Veikko Huuska

Kuirinlahden talosta lähti sotaan 11 veljestä ja vävy – sisar lottana

Kuirinlahden talosta lähti sotaan 11 veljestä ja vävy – sisar lottana

*

Ilta-Sanomat kirjoitti 2.7.2008:

 

Kuirinlahden veljeksiä soti 11

 

Talvi- ja jatkosotaan lähteneistä suomalaisperheistä lukumääräisen ennätyksen saattoi tehdä parkanolainen Kuirinlahden perhe.  Kuirinlahtia osallistui sotiin 11 veljestä, ja vielä heidän vävynsäkin.  Veljeksistä Paavo Kuirinlahti kaatui kersanttina 1942.

 

Parkanon sotaveteraanit pystyttivät veljesten muistomerkin kesäkuussa 2004 heidän kotitalonsa pihalle.  Muistomerkissä luetellaan sotiin osallistuneet veljekset: Juho, Kaarlo, Toivo, Eino, Oiva, Arvo, Lauri, Paavo, Sulo, Martti ja Veli Kuirinlahti.

 

Vapaussoturi-lehden mukaan Arvo oli kotitalon isäntä, joka sai kutsuntakortin palatessaan Kannaksen linnoitustöistä [lokakuussa 1939 YH:n alkaessa, VH].

 

Vuoden 1997 ”Pelastakaa sotamies Ryan” –elokuvassa Tom Hanks lähtee Normandian maihinnousun jälkeen etsimään sodan keskeltä Ranskasta sotamies Ryania.  Hänen kolme veljestään ovat kuolleet rintamalla samaan aikaan, jonka vuoksi neljäs käsketään kotiin.” http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336002094.html

*

 

Yksi veljeksistä kaatui – Paavo

 

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet –nettitietokanta (Sota-arkisto/Kansallisarkisto, Narc) kertoo:

 

Paavo Veikko Kuirinlahti, s. 16.5.1916, naimaton talollisen poika, kotoisin Parkanosta: palveli kersanttina 9./JR 15:n riveissä, haavoittui 22.7.1942 Lempaalassa, Keski-Kannakisella; kuoli haavoihinsa samana päivänä 36. Kenttäsairaalassa: haudattu Parkanon keskustan hautausmaahan.  Linkki: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=519912&raportti=1 

*

 

Jalkaväkirykmentti 15:n sotapäiväkirja

 

Paavon rykmentin (JR 15) sotapäiväkirja kertoo Paavon kohtalosta.  Sodan sattumanvaraisuuden ja vaarallisuuden valaisemiseksi lainaan sotapäiväkirjaa sellaisenaan [vähäisin selkokielellistämisin, VH] parin päivän ajalta ko. ajankohdalta:  https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KuirinlahdenTalostaLahtiSotaan11VeljestaJaVavy#  

 

JR 15, Spk:

Merkintä 1232:

22.7.1942, kello 05:30:

I Pataljoona, puhelinilmoitus:

Kello 22 – 03:00 välillä jalkaväen aseiden tuli vihollisen puolelta kiivasta (summa).  Klo 20 – 20:30 välillä ampui vihollisen pienoisheitin 12 kranaattia ruutuihin 275-276 [kartan peitepiirroksen ruudutus, VH].  Oma panssarintorjuntatykki ampui klo 18:2o  30 kranaattia konekivääri-pesäkkeihin ruutuihin 412-413 saaden useita osumia muun muassa erään pesäkkeen aukosta sisään, jolloin seinä osaksi sortui.

 

Merkintä 1233:

22.7.1942, kello 05:4o:

II Pataljoona, puh.:

Jalkaväen aseiden tuli vihollisen puolelta erittäin vilkasta.  Oma kranaatinheitin ampunut vihollisen pesäkkeitä ja työmaita yhteensä 100 kranaattia.

Klo 03:35 kaatui korpraali Eino Randell, ruutu 607, kiväärin luodista, joka meni oikean silmän alapuolelta pään läpi.  Oli vartiossa.  [Huomautus: kaatunut oli Ikaalisista kotoisin oleva korpraali, maanviljelijä Eino Efraim Brandellhttp://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=515313&raportti=1

 

Merkintä 1234:

22.7.1942, klo 16:45:

II Pataljoona, puh.:

Rauhallista.  (Tykistön toiminta samaa kuin III pataljoonassa).

 

Merkintä 1235:

22.7.1942, kello 16:4o:

III Pataljoona ilmoitti puhelimitse:

Jalkaväen tuli vähäistä.  Kello 11:45 – 15:15 välillä ampui vihollinen tykistöllä 19 kranaattia takamaastoon, joista 1 kranaatti Palkealaan ja 2 ruutuun 570.  Toinen näistä räjähti puussa ja haavoitti ulkona korsun edustalla romaania lukenutta lääkintäkersantti Kuirinlahtea, joka sai sirpaleita oikealle puolelle ruumiiseen ja oikean jalan mennessä reidestä poikki (Klo 12:10). 

Oma tykistö ampui klo 11:4o – 13 välillä työryhmiä ruuduissa 386-387 yhteensä 16 kranaattia ja vihollisen patteria (x = 9855, y = 2766).  Perämäen koillispuolella, yhteensä 16 kranaattia.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=519912&raportti=1

 

Merkintä 1236:

23.7.1942, kello 05:35:

II Pataljoona, puh:

Useita kaukaisia räjähdyksiä kuultu vihollisen puolelta.  Kello 02:3o kaatui sotamies Frans Välimäki, ruutu 411, kiväärin luodista, joka lävisti kypärän ja meni pään läpi.  Oli vartiossa (5.K:n [mies]).  Muuten erittäin rauhallinen yö. [Huomautus: kaatunut oli Laviasta oleva sotamies, puuseppä Eino Edvard Välimäki] http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=518045&raportti=1

 

Merkintä 1237:

23.7.29142, kello 05:4o:

III Pataljoona, puh:

Jalkaväen tui laimeta.  Kello 17:55 ampui vihollisen tykki 5 kranaattia takamaastoon ja kranaatinheitin kello 22:oo  kaksi kranaattia, ruutu 606, asemien eteen.

Kello 19:55 nähtiin 25 ryssää, ruutu 517, liikkuvan itään päin ilman aseita manttelit päällä (Tykistö ei ehtinyt ampua). 

Kello 15:oo – 16:3o ampui oma panssarintorjuntatykki vihollisen pesäkkeitä, ruudut 386-411, tuhoten kummassakin..

 

[Huuskan kommentti: JR 15:n esikunnassa on sotapäiväkirjan pitäjänä toiminut varsinainen ammattimies: paljon sotapäiväkirjoja lukeneena sanoisin, että sotahistorian ja sukutututkimuksen yms. teko olisi huomattavasti antoisampaa, jos joka yksikössä olisi ollut likikään näin pätevät kirjaukset.]

*

 

Veljesten vanhemmat

 

Nämä seuraavat perhe-tiedot ovat ikaalislaisen sukututkija Ulla-Maija Riihimäen hienosta sukututkimusteoksesta ”Kuirinlahden sukua 1755-2005” (Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2005).  Riihimäki itsekin kuuluu Kuirinlahden sukuun, ja on hienoa, että hän on näin koonnut suvun 250-vuotisen historian yksien kansien sisään.  http://books.google.fi/books/about/Kuirinlahden_sukua_1755_2005.html?id=VNHEAgAACA

 

Veljesten vanhemmista Ulla-Maija Riihimäki kertoo:

 

Isä: Stefanus Johaninpoika Kuirinlahti, alkujaan Sippola, maanviljelijä, s. 26.12.1880 Ikaalinen, k. 8.1.1945 Parkano, Stefanuksen kummi: August Myllymäki ja vaimonsa Elina. 

[Huomautus: HisKi:n sivustoilla esiintyy tallennusvirhe: siellä lukee Ikaalisten seurakunnan kastettujen luettelossa: 26.12.1880 syntynyt Stefanus, vanhemmat: Torppari Juho Nyppeli, vaimo Aleksandra 36 v, Tevaniemen kylä, kastettu 27.12.1880; pitää olla torppari Juho Sippola, VH] http://hiski.genealogia.fi/hiski/4p5ryg

Puoliso: vihitty 19.9.1903 Kanadassa ja toisen kerran Suomessa 5.7.1907;

Helvi Sofia Nikolaintytär Sippola/Kuirinlahti o.s. Luhtala, emäntä, s. 5.10.1880 Nurmo, k. 22.7.1961 Parkano.  Toiseen avioliittoonsa Helvi-leski vihittiin 4.6.1949 leskimies Jaakko Kuusisalon kanssa (Jaakko s. 21.12.1880-k. 4.8.1951).

 

Stefanus [tuolloin vielä Sippola] muutti Suomesta siirtolaisena Yhdysvaltoihin 8.2.1902; lähtösatama Hanko ja laivan nimi Polaris, jolla mentiin Englantiin, ja sieltä Cunar Linen Polaris-laivalla New Yorkin Ellis-saarelle, josta matka jatkui määränpäänään Worcester, Massachuttes, USA.  Matkan hinta 216 Smk.  Passi oli saatu Hangon maistraatilta helmikuussa 1902 numerolle 0 (nolla) ja sen voimassaolo yksi vuosi.  Kotipaikaksi passiin on merkitty Ikaalinen, Vaasan lääni [p.o. Turun ja Porin lääni].  Huomautuksissa mainitaan passin kestoksi vain 2½ kuukautta.  http://www.migrationinstitute.fi/emregfree/ml_finresults2.asp

 

Isä ja äiti Kuirinlahti [Sippola] vihittiin siis tiedon mukaan Kanadassa: ei ollut lainkaan harvinaista, että siirtolaiset vaihtoivat maata Pohjois-Amerikassa.  Palatessaan Suomeen vuonna 1907 heillä oli ”vasta” kolme poikaa, neljäs poika syntyi Ikaalisissa syksyllä 1907.  Muutettuaan Ikaalisista Kuruun perhe kasvoi vielä kahdeksan pojan ja kahden tytön verran.  Näin perheeseen syntyi kaikkiaan 14 lasta: kaksi tyttöä ja täysi tusina (12) poikia.  Lapsista kuitenkin yksi tyttö ja yksi poika kuoli jo lapsena.

 

Ikaalisissa perhe asui Heittolan kylän Hartuksen tilan Halmelassa (Rehnfors) [1907-1909].  Kurusta Stefan Kuirinlahti osti Stefanuksen äidin kotitalon, Kuirinlahden, joka myytiin julkisessa pakkohuutokaupassa 10.11.1909.  Stefanus nimenomaan osti oman mummolansa tästä huutokaupasta. 

 

Muutto Kuirinlahden tilalle muutti – kuten tuolloin oli tapana, perheen nimi oli usein yhtä kuin talon nimi – Kuirinlahdeksi.  Kuirinlahden pinta-ala 1931-1940 oli 0,0628 manttaalia.  Stefanuksen omistuksessa oli sodanalusvuosina 1931-1940 myös Aurejärven Perälän tila, rekisterinumeroltaan 5 ja pinta-alaltaan 0,0039 manttaalia.

 

Vilho Ylinen muistelee kirjassa ”Ylisen suku” (Boman – Vuotari: Ylisen suku, 2001) Kuirinlahden vanhoja aikoja vuoden 1934 paikkeilla seuraavasti:

 

”Kyllä siihen aikaan emännillä oli valtava työ ruokailusta, kun kolme kertaa päivässä syötiin ja kolme kertaa juotiin kahvia.  Kuirinlahdessa oli sellainen aikataulu, että

aamukahvi oli 6.30,

8 aikaan,

päiväkahvi klo 11,

päivällinen klo 13,

iltapäiväkahvi klo 3 ja

illallinen 5-aikaan. 

Näin oli siihen aikaan joka talossa.”

 

Äiti-Helvi oli reipasotteinen ja sanavalmis naisihminen.  Hän kasvatti poikansakin auttamaan kodin taloustöissä, tyttöjä ei ollutkaan kuin kaksi – tai yksi, sillä toinen kuoli lapsena.  Kerran oli joku kulkumies poikennut taloon ja siunaillut lapsilukua ja emännän uutta odotusta.  Silloin Helvi-emäntä täräytti:

 

”Mitäs siinä voivottele!  Ei siinä sun vehkees vaivassa ole ollut!” 

 

Helvi Kuirinlahti oli tunnettu hyvänä jäsenkorjaajana.  Vanhuutensa päivät hän asui Kuirinlahden päärakennuksessa, joka nyttemmin on purettu.  Paljon hän myös vietti aikaa lähellä asuvien lastensa luona.

*

 

11 komeaa veljestä

 

Kuirinlahden perheen lapset:

 

Johan Stefan (Hanne) Kuirinlahti, alk. Sippola, s. 12.5.1904 Yhdysvallat – k. 16.4.1989 Kanada.  Avioitui 31.3.1929 Parkanossa Sanni Serafia (Sofia) Vuotarin kanssa, s. 1909 Kurun Aurejärvi – k. 22.2.20012 Kanada.  Olivat Kanadassa vuodet 1929-1931.  http://www.migrationinstitute.fi/emregfree/ml_finresults2.asp  Asuivat Suomessa ollessaan Aurejärven Mäntyahossa, rekisterinumero 17, ja vuosina 1931-1958 Mikkolassa eli Kuirinlahdessa, rekisterinumero 5.  Suomeen palattuaan saivat kaksi poikaa, Jorma s. 1937 ja Erkki s. 1940 – k. 1980 Kanada.  Kuten puolisoiden kuolinpaikasta (Kanada) ilmenee, he palasivat vielä sotien jälkeen Rapakon taakse.  Poika-Erkki avioitui Kanadassa Maija Kaarina Andersonin, o.s. Nojonen kanssa 1972: Maija oli syntynyt Ikaalisten Heittolassa 4.7.1941. 

 

Kaarlo Nikolai Kuirinlahti, alk. Sippola, s. 20.6.1905, Yhdysvallat – k. 6.5.1982 Parkano.  Maanviljelijä.  Haudattu Harjun hautausmaahan Parkanon Lapinnevalle.  Puoliso: vihitty 17.3.1929 Kurussa; Toini Amanda Uljas, s. 1911 – k. 2000 Parkano.  Asuivat Aurejärven Salomäen tilaa.  Saivat 12 lasta (7 poikaa + 5 tyttöä).

 

Toivo Olavi Kuirinlahti, alk. Sippola, s. 30.7.1906 Yhdysvallat – k. 10.4.1975 Parkano.  Sahatyöntekijä.  Harrasti kalastusta.  Puoliso: vihitty 26.2.1941 Parkano; Eeva Gustava Sjöblad, myymälänhoitaja, s. 1899 – k. 1985 Parkano, harrasti käsitöitä, puutarhanhoitoa ja nuorena näyttelemistä.  Saivat yhden tytön.

 

Eino Taavetti Kuirinlahti, alk. Sippola, s. 11.10.1907 Ikaalinen – k. 13.6.1988 Kuru.  Maanviljelijä.  Puoliso: vihitty 20.11.1934 Kuru; Lyyti Susanna Ahvenlammi, s. 1912 Kuru – k. 1988 Kuru, emäntä.  Harrasti marjastusta.  Saivat 9 lasta (5 p + 4 t).

 

Aili Aleksandra Virtanen, o.s. Kuirinlahti, s. 17.10.1909 Kuru – k. 22.2.1974 Tampere.  Puoliso: vihitty 22.10.1932 Parkano; Paavo Alfred Virtanen, myllyliikkeen harjoittaja, s. 1904 Kuru – k. 1968 Kuru.  Paavo harrasti tyttärensä kertoman mukaan ahkerasti remontointia ja rakensi uutta kaikissa asuinpaikoissa.  Aili ja Paavo asuivat avioiduttuaan aluksi Kurun Kuirinlahdessa, kunnes muuttivat Ikaalisten Vahojärven Niemeen maanviljelijöiksi 13.11.1936.  Siellä he asuivat kahdeksan vuotta.  Sotien jälkeen he muuttivat Vesilahdelle 11.9.1944, jossa Paavo alkoi Onkenmäen myllyn hoitajaksi.  Lempäälän Kuljussa he asuivat vuoden ja Tampereen Lielahdessa pari vuotta.  Parkanon Pappilankosken mylly sai Paavosta myllynhoitajan vuosiksi 1953-1956.  Vuodesta 1956 lähtien perhe asui Kurun Karjulankylässä Paavon toimiessa Kosken myllyn myllärinä.  Saivat neljä lasta (1 p + 3 t).  -  Paavo Virtanen oli se Kuirinlahden talon 11 veljeksen lisäksi sotaan lähtenyt vävy. -  Kuirinlahden talon pihapiiriin 12.6.2004 pystytetty muistokivi kertoo, että Aili Virtanen (o.s. Kuirinlahti) osallistui Lotta-Svärd –toimintaan.  Näin sotapalveluksessa oli talosta peräti 13 henkilöä.

 

Oiva Paavali Kuirinlahti, s. 27.9.1911 Kuru – k. 6.5.1966 Rovaniemi mlk.  Kirvesmies.  Puoliso: vihitty 18.1.1948 Kittilä; Eeva-Liisa Lehto, siivoojaa, s. 1930 Kittilä – k. 2000 Rovaniemi.  Kuusi lasta (4 p + 2 t).

 

Arvo Aleksi Kuirinlahti, s. 14.3.1913 Kuru – k. 29.3.1986 Parkano.  Maanviljelijä.  Puoliso: vihitty 16.7.1944 Parkano; Elli Maria Marttila, emäntä, s. 1920 Parkano.  Perhe asui Kuirinlahtea, kunnes osti 1950-luvulla Parkanosta Korkomäen tilan.  Saivat kolme tyttöä.  - Arvon harrastuksiin kuului sotaveteraanitoiminta.  Hän paneutui veteraanityön lisäksi myös reserviläiskuvioihin ja toimi 1970-luvulla Reservin Aliupseeri Liiton Liittohallituksen jäsenenä sekä pitkään Parkanon Reservinaliupseerikerhon puheenjohtajana.  Ylikersantti Arvo Kuirinlahti toimi kutsuttuna alustajana Ikaalisten Omalla Tuvalla 18.11.1956 pidetyssä tilaisuudessa, jossa päätettiin perustaa Ikaalisten Reservinaliupseerit ry.  -  Veljen tytär on luonnehtinut Arvo ja Elli Kuirinlahtea lämpimästi: ”Heidän luonaan olin usein Parkanossa.  He olivat aina ystävällisiä ja ottivat minut aina avosylin vastaan, vaikka luultavasti en ollut mikään helppo lapsi”.

 

Lauri Verneri Kuirinlahti, s. 30.9.1914 Kuru; kaksoset Lauri ja Tauno.  Lauri kuoli 2.12.1976 Kajaani.  Puoliso: vihitty 17.11.1946 Kajaani; Johanna (Hanna) Kuirinlahti, s. 1905 – k. 1996 Kajaani.  Lauri Kuirinlahti toimi rajajääkärinä Suomussalmella, jonne muutti 29.1.1939.  Suomussalmelta muutti Kajaaniin 15.11.1946.

 

Tauno Kuirinlahti, s. 30.9.1914 Kuru – kuoli 22.2.1915 Kuru.

 

Paavo Veikko Kuirinlahti, s. 16.5.1916 Kuru – kuoli haavoihinsa 22.7.1942 Lempaala/SotaS.

 

Sulo Artturi Kuirinlahti, s. 31.10.1917 Kuru – k. 8.7.2003 Luvia.  Liikkeenharjoittaja.  Sulo toimi laivaeristyksiä toimittavan liikeyrityksen vetäjänä.  Harrasti kalastusta, luontoa ja liikuntaa.  Puoliso: vihitty 1.8.1941; Kyynel Orvokki Tamminen, s. 1917 Koski Tl.: ero1946.  Avioitui uudesti ja sai 5 lasta (2p + 3 t).

 

Martti Matias (Matti) Kuirinlahti, s. 13.6.1919 Kuru – k. 9.5.1964 Kangasala, työmies.  Puoliso: vihitty 261.1946 Parkano; Enni Eva Rikkonen, myyjätär, tehdastyöläinen, s. 1925 Kirvu – k. 1991 Kangasala.  Asuivat Kuirinlahdessa 1941-1950, muuttivat sitten Kangasalan Suoramalle.  Saivat 5 lasta (1 p + 4 t).

 

Veli Aukusti Kuirinlahti, s. 1.8.1921 Kuru - k. 19.9.2002 Tampere.  Puoliso: vihitty 17.11.1945 Kerttu Elina Rissanen, s. 1927 Kaukola, eronneet.  Meni uusiin naimisiin.  Veli sai yhteensä kolme lasta. – Lisätietoja Veli Kuirinlahden sotapalvelusta; katso alempana.

 

Jenny Maria Kuirinlahti, s. 1.5.1925 Kuru – kuoli 18.5.1929 Parkano [Aurejärvi oli siirretty Kurusta Parkanoon vuonna 1925, joten kuolinpitäjäksi tuli Parkano, VH].

*

 

Millä mies ja hevonen käy?  Kauralla ja perunalla!

 

Suomi oli 1930-luvulla ja vielä pitkälle sotien jälkeenkin maatalousmaa, jonka elämä ja toiminta perustui lihasvoimalla suoritettuun työhön niin pelloilla kuin metsissäkin.  Ruumiillisesti raskaan työn tekivät miehet ja hevonen.  Millä tämä yhdistelmä toimi, mitä se söi polttoaineekseen?  Kyllä ”petroolinia” toimi ensisijaisesti kaksi maataloustuotetta.  Nimittäin peruna ja kaura.

 

Tilastot kertovat:

Suomen viljatuotannon kasvualat sodan alla, 1930-luvulla olivat:

Ruis vuonna 1935: 241.000 hehtaaria;

Kevätvehnä: 1930 noin 6.000 ha ja 1935 noin 46.200 ha;

Ohra 1939: 83.000 ha;

Kaura 1939 noin 400.000 hehtaaria;

 

Peruna 1930: 71.260 ha ja 1940: 80.680 ha; ravintokasveista se on viljalajien jälkeen ylivoimaisesti merkittävin. 

Perunalla on perinteinen asema Suomen väestön lautasella: tiettävästi perunaa syötiin Uudella maalla jo 1730-luvulla; Hisinger-suvun tehtaaseen Inkoon Fagervikissä saapuneet saksalaiset sepät toivat mukanaan näitä viljelyskasveja.  Vasta Pommerin sodasta 1762 palanneet sotamiehet toivat niitä enemmän maahan.  Muun muassa Närpiön komppanian korpraali Olavi Nordmanin (kuollut 1789) kerrotaan tuoneen Pommerista kotipitäjäänsä kokonaisen kirstullisen perunoita. 

Lähde: Yrjö Karilas: Pikkujättiläinen, WSOY 1964.

*

 

Paljonko Kuirinlahden Helvi-emäntä käytti perunaa katraansa ruokkimiseen?

 

Jos laskemme, että joka mies söi keskimäärin 10 perunaa per päivä (10 x 50 gr = 500 gr/päivä) niin 11 miehen ruokkimiseen upposi puolenkymmentä kiloa pernaa päivittäin.  Sehän tekee vuodessa (11 x 180 kg ) noin 2.000 kiloa eli 2 tonnia perunaa.

 

Kyllä siinä sai kymmenen litran kattilallisen pottua keittää joka jumalan päivä!

 

Vertailu: Spectrumin (9-osa: Peruna) mukaan Suomessa käytettiin perunaa 1950-1960 ruokatalouteen yhteensä 445 miljoonaa kiloa eli noin 110 kiloa/henkilö per vuosi.  Voidaan hyvinkin arvioida, että raskasta maatalous- ja metsätyötä tekevä raavas mies 1930-luvun lopulla käytti perunaa noin 50 % enemmän – eli tuo ylempänä olevan yhtälön mukainen noin 180 kiloa/mies per vuosi.

*

 

Perheellisiä miehiä

 

Kuirinlahden 11 veljeksestä oli jatkosodan alkuun mennessä avioitunut kaikkiaan 4 veljestä: Johan, Kaarlo, Toivo ja Eino.  Heillä oli tuolloin jo yhteensä 12 lasta, näistä Kaarlolla 7.  Lisäksi sotaan lähteneellä vävyllä hänelläkin oli jo kaksi lasta.

*

 

Sotamies Eino Kuirinlahti

 

Kuirinlahti, Eino Taavetti, s. 11.10.1907 Ikaalinen, maanviljelijä, sotamies.  Vakinaiseen palvelukseen 13.3.1928 Kajaanin sissipataljoonaan.  Jatkosodassa kiväärimies, jääkäri JR 60:ssa. Taistelupaikkoja: Tsokkila ja Lökki.  Haavoittui 24.7.1941 Lökissä.  Invaliditeetti 35 %.  Mitalit: Vm 2, Sodan 1941-45 muistomitali, Sotavamma mitali.  Kuollut 13.6.1988, haudattu Kuruun.  Kuirinlahden veljessarja oli suurin samasta talosta sotaan lähtenyt joukko: 11 veljestä ja vävy.  Veljeksistä Paavo kaatui ja Eino haavoittui.  -  Lähde: Sotainvalidien Veljesliiton Kurun osasto 1942-1992 ja matrikkeli.  Toim. Pekka Ruusukallio, Kuru 1993.  https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KuirinlahdenTalostaLahtiSotaan11VeljestaJaVavy#  

*

 

 

Aseveli kertoo Lökin taisteluista (joissa Eino haavoittui 24.7.1941)

 

Kurun Parkkuussa asuva Verner Ruusunen kertoo Lökin taistelusta.  Hän itsekin haavoittui siellä, Lökin Kondarjärven kannaksella päivä Einon haavoittumisen jälkeen eli 25.7.1941:

 

Verner Ruusunen joutui YH:ssa ensin kurulaiskomppaniaan, josta määrättiin Talvisodan alettu 7.Ammusvarasto-komppaniaan (7/AvarK), joka oli suoraan 1.Divisioonan alainen.  ”Tässä komppaniassa meitä kurulaisia oli seitsemän.  Toimimme Divisioonan johdon läheisyydessä, joten aivan etulinjakokemuksia meille ei tullut”, Vilho Ruusunen kertoo Sotainvalidien Veljesliiton Kurun osaston 1942-1992 historiikissa. 

Jatkosodan syttyessä noudatettiin joukkoja koottaessa uutta aluejärjestelmää, jossa Kuru kuului Satakunnan sotilaslääniin.  Sen alueelta muodostettuun 1.Divisioonaan kuuluivat jalkaväkirykmentit JR 35, JR 56 ja JR 60.  Perustamisvaiheessa kurulaiset kuuluivat JR 60:een ja sen 7. komppaniaan (7./JR 60).  Siitä tuli myös Verner Ruususen yksikkö.

JR 60 lähetettiin Pohjois-Karjalaan, josta jatkosodan hyökkäysvaihe alkoi.  Kurulaiset ja länsiteiskolaiset olivat Kaltimossa kesäkuun 30. päivänä ja 1. heinäkuuta 1941.

 

”Lökinkylä ja Kondarjärven kannakset olivat kovia paikkoja, ja niissä taisteluissa kurulaiset saivat todellisen tulikasteensa.  Esimerkkinä vain komppanian 4. joukkue, joka oli ennen Lökkiä kahta vailla täysi, mutta Lökin jälkeen joukkueesta oli vain kuusi jäljellä”, Ruusunen kertoo.

 

Kurulaisten 7. komppania valtasi 22.7. Lökin kylän kovien taistelujen jälkeen ja jäi sen jälkeen varmistukseen järvikannakselle.  Sota-arkiston mukaan tuossa taistelussa kaatui 14 Kurun miestä: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php mikä menetys pienelle pitäjälle – mahdollisesti joukossa oli veljekset Anttila? SA:n tiedoissa on kuolinpäivä suhteen virhe Väinö Veikko Vehmaksen osalta: hänkin kaatui Lökissä 23.7.1941 (ei 13.7.), VH. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=12232&raportti=1

 

Haavoittumisestaan Ruusunen kertoo seuraavaa:

”Päivällä 6. komppania menetti kukkulan, jota illalla kymmenen jälkeen ryhdyttiin ottamaan takaisin.  Edessä oli oja, jonka yli pääsin kätevästi poikkipäin olleen paatin ansiosta.  Ylhäällä pojat olivat koossa, ja käsiaseiden tulituksesta päättelin, että asemat ovat lähellä.

Erkanin hieman vasemmalle.  Kranaatteja tuli jatkuvasti, ja yksi osui takaviistoon ilmeisesti kiveen.  Ilmanpaine heitti minut mahalleni, ja tuntui kuin iso kivi olisi iskenyt reiteen.  Sipaisin jalkaani kädellä ja vertahan siinä oli ja pian saapaskin sitä täynnä.  Äkkiä se löi myös kovan janon”.

 

Ruusunen hivuttautui taaksepäin tien viereen, josta löytyi saattoapua.  Neljä miestä kantoi hänet läheisen harjun taakse, jossa oli sidontapaikka.

”Kantamassa oli joku Luoteesta ollut kurulainen, ja sidontapaikalla lääkintämies Vilho Äijälä Itä-Aureesta kietoi kiristyssiteen ja sitoi reiteen, lähemmäksi lonkkaa tulleen repaleisen montun”.

Seuraavalla sidontapaikalla oli lääkäri, joka leikkasi ja siisti reikää.  Matka jatkui ja päättyi lopuksi Loimaalle, jonka sotasairaalassa vammaa hoidettiin yli kolmen viikon ajan.  Ruusunen pääsi kotiin toipumaan, mutta hankalaksi sen teki lääkärissä käynti Kankaanpäässä saakka [Kankaanpään sotilaspiirin esikunnan yhteydessä toimi rykmentin lääkintähuolto, jossa toimivat vuorosysteemillä mm. Ikaalisten kunnanlääkäri Martti B. Aimonen ja Parkanon kunnanlääkäri Väinö Soimalahti, VH].

Verner Ruusunen palasi siviiliin marraskuussa 1944.  Sotainvalidien Kurun osaston jäsen hän on ollut vasta vuodesta 1991.  Syy ilmenee Verner Ruususen vastauksesta:

”Ei tullut aikaisemmin pantua korvausasiaa vireille”.

Ylempänä Lökin taistelutantereella ensiapua antaneen kurulaisen lääkintämies, maanviljelijä Väinö Äijälän (s. 15.5.1923 Kuru) [ = oli taistelujen aikaan siis vaivaisesti 18 vuotta täyttänyt! VH] vaiheista.  Astunut asepalvelukseen 16.1.1942 Jalkaväen Koulutuskeskus 2:een Hyvinkäällä.  Kurun matrikkelin mukaan tämä Äijäläkin oli paitsi urhoollinen lääkintämies, myös huomattava järjestö- ja kunnallismies, mm.  Kurun kunnan luottamustehtävissä 1940-luvulta lähtien, valtuuston puheenjohtaja 1960-1068 ja 1971-1972, jäsenenä ja puheenjohtajana lukuisissa lautakunnissa.  Kunnan veroasiamies.  Sotainvalidien Veljesliiton Kurun osaston puheenjohtaja vuodesta 1980.  Harrasti urheilua, kuntatason palkintoja pyöräilyssä, keihäänheitossa ja uinnissa.  Riistanhoitoyhdistyksen johtokunnassa.  Harrastuksia metsästys ja metsänhoito.  Lääkintämies Väinö Aijälä taisteli niissä kaikkesta kovimmissa paikoissa: II/JR 7, taistelupaikkoja: Kuuterselkä, Siiranmäki, Vuosalmi, Äyräpää.  Haavoittui suurhyökkäyksen aikana 7.7.1944 Vuosalmella.  Invaliditeetti 25 %. 

Lähde: Sotainvalidien Veljesliiton Kurun osasto 1942-1992 ja matrikkeli, toim. Pekka Ruusukallio, Tampere 1993.

*

 

 

Alikersantti Veli Kuirinlahti

 

Kuirinlahti, Veli August, s. 1.8.1921 Kuru.  Vaimo Anna Maija o.s. Virtanen, s. 9.12.1932 Antrea.  Veli Kuirinlahti palveli jatkosodassa JR 57:ssä osallistuen Kannaksen taisteluihin.  Hän haavoittui kaksi kertaa piiskatykin ammuksesta.  Kuirinlahdelle myönnettiin Vm 1 ja Vm 2.  Hänet kotiutettiin 17.11.1944 Parkanossa. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti.  Kuirinlahti toimi ennen sotaa maatöissä.  Sodan jälkeen hän työskenteli kumitehtaassa.  Nykyään (1974) Kuirinlahti on ammatiltaan koneasentaja.  Harrastuksena hänellä on urheilu.  Perhe asuu Tampereella. 

Lähde: Suomen rintamamiehet 1939-1945; 15 Divisioona.  Etelä-Suomen kustannus Oy, 1974.  Huomautus: alikersantti Kuirinlahden joukko-osasto oli ns. Parkanon pataljoona eli Parkanossa kesäkuussa 1941 perustettu II/JR 57.  https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/KuirinlahdenTalostaLahtiSotaan11VeljestaJaVavy#  

*

 

 

Kuirinlahden suvun juuret

 

Kurun, Parkanon ja Ikaalisten kulmauksessa sijaitseva Aurejärven seutu on ollut pitkään kyröläisten ja ruovesiläisten eränkäyntialuetta ja omistuksellisesti kruunun maata.  Ensimmäinen maininta Aurejärven kiinteästä asutuksesta on vuodelta 1666.  Tällöin Itä-Aureen Kovasesta erotettiin Lannetta-niminen tila, jolla tänäkin päivänä on mm. päärakennus vuodelta 1808.  Kyseisessä rakennuksessa on toiminut Aurejärven koulu, ja rakennus on edelleen asumiskäytössä.

 

Vuonna 1785 Lannetan tilasta erotettiin Kuirinlahden torppa ja kymmenkunta vuotta myöhemmin Petäjäjärven tila. 

 

Vuonna 1925 Aurejärven kylä ja osa Kurun kruununmaata yhdistettiin Parkanon kuntaan, ja näin aureslaisten elämä entisen vanhan Ruoveden ja Kurun yhteydessä, ja alkoi uusi vaihe parkanolaisina.  Auresjärven tienoo on ollut tälle seudulle tyypillistä pientalovaltaista maatalousaluetta, jossa metsä- ja uittotyöt ovat antaneet merkittävän lisäansion. –

Lähde: Parkano.fi; kylät/aurejarvi –nettitiedoston mukaan. http://www.parkano.fi/kylat/parkanon-kylat/aurejarvi?layout=blog /Historia

*

 

 

Kuirinlahden suku ei ole suuren suuri

 

Sotaan lähteneiden Kuirinlahden veljesten määrään nähden paradoksaalista on se, että Kuirinlahden suku kaiken kaikkiaan ei ole määrältään mikään ”mahtisuku”.  Tämä ilmenee Väestörekisterikeskuksen Nimitiedot-hakemistosta.  Sen mukaan (5.8.2013) Kuirinlahti –nimisiä on nykyisin elossa kaikkiaan 79 (35 M + 44 N), heistä Suomessa 63 ja ulkomailla (lähinnä Yhdysvalloissa, VH) 16.  Entisenä niemenä Kuirinlahti on ollut 35:llä.  Lisäksi väestörekisterissä on vuoden 1963 jälkeen ollut tämän nimisiä 32. Joten rekisterin tunnistamia Kuirinlahti –nimisiä on ollut kaiken kaikkiaan vain 146.  http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Ari Lotvonen

Ostin joskus Suomen reissulla [Suomen Kuvalehden] erikoispainoksen olisiko ollut 4kpl+, koottu sotien aikaisista uutisista.

Siinä oli kuva ja juttu, äiti ja 7 poikaa (vai oisko ollut enemmän poikia, onhan ne lehdet tuolla vintillä, en lähe tarkistaan). Pojat kuolivat (talvi)sovassa, äiti jäi yksin. Eikä kukaan korvausta maksanut - tosin äiti ei varmasti pyytänyt eikä halunnut.

Silloin lukiessa itkin ja ajattelin hartaasti, synnyttikö tuo äiti poikansa turhaan. Miltä siitä äitistä tuntui, kun kaikki omat lapset kuoli ennen aikojaan muutaman kuukauden aikana.

Nykyisiä uutisia lukiessa, melkein ajattelen, että ihan turhaan. Voi äiti resukkaa, oli siinä varmasti kestämistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset