arvoista ja julmaa. Nämä 1950- ja 1960-luvulla kuvatut väkivaltaiset kohtaukset syöpyivät mieleeni niin voimakkaina, että niitä oli vaikea katsoa. Välillä en itkultani kehdannut tehdä muuta kuin poistua toiseen huoneeseen kuivaamaan kasvojani...

Muistan erikoisesti kansalaisoikeustapahtuman torilta filmatun tapauksen, jossa vanha mies piti puhetta korkealla lavalla, kun valkoinen mies hyppäsi hänen eteensä voimakkaasti tönien, riisti silmälasit vanhuksen päästä ja polki ne näyttävästi rikki lavalla ilkeästi hymyillen.

Hävetti ihmisten rumat teot, mutta eipähän ihminen näytä olevan vieläkään sen parempi? "I Have A Dream" onneksi toteutui myös amerikkalaisille mustille.

Näihin lauseisiisi on helppo yhtyä.

"Retorinen paatos ja komeat kielelliset kuvat ovat itsenäisyyden aamunkajosta lähtien ollut leimallista Yhdysvaltain johtaville puhujille. Joskus toivoisi Suomenkin parhaiden puhujien panostavan nykyistä enemmän puheidensa kirjalliseen ja puhetaidolliseen muotoiluun niin että pelkän listaamisen ja pakkopullan lisäksi kuulijoiden korviin ja sieluhinkin – parhaassa tapauksessa – jäisi jotain ”muistijälkeä”, jota kenties vielä jälkipolvetkin mielenkiinnolla tutkisivat ja tutkistelisivat."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset