Kysymyksiä oikeuskanslerille Suomen 95. itsenäisyyspäivänä
Kysymyksiä Oikeuskanslerille erään ”Työkkärin” lopettamisesta
Arvoisa Oikeuskansleri!
Aivan aluksi haluan onnitella Teitä itsenäisyyspäivänä saamastanne korkeasta kunniamerkistä. On hyvä, että hyvä työ palkitaan!
* * *
Itsenäisyyspäivän ”kunniaksi” lähestyn Teitä muutamilla mieltäni askarruttavilla kysymyksillä, joihin en ole saanut mitään vastausta, vaikka olen kysellyt – aina Työ- ja elinkeinoministeriötä myöten.
Tausta
Ikaalisista lopetettiin työvoimatoimisto kovalla kiireellä 31.1.2012.
Nyt on yllättäen ja ennalta valmistelematta ilmoitettu, että Hämeenkyröön ei jää työkkäriä 1.1.2013 lähtien.
Näiden päätösten seurauksena noin 20.000 ihmistä jää ilman paikallisesti saatavia työhallinnon lähipalveluita. Hämeenkyrön TE-toimipaikan kirjoissa on yli 1.500 työnhakijaa, joista tätä nykyä yli 700 on täysin työttömänä. Alueella toimii useita keskiasteen oppilaitoksia, joiden oppilasmäärä liikkuu 1.500 paikkeilla. Eikä ole mitään syytä unohtaa alueen satoja työnantajia.
Pirkanmaan työvoimapalveluiden uudelleen järjestelyä on harrastettu ainakin vuodesta 2006 lähtien, ja prosessi näyttää jatkuvan. Koko tämän ajan on Hämeenkyrön toimipaikka ollut mukana kaikissa suunnitelmissa. Niin se oli mukana nykyisessäkin aina torstaihin 11.10.2012 asti.
Mutta sitten perjantaina 12.10.2012 pidetyssä, koko Pirkanmaan työvoimahenkilöstölle suunnatussa video-infossa yllättäen ja täysin odottamatta ilmeni, että Hämeenkyröstä loppuu työkkäritoiminnot tyystin 1.1.2013 alkaen – vain yritysyhdyshenkilö jää.
Tämän johdosta kysyn:
Voiko viranomainen tehdä näin laajoja kansalaispiirejä, heidän työtään, elinehtojaan ja toimeentuloaan koskevan päätöksen ilman ennakkovalmistelua, siihen kuuluvaa vaihtoehtojen puntarointia ja asianosaisten kuulemista?
Voiko hän tehdä päätöksen, ilman että tekee siitä virallista päätöspöytäkirjaa, joka on asianmukaisella tavalla nähtävissä ja kaikkine mahdollisine sisältöineen julkisesti arvioitavissa.
Nyt on niin, että emme ole saaneet mitään päätöstä. Olen kysynyt lähiesimiehiltäni, kuka ensinnäkin on tehnyt päätöksen lopettaa Hämeenkyrön työkkäri, ja olen saanut epämääräisiä ja keskenään ristiriitaisia vastauksia.
Niinpä en tiedä, kuka päätti lopettaa Hämeenkyrön TE-toimipaikan. Milloin päätös on tehty? Mitkä ovat olleet perustelut? Saisinko nähtäväkseni päätöksen perustelut – nyt näin jälkikäteen, kun etukäteen edellä kerrotuista syistä se ei ole ollut mahdollista? Saisinko kopion päätöksestä? Mihin siitä voi valittaa?
Onko päätöksen tehnyt Lahden TE-toimiston johtaja, jonka asema käsittääkseni on tässä vaiheessa projektityöntekijän luontoinen. Onko hänellä toimivalta asiassa? Vai onko päätöksen tehnyt Pirkanmaan ELY keskus.
– Joudun kysymään näin yksinkertaisia kysymyksiä, koska vastauksia ei ole. Jo alakoulun opettajani Alma Räystölä opetti minulle syksyllä 1958 Ikaalisten kirkonkylän ”Keltaisella kansakoululla” että kun ei tiedä, niin pitää kysyä.
Jatkan kysymyksiä:
Koskeeko Hallintolaki työhallintoa? –
Eikö näin tärkeästä asiasta todellakaan ole tehtävä kirjallista päätöstä? Eikö se ole perusteltava – viehän se monelta etuuksia ja mahdollisuuksia? Eikö sitä ole saatettava asianosaisille viipymättä tiedoksi? Mitään tällaista ei ole tapahtunut.
Pikemminkin päinvastoin. Koko ikävä päätös on oudolla tavalla haluttu kätkeä ja salata.
Tässä on yhtäläisyyksiä Ikaalisten TE-toimipisteen lopettamiseen nähden. Marraskuun lopussa 2011 sain TE-toimiston johdolta kuulla, että työpaikkanani lakkautetaan yhtäkkiä 1.1.2012 alkaen. Aikaa oli nafti kuukausi, joten luonnollisesti halusin siitä nopean viestin asiakaskunnalle ja muulle yleisölle. Tässä tarkoituksessa tiedotin tapahtumasta Aamulehdelle. Aamulehden julkaistua lopettamisesta asiallisen pienuutisen, jouduin kovan painostuksen ja moitetulvan kohteeksi: ei olisi saanut tiedottaa. Prosessi huipentui ELY-keskuksen ja toimiston johdon jouluaaton aatonaattona (22.12.) toimeenpanemaan ja lakimiehen suorittamaan kuulusteluun ja uhkailuun kirjallisesta varoituksesta.
Samoin nyt, kun Aamulehti julkaisi uutisen Hämeenkyrön TE-toimipaikan lakkauttamisesta (”Hämeenkyrön TE-toimistoon jää vain yksi työntekijä. Pirkanmaalla painopiste siirtyy sähköiseen asiointiin”, AL 17.10.2012, sivu 7), sain kuulla uhkailevaan sävyyn esitettyjä huomautuksia sekä ilmoituksen ”jatkokäsittelystä”, joka – mahdollisesti – käytännössä merkitsisi potkuja. http://www.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx
Minulla kun on ”pohjalla” viisi vuotta sitten ELY-keskuksen antama kirjallinen huomautus, joka tuli mm. siitä syystä, että olin naurahtanut (nimenomaan ”naurahdin” – en nauranut) työstä kieltäytyneen henkilön esittämille mielestäni ”heikoille” perusteluille. Huomautus on kuulemma vielä voimassa, vaikka esimerkiksi taposta tuomittu kävelee jo vapaana miehenä hyvinkin 5 vuoden kuluttua.
Koskeeko YT-laki työhallintoa?
YT-lain mukaan henkilöstön kanssa on käytävä YT-neuvottelut ennen työtehtävissä ja työympäristössä tapahtuvia merkittäviä muutoksia. Toimipaikan lopettaminen epäilemättä on ”olennainen muutos”.
Koskevatko työhallinnon arvot työhallintoa, sen käytännön toimintaa, vai ovatko ne vain tyhjiä lausekkeita kotisivujen koristeena?
Työministeriön arvot ovat sen kotisivujen mukaan:
Luovuus ja vaikuttavuus. Avoimuus ja yhteistyö. Inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus.
Mitään näistä ei ole noudatettu, vaan on toimittu periaatteiden vastaisesti.
Pirkanmaan ELY-keskuksen arvot ovat sen itsensä ilmoituksen mukaan:
Asiakaslähtöisyys
Osaaminen
Yhteistyö
Avoimuus
Näitäkään ei ole noudatettu.
Keski-Pirkanmaan TE-toimiston arvot,
”vaikuttavuus, asiantuntemus, asiakaslähtöisyys ja kumppanuus” on tässä runneltu nekin.
Olisiko sittenkin parempi poistaa sivuilta moiset ”litaniat”?
Koskeeko Suomen työurien pidentämistavoite työhallintoa?
Tunti sitten ilmestyi nettiin pääministerin vaatimus toimenpiteistä työurien pidentämiseksi: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288521456989.html
Hämeenkyrön henkilökunnassa on sekä eläkeiän partaalla että osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia: miten tämä lopettamisratkaisu pidentää heidän työuriaan ja edistää edellytyksiään jatkaa työelämässä?
Esimerkki: minut on määrätty siirtymään Sastamalaan. Tämä merkitsee työmatkoineen yli 10-tuntisia työpäiviä minulle, – joka olen tämän prosessin aikana ollut syöpätutkimuksissa, -leikkauksessa ja jatkoseurannassa. Työnjohdolla on ollut tieto asiasta. Onko työnantajan ratkaisu ja menettely sopusoinnussa ikäohjelman periaatteiden ja tavoitteiden kanssa? – Sanaakaan työnantaja ei ole näistä näkökohdista keskustellut kanssani eikä huomioinut päätöstä tehdessään. Ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä saattaa olla ”kosto”.
Esitin viime talvena, että minut tässä sekavaksi käyneessä tilanteessa irtisanottaisiin ”tuotannollisista” syistä, mutta TEM ei antanut lupaa. Imago on tärkeämpi kuin ihminen. Olisi säästytty arvottomalta näytelmältä. Byrokratia saa rajoittamatta byrokratisoitua lisää, ilman että kukaan (paitsi minä) vikisee, mutta auta armias kun pitäisi ”sopeutumattoman” henkilön asia selvittää, siihen ei irtoa tervettä järkeä, vaan ”byrokratia jauhaa” omia ratojaan.
Työpöydälleni tupsahti eilen Työeläke –lehden n:o 5/2012. Sen pääjuttu alkaa toteamuksella: ”Poliittisten päättäjien ja yrityselämän ykkösvaikuttajien juhlapuheet työurien pidentämisestä ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistämisestä saavat kylmää kyytiä työnantajien keskuudessa”. –
Näin valitettavasti on jopa ”työelämän asiantuntija” –organisaatiossa, työhallinnossa. Meikäläisen tapaisen 61-vuotiaan työelämässä jatkamisen edellytyksiä ei ole yksinomaan jätetty huomioimatta, vaan on jopa ollut havaittavissa melko selkeää ”ulossavustamisen” meininkiä. Yhtenä osoituksena tästä mainittakoon se, että Pirkanmaan TE-toimipaikkojen henkilöstön eläköitymistä kartoitettaessa (toimipaikkaverkkouudistuksen suunnittelupapereissa) minun sitkeästi edellytettiin eläköityvän jo vuonna 2014, siis jo ennen lakisääteisen työeläkeikäni täyttymistä. Asiaa ei korjattu oikaisupyynnöistäni huolimatta. Itse olin ajatellut vetää – mikäli Luoja suo – aina 68 vuoden ikään asti. Mutta ylläkerrotusta ilmenevällä tavalla työnantaja on tehnyt tuon ”haaveeni” mahdottomaksi.
Nuorten Yhteiskuntatakuu;
Koko hallituskauden kärkihankkeeksi nostettu ”Nuorten yhteiskuntatakuu” astuu voimaan 1.1.2013. Jos keiden, niin nuorten kanssa tapahtuva työ ja tukeminen tulee tapahtua ”paikan päällä”, lähellä ja läsnä. Miten tämä Ikaalisten-Hämeenkyrön alueen ”tyhjentäminen” palvelee nuorten työvoimapalveluita? Pitkäaikaistyöttömyys on kohonnut, työttömien auttaminen ja yhteistyö työllistäjien kanssa on viime kädessä aina henkilökohtaista kanssakäymistä ja edellyttää läsnäoloa. Miten videokeskustelut, etävierailut ja nettikontaktit voivat korvata pitkään rakennetut ja huolella vaalitut paikalliset verkostot ja yhteistyön? https://www.tem.fi/?89506_m=108334&s=2467
Pirkanmaalla on työhallinnon asiakaspalvelun työntekijöitä noin 1 virkailija/2.000 asukasta (aivan tarkkaa vertauslukua en pysty esittämään, koska sitä ei ole työnantajakaan esittänyt). Hämeenkyrön TE-toimipaikan väestöpohja huomioiden tuo merkitsisi, että toimipaikan tulisi jatkua ja sillä pitäisi olla 10 työntekijää.
Nyt keskitetään:
tuttu ”lähikauppa” lopetetaan, ja komennetaan työttömät ja muut asiakkaat nettiin ja asioimaan 50-75 kilometrin päähän ”Isoon Markettiin”.
Yksi asia on selvä: tämä ei voi muuta kuin heikentää työllisyyttä. Vaikeutuvissa oloissa, joissa ”räätälöityjen” ratkaisujen tarve vain kasvaa, pitäisi työvoimapalvelut maantieteellisesti hajauttaa ja ammatillisesti keskittää moniammatillisen yhteistyön muotoihin (kuten Ikaalisissa – ennen toimiston loppua). Mutta valtio vain jatkaa maantieteellistä keskittämistä ja ammatillista hajauttamista: miten tämä voi parantaa kansalaisten ja yritysten saamaa palvelua?
Ovatko Ikaalisten-Hämeenkyrön-Mannin (osa Viljakkalaa) 20.000 kansalaista TE-toimipaikan lopettamisen jälkeen yhdenvertaisessa asemassa muiden pirkanmaalaisten ja suomalaisten kanssa?
Kun ELY-keskus hölmöilee Työministeriö heittäytyy valekuolleeksi. Olen informoinut sitä perusteellisesti tämän alasajon ja sen erikoisten piirteiden suhteen, mutta on määrätty ”radiohiljaisuus”. En ole saanut mitään kommenttia tai vastausta. – Hyvää on se, etten sen puoleen ole saanut huomautustakaan, kuten ELY-keskukselta.
Esimerkki:
Ikaalisten työttömyys on kohonnut vuodessa +42 %.
Kaupungin Kelalle maksamien kuntasakkojen määrä on vuodessa nelinkertaistunut. Miten tämä voi kannustaa yhä vain jatkamaan palveluverkon alasajoa?
Mitä järkeä tässä on?
* * *
Päätöksentekoon liittyvien virheiden, puutteiden ja epäselvyyksien vuoksi pyydän, että asettaisitte Hämeenkyrön TE-toimipaikan lakkauttamisen toimeenpanokieltoon, ja siitä varten ottaisitte asian nopeutettuun käsittelyyn.
Siteeraan tähän Työ- ja elinkeinoministeriölle lähettämästäni kirjeestä lauseen:
”En minä itteni takia poraa, mutta kun käy niin pirusti sääliksi nämä ihmiset”.
Toivotan Teille, arvoisa oikeuskansleri, voimia vaativassa työssänne – sekä mitä parhainta itsenäisyyspäivää.
Ikaalinen, itsenäisyyspäivänä 2012
Veikko Huuska
työnvälittäjä – johtava työvoimaneuvoja
Työvoimatoimistossa 38 vuotta, Suomen valtion palveluksessa yli 41 vuotta
Tänään saatiin Tilastokeskukselta tieto, joka ei yllätä ketään;
Suomi vaipui virallisesti taantumaan. Kuten tunnettua taantuman tunnusmerkkinä on se, että bruttokansantuote laskee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194781286946/arti…
Huoli työllisyydestä pitäisi olla nyt korkeimmillaan, mutta onko se? Miten siihen säveltyy ylempänä kuvaillut tilanteet, jotka eivät – niin yksittäisiä kuin ovatkin – ole mitään poikkeuksia säännöstä.
Ilmoita asiaton viesti
kannattaa pestä kätensä koko paskasta…johan olet riittävästi palvellut..
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, yoshi, hyvä neuvo. Olen kyllä itsekin harkinnut.
Mutta.
Tässä on kaksi pointtia.
Ensinnäkin;
”En minä itteni takia poraa, mutta kun käy niin pirusti sääliksi nämä ihmiset”. Ihmiset = työttömät.
Toiseksi;
Kun näin tapahtuu minulle, samoin voi tapahtua jollekin toiselle. Kyllä minä tämän kestän, mutta se ”toinen” ei välttämättä ole yhtä lujaa tekoa. Kyllä tällaiseen ihminen murenee… paljon vähemmästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon, että sinä pärjäät, mutta entäs ne kuusikymppiset, jotka eivät kunnolla osaa tietotekniikkaa käyttää ja ovat autottomia? Viisi peninkulmaa on hankala matka taitettavaksi potkukelkkaillen.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan totta, Jussi. Siksi olenkin ensisijaisesti huolissani heistä. Ja nuorista, joilla on hyvin ohuet linkit työelämään – tai ei lainkaan minkäänlaisia ”rihmoja”, eikä myöskään lähipiirissään asian vaatimiin tukitoimiin pystyviä tai halukkaita henkilöitä. Miten heidän käy?
Heikosti ja huonosti. Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen mitä tästä seuraa.
Siksi nämä kysymykset: Miksi? Miksi ihmeessä? Mihin tällaisella edellytysten heikentämisellä ja kaikkein eniten apua – henkilökohtaista apua – tarvitsevien kansalaisryhmien palveluiden heikentämisellä oikeasti pyritään? Ja juuri nyt tällaisell hetkellä, kun ”seinät romahtelevat ympärillä”, eli muutenkin kuljemme kohti vaikeutuvia aikoja.
Kuka yhteiskunnassa vastaa tällaisiin kysymyksiin, suoranaisiin hätähuutoihin? – Tähän asti ei kukaan.
Siis toistan: Ei kukaan. Ja minä olen todella kysynyt kysymästä päätyäni. Mutta ei yhtään vastausta, ei yhden yhtä. –
Ainakin minua kylmää tällainen suhtautuminen, minkä tämän alueen ihmiset ovat kohdanneet. Varmasti sadat ihmiset ovat olleet suoraan minuun yhteydessä ja kysyneet, mistä tässä on kysymys (siis TE-toimipaikan lopettamisessa). En ole todellakaan pystynyt vastaamaan. Mutta olen kaikille luvannut, että vien viestiä eteenpäin ja sen olen tehnyt. Mutta vastauksia ei heru.
Ilmoita asiaton viesti