Veikko Huuska

Felix Kersten - Himmlerin henkilääkäri, seikkailija ja huijari

FELIX KERSTEN - Himmlerin hieroja ja uskottu 

 - Sankari ja huijari -

 Lääkintäneuvos, ”tohtori” Felix Kersten s. 30.9.1898 Tartto - k. 16.4.1960 käydessään Ranskassa, jossa piti saada presidentti de Gaullen myöntämä Ranskan Muukalaislegioonan korkea kunniamerkki, asui kuollessaan Tukholmassa, jonne haudattu.  Kersten on toisen maailmansodan ajan eräs kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia.   -  Sanoin ”suomalainen” kahdestakin syystä, jotka tarkennan alempana.

Hän toimi SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin hierojana ja läheisenä yhteistyömiehenä 1939-1945.  Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi 31.7.1942 Kerstenille Suomen Valkoisen Ruusun Komentajamerkin.  Huomionosoituksen painokkuutta lisää se, että Ryti ojensi sen henkilökohtaisesti Kerstenille Tamminiemessä.  Jo aiemmin, 21.11.1941 hänelle oli myönnetty Berliinin lähettiläs T. M. Kivimäen aloitteesta ja Rytin allekirjoituksin suomalaisen lääkintöneuvoksen arvo ja nimi  -  taatusti ainut ilman lääkärin koulutusta ja praktiikkaa koskaan Suomessa myönnetty lääkintöneuvoksen titteli. 

Kersten toimi Saksassa natsivallan ytimessä, hänellä oli oma kantakortti natsilääkärien luettelossa, hänet oli hyväksytty SS:n jäseneksi 25.2.1941 ja hänellä kaiken lisäksi oli Saksan ja
Suomen kaksoiskansalaisuus, jonka hän oli petollisesti hankkinut. 

Esiintymällä suomalaisena hänelle avautui monia toimintareittejä myös kolmansiin maihin.  Hän saattoi toimia vakoilijana vapaasti, ylimmän valtiojohdon suojeluksessa.  Saksan romahdettua hänellä oli edessä tuomion hetki. Tuomiota ei kuitenkaan tullut.  Vaikka Kerstenin omat kertomukset kymmenien tuhansien juutalaisten ja muiden keskitysleirivankien pelastamisesta ovatkin osin tarua, on eri tahojen todistuksin voitu todentaa hänen
myötävaikuttaneen tai suoraan pelastaneen useita tuhansia natsivallan uhreja.

 

Hämmentävää edelleen on Kersteniä koskevien tutkimusten suuri hajonta.  Toisille hän on Oscar Schindlerin, Folke Bernadotten ja Raoul Wallenbergin vertainen sankari, osin jopa mainittujen meriitit ylittävä.  Eräillä tahoilla, kuten esimerkiksi Suomen juutalaisyhteisön keskuudessa käsitykset ovat merkittävästi kriittisempiä, hänet nähdään natsina natsien joukossa, joka vain pelastaakseen Stalingradin jälkeisissä näkymissä oman nahkansa auttoi
hädänalaisia ja suuresti isotteli tekojaan.                 
                     
* * *

Felix Edvard Alexander Kersten syntyi venäläisvallan alla Tartossa vuonna 1898. 
Sukututkimusten mukaan hänen juurensa juontuvat 1400-luvun Hollannista ja kiertyvät sieltä maatilan pitäjiksi Göttingeniin, läntiseen Saksaan. Isoisän kuoltua raivostuneen härän puskemana 1800-luvun lopulla, vanhin poika Ferdinand Kersten lähti etsimään uusia elämyksiä Baltiasta.  Ferdinand avioitui Olga von Stubingin kanssa.  Näin heidän pojallaan Felixillä oli flaamilais-saksalais-balttilaiset maalaisaateliset sukujuuret. 

Felix Kersten Suomessa 1.o

Felix Kersten ilmestyi Suomeen huhtikuussa 1918 Saksan Itämeren divisioonan joukkojen mukana. 

Hänen suomalainen sotilasuransa on kiintoisa, lyhyt ja dramaattinenkin.

Hän ilmoitti Suomessa suorittaneensa Maatalouskoulun Liivinmaalla ja palvelleensa Saksan armeijassa, Baltiche Landeswehrissä 5.10.1914 – 10.2.1918 seuraavissa joukko-osastoissa: JR
36 ja JR 93 sekä Central Polizei Baltenland A.O.K. 8.
  Ilmoitti päällystökortissaan osallistuneensa länsirintaman taisteluihin: Ranskan rintamalla 25 kk:n ajan, Italian rintamalla 2 kk ja Dardanellien rintamalla 5 kk. 

Hän väitti ottaneensa osaa Verdunin, Sommen, Kammelbergin, La Bassen, Marnen ym. taisteluihin.  Kesällä 1916 hän oli haavoittunut jalkaan Sommen taistelussa ja 1917 syyskesällä molempiin käsiin Verdunin taistelussa.  Urhoollisuudestaan sotakentillä hänelle oli ilmoituksensa mukaan myönnetty Rautaristi 2 lk, Hamburgin Hansaristi ja Friedrich Augustin
risti. 

Saksan armeijan sotilasarvoja hän oli saavuttanut: huhtikuussa 1915 korpraali, kesäkuu 1916 aliupseeri ja maaliskuu 1917 varavääpeli.  Lisäksi läpikäynyt upseerikurssit Bewerloomissa vuodenvaihteessa joulukuu 1917- helmikuu 1918.  Lisäksi hän ilmoitti osallistuneensa Viron vapaussotaan Pohjan Poikain rykmentissä.  Tämä kieltämättä melkoisen hurja soturihistoria meni Suomessa täydestä. 

Suojeluskuntien päällikkö nimitti Felix Kerstenin Pohjois-Satakunnan Suojeluskuntapiirin päälliköksi kohta sisällissodan päätyttyä, sijoituspaikkanaan läntisen rintaman eräs keskeisistä valkoisista tukikohdista, nimittäin Ikaalisten kauppala

Kovin pitkään hän ei Ikaalisissa vanhentunut.  Mitään erityisiä jälkiä hän ei ehtinyt pikkukauppalaan jättää.  Äskettäin ilmestynyt seudun Suojeluskuntahistoria tyytyy lakoniseen mainintaan nimityksestä.  

Äärimmillään saattoi olla niin – ajattelen tätä vakavana vaihtoehtona – että hän ei kuunaan astunut Ikaalisten pienen kauppalan lehmusten rajaamilla hiekkapintaisilla kaduilla; koko nimitys sk-piirin päälliköksi saattoi olla ”paperinimitys”.  Minulla ei ole siitä näyttöä, sellaisen hankkiminen olisikin melkoisen työlästä – vakavimmat perusteet liittyvät niin sanottuihin aihetodisteisiin.

Hän toimi Lahdessa suojeluskunnan harjoituspäällikkönä kesästä 1919 syksyyn 1919.  Kesällä 1920 hänet tavataan Hämeen-Ratsurykmentissä, Hämeenlinnassa ratsastavan konekivääriosaton ohjaajana.  Hänen viimeisin palveluspaikkansa oli Karjalan Kaartin
Rykmentti, Viipurissa. 

Suomen kansalaisuus 1.o

Suomen kansalaisuus hänelle myönnettiin 23.4.1920 – hän ehti siis toimia päällikkötehtävissä Suomen puolustusvoimissa vieraan maan – Saksan – kansalaisena toista vuotta.  Ajan merkki
sekin. 

Reservin vänrikiksi hänet ylennettiin presidentin sotilaskäskyllä 19.8.1921.    Lyhyen
sotilasuransa aikana hän oli ehtinyt kunnostautua vilkkaan älynsä ansiosta.  Felix Kersten keksi ”Konekiväärisatulan Modell Kersten”, joka sai patentin.  Lisäksi hän oli kehittänyt uuden rekimallin, jolle ”parhaillaan haetaan patenttia”, kuten päällystökorttiin merkityssä,
päiväämättömässä huomautuksessa todetaan.  Vapaa-aikanaan hän kertomansa
mukaan ryhtyi opiskelemaan suomalaista hierontaa tri Collanderin johdolla.

V kuin väärennös

Sitten tuli romahdus. 

Jossain alettiin haistaa palaneen käryä.  Hienon sotilasuran mahdottomuus selvisi.  Tarkemmin ei ole dokumentoitavissa mistä kerä alkoi purkautua.  Vänrikki Kersten poistettiin armeijan upseeriluettelosta Suojeluskuntien päällikön päiväkäskyllä 6.2.1922.  Palveluksesta
vapauttamisen perusteena oli upseerille sopimaton käytös.  Tarkemmin sanoen ”todistuksen väärentämisen takia”.  Virkaheitto vänrikki poistui maasta ja palasi 1922 Saksaan, jossa hankkiutui siviilitehtäviin.  Hänen tiedetään toimineen vuodesta 1928 Hollannissa
fysioterapeuttina tai luontaishierojana.  Tie natsivallan ytimeen avautui lopullisesti 1939.

Edlellämainitut tiedot ilmenevät hänen upseerikantakortistaan ja muista asiapapereista Suomen kansallisarkiston alaisesta sota-arkistosta.


Tämä 23-vuotiasta vänrikkiä kohdannut erottaminen Suomen armeijasta ei jäänyt ainoaksi.  Sulavana yhteistyömiehenä hänet jatkosodan aikana kirjattiin vähin äänin uudemman kerran
Suomen armeijan rulliin.  Kerstenin epävirallinen asema sotilaallisessa yhteistyössä olevien maiden johdon yhteysmiehenä kuvastuu siitäkin, että hänelle ei ilmeisestikään virallisesti määritetty sotilaallista asemaa, mutta upseeriluetteloon hänet kaikesta huolimatta palautettiin.  Muutoin ei ole mahdollista se mikä tapahtui myöhemmin.


Virallinen muotokuva

Vesa Vares muotoili Kansallisbiografiaan Kerstenin ”ensimmäisen Suomalaisen odysseian
vaiheet näin:

” Felix Kersten ei ollut syntyjään Suomen kansalainen, hänellä ei koskaan ollut Suomessa minkäänlaista virallista asemaa, ja hän toimi suurimmaksi osaksi muualla kuin Suomessa. Vaikka Kerstenin omissa kertomuksissa hänen saavutuksistaan on münchhausenmaista liioittelua, hän pääsi vaikuttamaan erikoislaatuisilta näköalapaikoilta sekä Suomen että muiden maiden asioihin.

Baltiansaksalainen Felix Kersten tuli Suomeen sisällissodan aikana 1918 Saksan Itämeren
divisioonan mukana. Pohjois-Satakunnan suojeluskuntapiirin päällikkönä hänen asemapaikkansa oli Ikaalinen. Kersten sai Suomen kansalaisuuden 1920, ja hänet ylennettiin vänrikiksi syyskuussa 1921. Helmikuussa 1922 Kersten palasi Saksaan, missä hän loi uran lääke- ja hoitotieteen alalla. Varsinaista lääkärinkoulutusta hänellä ei ollut, vaan hän oli lähinnä hieroja, oman määritelmänsä mukaan "kiinalaisen manuaalisen terapian hermorefleksien" hoidon spesialisti.”


Kerstenin ”toisen suomalaisen odysseian” eli jatkosodan aikaiset vaiheet täällä Vares
tiivistää näin:

”Professori  Mauno Jokipiin mukaan Kersten muokkasi päiväkirjojaan jälkeenpäin pyrkiessään
puhdistautumaan natsismisyytöksistä: Kerstenin muistiinpanoissa oli "paljon oikeaa, mutta hänellä on jännityskirjailijamainen taipumus yhdistää eri aikoina sattuneita asioita dramaattisiksi kohtauksiksi, joissa ei ole perää". Suomessa ollut saksalainen diplomaatti Hans Metzger kertoo omissa muistelmissaan, että Kersteniä pidettiin puoskarina ja silmänkääntäjänä, Himmlerin hovimiehenä ja henkilökohtaisena matkailuneuvoksena.

Kerstenin uskottavuus on Suomessa kärsinyt eniten kenties sen takia, että ei ole kyetty
dokumentoimaan hänen väitettään, jonka mukaan Saksa olisi vaatinut luovuttamaan Suomen juutalaisia ja että Himmlerin matka Suomeen 1942, jolla Kersten oli mukana, liittyi tähän vaatimukseen. Suomalaisten tutkimusten mukaan kyse oli vain Itävallasta Suomeen 1930-luvun lopulla paenneiden juutalaisten luovuttamisesta. Kerstenin luoma kuva itsestään Suomen juutalaisten pelastajana on epäuskottava. On kuitenkin kiistämätöntä, että Kerstenillä oli pitkään poikkeuksellinen havainnointipaikka ja vaikutusmahdollisuus. Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki on vahvistanut, että suomalaiset rohkaisivat Kersteniä ylläpitämään tätä asemaa ja että kontaktit lähetystöön olivat säännöllisiä. Suomelta Kersten sai Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkin 1942 ja lääkintöneuvoksen arvonimen 1941.”


Suomen kansalaisuus 2.o - sen menettäminen

Huvfudstadsbladet julkaisi 11.8.1950 jutun, jossa mainittiin, että tri Felix Kersten asuu tätä nykyä Hollannissa.  Pääesikunnan henkilöstötoimisto pyysi vielä samana päivänä puhelimitse tietoja ulkomaanosastolta Kerstenin kansalaisuudesta. 

Asia jäi siinä vaiheessa silleen.  ”Tapaus Kersten” oli noina vuosina kiusallinen, se oli paras
jättää veran alle.  Mutta vuosia myöhemmin ilmeni, että Kersten, joka sodan jälkeen pysyvimmin asui Ruotsissa , oli saanut jo 1953 Ruotsin kansalaisuuden.  Vieraan lipun alle siirtymisen johdosta hänet, nyt lopullisesti, poistettiin Suomen puolustusvoimain upseeriluettelosta tasavallan presidentin Urho Kekkosen allekirjoittaman sotilaskäskyn n:o 3/22.2.1961 nojalla. - Samassa prosessissa hänen Suomen kansalaisuutensa todettiin rauenneeksi.

Jälkikuva

Kuva Felix Kerstenin elämästä ja kohtalosta on vielä nykyisin kansainvälisen tutkimuksen pohjalta epävakaa.  Hänen työnsä saksalaisten keskitysleirien vankien pelastajana ansaitsee huolellisen ja dokumentteihin perustuvan tutkimuksen.  Hänen roolinsa agenttina ja kaksoisagenttina sekä Suomen ja Saksan välillä, puhumattakaan läntisten tiedustelupalvelujen suuntaan kutsuu lähempään tutkintaan.  Kohden perikatoa kulkevien Saksan natsijohtajien, erityisesti Himmlerin, toiminta erillisrauhan tunnustelujen merkeissä liittoutuneiden eri
osapuoliin, Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan, ja toisaalta Moskovaan, on vähintään yhtä kiinnostava tutkimusaihe kuin kysymys Suomen mahdollisesta erillissodasta ja erillisrauhasta.  Saksan erillisrauha liittoutuneiden kanssa kesken II maailmansodan, siinä vasta aihe.  Mukana kuvassa herra Kersten.

Felix Kerstenin elämä ja toiminta liittyy hyvin tiiviisti Suomeen ja Suomen kohtaloihin.  Sen tutkimusta ei saa jättää vain ulkomaisten tutkijoiden tehtäväksi.

* * *
Google antaa hakusanalla ”Felix Kersten” 49.100 vastausta. 

Kerstenistä on kirjoitettu kymmenkunta kirjaa ja lukuisia tutkimuksia, joista ainakin osassa näkyy hänen omien tarinoidensa vedätys. 

Hänestä on tehty myös dokumenttielokuvia, mm. Arto Koskisen ohjaama ”Kuka oli Felix Kersten?”, 1998.  Se pohjautui Kerstenin vaimon Irmgardin kertomuksiin ja hänen omaelämäkertoihinsa.  Tv-1 esitti keskiviikkona 19.11. Emmanuel Amaran ohjaaman elokuvan Himmlerin henkilääkäri (Felix Kersten, Satans Doctor), Ranska 2007.

Linkki: YLE http://yle.fi/tv1/ohjelmaopas.php?serial=t0150048885813.

YLEn esittely: Emmanuel Amara: Himmlerin henkilääkäri
TV1 klo 19.30

TV1 keskiviikkona 19.11.2008

Felix Kerstenin tarina on niin uskomaton että sen ovat tarkistaneet kerta toisensa jälkeen niin lukuisat historioitsijat kuin hallitusten tiedustelupalvelutkin. Joka kerta sen on todettu pitävän paikkansa. TV1:n historiadokumentti esittää dokumentin Himmlerin henkilääkäri (Felix Kersten, Satans Doctor), joka kertoo yhdestä toisen maailmansodan merkittävimmästä
kytköksestä.

Virolaissyntyinen Felix Kersten oli yksi 1930-luvun parhaita hierojaterapeutteja. Hänestä tuli SS-päällikkö Heinrich Himmlerin hieroja ja henkilääkäri toisen maailmansodan aikaan. Sodan aikana hänen onnistui pelastaa tuhansia natsien vainoamia ihmisiä keskitysleiriltä ja julmalta kuolemalta.

Yksin, aseettomana ja puolittain vangittuna hän pakotti Himmlerin petkuttamaan ja huijaamaan Hitleriä. Hän käytti hyväkseen Himmlerin vaikutusvaltaa ja sai aikaiseksi lykkäyksiä useissa teloituksissa, minkä ansiosta ihmiset pääsivät pakenemaan.

Sodan loppupuolella Kersten myös vakoili liittoutuneille, hoiti rauhanneuvotteluja ja johdatti kokonaisen saattueen vankeja turvaan. Tämän kaiken keskellä armottomana tunnetusta Himmleristä oli tullut täysin riippuvainen tästä miehestä.

Tuotanto: Sunset Presse, Java Films, Ranska 2007. Ohjaus: Emmanuel Amara

Uusinta su 23.11.2008 Ohjelma on [ollut] katseltavissa myös YLE Areenassa 30
päivän ajan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä kuva Felix Kerstenin SA-patentin saaneesta keksinnöstä, konekiväärin satulajärjestelmästä.
Lähde: Suomen Kuvalehti, n:o 47/1920, s. 1061:

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575...

SK:n digisivustot.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset