*

Veikko Huuska

Mannerheimin sotasuunnitelma 24.1.1918

Mannerheimin sotasuunnitelma 24.1.1918

 

Ylipäällikkö K.G. Mannerheimin päiväkäskyjä, puheita ja muita kirjoituksia on julkaistu suhteellisen laajasti.  Täydellinen kommentaarein varustettu kokonaisesitys puuttuu, mitä voidaan vain pahoitella.  Toivottavasti sellainen, kansallisesti merkittävä työ vielä joskus valmistuu lähimmän 200 vuoden kuluessa.

 

Ison puutteen vähäisenä korvauksena julkaisen tässä 15.1.1918 sotilaskomitean uudeksi puheenjohtajaksi nimitetyn kenraali K.G. Mannerheimin 24.1.1918 laatiman suunnitelman järjestyksen palauttamiseksi Suomen maahan.  Mannerheim ja sotilaskomitea olivat 18.-19.1. siirtyneet Helsingistä Pohjanmaalle ottaakseen suojeluskunnat komentoonsa.  Mannerheim teki riskialttiin matkan ”kauppias Gustaf Malmbergin” nimelle valmistetun kulkuluvan turvin ja erinäisiä vaiheita Tampereen ratapihalla kokien.

 

Kenraali Mannerheim saapui Vaasaan tammikuun 19. päivän aamuna ja ryhtyi heti järjestämään lääninhallituksen tiloihin johtoelintä, jonka ensimmäinen tehtävä oli nopeuttaa värväystä sekä hankkia aseita ja varusteita.  Järjestelyjä varten Mannerheim oli saanut yksityisellä luotolla järjestymään 15 miljoonaa markkaa Vaasan pankkiin.  Pian Mannerheim sai ilmoituksen Viipurissa ja Taavetissa tapahtuneista kahakoista, joihin pyydettiin apuvoimia.  Hän päätti kuitenkin keskittyä kokoamaan ensin riittävän vahvat joukot, joiden panoksella olisi todellista merkitystä, eikä ryhtynyt hajottamaan vielä hajanaisia ja vähäisiä voimiaan. 

 

Mannerheim kertoo muistelmissaan tämän vaiheen lakonisesti:

 

”Tehtiin suunnitelma niiden järjestysvoimien luomiseksi, joita eduskunnan senaatille antama valtuutus edellytti.  Esitys lähetettiin senaatille, mutta se ei ehtinyt käsittelyyn.  Tapahtumat seurasivat nimittäin toisiaan yhä nopeammassa tahdissa, ja jo muutaman päivän kuluttua oli ilmeistä, ettei tarvittu vain ”vahvoja järjestysvoimia”, vaan todellinen armeija”.

 

Kenraali K.G. Mannerheimin suunnitelma järjestyksen palauttamiseksi maahan:

[Suunnitelma on kirjoitettu ruotsiksi, mutta käännetty tähän suomeksi]

 

”Vaasa

torstaina 24 p:nä tammikuuta 1918

 

Senaattori Svinhufvudille

 

Korkeimmalla kunnioituksella

 

Viitaten niihin väkivallantekoihin, joita venäläinen sotaväki yhdessä maan roistoväestön kanssa suorittaa eri paikkakunnilla, ja kun juuri näinä päivinä lähetetään Pietarista uusia sotilasjunia Suomeen, mikä osoittaa, että venäläinen sotaväki ei aijo jättää maata, vaan yhä enemmän uhkaa sen rauhallisen asujaimiston elämää ja omaisuutta, saan minä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

 

1:o Järjestysvallan vakinaista kaaderia pitää huomattavasti lisätä, jota tuleva järjestysvalta todellakin herättäisi kunnioitusta maahan majoittuneessa sotaväessä ja hätätilassa voisi panna kovan kovaa vastaan; sentähden pitäisi suostua sellaiseen suunnitelmaan, että Saksasta tuleva pataljoona kehitettäisiin noin 4.000 miehen vahvuiseksi rykmentiksi sekä että muodostettaisiin paitsi Bergin järjestyskaartia, kymmenen uutta pienempää samanlaista, joihin kuuluisi noin 400 miestä kuhunkin ja jotka sijoitettaisiin niille paikkakunnille, jotka sotilasjohto katsoo sopivaksi.

 

Kustannukset tulevat, vaikka ovatkin suuret, kuitenkin varmasti pienemmiksi kuin ne menot ja tappiot, jotka aiheutuvat maalle venäläisen sotaväen täällä olosta sekä punakaartin väkivallantöistä ja kiristyksistä; joka tapauksessa eivät ne saa olla esteenä, sillä näistä joukoista riippuu maan hyvinvointi.  Tällä hetkellä tulisivat ne lopettamaan tai vähentämään syitä siihen anarkiaan, joka maassa nyt vallitsee.

 

Sotilastekniseltä kannalta on tämä sitä paitsi mitä merkityksellisintä, koska järjestyskunta voisi muodostaa sen varman ytimen, jonka ympärille piirikuntiin sirotellut suojeluskunnat tarpeen tullessa voisivat kokoontua, tarvitsematta joutua aseriisumisen ja hajaantumisen vaaran alaisiksi.  Useinhan pienemmän voiman nopea hyökkäys voi pelastaa tilanteen silmänräpäyksessä, kun päättäväinen toiminta on välttämätöntä.  Suojeluskuntalaitoksen samoin kuin punakaartin heikko puoli on ensi sijassa siinä, että niiltä olennaisesti puuttuu sotilaallinen kuri ja että ne vain osittaisesti ovat mobilisatiokykyisiä ja erittäin vaikeasti keskitettävissä.  Kurin alainen kantajoukko, vaikkapa pienempi lukumäärältään, antaisi järjestysvallalle arvokkaan tuen.

 

Edellä mainittujen, järjestyskunnan asettamisen välttämättömyyttä esittävien syiden lisäksi on vielä todettava, että niiden miehistö vastaisuudessa tulisi muodostamaan, jos Suomen sotaväki uudelleen asetettaisiin, välttämättömän kaaderin ja joka tapauksessa arvokkaan aineksen tulevia kaupunkien ja maalaiskuntien poliisilaitoksia varten.

 

Kun ehdotetun järjestyskunnan lukumäärä on 4 kertaa suurempi kuin eversti Bergin järjestelyn alaisena oleva järjestyskaarti, jonka menot nousevat Smk. 6.500.000:-, oletan tämän järjestyskunnan menojen nousevan Smk. 25.000.000:- ; siihen summaan sisältyvät myös menot jääkäripataljoonan vaatetuksesta ja elinkustannuksista 3 kuukauden aikana, josta ajasta menojen suhteen päätös on jo tehty.  Kun yksityiskohtaisen menoarvion laatiminen, varsinkin jos se tulisi olemaan pohjana tulevia tarpeita varten, vaatii paljon aikaa ja erikoistietoja, joiden hankkiminen ei ole meille mahdollinen, pyydän hallitusta luovuttamaan Smk. 25.000.000:- yllämainittua järjestyskuntaa varten.

 

2:o  Aseiden tuontia ja jääkärien palaamista on sähköteitse kiirehdittävä, ja on minulle heti ilmoitettava kaikista lähetetyistä sähkösanomista.

 

3:o  Estääkseen ehdottomasti uusien venäläisten joukkojen tuomisen maahan sekä punakaartin siirtymiset, olisi mielestäni ryhdyttävä toimenpiteisiin vaunujen poistamiseksi Pietarista, ja Venäjän hallitusta olisi uhattava jollakin vastatoimenpiteellä, joka voisi vaikuttaa tehokkaasti, kuten esimerkiksi paperinviennin kieltämisellä, Viipurin-Pietarin radan sulkemisella, y.m.

 

K.G. Mannerheim

Sotilaskomitea

psta puheenjohtaja”

 

Eräitä huomioita:

 

a.) Kenraali K.G. Mannerheim teki tämän kirjeen postiin laiton jälkeen jo seuraavana päivänä eli perjantaina 25.1.1918 päätöksen aloittaa sotatoimet yllättäen jo parin-kolmen päivän kuluttua eli tammikuun 27-28 päivien välisenä yönä.

 

b.) Mannerheimin ei olisi auttanut jäädä odottamaan senaatin johdon kommentteja esitykseen, sillä kirje saapui perille senaattiin vasta sodan jälkeen.  Lauantaina 26.1., jolloin kirje todennäköisesti saapui Helsinkiin, postinjakelu tyrehtyi eikä postia pääkaupungissa enää jaettu.

 

c.) Puhelinyhteydet Helsingistä ja Helsinkiin olivat vahvasti kuuntelun alaisina, joten arkaluontoisten sotilasasioiden käsittely tuli tapahtua suojatusti.  Etelä-Suomen kaupunkien välisen telefoniyhtiön eli ”InterUrbanan” johtoja pitkin Mannerheimin komitealle heti suora puhelinyhteys Helsinkiin.  Jääkin epäselväksi, miksi Mannerheim ylipäätään kirjoitti ja postitti (kirjattuna kirjeenä) yleisen postilaitoksen kautta puheenaolevan ”sotasuunnitelman”, joka hyvinkin olisi voinut joutua matkallaan vääriin käsiin.  -  Kaikesta päätellen Mannerheim esitti suunnitelmansa Svinhufvudille puhelimitse.

 

d.) Kuriirijärjestelyjen epävarmuuden ja riskialttiuden vuoksi sellainen ei nyt tullut kysymykseen.  Myöhemmin taistelujen riehuessa jo täysimittaisena sotana ja rintamalinjojen kutakuinkin muotouduttua kuriireja kulki rintamalinjojen läpi muodostettuja etappilinjoja pitkin päämajaan ja sieltä pois.

 

e.) Mannerheim oli 16.1. tähdentänyt senaatin puheenjohtaja Svinhufvudille jääkäripataljoona 27:n viipymättä tapahtuvaa kotiin kutsumista.  Vasta myöhemmin kenraalille selvisi, että senaatti oli jo edellisenä päivänä eli 15.1. – samalla kun oli nimittänyt hänet saamattomaksi osoittautuneen ja sen vuoksi uusitun sotilaskomitean puheenjohtajaksi – kutsunut jääkärit kotimaahan.  Luottamus Venäjältä tullutta divisioonankomentaja, paroni Mannerheimia kohtaan ei ollut huipussaan.  Erityisesti Mannerheimia jälkeenpäin kivisti ja rassasi se, että senaattori Svinhufvud ei silloin 15.1. kertonut hänelle, että senaatti oli jo joulukuussa 1917 kääntynyt Berliinin puoleen pyytäen aseellista apua; oli kuitenkin saatu kieltävä vastaus, kävihän Saksa juuri tuolloin rauhanneuvotteluja Brest-Litovskissa Venäjän kanssa.  Myöskään tietoa valtion kultavarojen siirrosta Kuopioon ei annettu.  ”Ylipäänsä en tässä ratkaisevassa neuvottelussa saanut minkäänlaista selontekoa senaatin aikeista enkä tilannearvostelusta”, Mannerheim pahoittelee muistelmissaan.

 

f.) ”Eversti Bergin järjestelyn alaisena oleva järjestyskaarti” tarkoitti sisäasiaintoimituskunnan tammikuun alussa Jalasjärvelle perustamaa toista poliisikoulua.  (Ensimmäinen oli vuodenvaihteessa Lappajärvelle perustettua koulua, jonka oppilaiksi liittyi mm. entisiä Saksanniemen oppilaita).  Jalasjärvellä käynnistynyttä ”Suomen tasavallan vartiostoksi” kutsuttua koulua ryhtyi johtamaan eversti K.E. Berg, joka sitä ennen oli toiminut kenraalikuvernöörin kanslian apulaispäällikkönä.  Senaatti myönsi tammikuussa Tasavallan vartiostolle mainitun 6.500.000 Smk:n määrärahan, jonka avulla eversti Bergin tuli muodostaa vartiostosta noin tuhannen miehen suuruinen poliisijoukko.

 

g.) Kenraali Mannerheimin esikunta lähetti 21.1. suojeluskuntapiireille kiertokirjeen, jossa se kehotti - suunnitelmassa mainittavalla tavalla – piirejä ”järjestyksen ylläpitämiseksi” perustamaan 400 miehen suuruisia iskujoukkoja ja keskittämään ne liikenteen solmukohtiin.  Samalla suojeluskuntapiirien oli valmistauduttava muodostamaan värvättyjä palkkajoukkoja, joilla pian vahvistettaisiin Saksasta saapuvaa jääkäripataljoonaa.  JP 27:n saapuminen Vaasaan toteutui vasta 25 p:nä helmikuuta, kun sodan ensimmäinen suurhyökkäys oli toteutunut ja linjat jämähtäneet lähes kauttaaltaan asemiinsa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset